Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Datum 29 .1.2010
Dnr
EPOELY/8/07.04/2010
VAPO Oy PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
Viite / Hänvisning
Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen harkinta, Vapo Oy Lintunevan turpeenottohanke, Teuva, Kurikka. Entinen diaarinumero LSU-2009-R-58(531).
Asia / Ärende
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SOVELTAMISESTA
1. HANKE Lintunevan turpeenottohanke, Teuva, Kurikka 2. HANKKEESTA VASTAAVA VAPO Oy, PL 22, 40101 JYVÄSKYLÄ 3. HANKEKUVAUS
Vapo Oy on hakenut Teuvan kunnan ja Kurikan kaupungin alueella sijaitsevalle Lintunevalle ympäristölupaa ja toiminnan aloittamislupaa 137 ha: n suuruiselle alueelle.
Lintunevan pohjoisosa kuuluu Kurikan kaupungin Jurvan taajamaan ja eteläosa Teuvan kuntaan.
Lintuneva sijaitsee Jurvan taajamasta noin 7 kilometriä etelään.
Tuotantoalueen pohjoisosa kuuluu valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Närpiönjoen vesistöalueen Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueeseen ja eteläosa Kyrönjoen vesistö- alueen Kainastonjoen alueeseen.
Ympäristölupahakemuksen mukaan Lintunevalla tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta. Lintu- nevan kuivatusvesistä osa ohjataan Närpiönjoen vesistöalueen Lintuluomaan ja edelleen Lintu- luoman kanavan kautta Kivi- ja Levalammen tekojärveen sekä myös Säläisjärveen Lintuluomas- ta putkea pitkin. Osa Lintunevan eteläosan kuivatusvesistä ohjataan Kyrönjoen vesistöalueelle Linnanojan, Vehkaluoman ja Kainastonjoen kautta.
Vesienkäsittelymenetelmiin kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat sekä kaksi pintavalutuskenttää. Vedet johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ympärivuotisesti.
Lintunevan suunniteltu turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala massansiirtoalueineen on yhteensä 127,7 ha sekä viidestä auma- alueesta, joiden pinta- ala on 9,3 ha. Tuotantokelpoinen ala on näin yhteensä 137 ha.
Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitettaisiin ympäristölu- van täytäntöönpanokelpoiseksi tulon jälkeen. Kuntoonpanovaihe eli tiestön rakentaminen, puuston poisto ja alueen ojitus kestää suunnitelman mukaan noin 1- 3 vuotta ja tuotantovaihe 15- 25 vuotta päättyen vuonna 2035. Tämän jälkeen alue siirtyisi jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon alueen maanomistajille palauttamisen jälkeen.
Tuotanto olisi jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuo- situotantomäärä olisi noin 64 000 m3 päätuotetta jyrsinturvetta. Turvetta alueella on noin 1 100
000 MWh. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen käyttöpaik- koja olisivat mm. Porin, Pietarsaaren ja Seinäjoen voimalaitokset. Ympäristöturve menisi lä- hiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.
Vapo Oy omistaa Lintunevan alueelta maata 157,45 ha. Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristölupahakemuksen mukaan lisäalueiden hankintaa, jota koskevat neuvottelut ovat käynnissä.
4. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo
Asia on tullut vireille kun Länsi- Suomen ympäristökeskukselta on pyydetty lausuntoa hank- keen ympäristölupahakemuksesta. Ympäristökeskus otti kysymyksen ympäristövaikutusten ar- vioinnista harkittavaksi 3.11.2009.
Länsi- Suomen ympäristökeskus on 1.1.2010 siirtynyt osaksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, lii- kenne ja ympäristökeskusta, jossa on ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Asialle on siksi annettu uusi uuden viraston diaarinumero.
Viranomaisneuvottelu, kuuleminen
Hankkeesta vastaavan ja kuntien edustajia on kuultu Seinäjoella pidetyssä kokouksessa 12.11.2009. Hankkeesta vastaavan edustaja katsoi, ettei ympäristövaikutusten arviointi olisi tarpeen. Kuntien edustajat (Suupohjan ympäristöpalvelut ja Kurikan ympäristösihteeri) puolsi- vat menettelyn tarvetta.
Etelä- Pohjanmaan liitolta on pyydetty lausunto asiassa 2.12.2009. Etelä- Pohjanmaan maakun- takaavassa on suunnittelumääräyksiä turpeenottoalueista. Etelä- Pohjanmaan liitto on antanut lausunnon hankkeen suhteesta maakuntakaavaan. Lausunto on saapunut Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 28.1.2010.
Liitto toteaa, että suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan suunnittelumääräyksen III (tt-2) si- säpuolella, mikä tarkoittaa sitä, että turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistö- vaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.
Lisäksi koko maakuntaan kohdistuu maakuntakaavan suunnittelumääräys I, jossa todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnalli- sesti tai seudullisesti merkittäviä. Liiton lausunnossa todetaan lisäksi, että suunnittelualue on ojittamaton ja luonnontilainen, ja aivan alueen vieressä on vedenhankintaan soveltuva Lintune- va B -pohjavesialue, jonka vedenlaatu voi selvitysten mukaan vaarantua mahdollisten kuivatus- vesien seurauksena. Mahdollinen YVA- selvitys tulisi kohdentaa näihin erityiskysymyksiin.
Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että tähänastisten selvitysten ja Etelä-Pohjanmaan maakunta- kaavan perusteella Lintunevan turpeenottoon suunniteltu alue ei sovellu turvetuotantoalueeksi.
Mm. Kurikan ympäristölautakunta on ottanut kantaa hankkeeseen ympäristöluvan yhteydessä, ja sen mielestä olisi tärkeää esittää luontoon kohdistuvat vaikutukset tarkemmin. Ympäristölauta- kunnan mielestä Lintuluomaan ja Säläisjärveen kohdistuvaan kuormitukseen ja sen tarkkailuun tai vaihtoehtoiseen vesien johtamiseen ei myöskään ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
5. YMPÄRISTÖN TILA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Luonnonympäristö
Lintuneva (tien itäpuolinen osa) on karuhko, reunoiltaan ojitettu, mutta muutoin jokseenkin luonnonmukaisena säilynyt keidassuoyhdistymän osa, jolla on merkitystä sekä suoluontotyyppi- en monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta (TN on Etelä- Suomessa taantunut, silmälläpidet- tävä) että taantuneen suolinnuston elinympäristönä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin mukaan alueelta on lisäksi tavattu alueellisesti uhanalaisiaperhoslajeja.
Hankkeen ympäristölupahakemusasiakirjoissa on Luontotieto Oy:n laatima kasvillisuus- ja lin- nustokartoitus. Kasvillisuuskartoitus on tehty 3.-4.9.2008. Ajankohtaa voidaan pitää myöhäise- nä, koska osa lajeista on voinut jäädä havaitsematta. Hankealueen luonne huomioon selvityk- sestä saa kuitenkin riittävän kuvan alueen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta.
Pesimälinnustoa on selvitetty kartoituslaskennalla vain kerran 1.6.2008. Osa lajistosta on tä- män vuoksi voinut jäädä huomaamatta. EU- direktiivin mukaisia lajeja on kuitenkin tavattu, mm. kurki, kapustarinta, laulujoutsen, liro, ja teeri. Harrastajien mukaan alueella tavataan riek- koa, ja on tavattu myös mm. mustakurkku- uikku ja sinisuohaukka. Hanhien metsästystä harras- tetaan alueella syksyisin. Hankealueen muutonaikaisesta merkityksestä linnustolle selvityksessä ei ole mitään arviota. Tätä on syytä vielä selvittää.
Hankealueella näyttää kasvillisuusselvityksen mukaan olevan kohtalaisen runsaasti myös luon- nontilaisen kaltaista harvapuustoista rämettä (TR), jollaisella voi elää myös uhanalaisia per- hosia. Tämän vuoksi luontoselvitystä olisi tarpeen täydentää uhanalaista perhoslajistoa koske- valla selvityksellä. Harrastajien mukaan uhanalaisia perhosia on tavattu alueella.
Selvitystä EU:n luontodirektiivin uhanalaislajistosta ei ole tehty esimerkiksi nisäkkäistä tai ma- telijoista.
Pintavesistöjen tila
Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijoittuu Närpiönjoen vesialueen Ki- vi- ja Levalammin tekojärven valuma- alueelle ja osin Kyrönjoen vesistöalueen ja Kainastonjo- en valuma- alueen Kainastonjoen alueelle.
Närpiönjoen alueen osalta sekä Säläisjärvi että Kivi- ja Levalampi ovat vesistöjä jotka eivät siedä lisäkuormitusta. Happitilanne on jo nyt Kivi- ja Levalammessa erittäin heikko talvella jään alla ja lisää orgaanista ainetta järvi ei siedä. Myös Säläisjärven pohjanläheisissä vesiker- roksissa on heikko happitilanne. Molempien järvien luontaisesti esiintyvissä petokaloissa elo- hopeapitoisuudet ovat joko yli tai hyvin lähellä syöntirajaa ja lisää maaperän muokkausta va- luma-alueella vapauttaa vielä lisää elohopeaa. Koko Närpiönjoki on Vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu huonoksi ja tavoitteena on vesistön hyvä tila. Närpiönjoen keskimääräinen fosforipi- toisuus tulisi pienentää nykyisestä 80 µg/l tasosta 40 µg/l tasolle. Turvetuotannolle on asetettu tavoitteeksi fosforikuormituksen puolittaminen nykytasolta vuoteen 2015 mennessä. Lisäkuor- mitus ei edistä hyvää tilaa ja on siis vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen.
Kyrönjoen alueen puolella Kainastonjoki on jo nykyään hyvin rehevä ja tumma ja jos tulee li- sää turvetuotannon kuivatusvesiä se heikentää tilannetta edelleen sekä Kainastonjoessa että myös Kyrönjoessa. Kyrönjoki on vedenhankintavesistö jossa tavoitteena on hyvä tila ja ravin- nepitoisuuksien puolittaminen.
Pohjavesialueet
Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Lintuharju B:n pohjavesialueella maastotutkimuksia hei- näkuussa 2009 selvittääkseen Lintunevan suunnitellun turvetuotantoalueen mahdollisia pohja- vesivaikutuksia Lintuharju B:n pohjavesialueeseen. Loppuraportissa todetaan, että suunnitellun tuotantoalueen ja Lintuharju B:n pohjavesialueen väliin jäävän suoalueen leveys on verraten pieni 20- 30 metriä, mutta sitä voidaan pitää riittävänä. Tuotantojärjestelyissä on kuitenkin noudatettava pintavalutuskenttien ja niiltä johdettavien vesien osalta erityistä huolellisuutta.
Ojia ei ole suotavaa kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusta tule kohdistaa pohjavesialu- etta kohden.
Lintunevan hankealuetta lähinnä sijaitsee vedenhankintaan soveltuva Lintuharju B:n pohjavesi- alue (luokka II), joka sijaitsee lähimmillään 20 metrin etäisyydellä hankealueesta. Lintuharju B:n pohjavesialueen jatkona pohjoisessa on vedenhankintaa varten tärkeä Lintuharju A:n poh- javesialue (luokka I), joka sijaitsee hankealueesta noin 1,2 kilometrin päässä luoteeseen. Lintu- harju on osa moreenipeitteistä harjumuodostumaa. Muodostuma jatkuu pohjoiseen ensin pak- sun moreenipeitteen alla ja edelleen Haapalankankaana (luokka I), jonka muodostumisalueena Lintuharju toimii. Lintuharju on pohjavesitasoltaan kaksiosainen ja näiden tasojen välillä on yli 10 metrin korkeusero, joka johtuu joko moreeni- tai kallioselänteestä. Muodostuman reunoilla on paksuja ranta- ja dyynikerrostumia. Lintuharju rajoittuu turvealueisiin, joissa on hiek-
kaselänteitä. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen ja luoteisosasta, jossa pohjavesi on tasolla 89- 106 metriä, pohjavesi virtaa Haapalankankaalle. Korkeammalla tasolla olevasta pohjave- destä osa purkautuu alemmalle tasolle ja osa Lintuluomaan ja täyttökanavaan.
Haapalankankaan pohjavesialue (luokka I) noin 3,5 kilometrin päässä hankealueesta luoteeseen.
Haapalankangas on osa lähes pohjois-eteläsuuntaista harjua, joka tulee etelästä Lintuharjun alu- eelta moreenipeitteisenä ja jatkuu peitteellisenä pohjoiseen. Pohjaveden virtaussuunta on poh- joinen eikä muodostuman alueella ole vedenvirtausta haittaavia kynnyksiä. Lintuharjun alueelta purkautuu pohjavettä muodostumaan, mikä näkyy Kyläjokeen tapahtuvan purkautuman suuruu- tena verrattuna Haapalankankaalla muodostuvaan pohjaveden määrään. Muodostuma kerää myös ympäristöstään pohjavettä. Säläisjärvestä tapahtuvan suotautumisen osuus on epävarma, sillä Säläisjärven ottamolla ei näy järviveden vaikutusta huolimatta järven läheisyydestä. Kylä- joen pohjavesipurkautuma on syntynyt 60-luvulla siltatyön yhteydessä. Tällöin tiiviin mo- reenikerroksen puhkaisu on aiheuttanut Haapalankankaan pohjoispäässä 0,5 - 1 metrin pohja- veden pinnan laskun.
Vedenhankintaa varten tärkeä Rauhakankaan pohjavesialue (luokka I) sijaitsee hankealueesta noin 3,7 kilometrin päässä koillisessa. Vedenottamo on rakennettu lähteeseen, joka sijaitsee Rauhakankaan luoteisrinteen alaosissa. Alueella on todennäköisesti vettä johtavana kerroksena ylempää rinteeltä huuhtoutunutta hiekkaa (rantakerrostuma).
Hankealueesta noin 600 metrin päässä etelässä sijaitsee vedenhankintaan soveltuva Jussinmäen pohjavesialue (luokka II). Jussinmäki on osa moreenipeitteistä harjujaksoa, joka jatkuu noin 20 kilometriä pohjoiseen Jurvan kunnan alueelle ja etelään Kauhajoen kunnan puolelle. Muodos- tuma on hiekkavaltainen ja moreenipeitteinen myöhäisemmän jäätiköitymisen seurauksena.
Moreenikerroksen paksuus vaihtelee 1-3 metriä. Pohjaveden yleinen virtaussuunta on etelään purkautumisen tapahtuessa pääosin Norinluomaan. Pohjavedessä on käyttökelpoisuutta vähen- tävänä tekijänä rautaa ja humusta.
Noin 1,7 kilometrin päässä kaakossa vedenhankintaa varten tärkeä Viiatin pohjavesialue (luok- ka I). Viiatti on moreenipeitteinen rantavoimien huuhtoma rinne, jonka alareunassa on hiekka- kerroksia. Pohjavesi virtaa rinnettä myöten länteen.
Pohjoisessa kuivatusvedet on suunniteltu ohjattavaksi Lintuluomaan sekä Lintuluoman kana- vaan, jotka kulkevat Lintuharju B:n, Lintuharju A:n ja Rauhakankaan pohjavesialuiden läpi.
Pohjaveden virtaussuunta on Lintuharjun pohjavesialueella pohjoiseen kohti Haapalankankaan pohjavesialuetta. Etelässä kaivatusvedet kulkevat Jussinmäen pohjavesialueen länsipuolelta ohitse.
Vedenottamot
Lintunevan vaikutusalueella sijaitsee kolme vedenottamoa.
- Osa kuivatusvesistä on suunniteltu ohjattavaksi Lintuluoman kautta Säläisjärveen. Säläisjärvi sijaitsee puoliksi vedenhankintaa varten tärkeällä Haapalankankaan pohjavesialueella. Säläis- järven pohjavedenottamo sijaitsee noin 50 metrin päässä Säläisjärven rannasta ja veden suotau- tuminen pohjaveteen on epäselvää. Vedenottamolla on lupa 1200 m3/d suuruiseen pohjave- denottoon. Mikäli kuivatusvesiä johdetaan Lintuluomaan, joka ei ole tiivis, ne pääsevät pohja- veteen ja pohjaveden virtauksen mukana kulkeutumaan myös Haapalankankaan pohjavesialu- eelle. Hydraulinen yhteys Lintuharjun pohjavesialueiden ja Haapalankankaan pohjavesialueen välillä on olemassa, ja ympäristökeskus tulee harkitsemaan pohjavesialueiden yhdistämistä ensi vuonna alkavassa suojelusuunnitelmahankkeessa. Säläisjärven vedenlaatua ei tule huonontaa.
- Osa kuivatusvesistä on suunniteltu johdettavaksi Lintuluoman kanavaan, joka kulkee vain noin 35 metrin päästä Peräloukon pohjavedenottamoa Rauhakankaan pohjavesialueella. Perä- loukon vedenottamolta otetaan vettä 6 m3/d.
- Viiatin pohjavesialueella sijaitsee Norin vedenottamo, joka on noin 2 kilometriä hankealuees- ta kaakkoon. Norin vedenottamolta otetaan vettä noin 50 m3/d.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 23.11.2006 annettujen vesiensuojelun tavoitteiden mu- kaan vuoteen 2015 mennessä metsätaloustoimien, erityisesti kunnostusojitusten tarpeet arvioi-
daan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesin tilatavoitteen edellyttävät tilan pa- rantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä.
Pohjavesien suojelun yleistavoitteena on, että pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila säily- vät vähintään nykyisellä tasolla. Erityisesti vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja muiden ve- denhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden veden laadun säilymisestä luonnontilaisena tulee huolehtia.
Turvetuotantoa ei tule sijoittaa tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle.
Turvetuotantoalueen vieressä sijaitsevan pohjavesiesiintymän ja tuotantoalueen välissä kaivu ei saa ulottua kivennäismaan reunaan saakka, sillä kivennäismaahan ulottuva ojitus voi aiheuttaa pohjaveden pinnan alentumista tai virtaussuunnan muuttumista myös tuotantoalueen ulkopuo- lella ja siten vähentää pohjaveden saatavuutta. Ojitus voi aiheuttaa myös pohjaveden purkautu- mista tuotantoalueelle. Jos tuotantoalueen vesiä suotautuu pohjaveden muodostumisalueelle, voivat ne aiheuttaa myös vedenlaadun heikentymistä kuten rauta-, mangaani- tai humuspitoi- suuden lisääntymistä.
Pohjavesialueet on kartoitettu siten, että pohjavesialueeksi rajatulla alueella on vaikutusta poh- javeden laadulle ja määrälle. Lintunevan suunnitellun tuotantoalueen ja Lintuharjun pohjavesi- alueen väliin tarvitaan vähintään 30- 60 metrin suojavyöhyke. Ojia ei tule pohjavesialueen tun- tumassa kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusta tule kohdistaa pohjavesialuetta kohden.
Lintuharjun ja Rauhakankaan pohjavesialueille voi johtaa ojavesiä vain, jos Lintuluoma ja – kanava ovat tutkitusti tiiviitä, jolloin johtamisesta ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle. Lintu- luoma virtaa Lintuharjun pohjavesialueella yli 4,5 kilometrin alueella, joten kuivatusvedet ai- heuttavat merkittävän riskin pohjavedelle.
Hakija voi myös tiivistää ojan tai käsitellä kemiallisesti tuotantoalueelta tulevat vedet. Ojan tii- viys pohjavesialueilla tulee tutkia. Maaperäolosuhteita tutkittaessa tulee kivennäismaan puh- kaisua välttää.
Kuivatusvesien ohjaaminen kokonaisuudessaan etelän suuntaan tulee pohjavesien näkökulmas- ta selvittää. Käsittelemättömien kuivatusvesien johtaminen pohjavesialueille nykyisiin uomiin vaarantaa pohjaveden laadun (YSL 8 §). Kuivatusvesien ohjaamisella kokonaisuudessaan ete- län suuntaan on kuitenkin vaikutuksia pintavesien hydrologiaan. Tämä tulee ottaa huomioon vaihtoehtoa harkittaessa.
Luonnonympäristö
Lintuneva (tien itäpuolinen osa) on karuhko, reunoiltaan ojitettu, mutta muutoin jokseenkin luonnonmukaisena säilynyt keidassuoyhdistymän osa, jolla on merkitystä sekä suoluontotyyppi- en monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta (TN on Etelä- Suomessa taantunut, silmälläpidet- tävä) että taantuneen suolinnuston elinympäristönä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin mukaan alueelta on lisäksi tavattu alueellisesti uhanalaisiaperhoslajeja.
Hankkeen ympäristölupahakemusasiakirjoissa on Luontotieto Oy:n laatima kasvillisuus- ja lin- nustokartoitus. Kasvillisuuskartoitus on tehty 3.-4.9.2008. Ajankohtaa voidaan pitää myöhäise- nä, koska osa lajeista on voinut jäädä havaitsematta. Hankealueen luonne huomioon selvityk- sestä saa kuitenkin riittävän kuvan alueen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta.
Pesimälinnustoa on selvitetty kartoituslaskennalla vain kerran 1.6.2008. Osa lajistosta on tä- män vuoksi voinut jäädä huomaamatta. Linnuston osalta on alueelta yhden päivän selvitykses- sä löydetty EU:n lintudirektiivin mukaisista lajeista jo mm. laulujoutsen, kurki, kapustarinta, li- ro ja teeri. Harrastajien mukaan alueelta tavataan riekkoa, ja on havaittu mm. mustakurkku- uikku ja sinisuohaukka, ja suolla harrastetaan syksyisin mm. hanhien metsästystä.
Hankealueen muutonaikaisesta merkityksestä linnustolle selvityksessä ei ole mitään arviota.
Tätä on syytä vielä selvittää.
Hankealueella näyttää kasvillisuusselvityksen mukaan olevan kohtalaisen runsaasti myös luon- nontilaisen kaltaista harvapuustoista rämettä (TR), jollaisella voi elää myös uhanalaisia per- hosia. Tämän vuoksi luontoselvitystä olisi tarpeen täydentää uhanalaista perhoslajistoa koske- valla selvityksellä. Harrastajien mukaan uhanalaisia perhosia on tavattu alueella.
Selvitystä EU:n luontodirektiivin uhanalaislajistosta ei ole tehty esimerkiksi nisäkkäistä tai ma- telijoista.
Lähialueiden maankäyttö
Suunnittelualue rajautuu Jurvalta etelään johtavaan maantiehen nro 685. Hankealueen pohjois- puolella 300 m etäisyydellä sijaitsee Jurvan Moottoriurheilurata Botniaring (maakuntakaavassa mu) sekä sen tuntumassa ravirata. Jurvan Sääksjärven virkistysalue (maakuntakaavassa V-1) si- jaitsee noin 4,5 km päässä hankealueesta. Moottorikelkkareitti sivuaa Lintunevan länsireunaa.
Luontoreitti kulkee Jurvalta etelään johtavan maantien länsipuolella.
Hankealuetta lähimmät kaksi kiinteistöä sijaitsevat ympäristölupahakemuksen mukaan 600 m etäisyydellä.
Ympäristölupahakemuksessa on luonnonsuojelualuekohteista mainittu Lintunevan länsipuolella oleva Natura 2000- alue Kurpanneva (FI0800016) ja itäpuolella oleva Pässinrämäkkä (FI0800101), mutta ei pohjoisempana olevaa Levanevaa (FI0800032), josta on jo perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualuekin. Turpeenottoalueelta on suunniteltu las kettavan vesiä Kivi- ja Levalampeen, jonka pohjois-luoteisosat sisältyvät Natura-alueeseen.
Kaavoitustilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT, tarkistettuna Valtioneuvoston päätöksellä 13.11.2008, sisältävät yhtenä erityistavoitteena kohdan jossa todetaan:
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luon- nontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vai- kutuksia on tarkasteltava valuma- alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon moni- muotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset.
Suunnittelualue sijaitsee vahvistetun Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyk- sen III (tt-2) sisäpuolella, mikä tarkoittaa sitä, että turvetuotannon suunnittelussa on huomioita- va vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.
Lisäksi koko maakuntaan kohdistuu maakuntakaavan suunnittelumääräys I, jossa todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnalli- sesti tai seudullisesti merkittäviä. Merkittävinä pidetään luonnonsuojelualueita ja valtioneuvos- ton hyväksymiä suojeluohjelmia ja päätöksiä sekä Natura 2000- verkostoa.
Alueella ei ole detaljikaavaa eikä yleiskaavaa.
6. ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN YMPÄRISTÖ- JA LUONNONVARAT VASTUUALUEEN RATKAISU
Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arvi- oinnista annetun lain 6§ nojalla, että Lintunevan turpeenottohankkeeseen sovelletaan ympäris- tövaikutusten arviointimenettelyä.
7. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA- laki) 4§ mukaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA- lain mukaista arvi- ointimenettelyä.
YVA- asetuksen 6§ hankeluettelon kohdan 2) luonnonvarojen otto ja käsittely e) turvetuotanto, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä turpeenottohankkeisiin lain 4§ nojalla, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta- ala on yli 150 hehtaaria.
Lintunevan hanke on tätä kokorajaa pienempi, ympäristölupahakemus koskee 137 ha kokoista aluetta. Vapo Oy:n omistuksessa on laajempi, 157,5 ha kokoinen alue. Kuulemistilaisuudessa
Vapo Oy ilmoitti, että turpeenottoa ei suunnitella koko alueelta, koska muu kuin hakemuksen mukainen osa alueesta ei ole siihen tarkoituksenmukaista.
Arviointimenettelyä sovelletaan kuitenkin yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankeluettelossa tarkoitettuja hankkeita vastaavaan hankkeeseen, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadul- taan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutus huomioon ottaen, aiheuttaa hankeluettelossa mainit- tuihin YVA- asetuksen (713/2006) hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristö- vaikutuksia. Yksittäistapauksissa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista päättää
1.1.2010 alkaen alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YVA- lain 6§ nojalla.
Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä muut YVA- asetuksen 7§ luetellut seikat.
Lintunevan turvetuotantohanketta tarkasteltaessa on erityisesti otettu huomioon luonnonvarojen käyttö, hankkeen sijainti, kuten maankäyttö, alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, luonnon sietokyky, lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet, ympäristön ti- la, vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, todennäköisyys, kesto ja palautuvuus.
Lintuneva kuuluu taantuneeseen silmällä pidettävään suoluontotyyppiin. Luonnonsuojelun kan- nalta merkittävistä lajeista tarvitaan lisäselvitystä. Lintunevalla on merkitystä ekologisena yh- teytenä luonnonsuojelualueiden verkostossa. Turvetuotantoon soveltuvia soita ja suoluonto- tyyppejä koskeva selvityshanke on käynnistymässä Etelä- Pohjanmaalla.
Turve on hyvin hitaasti uusiutuva luonnonvara joka voidaan luokitella myös uusiutumattomak- si, ja luonnontilaisen suon ottaminen turvetuotantoon muuttaa alueen luontoarvot peruuttamat- tomasti. Tuotannon ympäristövaikutukset jatkuvat toiminnan päättymiseen asti, arviolta ainakin 25 vuotta, eikä aluetta voida palauttaa ennalleen.
Hankkeella on todennäköisiä vaikutuksia erityisesti pinta- ja pohjavesistöjen tilaan.
Hakemuksessa esitetyt vesienpuhdistusmenetelmät pyrkivät edustamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa olevia ratkaisuja kyseessä olevalla tuotantoalalla.
Vesistöt, joihin puhdistetut kuivatusvedet johdetaan, ovat kuitenkin tähän saakka saadun selvi- tyksen mukaan siinä tilassa, etteivät ne kestä minkäänlaista lisäkuormitusta, kuten edellä Ym- päristön tila ja ympäristövaikutukset -kohdassa on kuvattu.
Lintunevan tuotantoalue tulee hakemuksen mukaisesti sijoittumaan pääosin ojittamattomalle suoalueelle, mikä on vastoin vesienhoitosuunnitelmaa sekä Valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoiksi vuoteen 2015. Tämä edellyttää huolellisia selvityksiä ja peruste- luja jos hanketta viedään eteenpäin. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suun- taviivoiksi vuoteen 2015 on turvetuotannon osalta todettu muun muassa, että vesiensuojelun te- hostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet tulee arvioida erityisen tarkoin koh- teissa, joissa vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista.
Lain vesienhoidon järjestämiseksi (1299/2004) nojalla on valmisteltu toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat. Suunnitelmat on 10.12.2009 hyväksytty Valtioneuvostossa.
Lisäksi pintavalutuskenttä 2 sijaitsee aivan Lintulammet nimisen lampiryhmän vieressä. Lä- himpään lampeen on noin 30 metriä ja useita lampia on 150 metrin etäisyydellä kentästä.
Lammet ovat ilmeisesti vesilain 1 luvun 15a§ mukaisia enintään yhden hehtaarin suuruisia lampia, joiden luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa. Pitkällä aikavälillä näin lähellä ve- silain 1 luvun 15a § tarkoittamaa lampea sijaitseva pintavalutuskenttä voi vaarantaa lammen luonnontilaa. Myös pintavalutuskentän keräilyojien ja muiden rakenteiden rakentaminen voi vaikuttaa lampien vesitaseeseen. Hankesuunnitelmaa tulisi tarkistaa siirtämällä pintavalutus- kenttä 2 kauemmaksi.
Selvitys siitä, vaikuttaako hanke ja miten alapuolisten vesistöjen hydrologiaan ja kuivatustilan- teeseen, puuttuu.
Pohjavesien osalta voidaan mm. todeta, että Lintuharjun ja Rauhankankaan pohjavesialueille voidaan johtaa ojavesiä vain, jos Lintuluoma ja – kanava ovat tutkitusti tiiviitä, jolloin johtami- sesta ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle. Lintuluoma virtaa Lintuharjun pohjavesialueella yli 4,5 kilometrin alueella, joten kuivatusvedet aiheuttavat merkittävän riskin pohjavedelle.
Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kuivatus- vesien ohjaaminen kokonaisuudessaan etelän suuntaan tulee YVA- menettelyssä vaihtoehtona selvittää, mikäli hanketta viedään eteenpäin. Käsittelemättömien kuivatusvesien johtaminen pohjavesialueille nykyisiin uomiin vaarantaa pohjaveden laadun (YSL 8 §).
Hankkeella on todennäköisiä vaikutuksia vesistöjen virkistyskäyttöön. Säläisjärvi on koko vä- hävetisen Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiä virkistyskalastuskohteita. Sen vedenlaatu on heikko.
Myös Kainastonjoki on erityisen tärkeä virkistyskalastuskohde. Sen kalastoon kuuluu myös harvinainen purotaimen. Esitetty turvetuotantohanke ja sen aiheuttama vesistökuormitus vaikut- taisivat todennäköisesti kielteisesti virkistyskalastusmahdollisuuksiin ja virkistyskalastuksen kehittämiseen alueilla.
Hanke ei tähän asti saadun selvityksen mukaan ota maakuntakaavaa (turvetuotantoa koskevat suunnittelumääräykset) huomioon joten se todennäköisesti vaikeuttaisi maakuntakaavan toteut- tamista. YVA- menettelyssä vaikutukset kaavoitukseen tulisi tutkia huolellisesti.
Tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on tavoite pitää luonnontilaiset suot turvetuotannon ulkopuolella lisäksi tiukentunut edellisten, vuoden 2000 tavoitteiden, ja vuonna 2005 vahvistetun maakuntakaavan jälkeen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT, tarkistettuna Valtioneuvoston päätöksellä 13.11.2008, sisältävät yhtenä erityistavoitteena kohdan jossa todetaan:
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luon- nontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vai- kutuksia on tarkasteltava valuma- alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon moni- muotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset.
Edellisissä Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoit- teissa erityistavoite kuului seuraavasti:
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita.
Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suo- luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuu- den asettamat vaatimukset.
YVA- menettelyn tarvetta puoltaa myös se, että osa tähän asti laadituista selvityksistä alueen ympäristöstä ei ole riittäviä tai joitakin selvityksiä puuttuu kokonaan. Luontoselvityksiä on tar- peen täydentää ainakin linnuston osalta, puuttuvista hyönteisselvityksistä vähintään selvitys uhanalaisista perhosista olisi tarpeen, eikä mm. matelijoista ja nisäkkäistä ole selvitystä.
Metsälain mukaiset luontotyypit on tarpeen selvittää alueelta, ainakin lain 10§ mukainen noro saattaa olla kyseessä pintavalutuskentän itälaidalla.
Vaikutusten arvioinnin tarve Levanevan Natura 2000 - alueeseen on myös tarkemmin selvitet- tävä.
Ympäristölupahakemuksessa ei ole mainittu Levanevaa (FI0800032), josta on jo perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Turpeenottoalueelta on suunniteltu lasketta- van vesiä Kivi- ja Levalampeen, jonka pohjois-luoteisosat sisältyvät Natura-alueeseen.
Hakemuksessa todetaan, että pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luontoon. Tätä ei voida pitää riittävänä pohdintana hankkeen vaikutuk- sista (Luonnonsuojelulaki 65 §: "yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden kans- sa") Levanevan Natura-alueen luonnonarvoihin. Vaikutusten luonnetta ja suuruutta tulee perus-
tellusti tarkastella, jotta voidaan arvioida, onko Luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaiku- tusarvio tarpeen vai ei.
Hankkeen tässä päätöksessä kuvatut vaikutukset ovat todennäköisesti laadultaan ja laajuudel- taan, ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne, YVA- asetuk- sen hankeluettelon kohdan 2 e) mukaisen hankkeen vaikutuksiin rinnastettavissa olevia merkit- täviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
Selvitykset mahdollisista vaikutuksista ovat lisäksi joiltakin osin puutteellisia. Jos hanketta vie- dään eteenpäin, on tarpeen myös tutkia vaihtoehtoisia suunnitelmaratkaisuja.
8. MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava voi hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeu- teen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto- oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Tähän päätökseen ei muutoin saa hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä annetun lain 17§:n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muu- tosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA- lain 19§:n 3 momentti).
9. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 2§, 4§, 6§ ja 19§.
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4§, 6§ ja 7§.
10. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Hankkeesta vastaava Vapo Oy, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua
Päätöksen jäljennös
Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Suomen ympäristökeskus, Kurikan kaupunki, Kuri- kan kaupungin ympäristösihteeri, Teuvan kunta, Suupohjan ympäristöpalvelut/Tapani Ojala, Etelä- Pohjanmaan liitto, Ympäristöministeriö, Etelä- Pohjanmaan ELY; ympäristövastuualu- een yksiköt
Päätöksen nähtävillä olo
Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan ilmoitustauluilla 14 päivän ajan ja sähköisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sivuilla www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa >ajankohtaista> kuulutukset sekä Ympäristö- ja luonnon- varat vastuualueen internetsivuilla www.ymparisto.fi/lsu/yvavireilla.
LIITE Valitusosoitus
Pertti Sevola
Ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen johtajan sijainen
Riitta Kankaanpää-Waltermann Kehityspäällikkö
V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjal- lisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava vali- tusajassa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, it- senäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta,
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaadi- taan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituk- sen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikun- ta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alka- misajankohdasta,
- asiamiehen valtakirja sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Valituskirjelmän toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vas- tuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin vali- tuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00 - 16.15.
Vaasan hallinto-oikeuden
postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 puhelinvaihde: 010 3642 611
telekopio: 010 3642 760
sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista an- netun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.
