• Ei tuloksia

Aikuiskasvatuksen tutkimusseminaari näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Aikuiskasvatuksen tutkimusseminaari näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Aikuiskasvatuksen tutkimusseminaari

Tämän lehden sisältö on koottu Tampereen Varalassa 19.-:-21.8. pidetyn aikuiskas­

vatustutkimuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita käsittelevän seminaarin aineistosta.

Aloitteen seminaarin järjestämisestä teki opetusministeriö kehottaen keväällä 1985 aikuiskoulutusneuvostoa esittämään sitä koskevia näkökohtia. Neuvosto ehdotti syk­

syllä 1985, että opetusministeriö järjestäisi "aikuiskoulutustutkimusta koskevan tee­

maseminaarin, jonka tavoitteena olisi virittää kiinnostus alan tutkimusta kohtaan sekä tuoda esiin tärkeitä tutkimuskohteita". Opetusministeriö päätti tammikuussa 1986 an­

taa seminaarin valmistelun ja järjestämisen Tampereen yliopiston tehtäväksi kutsuen valmistelutyötä johtamaan professori Aulis Alasen. Edustajikseen valmisteluryhmään ministeriö nimesi korkeakouluneuvos Anneli Mäkisen ja apulaisosastopäällikkö Olavi Alkion. Suunnittelun alettua valmistelutyöryhmään kutsuttiin lisäksi professori Seppo Kontioinen Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Tapio Vaherva Jyväskylän yli­

opistosta. Käytännön järjestelyistä huolehti Tampereen yliopiston täydennyskoulutus­

keskus ja sen edustajana oli työryhmässä koulutussuunnittelija Hilkka Raittila.

Opetusministeriön edustajat pitivät tärkeänii, ettii seminaari olisi niin ohjelmaltaan kuin osallistujien osalta laaja-alainen; tarkoituksena oli eräänlaisen tietoiskun tapaan kiinnittiiä yliopistoväen, valtionhallinnon ja kiiytännön edustajien huomiota aikuiskas­

vatustutkimukseen ja toisaalta saada esille odotuksia ja ideoita tutkimuksen suuntaa­

misesta.

Yli sadan henkilön osallistujamiiiirä oli odotettua suurempi. Kun organisaatioille osoitettu kutsumis- ja kiintiömenettely ei -mm. virkamieslakon vuoksi -täysin toi­

minut, osallistujajoukko ei jakautunut niin tasasuhtaisesti kuin oli toivottu. Yliopisto­

tutkijain osuus jiii viihiiiseksi ja käytännön edustajista elinkeinoeliimiin henkilöstökou­

lutuksen organisaatiot olivat aliedustuneita.

Järjestiijien niikökulmasta seminaari kokonaisuutena täytti kuitenkin käsittääkseni kohtuulliset odotukset. Alustajiksi onnistuttiin saamaan varsin hyvin ne asiantuntijat, joita tavoitettiinkin. Erityisen arvokasta oli että kansainvälisiä näkymiä saatiin valotta­

maan kaksi alansa johtavaa tutkijaa, professorit Horst Siebert ja Kjell Rubenson. Sain sen vaikutelman että näiden esityksiin oltiin myös varauksettomimmin tyytyviiisiii. Psy­

kologisen tutkimuksen esittely jäi yhteensattumien vuoksi ohjelmasta ja kahden sai­

raustapauksen takia jouduttiin jaostoalustuksiin tekemäiin vastaavat henkilömuutok­

set. Keskustelu, jota varten aikaa olisi tietysti saanut olla enemmän, oli aktiivista ja asiapitoista. Konkreettisia tutkimusideoita ja kehittämisehdotuksia ei kolmantena päi­

vänä ehkä tullut aivan odotetulla tavalla.

Valmistelevan työryhmän ajatuksena oli että Varalan seminaari olisi yleiskatsauksel­

linen avaus jatkuvalle, määrävälein toistuvien tutkim11,sseminaarien sarjalle. Tässä tar­

koituksessa osallistujia pyydettiin tiiyttämään lomake, jossa tiedusteltiin uusia semi­

naareja koskevia odotuksia ja ideoita. Kuten tavallista lomakkeen täytti vain pieni osa osallistujista (22). Vastaajat pitivät seminaarien järjestämistii "erittäin tarpeellisena"

ja tarkemmat ehdotukset olivat samansuuntaisia kuin valmisteluryhmänkin kaavailut:

seminaarit tulisi eriyttiiii esimerkiksi tutkijain keskinäisiin tapaamisiin, tutkijainja hal­

linnon yhteistilaisuuksiin sekä Varalan seminaarin tapaisiin, mutta kohd.eryhmää jäsen­

täen ja osallistujamiiiirää supistaen.

Opetusministeriöllä on Varalan kokemusten perusteella mitä ilmeisin tilaus jatkaa aikuiskasvatustutkimuksen seminaarien järjestämistä yhteistyössä niiden yliopistojen kanssa, joissa aikuiskasvatus on oppiaineena.

Aulis Alanen

106

Aikuiskasvatus3/1986

(2)

Aikuiskasvatuksen tutkimusseminaarin ohjelma

Teema: Aikuiskasvatustutkimuksen nykytila ja kehitystarpeet

Yleistavoite: Koota ja välittää tietoa aikuiskasvatuksen ja sen edellytyksiin kohdistuvan tutki­

muksen nykytilasta, inventoida tutkimustarpeita ja -resursseja sekä virittää kiin­

nostusta alan tutkimusta kohtaan.

Tiistai 19.8. KANSAINV ÅLISIÅ NÄKÖALOJA

13.00-13.15 Tampereen yliopiston tervehdys vararehtori Viljo Rasila 13. 30-15. 00 Aikuiskasvatuksen tutkimus kehittyneissä

koulutusyhteiskunnissa professori Kjell Rubenson l) 15 .30-17 .00 Eurooppalainen aikuiskasvatustutkimus länsi-

saksalaisesta näkökulmasta professori Horst Siebert 18.00-18.30 Aikuiskasvatuksen tutkimustoiminta neljässä

Pohjoismaassa ja Saksan liittotasavallassa KT Eero Pantzar 18.30-20.00 Keskustelua ulkomaisten asiantuntijoiden

kanssa

Keskiviikko 20.8. TUTKIMUKSEN NYKYTILA SUOMESSA 9.30-10.00 Avauspuheenvuoro

10.00-12.00 Suomen aikuiskasvatustutkimuksen nykynä- kymiä

13.00-13.40 Aikuisdidaktinen tutkimus

13.50-14.30 Aikuiskasvatuksen sosiologinen tutkimus 15.00-17 .00 Jaostotyöskentelyä

Jaosto A. Työelämän koulutus Jaosto B. Aikuisten opintoaktiviisuus 18.00-19.30 Tutkimuskäräjät. Kantajina tutkimuksen

käyttäjät, vastaajina tutkijat.

Yleistä keskustelua.

opetusministeri Pirjo Ala-Kapee professori Aulis Alanen FT Ritva Jakku-Sihvonen apul.prof. Tapio Vaherva FL Urpo Sarala ja FL Jukka Tuomisto YK Raimo Jaakkola dosentti Terttu Gröhn2)

Torstai 21.8. TUTKIMUSTARPEET JA -MAHDOLLISUUDET 9.00- 9.30 Tutkimus osana valtakunnallista kehittämis­

työtä

9.30-12.00 Mitä kenttä odottaa tutkimukselta?

13.00-15.00 Hallinnon ja käytännön edustajien puheen­

vuoroja. Tutkimuksen edustajien komment­

teja. Keskustelua.

Seminaarin päättäminen

Aikuiskoulutusneuvoston pj.

FT Tytti Isohookana-Asunmaa

l) Kjell Rubensonin alustus julkaistaan myöhemmin.

2) Terttu Gröhnin alustus korkeakouluopiskelijoiden käsityksistä on julkaistu Helsingin yliopiston kasvatus­

tieteen laitoksen sarjassa Tutkimuksia 107, Seppo Kontiainen (toim.) Näkökulmia aikuiskoulutuksen tut­

kimukseen.

Aikuiskasvatus 3/1986

J 07

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Asiantuntijoiksi Helsin- gin yliopiston kasvatustietei- den osasto valitsi professori Väinö Heikkisen (Tampereen yliopisto), professori Matti Peltosen (Tampereen

Aineistonamme on otos Tampereen yliopiston tutkijoiden alkuvuonna 2017 julkaistuista OKM:n luokituksen 2 mukaisista A1-artikkeleista (vertaisarvioidut tieteelliset

Suomen sanomalehdistön historia -projekti järjesti yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuk- sen kanssa toimitustyön historiaa koskettelevan seminaarin Lammin

Suomen sanomalehdistön historia -projekti järjesti yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuk- sen kanssa toimitustyön historiaa koskettelevan seminaarin Lammin

Pidän hyvin kiinnostavana myös hyvän ystäväni ja tutkijakollegani Priscilla Aldersonin julkaisemaa kahta teosta: Childhoods Real and Imagined: An Introduction To

Seminaarin avaussanat lausunut Suomen historian oppiaineen professori Kari Teräs korosti puheessaan professori Myllyntauk- sen ansioita kansainvälisessä tutkimus- ym?.

40 vuotta sitten, syksyllä 1965, aloitti Tampereella toimintansa Teknillisen Korkeakoulun sivukorkea- koulu, joka pian itsenäistyi Tampereen Teknilliseksi Korkeakouluksi (vuoden

Seminaarin olivat järjestäneet Tampereen yliopiston tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen ryhmä TaSTI, Tieteiden ja teknologian historian valtakunnallinen ver- kosto