30
UKSG:n konferenssi Bournemouthissa 11.–13.4.2016
Tiina Jounio
U
KSG:n vuotuinen konferenssi järjestettiin tä- nä vuonna Bournemouthissa ja se keräsi jälleen runsaan osallistujajoukon. UKSG:n tavoittee- na on tuoda yhteen koko tieteellisen tiedon vä- litysketju, niin kirjastojen, välittäjien kuin kus- tantajienkin edustajat. Yhteiset työpajat tarjosi- vat hyvän tilaisuuden keskusteluun ja näkemys- ten vaihtoon. Avoin tiede, arviointi ja tutkijoi- den näkyvyys puhuttivat edelleen, mutta vahva- na teemana oli myös käyttäjäkeskeinen suunnit-telu ja asiakkaiden mukaan ottaminen toimin- nan kehittämiseen.
Markkinatutkimuksen menetelmät kirjastopalveluiden suunnittelussa
Vaikka kirjasto onkin ei-kaupallinen toimija, voi liiketaloustieteen metodeja hyödyntää asiakkai- den käyttäytymisen, tarpeiden ja toiveiden kar- toittamisessa. Liverpoolin yliopiston kirjastossa hyödynnettiin yliopiston omaa kurssitarjontaa palveluiden arvioinnissa. Sarah Rough- ley kertoi markkinoinnin opiskelijoi- den koko lukukauden kestäneestä pro- jektista, jossa arvioitiin 20 kirjaston tar- joamaa palvelua tai toimintoa. Projek- tin tavoitteena oli tuottaa suosituksia kirjastolle.Liverpoolin projektista Roughley ker- toi esimerkkinä kolme arvioitua palve- lua: sosiaalisen median käyttö, opastus ja discovery-palvelu. Sosiaalisella medi- alla todettiin olevan negatiivinen vai- kutus siinä tapauksessa, että kirjastolla on tili, mutta sitä ei käytetä. Opiskelijat toivovat somelta vuorovaikutteisuutta, esimerkiksi kilpailuja. Kirjaston opas- tuksen pitäisi toistua kirjaston tilois- sa samankaltaisena kuin opastemateri- aaleissa. Jos pohjakartoissa on värikoo- deja, tulisi samat värit löytyä itse tilasta ja pohjakartat tulee olla nähtävillä joka kerroksessa. Digitaalisuutta tulisi hyö- dyntää opastuksessa. Discovery-palve- lussa pelkistäminen on valttia. Hakijan tulisi selvästi erottaa, milloin haku koh- distuu kirjaston luetteloon ja milloin laajempaan tietoaineistoon. Turha häly kannattaa siivota palvelusta pois ja ha-
31
kuominaisuudet arvioida. Turhia ominaisuuksia ei kannata tarjota. Projektin myötä monelle opis- kelijalle vasta selvisi, mikä discovery on ja kuin- ka hyödyllinen se on ja he suosittelivatkin palve- lun parempaa markkinoimista.
Roughleyn mukaan projekti johti toiminta- kulttuurin muutokseen kirjastossa. Opiskelijat mielletään nyt enemmän kumppaneiksi ja kon- sulteiksi. Kiltojen kanssa on ryhdytty tekemään yhteistyötä ja opiskelijat ovat itsekin rohkaistu- neet tuomaan kehittämisideoita esille. Jatkossa opiskelijoita otetaan aina mukaan kirjaston pro- jekteihin.
Sarah Bull esitteli Birminghamin yliopiston kirjaston uuden kirjastorakennuksen suunnitte- lua, jonka tausta-aineistoksi teetettiin markkina- tutkimus ulkopuolisella firmalla. Kirjastossa ha- luttiin saada parempi käsitys siitä, kuinka asiak- kaat käyttävät kirjastoa ja haluttiin myös saada opiskelijoiden ääni kuuluviin. Tutkimusmene- telminä olivat kirjaston johdolle, henkilökunnal- le ja opiskelijoille pidetyt työpajat, survey-tutki- mus ja opiskelijoiden focus-ryhmät. Tutkimuk- sen tuloksena oli, että kirjaston tiloissa oli liian vähän henkilökuntaa läsnä, tukipalvelut olivat käyttäjiltä piilossa ja navigointi sekä kirjaston ti- loissa että e-palveluissa oli heikkoa. Välittömänä toimenpiteenä ryhdyttiin kehittämään elektroni- sia palveluita yksinkertaisempaan suuntaan, han- kittiin lisää e-lehtiä ja otettiin e-kirjahankinnois- sa PDA-malli käyttöön.
Opiskelijoiden osallistaminen palveluiden kehittämisessä
Worcesterin yliopiston kirjasto Hive toimii sa- malla sekä yliopiston kirjastona että alueen ylei- senä kirjastona, mikä tekee palvelurakenteesta melko monimutkaisen. Sarah Pittaway kertoi ta- voista sitouttaa opiskelijoita kirjastopalveluiden kehittämiseen. Aluksi opiskelijoiden näkemyk- siä kerättiin survey-tutkimuksella ja focus-ryh- mien kautta. Tämän jälkeen kirjastossa on tehty paljon opiskelijoiden aktivoimiseksi. Kirjasto on tarjonnut lisäarvopalveluita, kuten erilaisia näyt-
telyitä ja tapahtumia. Opiskelijat laativat oman kirjastonkäytön ”Top tips” -listan, jota jaetaan uusille opiskelijoille. Opiskelijat myös suunnit- telivat kirjaston oman Reffie-maskotin, joka kul- kee mukana kirjaston markkinoinnissa ja kam- panjoissa. Vuorovaikutteiseen sosiaalisen medi- an käyttöön päästiin, kun kirjastossa oli ”Ota sel- fie Reffien kanssa” -kampanja ja opiskelijat lata- sivat selfieitään kirjaston facebookiin. Tärkeintä on kuitenkin otaa mukaan opiskelijoita kirjaston projekteihin. Kirjasto on ryhtynyt myös tarjoa- maan projekteja harjoitustöiksi, jolloin opiskeli- jat saavat kirjaston kehittämisestä suoraa hyötyä opintoihinsa.
Käyttäjäkeskeistä
kirjastojärjestelmien suunnittelua
E-aineistojen hankintaan panostetaan, mutta asi- akkaat eivät välttämättä löydä aineistoa kirjaston tarjoamien kanavien kautta. Sussexin yliopiston kirjastossa haluttiin selvittää, miten käyttäjät ha- kevat ja löytävät tietoa ja kehittää selvityksen poh- jalta discovery-palvelua. Projekti teetettiin ulko-32
puolisella yrityksellä, Semanticolla. Sussexin yli- opiston kirjaston Suzanne Tatham ja Semanticon Adrea Fallas esittelivät projektin etenemistä ja tu- loksia. Tiedonkeruu aloitettiin laajoilla haastat- teluilla ja haastattelujen perusteella muodostet- tiin kaksi käyttäjäryhmää: opiskelija (undergra- duate) ja tutkija (postdoc). Opiskelija on satun- nainen hakija, jonka tiedontarve on kurssilähtöi- nen ja usein haetaan vain kurssiin liittyvää mate- riaalia. Tutkija puolestaan on analyyttinen ja sys- temaattinen hakija.
Seuraavassa vaiheessa koottiin kummankin ryhmän edustajia käytettävyystesteihin. Ensim- mäisessä testissä käyttäjien tekemät haut kuvat- tiin ja heitä pyydettiin ajattelemaan ääneen ha- kua tehdessään. Toinen testi tehtiin paperimallin avulla. Tulokset osoittivat, että sivuilla oli liikaa tavaraa ja käyttäjien oli vaikea hahmottaa niitä.
Läheskään kaikkia tarjolla olleita ominaisuuksia ei käytetty. Myös visualisointi oli tärkeää, käyttä- jät reagoivat herkemmin symboleihin kuin teks- teihin. Kerätyn tiedon pohjalta tehtiin järjestel- män kehitetyn version prototyyppi ja sille uudet käytettävyystestit. Parannetusta versiosta ei vielä ollut käyttökokemuksia, mutta testit on tarkoi-
tus toistaa, kun uusi versio on ollut jonkin ai- kaa käytössä.
Projektin oppina oli – jälleen kerran – keep it simply. Käytetyimmät toiminnot on laitettava järjestelmän parhaalle paikalle ja vähän käytetyt piiloon tai jopa kokonaan pois. Visualisointi on tärkeää ja mielikuvat ohjaavat hakukäyttäytymis- tä. Vaikka käyttäjät ovat erilaisia, ei järjestelmää tarvitse versioida käyttäjien mukaan. Kun teh- dään hyvä järjestelmä noviisille, on se hyvä myös kokeneelle käyttäjälle.
Sara Osman ja Sandra Reed Lontoon taideyli- opiston kirjastosta kertoivat, kuinka kirjastojär- jestelmän vaihto Voyagerista avoimen lähdekoo- din järjestelmään eteni. Ennen järjestelmän valin- taa tehtiin huolellista taustatutkimusta, vierailtiin kirjastoissa ja keskusteltiin eri järjestelmien käyt- tökokemuksista, osallistuttiin palveluntuottajien esittelyihin ja kerättiin opiskelijoilta palautetta vanhasta järjestelmästä. Käyttäjät toivoivat, että uusi järjestelmä olisi intuitiivinen, helppo käyt- tää, visuaalinen sekä selkeä ja ymmärrettävä. Kir- jasto puolestaan edellytti, että uuden järjestelmän tulee olla saavutettava myös erityisryhmien, ku- ten lukihäiriöisten kannalta, joustava ja sen tu-
33
lisi edustaa hyvää suunnittelua, taideyliopistos- sa kun ollaan. Projektiryhmään nimettiin myös opiskelijoita, joten käyttäjät pääsivät alusta asti mukaan suunnitteluun.
Kun järjestelmä oli ollut puoli vuotta käytössä, oli vuorossa toinen vaihe eli järjestelmän arvioin- ti ja parantaminen. Palaute kerättiin opiskelijois- ta koostuvien focus-ryhmien avulla. Palaute oli- kin varsin hyvää. Palvelu oli löydetty ja se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta kehitettävääkin esitet- tiin. Kirjastolla on useita toimipisteitä ja käyttä- jät toivoivat, että hakutuloksiin tulisi automaat- tisesti ensimmäisenä ”kotikirjaston” painettu te- os. Toivottiin myös parempia linkityksiä kurssi- vaatimusten ja kirjastojärjestelmän välille. Lisäksi e-aineistot haluttiin selkeämmin esiin.
Yhteenvetoa
Niin palvelumuotoilussa kuin käytettävyyssuun- nittelussakin käyttäjän äänen kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Menetelmiä on monia ja UKSG:ssä kuultiin esimerkkejä monista hyvin toimineista projekteista. Menetelmästä riippu- matta tulokset olivat hyvin yhteneväisiä. Käyt- täjät toivovat yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja, olipa kyseessä sitten tilat tai tiedonhakujärjestel- mät. Osallistaminen ja vuorovaikutus ovat entis- tä keskeisempiä trendejä.
Tietoa kirjoittajasta
Tiina Jounio Kirjastonhoitaja
Oulun yliopiston kirjasto tiina.jounio@oulu.fi
