Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen kirjasto toteutui Vaasassa näkymä

A

mmattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteis- työtä on selvitetty 1990-luvun lopulta alkaen.

Vuoden 1998 alussa Kansalliskirjasto (silloinen Helsingin yliopiston kirjasto) asetti määräaikai- sen yhteistyöryhmän (Amyli-ryhmän), jonka teh- tävänä oli selvittää kirjastojen yhteistyötarpeita ja –mahdollisuuksia.

Työryhmän raportti julkaistiin nimellä: Mah- dollisuuksien verkosto: ammattikorkeakoulu- ja yli- opistokirjastojen yhteistyön toimintastrategia (ks.

Vänttinen 1998). Raportin tavoitteisiin kuului mm. ammattikorkeakoulukirjastojen avoimuus kaikille käyttäjille ja osallistuminen tieteellisten kirjastojen yhteistilastoon vuoteen 2000 men- nessä. Lisäksi haluttiin selvittää liittymismah- dollisuus yhteisluetteloon, Linnea2-konsortioon ja kirjastojärjestelmään, jota valittaessa yliopis- tokirjastot olivat varanneet option ammattikor- keakouluille.

Yliopistokirjastoissa ammattikorkeakoulujen opiskelijat koettiin 1990-luvulla uusiksi käyttä- jiksi, joiden kustannusten pelättiin kaatuvan yli- opistojen maksettaviksi. Amyli-työryhmän ra- portissa todettiinkin, että koska ammattikorkea- koulujen opiskelijoiden kirjastonkäytöstä ei ol- lut tarpeeksi tietoja, yhteisten linjausten tekemi- nen oli vaikeata.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen kirjasto toteutui Vaasassa

Vuokko Palonen & Ann-Sofie Källund

Vaasan yliopiston, Åbo Akademin ja Hankenin yhteinen Tritonia laajeni vuo­

den 2010 alusta alkaen toimimaan myös vaasalaisten ammattikorkeakoulujen kirjastona ja opetuksen tukiyksikkönä. Tritonian matka alueellisessa kirjastojen välisessä yhteistyössä on kuitenkin alkanut jo 1990­luvun lopulta alkaen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Tritonian ja vaasalaisten ammattikorkeakoulukirjas­

tojen yhdistymisvaiheiden historiaa, nykyisiä toimintamalleja ja arvioidaan nii­

den toimivuutta.

Alueelliset verkostot ja konsortiot

Paikkakuntakohtaisia tai alueellisia selvityksiä tai yhteistyökokeiluita tehtiin kuitenkin usealla paikkakunnalla kuten Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa ja Vaasassa. Alueellisia ver- kostoja, joissa yliopistojen ja ammattikorkea- koulujen kirjastot sekä yleiset kirjastot ja muu- tamat erikoiskirjastotkin olivat mukana, syn- tyi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa eri puo- lilla Suomea.

Tunnetuimpiin kuuluivat Kuopion seudun Itä- tieto eli ELEF - Electronic Library of Eastern Fin- land ja Vaasan läänin elektroninen kirjasto eli Sukkula. Yliopistokeskuspaikkakunnilla yhteis- työtä on tehty ehkä kaikkein eniten. Esimerkik- si sopii Seinäjoen korkeakoulukirjasto, joka kuu- luu Seinäjoen ammattikorkeakouluun, mutta on toimintansa alusta alkaen on palvellut myös yli- opistosektoria ja sittemmin yliopistokeskusta.

2000-luvulla yhteistyötä on hoidettu lähinnä yliopistokirjastojen neuvoston työvaliokunnan ja AMKIT-konsortion johtoryhmän säännöllisten kokousten tasolla. Toukokuussa 2008 yliopisto- kirjastojen neuvoston työvaliokunta päätti laatia alustavan selvityksen yhteistyömahdollisuuksis- ta AMKIT-konsortion kanssa. Neuvosto ja AM- KIT-konsortio nimesivät neljän hengen työryh- män, jonka vetäjänä toimi Ulla Nygrén.

AMKIT-konsortion yhteistyön mahdollisuudet ja uhkat selvitettiin

Ajankohtainen kysymys oli mahdollisen yhteisen suunnittelijan palkkaaminen, mutta myös kysy- mys yhteisestä neuvostosta tai yhteistyön tiivis- tämisestä. Suunnittelijakysymys ei ollut ajankoh- tainen AMKIT-konsortiolle, jolla jo oli suunnit- telijan rahoitus vuodeksi 2009; yliopistokirjastot ratkaisivat asian muulla tavalla.

Yhteistyön vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi nähtiin yhteinen kirjastojärjestelmä ja Nelli-por- taalit, suurempi vaikutusmahdollisuus suhteessa palveluiden tarjoajiin, erityisesti Kansalliskirjas- toon, osittain yhteiset käyttäjäryhmät, samankal- taiset palvelut ja hankkeet, kuten informaatiolu- kutaito ja laadun varmistus, yhteiset tavoitteet osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa.

Heikkouksina ja uhkina pidettiin erilaisia ra- hoituslähteitä, uuden yliopistolain vaikutusten epäselvyyttä, kirjastojen etääntymistä päätöksen- teosta ja vaikutusmahdollisuuksista suuremmas- sa joukossa. Myös korkeakoulujen erilaisen pro- filoitumisen arveltiin voivan vaikuttaa kirjasto- palveluiden erilaistumiseen.

Työryhmän työ esiteltiin lyhyesti mm. kirjas- tonjohtajien yhteisessä kokouksessa Jyväskyläs- sä helmikuussa 2009. Konkreettista ja kiireel- listä tarvetta yhteistyön tiivistämiseen ainakaan muulla kuin kirjastojärjestelmäsektorilla ei vielä koettu kiireelliseksi.

Vaasan malli

Kaikki vaasalaiset kirjastot osallistuivat vuonna 1994 perustettuun alueelliseen Sukkula-kirjas- toon, ja yhteisiin ”digitaalisen kirjaston” koulu- tuksiin. Ajatus yliopistojen ja ammattikorkea- koulujen yhteisestä kirjastosta oli olemassa jo Tri- toniaa suunniteltaessa 1996-2000. Kahta eri kiel- tä puhuvan kolmen yliopiston kirjastopalvelun yhdistäminen koettiin kuitenkin riittävän haas- teelliseksi. Vaasalaisten ammattikorkeakoulujen kirjastopalvelut olivat tuolloin vasta aktiivisessa kehitysvaiheessa ja jälkeenpäin ajatellen oli ilmei-

sesti hyvä, että niillä oli aikaa löytää oma identi- teettinsä ja oman korkeakoulunsa kirjastotarpeet.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjas- toyhteistyöstä Vaasassa tehtiin opetusministeriön rahoittamana selvitys jo vuonna 2002 (Mäkynen 2003). Sen suosituksiin kuuluivat yhteinen neu- vottelukunta, atk-yhteistyö, yhteiset koulutukset, kokoelmien kartoitukset ja mahdollinen hankin- tayhteistyö, sopiminen yhteisistä käytännöistä palveluissa, tiedonhankinnan koulutuksen koor- dinointi sekä yhteiset oppimiskeskuspalvelut.

Suositukset antoivat hyvät lähtökohdat yh- teistyölle. Neuvottelukunnan sijasta perustettiin Vaasan korkeakoulukonsortion alainen kirjasto- työryhmä, syksystä 2003 alkaen kirjastoilla on ol- lut yhteinen atk-suunnittelija, yhteisiä koulutuk- sia on järjestetty, palvelukäytäntöjä on yhtenäis- tetty vähitellen ja kokoelmien kartoituksia teh- tiin erityisesti tekniikan alalta.

Tritonian osana toimiva oppimiskeskuspalvelut eli opetuksen pedagoginen ja tieto- ja viestintä- tekninen tuki on koskenut ammattikorkeakou- luja jo vuodesta 2005 alkaen.

Ammattikorkeakoulukirjastojen ja Tritonian yhdistyminen

Vuoden 2005 keväällä ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja Tritonian johtajat ehdottivat kor- keakoulujen rehtoreille kirjastojen ja tietokanto- jen asteittaista yhdistämistä. Yhdistymisen var- sinainen suunnittelu käynnistettiin vuonna 2006 opetusministeriön hankerahoituksella. Hank- keen lähtökohtina olivat Palosaaren kampuksel- la lähekkäin sijaitsevien tekniikan kirjastojen ja tietokantojen yhdistäminen.

Kun korkeakoulujen rakenteellinen kehittä- minen nousi samaan aikaan yhä keskeisemmäksi ideaksi Suomen korkeakoulupolitiikassa, yhdis- tymistä toteuttamaan voitiin palkata suunnitteli- ja opetusministeriön rahoituksen turvin. Konk- reettista suunnittelua ohjasi kirjastojen johdon muodostama Vaasan korkeakoulukonsortion kir- jastotyöryhmä useine alatyöryhmineen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallin-

tojohtajien ja Tritonian johtajan muodostama hallintotyöryhmä laati ehdotukset Tritonia-so- pimukseksi ja johtosäännöksi. Sopimukseen si- sältyi kustannusten jakomalli siirtymäkaudeksi 2010-2012. Sopimus ja johtosääntö hyväksyt- tiin erikseen kunkin korkeakoulun hallituksessa.

Tritonian johtokunta hyväksyi Tritonian uuden strategian, työjärjestyksen, jossa määritellään si- säinen organisaatio ja päätöksenteko, sekä joukon toimintaa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Kir- jastojen henkilökunnat osallistuivat työryhmien työhön ja strategian valmisteluun ja laativat syk- syllä 2009 yhteiset eettiset pelisäännöt.

Yhdistyvät ja erilliset tilat

Tritonian ja ammattikorkeakoulukirjastojen tilo- ja on osin yhdistelty, mutta osa kirjastoista jatkaa vielä toimintaansa nykyisissä tiloissaan. Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novi- an kirjastojen kokoelmat Palosaarelta muuttivat Tritoniaan marraskuussa 2009, samalla kun ko- koelmatietokannat yhdistettiin. YhteinenTrito- nia avattiin virallisesti 7.1.2010.

Ammattikorkeakoulujen muut kirjastoyksiköt Raastuvankadulla ja Sarjakadulla jäivät nykyisiin tiloihinsa, mutta ovat hallinnollisesti osa Trito-

niaa. Ammattikorkeakoulujen koko kirjastotoi- minta Vaasassa suunnitellaan sijoitettavaksi Palo- saaren kampusalueelle, kun niiden kaikki yksiköt siirtyvät tälle alueelle, aikaisintaan vuonna 2013.

Tritonian toimipiste Pietarsaaressa palvelee Åbo Akademin lastentarhanopettajakoulutusta.

Se saanee muutaman vuoden sisällä uuden kir- jastotilan yhdessä Novian musiikin ja kuvataiteen koulutusten sekä Keski-Pohjanmaan ammatti- korkeakoulun Pietarsaaren toimipisteen kanssa.

Kirjastojärjestelmäkonsortiota etsimässä

Yliopistokirjastot ottivat Voyager-järjestelmän käyttöön kesällä 2001 ja ammattikorkeakoulut vuoden 2003 loppuun mennessä. Ammattikor- keakoulut eivät kuitenkaan liittyneet Linnea2- konsortioon eivätkä yhteisluetteloon.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteistyötä etsittiin 2008-2009 kirjastojärjestel- mäkonsortioiden yhdistämisestä. AMKIT-kon- sortion tehtäväkenttä vastaa sekä yliopistokirjas- tojen neuvoston että Linnea2-konsortion tehtä- viä. Linnea2-konsortioon kuuluu yliopistokirjas- tojen ohella myös erikoiskirjastoja.

Konsortioiden yhteistyötä valmisteltiin kah-

dessa eri työryhmässä, sopimus- ja kustannus- tenjakoryhmissä. Kaikille sopivaa mallia ei kui- tenkaan vielä löydetty. Sopimuksissa ongelmak- si osoittautui suurten ja pienten kirjastojen nä- kemysero äänimäärästä mahdollisissa äänestys- tilanteissa.

Kustannusten jakoon etsittiin uutta mallia niin sanotun aiheuttamisperiaatteen pohjalta. Kaikis- sa malleissa muutamien kirjastojen maksuosuus olisi kasvanut merkittävästi ja toisten laskenut.

Kustannusten nousu koski euromääräisesti eni- ten muutamia suuria yliopistokirjastoja, prosen- tuaalisesti nousu oli merkittävä myös tietyille am- mattikorkeakoulukirjastoille. AMKIT-konsortio hyväksyi kuitenkin ehdotetun kustannustenja- komallin ja otti sen käyttöön vuonna 2010, Lin- nea2-konsortio pysyi aikaisemmassa mallissaan.

Tietokantojen yhdistyessä Tritonian oli valit- tava, kuuluuko se Linnea2- vai AMKIT-konsor- tioon. Koska kustannuksissa ei ollut suurta eroa kumpaakaan suuntaan, molemmat vaihtoehdot olivat mahdollisia. Yhteisen tietokannan nimek- si jätettiin Tria ja konsortioksi valittiin kirjasto- työryhmän yksimielisellä päätöksellä Linnea2.

Ammattikorkeakoulujen vuonna 1998 esittä- mä tavoite Linda-yhteisluetteloon osallistumi- sesta on siirtynyt. Tritonian tietokannan välityk- sellä vaasalaisten ammattikorkeakoulujen tiedot on tarkoitus saada Lindaan kevään 2010 aikana, uusien hankintojen tiedot on siihen jo tallennet- tu. Ammattikorkeakoulujen laajempi osallistu- minen Lindaan suunnitellaan tapahtuvaksi 2011.

Odotuksissa syvenevä yhteistyö

Opetusministeriön Korkeakoulukirjastojen ra- kenteellisen kehittämisen työryhmän raportissa 2009 esitetään kahden kirjastosektorin neuvos- tojen yhdistämistä vuonna 2011.

Tähän tavoitteeseen tuskin päästään näin nope- asti – eikä ehkä halutaankaan päästä, mutta yh- teistä toimintaa kehitettäneen edelleen. Helmi- kuussa 2010 Tritoniassa järjestetyssä yhteisessä tulevaisuusseminaarissa oli jo aistittavissa aimo annos yhteishenkeä.

Kaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä kirjastoa aloitti toimintansa 2010. Tri- tonian lisäksi syntyi Lapin korkeakoulukirjasto, joka vastaa Lapin yliopiston, Rovaniemen am- mattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammatti- korkeakoulun kirjastopalveluista. Samankaltai- sia suunnitelmia on myös Lappeenrannassa. Tri- tonia ja Lapin korkeakoulukirjasto kuuluvat nyt sekä yliopistokirjastojen neuvostoon että AM- KIT-konsortioon.

Tritonia 2010

Tritonian strategisiksi tehtäviksi määriteltiin vuonna 2009 asiantuntijapalveluiden kehittä- minen sekä tietoaineistojen hallinnassa että kou- lutuksessa ja ohjauksessa, itsepalveluiden laajen- taminen ja henkilöstön osaamisen vahvistami- nen. Organisaatiota muodostettaessa pyrittiin toiminnan integrointiin, mutta samalla selkei- siin vastuualueisiin.

Uuden organisaation mukaiset tehtäväalueet ovat:

• Koulutus- ja tietoaineistopalvelut

• Lähi- ja verkkopalvelut

• Hallintopalvelut

Koulutus- ja tietoaineistopalvelut vastaavat en- sisijaisesti strategiassa mainituista asiantuntija- palveluista. Koulutuksessa tämä tarkoittaa omien korkeakoulujen opettajien ja muun henkilökun- nan pedagogista ja tieto- ja viestintäteknistä kou- lutusta ja ohjausta eli EduTech-palvelua (entisel- lä nimellä oppimiskeskustoimintaa) sekä omien opiskelijoiden informaatiolukutaidon koulutus- ta ja kirjaston neuvontaa. Tietoaineiston puolel- la tälle alueelle kuuluvat aineiston valinta yhdes- sä korkeakoulujen kanssa, sisällönkuvailu ja ko- koelmien kehittäminen Tritoniassa edustettuina olevilla tieteenaloilla.

Lähi- ja verkkopalvelut tarjoaa palvelua kaikil- le asiakasryhmille. Painopisteenä on verkkopal- veluiden kehittäminen, mutta samalla huolehdi- taan kaikkien yksiköiden lähipalveluista ja itse- palveluiden laajentamisesta. Tähän tehtäväalu-

eeseen kuuluvat vastuu Tritonian kokoelmatie- tokannasta ja Nelli-portaaleista – Tritonia vastaa Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian portaalien ylläpidosta; Åbo Akademin ja Hankenin portaalit hoidetaan Turussa ja Hel- singissä. Myös lainaus, kaukopalvelu, aineiston tilaaminen ja luettelointi ovat lähi- ja verkkopal- veluiden vastuulla.

Hajautettua ja keskitettyä hallintoa

Hallintopalveluissa hoidetaan henkilöstö-, ta- lous- ja yleishallinto, viestintä ja kääntäminen sekä atk- ja tilapalvelut. Henkilöstön kehittä- miseksi aloitettiin osaamisen kehittämisprojekti vuoden 2008 lopulla, mutta sen jatkaminen on siirtynyt vuoden 2010 puolelle. Koska Tritonian henkilöstö kuuluu eri korkeakouluihin, henki- löstöhallinto hoidetaan jokaisen viiden korkea- koulun kanssa erikseen.

Taloushallinto on keskitetty Vaasan yliopis- toon ja sitä palvelevaan Certiaan, mutta esimer- kiksi budjetin valmistelussa ja rahavirtojen orga- nisoinnissa tarvitaan yhteistyötä korkeakoulujen hallintojohtajien ja talouspäälliköiden kanssa.

Tilapalvelut ovat asiakkaiden kannalta keskeinen osa kirjaston toimintaa; osa niistä hoidetaan itse- palveluna omille korkeakouluille, osa maksullise- na tilojen vuokrauksena.

Tritonian malliin kuuluu, että tehtäväalueita johtavat eri korkeakouluihin kuuluvat päälliköt:

koulutus- ja tietoaineistopalveluista vastaa Chris- tina Flemming (Åbo Akademi), lähi- ja verkko- palveluista Marita Ahola (Vaasan ammattikorkea- koulu) ja hallintopalveluista Suvipäivi Pöytälaak- so-Koistinen (Vaasan yliopisto).

Kirjastonjohtajan toimi kuuluu johtosäännön mukaan Vaasan yliopistolle, jonka maksuosuus on noin puolet kustannuksista. Pienimpien osak- kaiden, Novian ja Hankenin, henkilökunta ei kuulu varsinaiseen johtoon, mutta Tritonian hen- kilöstö valitsi heidän joukostaan edustajansa Tri- tonian johtokuntaan ja sisäiseen johtoryhmään.

Yhteiskirjaston etuja

Tritonia on jo kauan toiminut Vaasan korkeakou- luopiskelijoiden kohtauspaikkana. Yhteinen kir- jasto voi nyt tarjota palveluita tasapuolisesti kaik- kien korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökun- nalle. Aikaisemmin esimerkiksi lukusalien ympä- rivuorokautinen käyttö oli rajattu vain yliopisto- opiskelijoiden oikeudeksi. Tavoitteena on, että yhdistyminen myös helpottaisi yhteistyötä kor- keakoulujen oppiaineiden kanssa opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi.

Yhteisen kirjaston vahvuuksia ovat moderni oppimisympäristö kauniilla kampuksella, laajem- mat kokoelmat ja palvelut, ammattikorkeakou- luille myös pitemmät aukioloajat. Tritonian ko- koelmat vahvistuivat Yliopistonrannassa erityi- sesti tekniikan ja liiketalouden alalla, mutta myös sosiaalialalla. Tria-tietokantaan liitettiin yhdistä- misessä n. 70.000 uutta tietuetta.

Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon toi- votaan vahvistuvan, kun korkeakoulujen erilaiset kulttuurit kohtaavat. Tästä Tritoniassa on jo en- nestään hyviä kokemuksia.

Näkyvyys ja tilastot haasteina

Haasteisiin kuuluu kirjaston näkyvyys ja mer- kittävyys kussakin korkeakoulussa. Rakenteelli- sen kehittämisen työryhmän raportissa mainittu integroituminen korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen vaatii läheisiä kontakteja erikseen jokaiseen korkeakouluun ja niiden tiedekuntiin ja muihin yksiköihin.

Yhteiskirjastossa on myös vaikea ilman erillis- järjestelyitä toteuttaa toimintaa, joka koskee vain yhtä tai kahta osapuolta, esimerkiksi vastuuta yh- den korkeakoulun julkaisutoiminnasta tai tutki- musrekisteristä.

Yhteiskirjaston erityispiirteitä ovat esimerkik- si laatutyön toteuttaminen usean korkeakoulun ohjeiden mukaan sekä toimintojen tehokkuuden mittaaminen ja vertaaminen muihin korkeakou- luihin. Kaikille kirjastoille yhteinen käyttäjäkyse- ly palvelee toivottavasti jatkossa hyvin myös yh- teiskirjastoja.

Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston käyttö voi olla ongelmallisempaa. Siinä kirjastot on toistaiseksi ryhmitelty ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreiksi. Yhteiskirjastossa useimpien palveluiden käyttöä ei voida erotella kehysorgani- saation mukaan. Tilaston tunnuslukuja on osatta- va tulkita muista kirjastoista poikkeavasti.

Keskitetyt lisenssit toiveissa

Tritonian tapauksessa on muistettava, että kol- melle korkeakoululle Tritonia on organisatorises- ti toinen kirjasto. Tietoaineiston hankintaan käy- tetty rahoitus verrattuna kehysorganisaatioiden opiskelija- ja henkilöstömäärään on Tritoniassa muita kirjastoja merkittävästi pienempi, koska Åbo Akademin verkkoaineistot ja lehdet samoin kuin Hankenin ja Novian verkkoaineistot eivät kuulu Tritonian budjettiin, vaan nämä aineis- tot hankitaan korkeakoulujen toisista kirjastosta.

Tritoniaa suunniteltaessa ajateltiin, että tiedon yhä helpompi saatavuus tietoverkoista helpottai- si yhteisen kirjaston toimintaa. Tilanne on kui- tenkin täysin päinvastainen: vaikeimmiksi asi- oiksi ovat Tritonian koko olemassaolon aikana osoittautuneet tietoverkkoihin sidotut palvelut.

Tietoverkkopalveluita ovat erityisesti kuhunkin korkeakouluun erikseen lisensioitujen verkkoai- neistojen saatavuus, mutta myös korkeakoulujen erilliset oppimisalustat sekä erilaiset opinto-, tut- kimus-, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestel- mät. Tiedonhaun viisi Nelli-portaalia eivät edistä hyvää palvelua yhteiskirjaston yhteisille asiakkail- le. Siksi tietoaineistojen kansalliset, kaikkia kor- keakouluja palvelevat keskitetyt lisenssit helpot- taisivat merkittävästi yhteiskirjastojen toimintaa ja tiedon tasapuolista saatavuutta asiakkaille. &

Lähteitä

AMKIT-konsortio: Voyager-käyttöönottoprojekti 2001- 2003. http://voyager.amkit.fi/

AMKIT-konsortion ja Yliopistokirjastojen neuvoston yh- teistyö, 2008 / [Työryhmä: Ulla Nygrén, Tarja Koski- mies, Jussi Kärki, Vuokko Palonen]. [Julkaisematon po- werpoint-esitys].

Itätieto – Itäsuomalainen tietopalveluverkko. ELEF - Elec- tronic Library of Eastern Finland. http://www.uku.fi/elef/ita- tieto/

Koponen, Maija & Puustinen, Marjatta,2009. Lapin kor- keakoulukirjastoa rakentamassa.

Kreodi 2009, 1.

http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=322

Mäkynen, Mari, 2003. Kirjastoyhteistyön kehittäminen:

selvitys Vaasan ammattikorkeakoulun kirjaston, Svenska yrkeshögskolans bibliotekin ja Vaasan tiedekirjaston yh- teistoiminnasta. Vaasa: Tritonia. (Tritoniana; 4).

Opetusministeriö, 2009. Opetuksen ja tutkimuksen toi- mintaympäristö 2020: korkeakoulukirjastojen rakenteel- linen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkostoksi. Hel- sinki: Opetusministeriö. (Opetusministeriön työryhmä- muistioita ja selvityksiä; 2009,26)

Sukkula. http://www.tritonia.fi/sukkula

Vänttinen, Katri, 1998. Ajatuksia ammattikorkeakoulu- kirjastojen ja yliopistokirjastojen yhteistyöstä. (Tieto- linja 1998,2).

http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/tietolinja/0298/ajatuksi.

html (16.2.2010) Tritonian dokumentteja:

www.tritonia.fi Tritonia-sopimus.

http://www.tritonia.fi/?d=212&l=1 Tritonian johtosääntö.

http://www.tritonia.fi/?d=214&l=1 Tritonian strategia 2010-2013.

http://www.tritonia.fi/?d=219&l=1 Tritonian työjärjestys.

http://www.tritonia.fi/?d=216&l=1

Tietoa kirjoittajista

Vuokko Palonen, kirjastonjohtaja, YTL, Tritonia

email. vuokko.palonen@tritonia.fi Ann­Sofie Källund, översätta­

re­informatör, PM, FM, Tritonia,

email. ann­sofie.kallund@tritonia.fi