K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 7 . v s k . – 3 / 2 0 0 1
377 E S I T E L M I Ä
Suomen talouden
tulevaisuuden haasteista
Erkki Koskela Professori Helsingin yliopisto
S
uomen talouskehitys on 1990-luvun alun la- masta nousun jälkeen ollut poikkeuksellisen hyvää monilla asioilla mitattuna. Reaalisen BKT:n ja teollisuustuotannon kasvu on ollut korkea, rahoitusmarkkinat ovat vakautuneet, reaalikorot laskeneet ja teollisuuden hintakil- pailukyky on saavuttanut ennätysmäisen tason.Nopeasta kasvusta huolimatta ongelmaksi on jäänyt huomattavan korkea rakenteelliseksi muodostunut työttömyys. Korkea työttömyys myötävaikutti siihen, että valtiontalous oli pit- kään alijäämäinen.
Miten rakenteellista työttömyyttä voidaan supistaa? Uskon, että monista syistä rakenteel- linen työttömyys laskee lähiaikoina ’automaat- tisesti’, ei ainoastaan Suomessa, vaan muualla- kin Euroopassa. Ensinnäkin reaalikorot raha- liiton syntymisen myötä ovat alentuneet sitten 1990-luvun alun aikojen. Koska euro kelluu, spekulatiivisia hyökkäyksiä, joita vastaan pitäisi puolustautua kireällä rahapolitiikalla, ei tule.
Tämä – kuten myös taloudellisen integraation kasvusta johtuva kilpailun kiristyminen yritys- ten kesken – johtaa hinnoittelulisien laskuun ja sitä kautta työttömyyden alenemiseen. Pit- källä aikavälillä palkkavaatimukset tulevat mal-
tillistumaan kahdestakin syystä. Ensinnäkin työn kysynnän herkkyys työvoimakustannusten vaihteluille lisääntyy mm. kasvavan reaalipää- oman liikkuvuuden vuoksi. Toiseksi EKP:n in- flaatiotavoite ’kurinalaistaa’ palkanmuodostus- ta, koska EKP ei ’siunaa’ kansallisen tason pal- kankorotuksia.
Myös politiikalla voidaan tukea rakenteel- lisen työttömyyden alenemista. Verotuksen re- formit vaikuttavat työttömyyteen. Nykyinen hallitus on ryhtynyt keventämään työn verotus- ta, joskin se on tapahtunut verrattain hitaasti.
Myös verotuksen rakennetta olisi hyvä miettiä.
Onko jokin erityinen syy miksi työvoimaa tuo- tannontekijänä verotetaan eri asteella kuin esi- merkiksi energiaa? Jos työnantajamaksut ylit- tävät energiaveroasteet, niin verotulokertymää ennallaan säilyttävä energiaverotuksen kiristä- minen ja työnantajamaksujen alentaminen joh- taa tuotannon yksikkökustannusten alenemi- seen.2 Työmarkkinainstituutioihin liittyvät re- formit, jotka ovat luonnollisesti poliittisesti
2Ks. Koskela, E., Schöb, R. ja Sinn, H.-W. (2001): Green tax reform and competitiveness, German Economic Review, 2(1), 19–30.
378
E S I T E L M I Ä KAK 3 / 2001
herkkiä, voivat myös myötävaikuttaa työttö- myyden alenemiseen. Työttömyyskorvausjär- jestelmän (korvauksen saantiehdot, korvauk- sen taso suhteessa palkkaan ja korvauksen kes- to) etuisuuksien kaventaminen pienentää työt- tömyyttä. Lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että maamme talouden nopeasta kasvus- ta huolimatta aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena olevien osuus on säi- lynyt yllättävän korkealla. Pitäisi selvittää, mis- tä tämä johtuu.
Lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen luo paineita julkiselle taloudelle. Ns. vanhus- huoltosuhde (yli 65-vuotiaat suhteessa työikäi- seen väestöön) on EU-alueella kasvamassa voi- makkaasti. Eurostatin ennusteiden mukaan vanhushuoltosuhteen kasvu tulee olemaan Suomessa EU-alueen nopeinta seuraavan va- jaan parinkymmenen vuoden aikana. Tämä ai- heuttaa paineita julkisen talouden kestävyydel- le, koska eläkkeiden rahoitus on pitkälle ”pay as you go”- eli ns. jakoperiaatteen mukainen, jolloin eläkkeet rahoitetaan aktiiviväestöltä pe- rittävillä maksuilla. Ongelmaa on jo pahenta- nut se, että varhais- ja osa-aikaeläkkeet ovat li- sänneet kannustimia siirtyä eläkkeelle aikai- semmin.
Mitä pitäisi tehdä?
Ensinnäkin, eläkejärjestelmän rahoitusperiaat- teita pitäisi muuttaa enemmän rahastoivaan suuntaan. Mielestäni ei kuitenkaan pitäisi siir- tyä täysin rahastoivaan järjestelmään, koska sil- loin mahdollisuudet jakaa jotakin sukupolvea koskeva sokki useille sukupolville poistuu. Toi- seksi, varhais- ja osa-aikaeläkkeiden kannusti- mia pitäisi heikentää ja näin vahvistaa aktiivi- väestön mahdollisuuksia vastata julkisen talou- den tuleviin rahoituspaineisiin. Väestön ikään- tymisen luomien paineiden tosiasiallinen mer- kitys riippuu mm. siitä, mikä on talouden reaa- linen kasvu tulevaisuudessa. Jos kasvu ylittää valtionvelan reaalikoron, antaa se paremmat mahdollisuudet julkisen talouden kestävyyden kannalta. Tällöinhän esimerkiksi vuosittainen budjettitasapaino johtaa velka/BKT -suhteen alenemiseen. Myös työttömyyden mahdollinen aleneminen parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan ikääntymisen luomat paineet. Kun joka tapauksessa valtiontalous joutuu väestön nope- an ikääntymisen vuoksi kasvaviin paineisiin, täytyisi kaiken varalta miettiä valtiontalouden prioriteetteja. "
