• Ei tuloksia

Kuisma_Rypsi_luomuviljelyssa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kuisma_Rypsi_luomuviljelyssa"

Copied!
22
0
0

Kokoteksti

(1)

Rypsi luomuviljelyssä – tuloksia ja haasteita

Miia Kuisma tutkija

MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011

(2)

Sisältö

 Rypsinviljelyn kehitys Suomessa

 Rypsin rooli luomutuotannossa

 Tutkimuksen satoa

 satotasot

 muuttuva ilmasto

 lajit ja lajikkeet

 luomukevätrypsin lannoituskokeet

 Haasteita luomu-

rypsin tuotannossa

Kuva: Miia Kuisma

(3)

Rypsinviljelyn kehitys Suomessa

2001 - - 2007 2008 2009 2010 LUOMUTUOTANTO

ha 3 000 1 800 1 700 2 300 …

milj. kg … 1,3 1,3 2,1 …

VILJELY SUOMESSA YHTEENSÄ

rypsi, ha 70 800 78 500 52 500 69 900 141 500

rapsi, ha 1 100 11 000 11 300 11 000 16 200

yhteensä, ha 71 900 89 500 63 700 80 900 157 700

(4)

Rypsin rooli luomutuotannossa 1/2

 Luomukotieläintuotanto

 valkuaisrehu

 luomurehuvaatimus: märehtijät 100 %, yksimahaiset 90-95

% v. 2011 loppuun asti

 kotimaisuus: toimitusvarmuus, kuljetusmatkat, laatu, hinta

 Luomukasvintuotanto

 viljelykiertojen monipuolistaminen

 uudet myyntituotteet

 Sadon jalostus

 uudet myyntituotteet ja liiketoimintamahdollisuudet

 puristus

 tuotteiden jatkojalostus: ruokaöljy, biodiesel, valkuaisrehu

(5)

Rypsin rooli luomutuotannossa 2/2

 Luomusadon

käyttökohteet v. 2008 (% kokonaissadosta):

 käyttö maatilalla 15 %

 myynti maatilalta 68 %

suoraan maatilalle 21 %

Välittäjälle / jatko- jalostajalle 79 %

 muu käyttö /

varastotappio 6 %

 varastossa 11 %

 Sadon luomustatuksen säilyminen v. 2008

(% kokonaissadosta):

 käyttö ja myynti luomuna 82 %

 käyttö ja myynti tavanomaisena 1 %

 muu käyttö/varastotappio 6 %

 varastossa 11 %

(6)

Tutkimuksen satoa: Satotasot 1/2

 Satotasot ovat Suomessa laskussa sekä

tuotantotilastojen (Tike) että virallisten lajikekokeiden aineistojen perusteella

 Keskisato tuotantotilastoissa:

 1990: 1 790 kg/ha

 1995: 1 500 kg/ha

 2000: 1 350 kg/ha

 2005: 1 380 kg/ha

 2010: 1 130 kg/ha

 Luomun satotasot ovat tuotantotilastoissa alhaisia, mutta suunta on ylöspäin:

 2007: 730 kg/ha

 2008: 790 kg/ha

 2009: 880 kg/ha

(7)

Tutkimuksen satoa: Satotasot 2/2

 Syitä alentuneeseen satotasoon:

 kukinnan jälkeiset korkeat lämpötilat

 kasvitaudit: pahkahomeongelma

 tuholaiset: aikaiset kirppatuhot

 muita tekijöitä: viljelijäjoukon ja –alan muutokset

 Keinoja satotason nostoon:

 jatkuva seuranta

 oikea-aikainen torjunta

 ennakointi: viljelykierrot, rikkojen torjunta

 lohkon valinta: multavuus, ei tiivistyneille lohkoille

Lähteet: Peltonen-Sainio viitattu 3.3.2011, Peltonen-Sainio ym. 2007

(8)

Tutkimuksen satoa: Muuttuva ilmasto

 Muuttuva ilmasto

 lyhentyvät

kukintajaksot ja siementen

täyttymisen käynnistymisen häiriintyminen

 rypsi vs. rapsi

 syysmuotojen talvehtimisvauriot

 Ravinteiden saanti

 muuttuneet muokkaus- käytännöt

 rikki

 syysmuodot

Kuva: Miia Kuisma

Lähteet: Peltonen-Sainio viitattu 3.3.2011, www.mtt.fi/rypsirapsi/

(9)

Tutkimuksen satoa: Lajit ja lajikkeet 1/2

0 500 1000 1500 2000 2500

SW Petita Apollo Valo Hohto Eos Cordelia Marie Sheik Highlight Ilves Wildcat Sponsor

Kevätrypsi Kevätrapsi

kg/ha

Lähteet: Kangas ym. 2010

Viralliset lajikekokeet 2003-2010: Siemensato

(10)

Lähteet: Kangas ym. 2010

Tutkimuksen satoa: Lajit ja lajikkeet 2/2

Viralliset lajikekokeet 2003-2010: Siemensadon laatu

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

SW Petita Apollo Valo Hohto Eos Cordelia Marie Sheik Highlight Ilves Wildcat Sponsor

Kevätrypsi Kevätrapsi

%

0 5 10 15 20 25 30 35 40

ppm

valkuaispitoisuus öljypitoisuus lehtivihreäpitoisuus

(11)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 1/10

 Kaksi kenttäkoetta MTT Karilassa

v. 2006-2008

 Tutkimuksen tavoitteet:

 Mikä on erilaisten orgaanisten

lannoitteiden lannoitusarvo

luomukevät-rypsille?

 Mikä on aluskasvien merkitys kevätrypsi- kasvustossa?

Kuva: Miia Kuisma

(12)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 2/10

 Koekäsittelyt:

A. Orgaaniset lannoitteet:

1. Naudan lietelanta 2. Lihaluujauho

3. Lihaluujauhovalmiste:

a) 2006: Biofer

(ruotsalainen tuote) b) 2007: Kotimainen

rakeistettu lihaluujauho

4. Lannoittamaton kontrolli

5. Lisäksi 2007:

Viherlannoitus

B. Aluskasvit:

1. Ei aluskasvia 2. Italianraiheinä 3. Valkoapila

4. Persianapila

 Lannoitustaso: 100

kg/ha kok-N

(13)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 3/10

 Koealue:

 MTT, Karila, Mikkeli

 Maalaji rm hieno/karkea hieta

 pH 6,1 – 6,3

 P 6,3 – 7,3 mg/l

 liuk-N 33 – 46 kg/ha ka

 S 14,5 – 23,0 mg/l

 B 0,5 – 0,6 mg/l

 Luomuviljelyssä vuodesta 2000 alkaen

 Karjanlantaa levitetty vuosittain

 Rypsin esikasvi:

 2006: 3-vuotinen apilarehunurmi

 2007: 2-vuotinen apilarehunurmi

(14)

Siemensato v. 2006

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 5/10

0 400 800 1200 1600 2000 2400

ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila

Lietelanta Lihaluujauho Biofer *) Lannoittamaton

kg/ha

*) Rakeistettu lihaluujauhovalmiste

Aluskasvi

Lannoitus

(15)

Siemensato v. 2007

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 6/10

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila

Lietelanta Lihaluujauho Rakeistettu lihaluujauho

Viherlannoitus Lannoittamaton

kg/ha

Aluskasvi Lannoitus

(16)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 7/10

Siementen lehtivihreäpitoisuus v. 2006

0 1 2 3

ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila

Lietelanta Lihaluujauho Biofer *) Lannoittamaton

mg/kg

*) Rakeistettu lihaluujauhovalmiste Aluskasvi

Lannoitus

(17)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 8/10

Siementen lehtivihreäpitoisuus v. 2007

0 5 10 15 20 25

ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila

Lietelanta Lihaluujauho Rakeistettu lihaluujauho

Viherlannoitus Lannoittamaton

mg/kg

Aluskasvi Lannoitus

(18)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 9/10

Rypsin korret, aluskasvit ja rikat v. 2007

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila

Lietelanta Lihaluujauho Rakeistettu lihaluujauho

Viherlannoitus Lannoittamaton

kuiva-ainesadosta

Rypsin korsi Aluskasvit Rikat Aluskasvi

Lannoitus

(19)

Tutkimuksen satoa:

Luomukevätrypsin lannoituskokeet 10/10

Jälkivaikutus: lannoittamaton vehnäsato kevätrypsin jälkeen v. 2008

0 400 800 1200 1600 2000 2400

ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila ei alusk. ital.rh. v-apila pers.apila

Lietelanta Lihaluujauho Rakeistettu lihaluujauho

Viherlannoitus Lannoittamaton

kg/ha

Aluskasvi Lannoitus

(20)

Haasteita luomurypsin tuotannossa 1/2

 Viljelyalan laajentaminen ja vakiinnuttaminen

 Viljelykierrot eri tuotantosuuntien tarpeisiin, esim:

 kasvinviljelytila: syysmuodot ja syysvilja seuraavana vuonna, jolloin rapsikuoriaispistiäiset säilyvät

 karjatila: nurmen suojavilja

 Tuholaisten hallinta viljelyalan laajentuessa

 alueelliset viljelykierrot

(21)

Haasteita luomurypsin tuotannossa 2/2

 Toimintamalleja hyödyntämiseen

 sopimusviljely

 alueellinen yhteistyö

 valtakunnallinen markkinapaikka

Kuva: Miia Kuisma

(22)

Lisätietoja

 Tike Matilda. Maataloustilastot. http://www.maataloustilastot.fi/

Öljykasvinviljelijän opas. Päivitetty 1.3.2011.

http://www.agronet.fi/rypsi2000/

 Peltonen-Sainio P. Toimenpiteet öljykasvituotantomme

kilpailukyvyn parantamiseksi: satotason ja viljelyalan nostaminen (RYPSINOSTE). RYPSINOSTE loppuraportti. Viitattu 3.3.2011.

http://www.agronet.fi/rypsi2000/MMMRYPSINOSTEloppuraportti.pd f

 Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L & Hannukkala A. 2007. Declining rapeseed yields in Finland: how, why and what next ? Journal of Agricultural Science 145: 587–598.

 MTT. Rypsin ja rapsin alueellisten tuotantoriskien vertailu. Viitattu 3.3.2011. www.mtt.fi/rypsirapsi/

 Kangas A, Laine A, Niskanen M, Salo Y, Vuorinen M, Jauhiainen L &

Nikander H. 2010. Virallisten lajikekokeiden tulokset 2003-2010. MTT Kasvu 13. MTT. 174 s. www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu13.pdf/

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Mutta on jokin määrittelemätön, joka saa keskustelun kuluessa väistä- mään toista ihmistä, katselemaan hänen huuliaan, miten ne liikkuvat, kuin ne vain liikkuisivat mutta

Viljelykasvien syysmuodot ovat tulevaisuudessa kuitenkin tärkeitä myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden takia (Peltonen-Sainio ym. 2009d), sillä tulevaisuudessa eroosio- ja

Muuttuva ilmasto tulee suosimaan erityisesti viljojen ruoste- ja härmätauteja, jotka nykyisin ovat meillä melko satunnaisia.. Syysohran viljely mullistaa ohranhärmän

Laske kohta, missä taivutusmomentin maksimiarvo esiintyy ja laske myös kyseinen taivutusmo- mentin maksimiarvo.. Omaa painoa ei

Kyrölä 2007.) Vuonna 2007 suomalaisista yli 2 miljoonaa oli painoindeksillä mitattuna aina- kin lievästi ylipainoisia (Peltonen ym. Syömishäiriöiden, kuten anoreksian, diagnostiset

Caiculate the positive sequence reactance / km of a three phase power line having conductors in the same horizontal plane.. The conductor diameter is 7 mm and

Peltonen-Sainio, Pirjo, Hakala, Kaija, Jauhiainen, Lauri, Ojanen, Hannu.. Viljelyn laajentamispotentiaalin

Aloitukseen sisältyy vahva viite siitä, että kuva viisaudesta johtamisessa tulee syvenemään ja kirkastumaan seuraavien tapausten myötä – olettaen toki, että Peltonen