Aistilan kehittäminen
mielenterveyskuntoutujien kanssa soveltamalla palvelumuotoilun keinoja
Hanna Venäläinen & Mia Äyhynmäki
2020 Laurea
Laurea-ammattikorkeakoulu
Aistilan kehittäminen mielenterveyskuntoutujien kanssa soveltamalla palvelumuotoilun keinoja
Hanna Venäläinen & Mia Äyhynmäki Hoitotyön koulutusohjelma
Opinnäytetyö Syyskuu, 2020
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitaja (AMK)
Hanna Venäläinen, Mia Äyhynmäki
Aistilan kehittäminen mielenterveyskuntoutujien kanssa soveltamalla palvelumuotoilun keinoja
Vuosi 2020 Sivumäärä 38
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Aistilaa yhdessä Keski-Uudenmaan Sopimuskodin mielenterveyskuntoutujien kanssa, soveltamalla palvelumuotoilun keinoja sekä
toipumisorientaatiomallia. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda 2D-mallinnokset Aistilan visuaalisen ilmeen muutoksesta ja toiminnan kehittämisestä. Toisena tavoitteena oli luoda Sopimuskodin kuntoutujille toipumisorientaatiomallin mukaisesti kokemus osallisuudesta ja aito mahdollisuus vaikuttaa Aistila-tilan visuaalisen ilmeen ja toiminnan kehittämiseen.
Kehittämistyön kohteena oleva Aistila on Sopimuskodissa käytössä oleva multisensorinen tila, mitä hyödynnetään pääosin rentoutustuokioihin osana mielenterveyskuntoutusta.
Sopimuskodin tuottamat mielenterveyskuntoutujien palvelut suunnitellaan ja toteutetaan toipumisorientaatiomallin mukaisesti. Mielenterveyskuntoutujat osallistuivat
yhteiskehittämisen työskentelytavoin 2D-mallinnoksien suunnitteluun. Yhteiskehittämisen työskentelytavat tukevat Sopimuskodissa käytettävää toipumisorientaatiomallia, tämän vuoksi palvelumuotoilun soveltaminen valikoitui kehittämisen työkaluksi. Toipumisorientaatiomallin mukaisesti kuntoutujat nähdään asiantuntijaroolissa Aistilan käyttäjinä.
Sopimuskodin mielenterveyskuntoutujat saivat toipumisorientaatiomallin mukaisen kokemuksen osallisuudesta ja mahdollisuuden vaikuttaa 2D-mallinnoksien suunnitteluun.
Covid-19 pandemian vuoksi suunnitelman mukaista 2D-mallinnoksien jatkokehittämisen vaihetta ei pystytty toteuttamaan. Sopimuskoti voi jatkossa kuitenkin hyödyntää 2D- mallinnoksia Aistilan visuaalisen ilmeen muutokseen ja toiminnan suunnitteluun opinnäytetyön tekijöiden esittäminä valmiina kehittämisehdotuksina.
Asiasanat: aistihuone, toipumisorientaatiomalli, multisensorinen toiminta, mielenterveyskuntoutus, palvelumuotoilu
Laurea University of Applied Sciences Abstract Degree Programme in Nursing
Bachelor’s thesis
Hanna Venäläinen, Mia Äyhynmäki
The development of Aistila together with mental health rehabilitation clients by applying the means of service design
Year 2020 Pages 38
The aim of this thesis was to develop Aistila together with the mental health rehabilitation clients of Keski-Uudenmaa Sopimuskoti by applying the means of service design and the model of recovery orientation. The goal of the thesis was to create 2D models for changing the visual appearance of Aistila and developing its activities. The second goal of the thesis was to create for the patients of Sopimuskoti an experience of participation in accordance with the recovery orientation model and a genuine opportunity to influence the development
of Aistila’s visual appearance and operation.
The focal point of development, Aistila, is a multisensory space used by Sopimuskoti. It is used mainly as a space for relaxation activities as part of mental health rehabilitation. The services provided by Sopimuskoti are planned and executed in accordance with the recovery orientation. The patients participated in designing the 2D models through co-creation. Co- creation methods support the recovery orientation in use at Sopimuskoti. This is why applying service design was chosen to be the method of development. In accordance with the recovery orientation the patients are regarded as experts in using Aistila.
The patients of Sopimuskoti received an experience of participation according to the recovery orientation and an opportunity to influence designing the 2D models. Further development of the 2D models had to be postponed because of the Covid-19 pandemic.
Regardless, Sopimuskoti is able to use the 2D models in planning the activities and altering the visual appearance of Aistila as completed development proposals presented by the authors of this thesis.
Keywords: multisensory space, recovery orientation, multisensory approach, mental health rehabilitation, service design
Sisällys
1 Johdanto ... 8
2 Mielenterveyskuntoutus ... 9
2.1 Toipumisorientaatio ... 10
2.2 Toipumisorientaatiomallin mukaisen kuntoutuksen toimintaperiaatteita ... 10
3 Aistit ... 11
4 Multisensorinen toiminta ja aistihuone ... 11
5 Palvelumuotoilu ... 12
5.1 Asiakasymmärrys ja tiedonkeruun metodit ... 13
5.2 Palvelumuotoiluprosessi ... 13
6 Tarkoitus ja tavoitteet ... 14
7 Toiminnallinen opinnäytetyö ... 14
8 Opinnäytetyön toteutuksessa hyödynnetyt palvelumuotoilun prosessit ... 14
8.1 Kehittämistarpeeseen tutustuminen ja tiedonhaku ... 14
8.2 Asiakasymmärrys ... 15
8.3 Ideointipajamainos ja osallistujien ilmoittautuminen ... 17
8.4 Yhteiskehittäminen ja innovointi ... 17
8.5 Ideointipajan toteutus ... 17
8.5.1 Aistilan visuaalisen ilmeen muutos ... 18
8.5.2 Aistilan toiminnan kehittäminen ... 20
8.6 Prototypointi ... 21
8.7 2D-mallinnoksien jatkokehittäminen ... 21
8.8 Ideointipajan palautteen kerääminen ... 21
8.8.1 Ideointipajasta saadun palautteen arviointi ... 21
8.9 Tuotos ... 22
9 Pohdinta ... 24
9.1 Eettisyys ... 25
9.2 Luotettavuus ... 26
9.3 Kehittämisehdotukset ... 26
Lähteet ... 28
Kuviot ... 32
Liitteet ... 33
1 Johdanto
Aistien kautta asioiden kokeminen on jokaiselle yksilöllistä. Aistihavaintojen muodostaminen ja aistimuksiin reagoiminen riippuu henkilön kokemusmaailmasta ja siitä, millaisia
aistikokemuksia hän on elämänsä aikana saanut. (Burakoff 2020.) Eri aisteja ja aistikokemuksia hyödynnetään multisensorisessa toiminnassa, kuten aistihuoneissa.
Multisensorinen menetelmä toimii monella eri asiakasryhmällä, sillä se ei edellytä kognitiivisia taitoja. (Vanhustyön keskusliitto.) Multisensorista toimintaa voidaan hyödyntää
vuorovaikutuksen tukemiseen. Aistien aktivoimisen kautta pyritään lisäämään ihmisen kiinnostusta ja tietoisuutta omasta ympäristöstään. Aistien kautta saatua kontaktia voidaan hyödyntää tavoitellessa monipuolisempaa vuorovaikutusta. (Burakoff 2020.) Luonnon hyödyistä kertoo Virtunature-tutkimushankkeen (2019) loppuraportti, jossa todetaan, että
“metsäaiheisessa virtuaaliluontoympäristössä vietetty tauko on tilastollisesti merkittävästi muita taukoja palauttavampi”. Samassa tutkimushankkeessa havaittiin myös, että
“energisyyden, positiivisten tunteiden ja ärtyneisyyden väheneminen näyttääkin liittyvän rauhoittumiseen, mitä myös tämän tutkimuksen fysiologiset tulokset tukevat”.
Mielenterveyskuntoutuksessa hyödynnetään multisensorista toimintaa, kuten erilaisia aistitiloja. Aistitilojen hyödyistä on vähäisesti sekä ristiriitaisesti tutkimustietoa
mielenterveyskuntoutujilla. Silti mielenterveyskuntoutujien hoidossa multisensorinen toiminta nähdään merkittävänä. (Baillon, van Diepen, Prettyman 2002, 444-452). Sopimuskodissa on käytössä multisensorinen tila, Aistila, jota hyödynnetään pääasiassa rentoutustuokioihin.
Yhteiskehittämisen työskentelytavat tukevat Sopimuskodissa käytettävää
toipumisorientaatiomallia ja siksi palvelumuotoilu valikoitui kehittämisen työkaluksi.
Toipumisorientaatiomallin mukaisesti kuntoutujat nähdään asiantuntijaroolissa Aistilan käyttäjinä. Aistilan kehittämisessä hyödynnetään kuntoutujien omaa kokemusta (The Department of Health 2010). Toipumisorientaatiomallin mukaan toipumista edesauttavat erilaiset osallisuuden tunnetta vahvistavat ominaisuudet. Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan osallistumista toimintaan tai ryhmään, jonka itse kokee merkitykselliseksi.
Osallisuuden kokemukseen kuuluu myös toiminta, joka mahdollistaa ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen sekä toiminta, missä voi jakaa henkilökohtaisia kokemuksia ja tunteitaan. (Nordling 2018, 1479-1480.)
Tässä opinnäytetyössä Sopimuskodin mielenterveyskuntoutujien kanssa kehitettiin yhdessä 2D- mallinnokset Aistilan visuaalisesta ilmeestä ja toiminnan muutoksesta hyödyntäen
palvelumuotoilun keinoja. Mielenterveyskuntoutujien ideoiden pohjalta keskeisimmiksi
teemoiksi nousivat luonto, luontoelämykset, kulttuurielämykset, kuten konsertit ja virtuaaliset kaupunkimatkat, esteettömyys, erilaiset tekstuurit ja tilojen muunneltavuus.
Värimaailmasta esitettiin maanläheisiä värejä, kuten vihreän eri sävyjä. Valaistukseen toivottiin vaihtelevuutta hyödyntämällä erilaisia valonlähteitä, kuten luonnonvaloa ja kirkasvalolamppua. Kirkasvalolampulla on todettu olevan hyötyä masennusoireiden hoidossa (Taiminen 2016).
2 Mielenterveyskuntoutus
Mielenterveyskuntoutuksella tarkoitetaan monipuolista, joko lääketieteellistä, tai sosiaalista toimintaa, jolla tuetaan kuntoutujan psykososiaalista toimintakykyä ja sopeutumista
elinympäristöön sekä vähennetään syrjäytymisen riskiä. Tavoitteena on lisätä kuntoutujan elämänhallintaa sekä parantaa elämänlaatua. (Fransman, Laukkala, Tuisku & Vorma 2015, 1508.)
Kuntoutukselle voi olla tarvetta, kun mielenterveys ei ole tasapainossa, hyvinvointi alkaa kärsiä sekä toimintakyky vähentyä. Se, minkä tyyppiseen kuntoutukseen lähdetään, on hyvin tilannekohtaista. Ennen kuntoutuksen aloittamista lääkäri tekee arvion sen tarpeellisuudesta.
Kuntoutuksen muoto määräytyy asiakkaan oireiden, elämäntilanteen ja ominaisuuksien mukaan. Kuntoutukseen voi sisältyä arkielämän taitojen opettelua, keskustelua, harjoitteita ja liikuntaa. Kuntoutus on mahdollista toteuttaa esimerkiksi laitoksessa, avokäynneillä, tai kotona. (Mielenterveystalo.)
Kuntoutus tarjoaa erilaisia välineitä ja keinoja mahdollistamaan itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Kuntoutuksen tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä sairauden aiheuttamia haittoja. Psyykkisen sairauden myötä toimintakyky ja arkielämäntaidot saattavat heikentyä, jonka vuoksi niiden ylläpitäminen ja vahvistaminen on yksi tärkeistä päämääristä kuntoutuksessa. Vuorovaikutustaitojen parantaminen on myös tärkeä tavoite kuntoutuksessa. Vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja kehittää erilaisissa päivä- ja toimintakeskuksissa. Tärkeää olisi, että tämänkaltaisten paikkojen toiminta olisi monipuolista ja toimintaan osallistuminen kuntoutujille vapaaehtoista. (Fransman ym. 2015, 1508-1513; Kuhanen, Oittinen, Kanerva, Seuri & Schubert 2010, 100-103.)
Mielenterveyskuntoutus voidaan jakaa eri vaiheisiin. Ne kuitenkin toteutuvat joko samanaikaisesti tai limittäin. Nämä vaiheet ovat kuntoutustarpeiden ja voimavarojen kartoitus, kuntoutussuunnitelman laadinta, toteutus ja arviointi. Mielenterveyskuntoutusta voidaan kuvailla prosessiksi. On yksilöllistä, kuinka kauan aikaa kuntoutuminen
kokonaisuudessaan vie sekä millä tavoin tuen tarve vaihtelee kuntoutumisen aikana. Vaikka
kuntoutuminen lähtee ihmisestä itsestään, saattaa hän silti tarvita siihen vertaistukea, läheisiä ihmisiä, tai ammattiapua. (Kuhanen 2010, 102-103.)
2.1 Toipumisorientaatio
Toipumisorientaatio on toiminnan ja ajattelun viitekehys, mitä voidaan hyödyntää mielenterveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Toipumisorientaatio painottaa henkilökohtaisia voimavaroja, osallisuutta, toivoa, merkityksellisyyttä ja positiivista mielenterveyttä. (Nordling 2018, 1476.)
Toipumista voidaan toipumisorientaatiossa ajatella yksilöllisenä polkuna, jossa asiakas sairaudesta huolimatta rakentaa itselleen merkityksellistä elämää itsenäisyyteen ja toivoon pohjaavaa myönteistä identiteettiä sairauden kanssa (Kampman & Lassila 2018, 2026).
Toipumisen ajatuksessa korostuu yksilölliset kokemukset ja elämänkokemus, joiden avulla pystyy selviytymään psyykkisen sairauden tuomista haasteista. Kyseessä on pitkän aikavälin yksilöllinen kasvu- ja kehittymisprosessi sekä yksilön omakohtainen kokemus mielekkäästä elämästä. (Nordling 2018, 1476-1477.) Toipumisessa kehittyy elämän mielekkyyden kokemus vakavasta sairaudesta huolimatta. Henkilökohtainen toipuminen helpottaa omien
heikkouksien sekä vahvuuksien tunnistamista ja yksilöllisiä piirteitä ja taitoja pystytään hyödyntämään paremmin. Minuuden jälleen rakentuessa toipumisen myötä voi sairaan identiteetistä kääntyä kohti positiivista kokemusta. (Korkeila 2017, 2865.)
Toipumisorientaation mukaisesti toipuminen on aktiivista toimintaa, joka edellyttää myös kuntoutujan omakohtaista vastuunottoa omasta toipumisprosessistaan. Toipumisprosessissa tehdään usein yhdessä työtä toipumisen eteen ystävien, perheen, ammattilaisten ja tukihenkilöiden kanssa. Toipumisprosessissa riittävä tiedonsaanti ja valintojen tekeminen tukee itsenäistä toimintaa ja toipumisorientaatio mukaisesti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita tulisi olla. Tällöin kuntoutuja voi saamansa tiedon perusteella ymmärtää valintojen seuraukset ja tehdessään valintoja ja ottaa lisääntyvästi vastuuta henkilökohtaisesta toipumisprosessistaan. (Nordling 2018, 1477.)
2.2 Toipumisorientaatiomallin mukaisen kuntoutuksen toimintaperiaatteita
Toipumisorientaatiomallin mukaan kuntoutuksen tulee olla yksilöllistä ja siinä korostuu sosiaalinen osuus ja elämän laatu. Kuntoutuminen ei merkitse samaa kuin parantuminen, vaan antaa mahdollisuuden saada hyvän merkityksellisen elämän ja olla arvostettu jäsen omassa yhteisössään. Kuntoutuksessa tuetaan ja kannustetaan ottamaan yksilöllisten voimavarojen mukaan vastuuta ja tekemään harkittuja päätöksiä elämänvalinnoistaan ja
kuntoutumisestaan. Toipumisorientaatiomallin mukaan kuntoutujia tulee kannustaa kehittämään ja ylläpitämään heille merkityksellistä sosiaalista, ammatillista, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa. Toipumisorientaatiomallin mukaisessa toiminnassa vuorovaikutuksen
tulee olla kunnioittavaa, rehellistä ja kohteliasta kaikissa tilanteissa. Toiminnan tulee varmistaa ja edistää yksilön oikeuksia ja ihmisoikeuksia. Toipumisorientaatio mallin mukaan jokainen on oman elämänsä asiantuntia ja toipuminen edellyttää hyvää yhteistyötä
kuntoutujan, hoitohenkilökunnan ja heidän lähipiirinsä kanssa. Palveluita tulisi suunnitella ja kehittää ottamalla huomioon palveluiden käyttäjiltä saatu palaute. Kuntoutumista tulisi arvioida yhdessä kuntoutujan kanssa huomioiden tärkeimmät toipumista osoittavat tulokset, sosiaaliset ja perhesuhteet, asuminen, työ, terveys ja hyvinvointi. (The Department of Health 2010.)
3 Aistit
Ihmisen käsitys itsestään ja ympäröivästä maailmasta syntyy aistien välityksellä. Mikäli ihminen ei kykene hakeutumaan tilanteisiin, joka mahdollistaa monipuolisen aistimisen, saattavat aistikokemukset jäädä normaalia vähäisemmäksi. Aistielämykset eivät kuitenkaan yksistään ole aktivoivia tai vuorovaikutteisia, vaan vuorovaikutus syntyy yhdessä toimimisen myötä. Haju-, kuulo- ja näköaistit ovat kaukoaisteja. Niiden avulla kyetään vastaanottamaan tietoa ympäristöstä. Tunto- ja makuaistit ovat lähiaisteja. Näiden avulla saadaan tietoa siitä, mitä lähellä tapahtuu, miltä lähellä olevat asiat tuntuvat tai maistuvat. Aistikokemukset syntyvät useamman aistin yhteistyönä ja ne tukevat toisiaan. Esimerkiksi
vuorovaikutustilanteissa kaikki aistit toimivat samanaikaisesti. Aistien yhteistyö tukee myös sitä, että vaikka jokin aisti ei täysin toimisikaan, viesti välittyy toimivien aistien myötä.
Aistitoiminnot vaativat kehittyäkseen monipuolisia aistikokemuksia ja -elämyksiä. Ihmisen kiinnostusta ja tietoisuutta omasta ympäristöstään on mahdollisuutta herätellä aktivoimalla eri aisteja. Erilaisia aisteja aktivoimalla voidaan myös rohkaista vuorovaikutukseen.
Vuorovaikutusta ajatellen ei ole merkittävää, mitä aistia käytetään, vaan tärkeintä on kontaktin syntyminen minkä tahansa aistin välityksellä. (Burakoff 2018; Mäki 2008, 3.)
4 Multisensorinen toiminta ja aistihuone
Multisensorinen toiminta on kehitetty alun perin Hollannissa 1960-luvulla ja sitä on
hyödynnetty alkuun tukimuotona oppimisvaikeuksiin. Menetelmää kutsutaan myös Snoezelen- menetelmäksi. (Baillon, van Diepen, Prettyman 2002, 444-452.) Tänä päivänä multisensorista toimintaa hyödynnetään eri ryhmien, kuten mielenterveysasiakkaiden, muistisairaiden, kehitysvammaisten ja aivovammapotilaiden hoidossa. Menetelmä toimii monella eri asiakasryhmällä, sillä se ei edellytä kognitiivisia taitoja. (Vanhustyön keskusliitto.)
Multisensorisella toiminnalla tarkoitetaan menetelmää, missä tavoitteena on rentoutumisen ja aktivoivan toiminnan tasapainon saavuttaminen. Miellyttävät aistikokemukset
mahdollistavat oikeanlaisen vireystilan esimerkiksi vuorovaikutukselle, itseluottamuksen
rakentumiselle sekä tunteille. Tämän menetelmän tukena käytetään tavallisesti erilaisia aistihuoneita tai –tiloja. (Papunet 2017.)
Aistihuoneella tarkoitetaan tilaa, joka antaa elämyksiä eri aisteille. Aistihuoneet ovat usein sisustettu jonkin teeman mukaisesti, kuten luonto- tai meriteemaa mukaillen. Värit, materiaalit ja valaistus ovat tarkoin harkittuja. Yleisesti tilassa hyödynnetään valkoista, tai pastellisävyjä, sillä nämä värit luovat optimaalisen taustan, kun seinille heijastetaan valoja ja kuvia (Baillon, van Diepen, Prettyman 2002, 444-452). Tärkeä lähtökohta on, että tila on kuitenkin helposti muunneltavissa eri käyttötarkoituksia varten. Aistihuonetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon ensinnäkin aistihuoneen koko ja minkälaista toimintaa siellä on
tarkoitus järjestää. Pienempi tila tuo turvallisuuden tunnetta, mutta silti jokaisella tulee olla riittävästi omaa tilaa ympärillä. Esteettömyys on tärkeä ottaa huomioon jo aistitilaa
suunniteltaessa. Aistitilan tulee olla turvallinen jokaiselle käyttäjälle. Lattioilla ei tulisi säilyttää minkäänlaisia johtoja tai muita ylimääräisiä tavaroita. Myös mahdollisia istuma- tai makuupaikkoja tulisi miettiä esteettömyyden näkökulmasta. (Papunet 2017; Räty, Sivonen, Saarela, Laurikainen 2015, 9.)
Aistihuoneet ovat elämyksellisiä ja ne koetaan miellyttäviksi. Aistihuoneen visuaalisuus saa näköaistin kiinnostumaan tilasta. Kuuloaistille elämyksiä tuovat esimerkiksi taustalla kuuluvat vaihtelevat äänet, kuten musiikki tai luontoäänet. Haju-, tunto- ja makuaisteja voidaan herätellä erilaisten tuoksujen, esineiden ja maisteltavien avulla. Aistihuoneen
elämyksellisyydellä on vuorovaikutusta ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Aistien menetelmä -julkaisussa (2015) on mainittu, että valmiin tilan lisäksi koko prosessi, jossa ihmiset suunnittelevat ja rakentavat ympäristöä yhdessä, on tärkeä. Näin ollen valmiista aistitilasta tulee myös tekijöidensä näköinen. (Papunet 2017; Räty, Sivonen, Saarela, Laurikainen 2015, 9.)
5 Palvelumuotoilu
Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen suunnittelemista ja kehittämistä muotoilusta lähtöisin olevin menetelmin niin, että asiakas tai palvelun käyttäjä on suunnittelun keskipisteenä (Koivisto 2007, 64). Ilman asiakasta tai käyttäjää ei ole olemassa palvelua.
Asiakkaat ja asiakaspalvelijan vuorovaikutus muodostavat palvelukokonaisuuden ja palvelumuotoilun prosessin tärkeänä osana onkin ymmärtää näiden molempien osapuolien tarpeita. Palvelumuotoilu prosessin olennaisena osana perehtyä molempien osapuolien odotuksiin, arvoihin ja tarpeisiin, joista muodostuu asiakasymmärrys. (Tuulaniemi 2016, 71.) Palvelumuotoilulla pyritään vaikuttamaan palvelun käyttökokemukseen eli palvelun
toimivuuteen, käyttötarkoitukseen, esteettisyyteen sekä miellyttävyyteen ja palvelun
haluttavuuteen sekä taloudellisiin seikkoihin. Tavoitteena on kehittää palveluja, jotka vastaavat asiakkaan tarpeisiin ja ovat haluttavia, helposti käytettäviä, johdonmukaisia, tehokkaita sekä erilaisia palveluja. (Koivisto 2007, 69.)
5.1 Asiakasymmärrys ja tiedonkeruun metodit
Palvelumuotoilussa asiakasymmärrykseen panostaminen tuottaa täsmällisempiä palveluita asiakkaan tarpeisiin, mutta se on myös kustannustehokasta (Ahonen 2017, 8).
Asiakasymmärryksen kasvattaminen on kohderyhmän tutkimista, jonka tavoitteena on kartoittaa asiakkaan tavoitteita ja odotuksia (Tuulaniemi 2016, 142).
On olemassa erilaisia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseen. Perinteisiä menetelmiä ovat erilaiset markkinatutkimukset, kyselyt sekä kohderyhmätutkimukset, jotka tuottavat
yleisimmin mitattavaa ja määrällistä aineistoa. Humanistista tutkimusta soveltavia menetelmiä ovat esimerkiksi videoetnografia ja videodokumentointi. Havainnoinnilla eli observoimisella voidaan seurata esimerkiksi tuotteen käytön eri vaiheita ja näin
havainnoimalla kerätä haluttua tietoa.
Innovatiiviset menetelmät tuottavat tietoa luovien menetelmien kautta. Luoville menetelmille tyypillistä on osallistuva sekä visuaalinen luonne. Luovia metodeja ovat suunnittelutyöpajat, muotoiluluotain ja erilaiset käyttäjien prototypointimenetelmät.
(Hämäläinen, Vilkka & Miettinen 2016, 63-61.) Erilaiset työmenetelmät auttavat luomaan yksilöllisiä ratkaisuja palvelumuotoiluprosessissa. Työmenetelmä voidaan valita vapaasti kehittämisprosessin tarpeen mukaan. Tarkkoja sääntöjä ei ole vaan työn tavoite, tarve ja rajoitukset määrittelevät sopivan työmenetelmän. (Ahonen 2017, 40.)
5.2 Palvelumuotoiluprosessi
Palvelumuotoiluprosessi on sovittu toimintamalli ja sarja tapahtumia, jotka tehdään tietyssä järjestyksessä niin, että saavutetaan projektille asetetut tavoitteet. Palvelumuotoiluprosessi etenee erilaisten työmenetelmien avulla ja uudistaa olemassa olevaa palvelua tai tuottaa uutta palvelua. Palvelumuotoiluprosessin tarkoituksena on helpottaa projektin toteutusta ja suunnittelua. (Ahonen 2017, 45.) Palvelumuotoiluprosesseja on erilaisia, mutta kaikissa eri prosesseissa on havaittavissa samankaltaiset päävaiheet: Innovointi ja ideoiden karsinta, projektin käynnistys, palvelukonseptin suunnittelu, palvelumallin kehittäminen, palvelun käyttöönotto sekä palvelun julkaisu sekä testaus. (Koivisto 2007, 43.)
6 Tarkoitus ja tavoitteet
Tarkoituksena oli kehittää Aistilaa yhdessä Keski-Uudenmaan
Sopimuskodin mielenterveyskuntoutujien kanssa hyödyntäen palvelumuotoilun keinoja sekä toipumisorientaatiomallia. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda 2D-mallinnokset Aistilan visuaalisen ilmeen muutoksesta ja toiminnan kehittämisestä hyödyntäen Keski-Uudenmaan Sopimuskodin ideointipäivästä kerättyä materiaalia sekä aiheesta julkaistua tutkittua tietoa.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli luoda Keski-Uudenmaan Sopimuskodin kuntoutujille toipumisorientaatiomallin mukaisesti kokemus osallisuudesta ja aito mahdollisuus vaikuttaa Aistilan visuaalisen ilmeen ja toiminnan kehittämiseen.
7 Toiminnallinen opinnäytetyö
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyy aina jokin konkreettinen tuotos. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotos voi olla esimerkiksi ammatilliseen käyttöön tarkoitettu kirjallinen ohje, tietopaketti tai
tapahtuma. On tärkeää, että toiminnallisen opinnäytetyön raportoinnissa on kuvattuna keinot, joita on käytetty konkreettisen tuotoksen toteuttamiseen. Toiminnallisessa opinnäytetyössä kohtaavat käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän
mukaisilla keinoilla. Tarkoituksena on, että teoreettinen tieto voidaan yhdistää ammatilliseen käytäntöön, mistä johtuen toiminnallisen opinnäytetyön valinnat on perusteltava
teoriatiedolla. (Vilkka & Airaksinen 2003; 9, 41-42; 51.)
8 Opinnäytetyön toteutuksessa hyödynnetyt palvelumuotoilun prosessit 8.1 Kehittämistarpeeseen tutustuminen ja tiedonhaku
Kehittämistyön toteutuksessa valikoitui sovellettavaksi palvelumuotoilun menetelmiä. Aistilan toiminnan kehittämistarpeeseen perehtyminen tapahtui tutkimalla aiheesta julkaistua
materiaalia. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen aineiston hakuun käytettiin Googlea, Google Scholaria sekä lisensoituja hakukoneita, kuten Laurea Finna ja Laurea Finnan
artikkelihakua. Lisäksi hyödynnettiin aiheista julkaistua kirjallisuutta ja lääketieteellisiä lehtijulkaisuja. Aineistoa haettiin seuraavilla hakusanoilla: aistihuone, aistit,
toipumisorientaatio, multisensorinen toiminta, mielenterveyskuntoutus, palvelumuotoilu, multisensory room, senses, recovery orientation, mental health care, mental health rehabilitation, service design.
Tiedonhaun yhteydessä huomioitiin lähdekriittisyys. Erityisesti internetistä lähteitä
tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, kuka vastaa kyseisen sivun sisällöstä, onko saatavilla oleva tieto ajan tasalla sekä millaisia lähteitä aineistossa on käytetty (Helsingin yliopisto). Lähdemerkinnät tehtiin aina tiedonhaun yhteydessä. Lähdemerkinnät tehtiin Laurean ohjeistuksien mukaisesti. (Vuorela 2015.)
8.2 Asiakasymmärrys
Asiakasymmärryksen saavuttaminen tapahtui osallistumalla Keski-Uudenmaan Sopimuskodin henkilökunnan palaverin aloitukseen. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa
palveluntarjoajan toiveita ja näkemyksiä Aistilan toiminnan ja visuaalisen ilmeen muutokseen. Tapaamisella perehdyttiin Keski-Uudenmaan Sopimuskodin henkilökunnan kokemuksiin ja näkemyksiin Aistilan nykyisestä toiminnasta sekä miten he kokevat Aistilan merkityksen osana Keski-Uudenmaan Sopimuskodin mielenterveyskuntoutusta.
Asiakasymmärryksen hankkimiseen hyödynnettiin Aistilan nykyisen käytön observointia eli Aistilan toiminnan tietoista tarkkailua. Observoinnin kohteena oli tilan toimivuus nykyisessä käyttötarkoituksessa, tilan visuaalinen ilme ja tunnelma. Aistilassa on kolme eri
rentoutustuokiota päivän aikana, joista observointia tehtiin päivän ensimmäisessä ja toisessa ryhmässä. Rentoutustuokioiden päätteeksi keskustelemalla kartoitettiin
mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Aistilan käytöstä, visuaalisesta ilmeestä ja toiminnasta. Havainnoinnin huomiot ja kuntoutujien kokemukset tallennettiin kirjallisilla muistiinpanoilla, joita myöhemmin hyödynnettiin kehittämistarpeiden rajauksessa.
Observoinnin tulokset ja
keskusteluista nousseet huomiot Aistilan nykytilasta:
Kehittämisentarpeet:
• Kolme rentoutustuokiota
päivittäin. • Kiinteän aikataulun muokkaaminen siten, että kuntoutujat saavat enemmän valinnan mahdollisuuksia tapahtumien ja niiden aikataulujen suhteen.
• Pehmeät patjat ja säkkituolit haastavia liikuntarajoitteisille henkilöille. Kalusteiden haasteet nousivat esille myös kuntoutujien kanssa käydyissä keskusteluissa.
• Kalusteiden suunnittelussa huomioitava esteettömyys.
• Tilan tulee olla kaluste- ja
pohjaratkaisuiltaan helposti muunneltavissa.
• Osa kuntoutujista koki olevansa väsyneempiä ja uneliaita
rentoutustuokioiden jälkeen ja toiset kokivat
rentoutustuokiot mukaviksi ja virkistäviksi.
• Henkilökunnan resursseista johtuen on toivottavaa, että Aistilan tapahtumat pystytään toteuttamaan jatkossakin suurimmalta osin kuntoutujien toimesta.
• Enemmän aisteja aktivoivaa toimintaa.
• Ikkunat kiinteästi
pimennetyt. • Monipuolinen valaistuksen suunnittelu ja mahdollisuus luonnonvalon hyödyntämiseen.
• Aistilassa käytössä
ainoastaan CD-soitin. • Laitteiden päivittäminen. Audiovisuaalisen laitteen tuominen tilaan helpottaisi toiminnan monipuolistamista.
Kuva 1: Observoinnin tulokset ja keskusteluista nousseet kehittämistarpeet
Suoria lainauksia kuntoutujien kommenteista rentoutushetken jälkeen Aistilan tämänhetkisestä käytöstä:
“Jos mä pääsen tohon patjalle makaamaan, nii mä en ainakaa pääse sieltä ylös.”
“Mä tuun tänne ruokailun jälkeen siks, että mä voin nukkua.”
“Mä en tule tänne siks, koska mä oon väsyny koko päivän, kun siellä vaan maataan.”
”Mä tykkään siitä, kun siellä on pimeetä.”
8.3 Ideointipajamainos ja osallistujien ilmoittautuminen
Ideointipäivän osallistujien maksimimääräksi rajattiin viisitoista henkilöä. Ideointipajasta suunniteltiin mainos ja osallistujalista, jotka toimitettiin Keski-Uudenmaan Sopimuskotiin kolmeen eri ryhmään. Tarkoituksena oli saada jokaisesta ryhmästä viisi osallistujaa, jotta kaikki Aistilaa käyttävät ryhmät olisivat mielipiteineen ja ideoineen edustettuina
ideointipäivänä. Viidestätoista tapahtumaan ilmoittautuneesta kuntoutujasta ideointipäivän toteutukseen osallistui kaksitoista henkilöä.
8.4 Yhteiskehittäminen ja innovointi
Yhteiskehittämisen metodeista valikoitui innovatiivinen menetelmä, visuaalinen ja osallistava ideointipaja. Ideointipajan innovoinnin tuotoksena syntyi vision board. Vision boardin
työstämisellä on sekä visuaalinen, että osallistava luonne. (Hämäläinen, Vilkka & Miettinen 2016, 64.) Visuaalinen kehittämistapa helpottaa tuomaan näkymätöntä tietoa nähtäväksi ja helpottaa hahmottamista, jolloin luulot ja väärinymmärrykset vähenevät (Ahonen 2017, 58).
Luova menetelmä valikoitui työskentelytavaksi, koska menetelmä mahdollistaa paremmin ottamaan huomioon osallistujaryhmän mahdolliset rajoitteet ja helpottaa käsiteltävän asian hahmottamista. Visuaalinen työskentelytapa madaltaa kynnystä osallistua ideointipajaan sekä mahdollistaa sen, että jokainen voi omalla tavallaan osallistua Aistilan kehittämisen
suunnitteluun.
8.5 Ideointipajan toteutus
Päivän toteutuksessa oli mukana viidestätoista ilmoittautuneesta osallistujasta kaksitoista osallistujaa. Ideointipaja aloitettiin yhteisellä hetkellä, jossa osallistujille esiteltiin päivän tarkoitus ja tapahtumien kulku. Osallistujille korostettiin heidän käyttäjäkokemuksiinsa perustuvan tiedon ja yhdessä tehtävän ideoinnin merkitystä Aistilan kehittämisprojektin onnistuneeseen lopputulokseen. Ideoinnin pohjaksi osallistujille näytettiin kuvia toteutuneista
aistihuoneista sekä kerrottiin, miten erilaisiin tapahtumiin ja tuokioihin aistihuone -tilaa voidaan käyttää.
Ideointipajat toteutettiin jakaantumalla kahteen ryhmään. Toisessa aiheena Aistilan visuaalisen ilmeen muutos, toisen ryhmän tarkoituksena tuottaa ideoita Aistilan toiminnan kehittämiseen. Molemmat ryhmät osallistuivat kumpaankin ideointipajaan. Molempien ideointipajojen tuotoksina syntyi vision boardit, joita hyödynnettiin opinnäytetyön tavoitteeseen luoda 2D-mallinnos Aistilan visuaalisen ilmeen muutoksesta.
8.5.1 Aistilan visuaalisen ilmeen muutos
Tarkoituksena oli suunnitella Aistilan yleistunnelmaa, kalusteita, esteettömyyttä, materiaaleja, värejä ja valaistusta kokoamalla ideoita vision boardiksi (Kuva: 1).
Ideointipajassa osallistujia kannustettiin käyttämään monipuolisesti ja luovasti erilaisia vapaamuotoisia innovoinnin menetelmiä. Osallistujilla oli mahdollisuus piirtää, värittää, kirjoittaa ja askarrella. Ideointipajassa keskustelemalla nousseet ideat dokumentoitiin kirjallisilla muistiinpanoilla. Ideointia varten oli kerätty monipuolisesti erilaisia
luonnonmateriaaleja, kankaita erilaisilla tekstuureilla ja väreillä, tapettinäytteitä, värikyniä ja post-it lappuja.
Kuntoutujien kanssa käydyistä keskusteluista ja vision boardista visuaalisen ilmeen kehittämisideoina nousi vihreän eri sävyt, erilaiset pintamateriaalit, kuten puu, luonnonmateriaalit ja vaihtelevat tekstuurit, pörröinen, pehmeä ja sileä. Aistilan
kehittämisehdotuksena heräsi myös erilaiset valon lähteet, joita voidaan hyödyntää erilaisien tunnelmien luomiseen.
Kuva 2: Vision board Aistilan visuaalisen ilmeen muutoksesta
8.5.2 Aistilan toiminnan kehittäminen
Tarkoituksena oli tuottaa Aistilaan rentoutustuokioiden lisäksi aisteja aktivoivaa toimintaa.
Ideointipajan aluksi keskusteltiin eri aisteista ja niiden hyödyntämisestä Aistilassa. Päivän innovoinneista luotiin yhdessä vision board (Kuva: 2), joka sisälsi ideoita erilaisista tilaisuuksista, tapahtumista ja tunnelmista, mitä Aistilassa voitaisiin toteuttaa.
Ideointipajassa syntyneet suunnitelmat dokumentoitiin kirjallisilla muistiinpanoilla.
Materiaaliksi vision boardiin käytettiin, aikakausilehtiä, valmiiksi leikattuja kuvia tapahtumista, tunnelmista, värikyniä, post-it lappuja sekä hajuaistin aktivoimiseen esimerkiksi mausteita, kahvipapuja ja tuoksuvaa puuta.
Toiminnan kehittämisen ideointipaja tuotti monenlaisia innovaatioita toiminnan
kehittämiseen. Luontoaiheisessa toiminnassa hyödynnettäisiin luontokuvia, videoita ja ääntä.
Luontoaiheista toimintaa olisi esimerkiksi luontopolku elämys, metsäretki hyödyntäen eri vuodenaikoja, vesi ja ranta ympäristönä äänineen ja aistimuksineen, mökkiretki takkatulen edessä. Luontoteeman lisäksi ideointipajassa pohdittiin, kuinka Aistilassa voisi toteuttaa erilaisia kulttuurielämyksiä, kuten konsertteja, virtuaalisia kaupunkimatkoja, tai
kulttuurielämyksiä kuten japanilainen kirsikankukkajuhla. Pimeinä vuodenaikoina Aistilassa voisi toteuttaa virkistäviä aamutuokioita kirkasvalolampun valossa.
Kuva 3: Vision board aisteja aktivoivasta toiminnasta
8.6 Prototypointi
Prototypointivaiheessa suunniteltiin ja luotiin Aistila-tilasta kaksi 2D-mallinnosta. Toisessa 2D- mallinnoksessa esitellään Aistilan visuaalisen ilmeen muutos perustilassa, toinen 2D-mallinnos suunniteltiin kuvaamaan Aistilan toimintaa visuaalisen ilmeen muutoksen kautta. Toiminnan esimerkiksi 2D-mallinnokseen valikoitui japanilainen kirsikankukkajuhla, Hanami.
Observoinnin tuloksien sekä ideointipajasta saaduista materiaaleista ja dokumentoitujen keskusteluiden pohjalta koottiin 2D-mallinnoksia varten tarkat kuvaukset mittoineen siitä, mitä 2D-mallinnoksien tulisi sisältää. 2D-mallinnoksien tekniseen toteutukseen saatiin apua graafiselta suunnittelijalta Maiju Kailalta.
8.7 2D-mallinnoksien jatkokehittäminen
Alkuperäisen opinnäytetyösuunnitelman mukaisesti tarkoituksena oli järjestää Keski- Uudenmaan Sopimuskodilla tilaisuus, missä Sopimuskodin henkilökunta ja ideointipajaan osallistuneet kuntoutujat voisivat antaa palautetta ja ehdotuksia 2D-mallinnoksien jatkokehittämistä varten. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan Keski-Uudenmaan Sopimuskodin ollessa suljettuna suunniteltuna ajankohtana. COVID-19 pandemiatilanteen vuoksi hallitus linjasi Suomeen poikkeusolot 16.3.2020 (Valtioneuvosto 2020).
Jatkokehittämisen 2D-mallinnoksien kommentointi ja palaute suoritettiin opinnäytetyön kirjoittajien toimesta suoraan graafiselle suunnittelijalle Maiju Kailalle. Kommentoinnin jälkeen kuviin tehtiin muutamia tarvittavia muutoksia.
8.8 Ideointipajan palautteen kerääminen
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Keski-Uudenmaan Sopimuskodin kuntoutujille
toipumisorientaatiomallin mukaisesti kokemus osallisuudesta ja aito mahdollisuus vaikuttaa Aistila-tilan visuaalisen ilmeen ja toiminnan kehittämiseen. Kuntoutujilta kerättiin palautetta tavoitteen onnistumisen arvioimiseksi ideointipajan päätteeksi strukturoidun kyselylomakkeen (Liite: 2) avulla. Strukturoitu kyselylomake sisältää kysymykset ja valmiit vastausvaihtoehdot, joista vastaaja valitsee itselleen sopivimman vaihtoehdon (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Kyselylomakkeen lopussa oli mahdollista antaa tapahtumasta vapaamuotoista
palautetta.
8.8.1 Ideointipajasta saadun palautteen arviointi
Palautelomakkeeseen vastasivat kaikki kaksitoista ideointipajaan osallistunutta kuntoutujaa.
Kaikki palaute annettiin anonyymisti. Palautelomake sisälsi neljä väittämää, joista jokaiseen oli annettu neljä valmista vastausvaihtoehtoa. Vastaajia ohjeistettiin rastittamaan jokaisesta
kysymyksestä yksi sopivin vastausvaihtoehto. Vastaajista yksitoista oli samaa mieltä ja yksi vastaaja melkein samaa mieltä siitä, että koki saaneensa ideointipajassa mahdollisuuden vaikuttaa Aistilan kehittämiseen. Vastaajista kymmenen oli samaa mieltä ja kaksi vastaajaa oli melkein samaa mieltä siinä, että saivat ideointipajassa tuoda esiin mielipiteitään ja kokemuksiaan Aistilan toiminnasta. Yksitoista vastaajaa oli samaa mieltä ja yksi vastaaja melkein samaa mieltä siitä, että heidän mielipiteistään ja ideoistaan oltiin kiinnostuneita.
Yksitoista vastaajaa koki tärkeäksi, että saa osallistua Aistilan kehittämiseen. Yksi vastaaja valitsi vaihtoehdon melkein samaa mieltä.
Vapaamuotoista palautetta saatiin viideltä osallistujalta. Kaikki saatu vapaamuotoinen palaute oli lyhyttä ja positiivista. Esimerkki saadusta palautteesta: ”Mukava olla suunnittelussa mukana.”
8.9 Tuotos
2D-mallinnos Aistilan perustilasta (Liite: 3) Yleisilme:
• Tila on helposti muunneltavissa ja siivottavissa.
• Neutraali vaalea perusväritys missä hyödynnetään luonnon sävyjä, vaaleaa puuta ja aksenttivärinä eri vihreän sävyt.
Materiaalit:
• Tekstiileissä käytetään luonnon materiaaleja.
• Pinnoissa erilaisia tekstuureja kuten pehmeä, pörröinen, sileä, karhea.
• Lattiamateriaali parkettia tai puuta.
Valaistus:
• Erilaisia valonlähteitä tunnelman ja käyttötarkoituksen mukaan kuten, kirkasvalolamppu, sähkökynttilät, himmennettävät kattolamput.
• Ikkunoissa pimennysverhot, jotka mahdollistavat luonnonvalon hyödyntämisen ja tarvittaessa tilan pimentämisen.
Kalusteet/sisustuselementit:
• Kokoon taitettavat patjat, mitä voidaan hyödyntää myös istuimina.
• Kaksi jalallista runkopatjaa ja niihin selkätyynyt, että patjoja voidaan käyttää myös sohvina.
• Runkopatjojen alle säilytysratkaisu
• Toiseen runkopatjaan yläpuolelle kiinnitettävä poistaitettava kevyt verho mahdollistamaan telttamaisen tunnelman.
• Kaksi ryhdikästä säkkituolia.
• Kori tyynyjen ja huopien säilytystä varten.
• Erilaisia viherkasveja.
• Matala taso säilytystilana.
• Kookas ja pehmeä nukkamatto.
• Kattopalkkiin verhokisko ja sivuun kasattava verho tilan jakamista varten.
• Seinälle kaksi kehystä vaihtuvaa taidetta ja kuvia varten.
Tekninen ratkaisu:
• Audiovisuaalinen ratkaisu, videotykki, kuvan heijastusmahdollisuus tilan valkoiseen päätyseinään.
2D-mallinnos Aistilan toimintaa kuvaavasta visuaalisen ilmeen muutoksesta (Liite: 4) Hanami, Japanilainen kirsikankukkajuhla:
• Kuvassa Aistilaan luotu kirsikankukkajuhla pienillä visuaalisen ilmeen muutoksilla.
• Videotykistä kirsikankukka-aiheinen aiheinen kuva
• Seinälle kehyksiin Japani aiheista kuvitusta
• Ikebana kukka-asetelma
• Lattialle katettu piknik-teehetki
Kuva 4: Aistilan kehittämisessä hyödynnetyt palvelumuotoilun prosessit ja toteutuksen päivämäärät
9 Pohdinta
Opinnäytetyön aikataulusta ja toteutuksesta oli tehty tarkka suunnitelma. Opinnäytetyö prosessi eteni suunnitelman mukaisesti, pois lukien Covid-19 pandemian aiheuttama muutos palvelumuotoilun prosessin jatkokehittämisen vaiheeseen. Opinnäytetyöprosessia olisi voinut helpottaa pienemien välitavoitteiden asettaminen prosessin varrelle. Pidemmän tauon jälkeen orientoituminen aiheeseen ja opinnäytetyön jatkaminen koettiin haastavaksi ja aiheeseen uudelleen sisään pääseminen otti aikaa. Yhteistyö opinnäytetyön tekijöiden ja yhteistyökumppanin välillä koettiin sujuvaksi. Opinnäytetyö prosessin aikana hyödynnettiin ryhmänohjauksista saatua palautetta.
Ideointipajan toteutus sujui suunnitelman mukaan. Päivään valmistauduttiin huolellisesti ja vision boardien toteutukseen hankittiin runsaasti erilaisia materiaaleja. Päivään suunniteltu aikataulu piti hyvin paikkansa. Aistilaa käytetään pääasiallisesti rentoutus tuokioihin, ja valaistus on tuokioiden aikana ollut hyvin hämärä tai pimeä. Haasteeksi Aistilan visuaalisen ilmeen ja toiminnan kehittämisessä nousi yllättäen, että ideointipäivään osallistuneiden kuntoutujien oli vaikea kuvitella rentoutustuokioiden lisäksi Aistilaan erilaista aisteja aktivoivaa toimintaa tai muuntuvaa valaistusta. Jos yhteisessä ideointipäivän
aloitustilaisuudessa olisi käytetty enemmän aikaa multisensorisen toiminnan
havainnollistamiseen erilaisin keinoin, olisi päivään osallistujien ollut ehkä helpompi päästä kiinni uuden innovointiin.
Toipumisorientaatiomallin mukaisesti mielenterveyskuntoutujien palveluita tulisi kehittää ja suunnitella ottaen huomioon palveluiden käyttäjiltä saatu palaute (The Department of Health 2010). Opinnäytetyöprosessissa kuntoutujat pääsivät ideoimaan ja kehittämään Aistilaa.
Yhteistyössä tehty kehittämistyö mahdollisti tilan suunnittelun kohderyhmän näköiseksi ja heidän tarpeensa huomioiden. Aistilan kehittäminen toteutettiin hyvässä yhteistyössä Sopimuskodin kuntoutujien ja henkilökunnan kanssa, mikä on merkityksellistä
toipumisorientaatiomallin mukaisessa toiminnassa. Aistilan toiminnan monipuolistaminen tuo kuntoutujille lisää valinnan mahdollisuuksia, mikä tukee toipumisorientaatiomallia.
Palvelumuotoilun hyöty kehittämisen työkaluna konkretisoitui opinnäytetyöprosessin
edetessä. Palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet ja niiden tarkoitukset selkiytyivät toteutuksen myötä. Opinnäytetyöprosessi antoi valmiudet palvelumuotoilun keinojen hyödyntämiseen tulevaisuudessa.
9.1 Eettisyys
Opinnäytetyön jokaisessa vaiheessa on toimittu eettisten periaatteiden mukaisesti.
Ideointipajatoiminnassa palautteen keräämisessä, tietojen hankinnassa ja niiden
dokumentoinnissa on käytetty tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön lähtökohtia, rehellisyyttä, huolellisuutta, tarkkuutta tulosten tallentamisessa, niiden esittämisessä sekä tulosten arvioinnissa. Opinnäytetyötä varten tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja eettinen suunnitelma ja ennakkoarviointi suoritettu työn alkuvaiheessa.
(Vastuullinen tiede 2018.)
Sopimuskodin kuntoutujien osallistuminen Ideointipajatoimintaan sekä Aistilan kehittämiskeskusteluihin perustui täysin vapaaehtoisuuteen ja osallistumisen ideapajatoimintaan pystyi keskeyttämään missä tahansa vaiheessa. Osallistumisen vapaaehtoisuuteen viitattiin jo ideointipajan mainoksessa ja asiasta keskusteltiin
ideointipajan yhteisessä aloitustilaisuudessa. Valokuvaamista varten kaikilta osallistujilta pyydettiin kuvauslupaa. Käytännön toteutuksessa kuitenkin päädyttiin ratkaisuun, jossa osallistujat eivät esiinny valokuvissa. Osallistujien anonymiteetti otettiin huomioon kehitystyön kaikissa vaiheissa. Ideointipajassa kaikki keskustelut, annetut mielipiteet ja käsiteltävät aiheet pidettiin luottamuksellisina, eikä kenenkään nimiä tai henkilötietoja julkaista tai tuoda julki missään vaiheessa. Yhteiskehittämiseen osallistuville henkilöille tuotiin ymmärrettävästi ja selkeästi ilmi, mihin tarkoitukseen saatua tietoa käytetään ja miksi yhteiskehittämistä tehdään. Koska yhteiskehittämisen osapuolena oli haavoittuva
asiakasryhmä, tuli yhteistyössä erityisesti huomioida kunnioittava kohtaaminen, sensitiivisyys sekä aito kiinnostus kohdata kuntoutujat ja nähdä heidät arvokkaana
yhteistyökumppanina Aistilan kehittämistyössä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 27-30;
Pieviläinen, Pyykkönen & Saukkonen 2014, 7-10)
9.2 Luotettavuus
Opinnäytetyössä sovellettiin palvelumuotoilun prosesseja. Jokaisessa prosessin vaiheessa käydyt keskustelut, observoidut asiat ja yhteiskehittämisessä nousseet ideat dokumentoitiin kirjallisesti muistiinpanoilla.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli luoda Keski-Uudenmaan Sopimuskodin kuntoutujille toipumisorientaatiomallin mukaisesti kokemus osallisuudesta ja aito mahdollisuus vaikuttaa Aistila-tilan visuaalisen ilmeen ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamisen arvioimiseksi kuntoutujilta kerättiin tapahtumasta palautetta strukturoidulla
kyselylomakkeella. Lomakkeessa oli mahdollisuus myös vapaamuotoiseen palautteeseen.
Palautteen keräämistä pohdittiin huolellisesti, koska tiedossa oli kohderyhmän haasteet.
Palautteen hankintatapaa pohdittaessa oltiin asiasta yhteydessä myös Keski-Uudenmaan Sopimuskodin ohjaajiin, jotta saatiin heidän näkemyksensä parhaiten toimivasta
menetelmästä. Harkinnan jälkeen päädyimme tekemään kyselylomakkeesta tiiviin, neljä väittämää sisältävän lomakkeen, jossa neljä valmista vastausvaihtoehtoa ja vapaamuotoisen palautteen mahdollisuus. Vaikka palautelomakkeen vastausprosentti oli sata ja saatu palaute oli myönteistä tavoitteen kannalta, jäi lomakkeella saatu tieto pintapuoleiseksi.
Palautelomakkeella kerätyn tiedon perusteella tavoitteen onnistumista ei voida pitää täysin luotettavana.
Opinnäytetyön suunnitelman mukaisesti 2D-mallinnoksien jatkokehittäminen oli tarkoitus toteuttaa yhdessä ideointipäivään osallistuneiden kuntoutujien kanssa. Keväällä 2020 alkaneen Covid-19 pandemian vuoksi Keski-Uudenmaan sopimuskoti oli suljettuna
poikkeustilanteesta johtuen ja jatkokehittämisen yhteistilaisuutta ei pystytty järjestämään (Väistö 2020). Poikkeusolojen johdosta jatkokehittämisen vaihe toteutettiin opinnäytetyön kirjoittajien toimesta niin, että 2D-mallinnoksien palaute ja muokkausehdotukset annettiin suoraan teknisessä toteutuksessa avustaneelle graafiselle suunnittelijalle Maiju Kailalle.
Opinnäytetyön tuotoksen arvioinnissa on otettava huomioon, että lopullinen 2D-mallinnos olisi voinut olla erilainen, mikäli jatkokehittämisen vaihe olisi pystytty toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti yhdessä Keski-Uudenmaan Sopimuskodin kuntoutujien kanssa.
9.3 Kehittämisehdotukset
Opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan esittää, että Keski-Uudenmaan Sopimuskoti toteuttaisi Aistilan muutoksen 2D-mallinnoksien mukaisesti. Näin ollen Aistilaa voitaisiin hyödyntää monipuolisemmin osana mielenterveyskuntoutusta. Opinnäytetyön
kehittämisehdotuksena esitetään, että uudistetun Aistilan toimivuudesta voisi tehdä laadullisen tutkimuksen, millä saataisiin tietoa siitä, miten Keski-Uudenmaan Sopimuskodin mielenterveyskuntoutujat ovat kokeneet Aistilan visuaalisen ilmeen ja toiminnan muutoksen.
Laadullisen tutkimuksen avulla pystyttäisiin lisäämään tietoutta multisensorisen tilan merkityksestä mielenterveyskuntoutuksessa.
Lähteet Painetut
Ahonen, T. 2017. Palvelumuotoilu sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. Nummela: Painokiila.
Baillon, S., van Diepen, E. & Prettyman, R. 2002. Multi-sensory therapy in psychiatric care.
Advanced in Psychiatric Treatment.
https://pdfs.semanticscholar.org/3083/9523731ec6e745c11cf24de0ae77bb561e1f.pdf
Fransman, H., Laukkala, T., Tuisku, K. & Vorma, H. 2015. Työikäisten mielenterveyskuntoutus. Suomen lääkärilehti. 21/2015.
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/psykiatria/Documents/Työikäisten%20 mielenterveyskuntoutus%20SLL212015-1508.pdf
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. 3-4. painos. Helsinki:
Kirjayhtymä.
Hämäläinen K. Vilkka H. & Miettinen S. Palvelumuotoilu –uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion
muotoiluakatemia.
Kampman, O. ja Lassila, A. 2018.Työmalleja toipumisorientaation pohjalta. Lääkärilehti 37/2018.
https://www.laakarilehti.fi/tyossa/raportit-ja-kaytannot/tyomalleja-toipumisorientaation- pohjalta/?public=3574e70aa150289aa2d42479e551bc05
Korkeila, J. 2017. Toipumisorientaation paluu. Lääkärilehti 49.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/toipumisorientaation-paluu/
Kuhanen, C., Oittinen, P., Kanerva, A., Seuri, T. & Schubert, C. 2010. Mielenterveyshoitotyö.
Helsinki: WSOYpro.
Nordling, E. 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Duodecim Lääketieteen aikakauskirja nro 15 vol.134.
Ojala, A., Neuvonen, M., Leinikka, M., Huotilainen, M., Yli-Viikari, A. & Tyrväinen, L. 2019.
Virtuaaliympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana: Virtunature-tutkimushankkeen
loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544530/luke- luobio_51_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pieviläinen, H., Pyykkönen, A. & Saukkonen, T. 2014. Asiakkaan äänellä – Menetelmäopas asiakaspalautteen keräämiseen sosiaalityössä.
https://www.jelli.fi/assets/files/sites/6/2017/07/Asiakkaan-%C3%A4%C3%A4nell%C3%A4- menetelm%C3%A4opas.compressed-1.pdf
Räty, M., Sivonen, S., Saarela, J., Laurikainen, H. 2015. Aistien-menetelmä. 3. painos.
Kuopio: Grano.
Taiminen, T. 2016. Tutkimus: Kirkasvalo tehoaa myös muuhun kuin kaamosmasennukseen.
Potilaan lääkärilehti 7/16.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tutkimus-kirkasvalohoito-tehoaa-myos-muuhun- kuin-kaamosmasennukseen/
Vilkka, H. ja Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Sähköiset
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 10.9.2020.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_3.html Burakoff, K. 2018. Aistit vuorovaikutuksessa. Viitattu 7.12.2019.
https://papunet.net/tietoa/aistit-vuorovaikutuksessa
Helsingin yliopisto. Lähdekritiikki. Viitattu 23.9.2020.
https://blogs.helsinki.fi/opiskelijan-digitaidot/3-tiedonhankinta/3-4-loydetyn-tiedon-kaytto- ja-arviointi/lahdekritiikki/
Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Ry. Viitattu 03.12.2019.
https://sopimuskoti.fi/
Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Taiteen maisterin lopputyö. Viitattu 28.11.2019.
http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/Lopputyo_TaM_MikkoKoivisto_2007.pdf Mielenterveystalo. Tietoa mielenterveyskuntoutuksesta. Luettu 8.12.2019.
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja- oppaat/oppaat/tietoa_kuntoutuksesta/Pages/default.aspx
Mäki, M. 2008. Toimimalla osallisuuteen. Viitattu 7.12.2019.
https://papunet.net/tietoa/fileadmin/muut/Esitteet/toimimalla_osallisuuteen_web.pdf Papunet. 2018. Mitä on multisensorinen toiminta? Viitattu 7.12.2019.
https://papunet.net/multisenso-mit%C3%A4-on-multisensorinen-toiminta
The Department of Health Australian Government. 2010.
Principles of recovery oriented mental health practice. Luettu 4.12.2019.
https://www1.health.gov.au/internet/publications/publishing.nsf/Content/mental-pubs-i- nongov-toc~mental-pubs-i-nongov-pri
Valtioneuvosto. 2020. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Viitattu 11.9.2020.
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa- koronavirustilanteen-vuoksi
Vanhustyön keskusliitto. Snoezelen – moniaistinen ympäristö. Viitattu 23.9.2020.
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Snoezelen_Vahvike_1.pdf Vastuullinen tiede. 2018. Hyvä tieteellinen käytäntö. Viitattu 16.9.2020
https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimustyo/hyva-tieteellinen-kaytanto
Vuorela, K. 2015. Lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Laureassa. Viitattu 21.9.2020.
https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/Dokumentit/Lahteiden_ja_viitteiden_merkinna t_2015.pdf
Väistö, S. 2020. Sopimuskoti. Viitattu 15.9.2020 https://sopimuskoti.fi/ajankohtaista/
Kuviot
Kuva 1: Observoinnin tulokset ja keskusteluista nousseet kehittämistarpeet ... 16 Kuva 2: Vision board Aistilan visuaalisen ilmeen muutoksesta ... 19 Kuva 3: Vision board aisteja aktivoivasta toiminnasta ... 20 Kuva 4: Aistilan kehittämisessä hyödynnetyt palvelumuotoilun prosessit ja toteutuksen päivämäärät ... 24
Liitteet
Liite 1: Ideointipajamainos ... 34
Liite 2: Ideapaja palautelomake ... 35
Liite 3: 2D-mallinnos Aistilan perustilasta ... 37
Liite 4: 2D-mallinnos Aistilan toimintaa kuvaavasta visuaalisen ilmeen muutoksesta ... 38
Liite 1: Ideointipajamainos
A ISTILAN IDEOINTIPAJA KESKIVIIKKONA
4.3.2020
Tarvitsemme sinun ideoitasi ja mielipiteitäsi, kun kehitämme yhdessä Aistilan toimintaa ja visuaalista ilmettä.
Sinulla ei tarvitse olla mitään erityistä osaamista tai valmiita kehitysideoita. Riittää, että haluat osallistua kanssamme innovoimaan ja ideoimaan.
Aloitamme päivän lyhyellä esittelyllä, jonka jälkeen jakaudumme kahteen ryhmään. Päivän teemoina ovat luonto ja aistit. Ideointipajassa käsitellään näitä teemoja mm. erilaisten materiaalien kautta. Ideointipäivän kesto on 2 tuntia. Ensimmäinen osuus kello 10-11, jonka jälkeen lounastauko. Jatkamme ideointia lounaan jälkeen klo 12-13.
Ystävällisin terveisin,
Laurean opiskelijat Hanna & Mia LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!
MITÄ? Aistilan ideointipaja MISSÄ? Sopimuskodilla
MILLOIN? Keskiviikkona 4.3.2020 klo 10 alkaen.
Mukaan mahtuu 15 henkilöä.
Ilmoittautuminen:
Ideointipajaan osallistuminen on vapaaehtoista. Arvostamme kaikkia osallistujia ja jokainen voi osallistua ideointipajaan omalla tavallaan ja omalla panoksellaan.
Liite 2: Ideapaja palautelomake
Ideapaja 4.3.2020 Palautelomake Rastita mielestäsi yksi sopivin vastausvaihtoehto.
1. Koen, että ideapajassa sain mahdollisuuden vaikuttaa Aistilan kehittämiseen.
o Samaa mieltä
o Melkein samaa mieltä o Osittain eri mieltä o Täysin eri mieltä
2. Ideapajassa sain tuoda esiin mielipiteitäni ja kokemuksiani Aistilan toiminnasta.
o Samaa mieltä
o Melkein samaa mieltä o Osittain eri mieltä o Täysin eri mieltä
3. Mielipiteistäni ja ideoistani oltiin kiinnostuneita.
o Samaa mieltä
o Melkein samaa mieltä o Osittain eri mieltä o Täysin eri mieltä
4. Koen tärkeäksi, että saan osallistua Aistilan kehittämiseen.
o Samaa mieltä
o Melkein samaa mieltä o Osittain eri mieltä o Täysin eri mieltä
Vapaamuotoinen palaute:
Kiitos palautteestasi ja osallistumisestasi ideointipäivään.
Ystävällisin terveisin, Mia & Hanna
Liite 3: 2D-mallinnos Aistilan perustilasta
Liite 4: 2D-mallinnos Aistilan toimintaa kuvaavasta visuaalisen ilmeen muutoksesta
