t
e e ma
O
nko luontomatkailu laskettelua hiihtokeskuk- sessa, yöpyminen metsän keskellä olevassa ho- tellissa, moottorikelkkasafari, opastettu elämysret- ki öiseen metsään, koskenlaskua kumiveneellä vai hirvenmetsästystä? Luontomatkailun määrittelyn ra- jat lienevät siinä, että sen ensisijaisena vetovoima- tekijänä on luonto ja että toiminnasta rahastetaan.Mitä suomalainen luontomatkailu voi tarjota?
Suomen luonto tarjoaa matkailuyrittäjille runsaasti ainutlaatuisia mahdollisuuksia, joita ei esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa ole. Suomessa on laa- joja, monipuolisia, luonnonläheisesti hoidettuja ja erämaisia metsä- ja suoalueita, puuttomia tunturei- ta, paljon järviä ja jokia, pitkä rantaviiva, saaristoi- nen rannikko sekä omaleimainen maaseudun kult- tuurimaisema. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia kokonaisuuksia ovat mm. Saimaan järvialue ja Lou- nais-Suomen saaristo. Luonto on puhdasta, ja har- vaanasuttu maa tarjoaa ylellistä hiljaisuutta ja luon- nonrauhaa. Revontulet ja Lapin sinihämärä kaamos ovat harvinaislaatuisia kokemuksia, samoin kuin valoisat kesäyöt. Lumi ja jää luovat lukemattomia mahdollisuuksia.
Luontomatkailijat etsivät elämyksiä. Maiseman lisäksi elämysten muodostumisessa keskeistä on, että matkailija pääsee itse osallistumaan ja toimi- maan. Elämyksiä tuottaa se, että toiminta ja/tai ym-
päristö on jotakin omasta elinympäristöstä poikkea- vaa ja omaleimaista. Vetovoimaiset ohjelmapalve- lut tarjoavat aitoja elämyksiä, jotka pohjautuvat pai- kallisiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin sekä sopi- vat harmonisesti alueen kulttuuriin ja luontoon.
Luontomatkailutuotteet perustuvat monipuoliseen osaamiseen; toisaalta lähtökohtina ovat suomalai- nen perinne ja talonpoikaiskulttuuri, toisaalta taas uutta luova innovatiivisuus. Pienimuotoisten luon- tomatkailuyritysten etuna on, että ne pystyvät tar- joamaan asiakkailleen räätälöityjä tuotteita, jousta- vaa ja yksilöllistä palvelua sekä ainutlaatuisia elä- myksiä. Pienimuotoisen yrityksen huomassa mat- kailija voi kokea olevansa ”yksin” erämaan tai hil- jaisuuden keskellä, osana paikallista elämää.
Ympäristöarvojen merkitys lisääntyy jatkuvasti kuluttajien valinnoissa, joten ympäristövastuulliset palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä ja osa luon- tomatkailun imagoa. Kansainvälisellä tasolla suo- malaisten luontomatkailuyritysten on mahdollista kilpailla asiakkaista ainutlaatuisen ja puhtaan luon- nonympäristön lisäksi nimenomaan korkean laadun, erikoistuotteiden, ympäristövastuullisuuden, räätä- löidyn tuotannon ja hyvän palvelun avulla.
Luontomatkailutuotteilla on kysyntää
Matkailun trendit osoittavat, että pienimuotoiselle luontomatkailuyrittäjyydelle on tulevaisuudessa en- tistä enemmän kysyntää sekä kotimaassa että ulko-
Eeva Karjalainen
Luontomatkailuyrittäjyyden
mahdollisuudet ja kehittäminen Suomessa
mailla. Massaturismin sijaan etsitään yksilöidym- piä tuotteita, aitoja lomakohteita, luonnonläheistä lomaa, ohjelmapalveluja, teemamatkailua, perhe- matkailua ja luontoharrastuksia.
Monesti asiakas kaipaa kokonaisvaltaista luonto- matkailupakettia, johon sisältyvät matkat, majoitus, ruuat ja ohjelmapalvelut. Valmiiden ohjelmapalve- luiden lisäksi matkailijat haluavat omatoimisia luon- toharrastuksia. Luontomatkailuyritysten on usein kannattavaa keskittyä tarjoamaan palveluja tietyil- le kohderyhmille: metsästäjät, kalastajat, lintuhar- rastajat, melojat, luontovalokuvaajat jne. Lisäksi luontomatkailupalveluille on kysyntää sekä koti- että ulkomaisissa yrityksissä, jotka haluavat tarjota asiakkailleen jotain omaleimaista ja mieleenpainu- vaa (esim. edustusjahdit). Yritykset käyttävät luon- tomatkailupalveluja myös henkilökunnan virkistyk- seen ja koulutukseen, esimerkiksi lisäämään yhteis-
Verkostoituminen menestyksen avaintekijänä
Luontoyrittämisen työryhmä on esittänyt toimenpi- teitä luontomatkailun ja muun luontoon perustuvan pienyrittäjyyden edistämiseksi (taulukko 1). Useat näistä toimenpiteistä edellyttävät verkostoitumista.
Tehokas yhteistyö lähtee yrittäjistä itsestään mutta myös luontomatkailua kehittävien tahojen välille tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, tiedotta- mista ja koordinointia. Työryhmä esittää panosta- mista yrittäjätasolta lähtevien paikallisten verkos- tojen muodostamiseen ja niiden liittämistä maakun- nallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin. Tiedon saannin edistämiseksi ja tiedonkulun parantamiseksi tarvitaan myös tiiviitä asiantuntijaverkkoja. Työryh- män mukaan yrittäjillä tulisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua kehittämistoimenpitei- Kuva 1. Kirkkovenesoutu on ulkomaalaisiakin houkutteleva ohjelmapalvelu, joka pohjautuu suomalaisiin perinteisiin. Yrittäjäverkosto voi tarjota paketin, johon kuuluu kirkkovenesoudun lisäksi mm. majoitus, ruokailu, muita ohjelmapalveluja sekä matkat. Kuva Metla/Erkki Oksanen.
Taulukko 1. Taulukossa on luetteloitu Luontoyrittämisen työryhmän esittämiä kehittämistoimenpiteitä.
Luontoyrittäjillä itsellään on keskeinen osuus toimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi toteuttamisessa ovat mukana mm. kunnat, alueviranomaiset (mm. TE-keskukset), eri ministeriöt, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja neuvontaorganisaatiot, oppilaitokset, alueelliset matkailuorganisaatiot, toimialajärjestöt, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja sen teemaryhmät, Ulkomaankauppaliitto, MEK, MTK jne.
Luontoyrittämisen tuotannolliset tekijät
Luonnon hyödyntäminen, tuotteistaminen ja tuotekehitys Yrittäjän ja maanomistajan väliset sopimukset alueiden ja teiden käytöstä yritystoimintaan.
Palvelujen tuotteistaminen kokonaisvaltaisiksi paketeiksi läh- tökohtana asiakkaiden tarpeet.
Uusien luonnon käyttötapojen käyttöönotto sekä perinteisten käyttömuotojen elvyttäminen.
Palveluiden laadun hallinta
Laatujärjestelmien sekä laatuluokituksien käyttöönotto ja kehittäminen.
Palveluiden markkinointi
Keskitetty palvelujen myynti ja tiedonsaanti.
Verkostoituminen muiden yrittäjien sekä markkinointi- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Osallistuminen olemassaoleviin markkinointi- ja myynti- toimenpiteisiin (esim. maaseutumatkailun teemaryhmän ja MEK:n valmistelemat).
Kysynnän ja kohderyhmien selvittäminen.
Vientirenkaiden kehittäminen.
Toimijoiden verkostoituminen
Yrittäjien kannustaminen verkostoitumiseen ja tarvittaessa koordinointi ja avustaminen.
Toimialajärjestöjen yhteistyön tiivistäminen.
Metsähallituksen verkostoituminen paikallisten luonto- matkailuyrittäjien kanssa.
Yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet luontoyrittä- miselle
Toimiva ja asuttu maaseutu
Työryhmän perustaminen luontoyrittämisen edistämisen yhteistyöelimeksi.
Virkistys- ja monikäytön korostaminen maankäytön suunnit- telussa sekä luonnonvarojen hoidossa.
Suojelualueiden käyttöä yrittämiseen edistetään.
Ulkoilureitistön ja tukipalveluiden rakentaminen ja kunnos- sapito, ja yrittäjät mukana suunnittelemassa.
Yksityisteiden ja metsäteiden kunnossapidon turvaaminen.
Yritystoiminnan huomioon ottaminen karttoja laadittaessa sekä tieliikenteen viitoituksessa.
Neuvontapalvelut
Luontoyrittäjien neuvontapalvelujen keskittäminen.
Luontoyritysrekisterin kokoaminen.
Luontoyrittämisen asiantuntijaverkkojen muodostaminen.
Koulutus
Koulutus osaksi yritystoimintaa esim. kehittämishankkeissa.
Alalla toimivien yrittäjien käyttö opetuksessa.
Koulutustuen ohjaaminen yrittäjille.
Tuen myöntäminen lyhytkestoiseen koulutukseen.
Luontomatkailun peruskoulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen lisääminen sekä joustava täydennyskoulutus.
Lisää koulutusta laadusta, kansainvälistymisestä, viennistä sekä myyvistä tuotteista.
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen.
Yrityksiä palvelevien asiantuntijoiden koulutuksen lisäämi- nen.
Tiedon saatavuus ja tutkimus
Luontoyrittämisen osa-alueet kattavan tietolähteen rakenta- minen.
“Luontoyrittämisen peruskansio” -tietopaketin laatiminen.
Luontoyrittämisen tutkimustarpeiden selvittäminen.
Markkinatutkimuksien lisääminen.
Yrittäjien osallistuminen tutkimustyöhön.
Tehokas tiedotus tuloksista.
Luontomatkailuyritysten tarpeiden huomioon ottaminen tutki- musohjelmissa.
Verotus ja muut säädökset
Luontoyrittämistä koskevan verotuskäytännön yhtenäistämi- nen.
Luontomatkailuyritysten veroneuvonta ja -koulutus.
Aloittavien pienyritysten verotuksen yksinkertaistaminen.
Monialaisten pienyritysten eri tulonlähteiden käsittely yhtenä ryhmänä verotuksessa ja kirjanpidossa.
Kiinteistöveron määräytyminen toiminnan luonteen ja laa- juuden perusteella.
Työvoiman palkkaukseen ja työaikaan liittyvien säännösten muuttaminen joustaviksi.
Eläke-, sosiaali- ja vakuutusturvan määräytymisperusteiden selkiyttäminen.
Kalastusmaksujen myymisen ja maksuperusteiden muutta- minen joustavammaksi.
Yritystoiminnan rahoitus
Joustavien riskirahoitusjärjestelmien kehittäminen.
Yritystuen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen.
Rahoituspäätösten nopeuttaminen.
Luontoyrittämisen kehittäminen mukaan maakuntaliittojen aluekehitysohjelmiin.
Yrittäjätasolta lähtevien, paikallisten hankkeiden kannusta- minen sekä liittäminen maakunnallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin.
nittelussa tarvitaan yhteistyötä yrittäjien kanssa.
Pienyrittäjien keskinäisellä yhteistyöllä taataan toiminnan kannattavuus ja asiakkaiden tyytyväi- syys; asiakas voi esim. varata haluamiansa luonto- matkailupalveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Vä- hintäänkin yritykset tarvitsevat yhteistyötä toimin- nan eri vaiheissa kuten markkinoinnissa ja ohjaa- malla asiakkaan toisen yrittäjän luo, jos oma kapa- siteetti on käytössä. Eräs tiiviimmän yhteistyön mal- li on, että yrittäjät muodostavat yhteisen palvelu- kokonaisuuden joko yhdistämällä olemassa olevat palvelunsa tai luomalla täysin uuden tuotekokonai- suuden. Yksi vaihtoehto on, että kärkiyritys, joka tuottaa huipputuotteita ja on toiminut alalla pitkään, antaa vetoapua muille yrityksille, jotka voivat toi- mia esimerkiksi alihankkijoina.
Luontomatkailuyrittäjien on hyödyllistä verkos- toitua oman alueensa jo olemassa olevien yrittäjien kanssa ja siten täydentää maaseudun palveluja.
Myynti- ja markkinointityössä yhteistyö muun mat- kailuelinkeinon, markkinointiorgnisaatioiden sekä liikenneyhtiöiden kanssa on tärkeää. Jos kylä tai seutukunta erikoistuu ja sitoutuu tiettyyn teemaan, menestymismahdollisuudet voivat parantua huomat- tavasti. Tuotantoon saadaan lisää volyymiä, mikä tuo ammattimaisen otteen tuotantoon, tuotteeseen ja markkinointiin sekä lisää yhteistoimintamahdol- lisuuksia. Luontomatkailuyrittäjälle on hyötyä, jos hän pystyy rekrytoimaan myös muita seutukunnan asukkaita toimintaansa. Tämä vähentää keskinäistä kateutta ja voimistaa yhteishenkeä.
Aktiivinen yrittäjä
Menestyvän yritystoiminnan lähtökohtia ovat kor- kealaatuinen tuote, tehokas markkinointi ja yhteis- työ. Yritystoiminnan kehittäminen vaatii luontomat- kailuyrittäjiltä jatkuvaa aktiivisuutta, innovatiivi- suutta, oman toiminnan arviointia ja kehittämistä sekä palvelualttiutta ja ystävällisyyttä. Tärkeää on, että tuote on korkealaatuinen, turvallinen ja loppuun asti hiottu ja että lähtökohtana ovat asiakkaan tar- peet. Laatujärjestelmät ovat hyvä apuväline laadun seurannassa ja parantamisessa sekä ongelmakohtien löytämisessä.
Markkinointi on usein luontomatkailuyritysten
nen on keskeinen tekijä. Muita tehokkaan markki- noinnin ja myynnin edellytyksiä ovat oikean koh- deryhmän ja markkinointikanavan löytäminen, asianmukainen hinnoittelu, asiakaslähtöisyys sekä korkealaatuinen markkinointi- ja menekinedistä- misaineisto.
Yhteiskunta yrittäjien tukena
Kaikkien yhteiskunnallisten kehittämistoimien ja projektien tulisi perustua yrittäjien tarpeisiin. Yrit- täjillä tulee esimerkiksi olla mahdollisuuksia lyhyt- kestoiseen koulutukseen, räätälöityyn opetukseen ja henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin, koska hei- dän on vaikea irrottautua työstään. Luontomatkai- luyrittäjän olisi saatava tuotantoon ja yritystoimin- taan liittyvää informaatiota sekä neuvonantoa kes- kitetysti ja helposti.
Usein luontomatkailuyritysten ongelmat ovat sa- mankaltaisia kuin muiden pienyrittäjien sekä moni- alaista yritystoimintaa harjoittavien, esim. verosää- dökset, työehtosopimukset, yrityskulttuurin puute jne. Säädöksiä tulisikin muuttaa joustavammiksi, ja pienten yritysten erityispiirteet tulisi ottaa huomioon säädöksiä laadittaessa ja tulkittaessa. Lisäksi luonto- matkailun edellytysten turvaamiseksi on olennais- ta, että maaseudun infrastruktuuri ja tasapainoinen maisema säilyvät.
Maaseudun asukkaat tarvitsevat lisäansioita ja yhä useammin maaseudun yrittäjät saavat toimeentulon- sa monista eri lähteistä. Luontomatkailu voi olla keskeinen osa uutta yrittäjyyttä. Luontomatkailun kehittämiseksi tarvitaan eri tahojen tiivistä yhteis- työtä, yrittäjän aktiivisuutta sekä yhteiskunnan toi- menpiteitä, joilla parannetaan yritystoiminnan edel- lytyksiä.
Kirjallisuutta
Laurila, P. 1996. Uuden maaseudun tiellä. Tutkimus maaseutuväestön uusista toimeentulomuodoista. Vaa- san yliopisto, Länsi-Suomen taloudellinen tutkimus- laitos, Julkaisu 67. 217 s.
Luontoyrittämisen toimintaohjelma. 1998. Maa- ja met- sätalousministeriön asettaman työryhmän raportti.
Maatilamatkailu Suomessa. 1996. Lyhennelmä MTTL:n monisteesta 2/94, Guido Neumann. Maaseutupolitii- kan yhteistyöryhmä, Maaseutumatkailun teemaryh- mä. 26 s.
Silvennoinen, H., Tahvanainen, L. & Tyrväinen, L. 1997.
Matkailu, maaseutu ja ympäristö: matkailun nykytila ja tulevaisuuden näkymät Suomessa ja Pohjois-Kar- jalassa. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiede- kunta, Tiedonantoja 57. 51 s.
Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena. 1996.
Suomen Matkailun Kehitys Oy. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisu A:70. 39 s.
■ Eeva Karjalainen (eeva.karjalainen@metla.fi) toimii tutki- jana Metlan Helsingin tutkimuskeskuksessa.
