Lyhyesti 6/2019 näkymä

TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2019 67 LYHYESTI

LYHYESTI

OSTIA-NÄYTTELY TAMPEREELLA

Ostia oli Rooman valtakunnan tärkein kauppa- satama. Sen kaduilla kansat kohtasivat: liikkeellä olivat matkalaiset, käsityöläiset, orjat, kauppiaat ja sotilaat eri puolilta Rooman valtakuntaa. Ostia oli aikansa kulttuurien ja uskontojen kohtaamis- paikka, jossa asui kymmeniä kansallisuuksia. Osti- an on arvioitu olleen kukoistuskaudellaan 100-lu- vulla noin 50 000 asukkaan kaupunki.

Suomen Akatemian ja Tampereen yliopiston nelivuotinen (2015–19) tutkimusprojekti on tut- kinut elämää Ostiassa vuosina 300 eKr.–700 jKr.

Tutkijat ovat selvittäneet esimerkiksi tuon ajan kaupungistumista ja muuttoliikkeen vaikutus- ta kaupunkiyhteisöön. Lisäksi on tutkittu, kuin- ka Rooman satamakaupunki organisoi muutto- liikkeen ja miten kansallisuuksien uskonnolliset tavat sovittuivat kaupunginosien jokapäiväiseen elämään. Näiden selvittämiseksi on tutkittu asuin- rakennuksia, pyhäköitä, vesihuoltoa ja satama- aluetta, hauta-alueita ja -monumentteja, esineitä ja luumateriaalia – kaikkia jäänteitä antiikin Osti- an asukkaiden elämänkohtaloista.

Tampereella aiheesta järjestettiin 2.11.2019 kansainvälinen tieteellinen seminaari ”Ostia, portti Roomaan – kulttuurien kohtaamisia”. Tut- kimuksen tulokset julkaistaan Suomen Rooman- instituutin julkaisusarjassa. Tutkimushanketta on johtanut instituutin johtaja, professori Arja Kari- vieri.

Näyttely on tutkimushankkeen, Suomen Roo- man-instituutin, Vapriikin museokeskuksen ja italialaisten viranomaisten yhteistyöprojekti. Se esittelee museokävijöille satamakaupungin asuk- kaiden elämänkohtaloita ja tarjoaa elämyksellisen mahdollisuuden tutustua antiikin ajan elämään.

Näyttelyssä nähdään asukkaiden elämään liitty- viä esineistöä, mm. patsaita, rahoja, leluja ja koru- ja sekä erilaisia kauneudenhoito- ja koulutarvikkei- ta. Näyttely on avoinna 10.5.2020 saakka.

KANSALAISTEN LUOTTAMUS MEDIAN SISÄLTÖIHIN

Valtaosa kansalaisista luottaa erittäin tai melko paljon urheilua (78 %), kulttuuria (70 %), tiedettä (67 %), taloutta (60 %) ja ulkomaita (58 %) käsit- televiin sisältöihin medioissa. Näihin ei kohdennu juurikaan epäluottamusta, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä kyselystä.

Poikkeuksen muodostavat politiikkaa koskevat uu- tiset ja muut sisällöt tiedotusvälineissä. Suomalai- sista alle puolet (46 %) luottaa poliittisiin uutisiin erittäin tai melko paljon. Viidennes arvioi politiik- kaa käsittelevät asiasisällöt mediassa enemmän tai vähemmän epäluotettaviksi.

Puoluekanta on yhteydessä näkemyksiin po- litiikan uutissisältöjen luotettavuudesta. Enem- mistö SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja vasem- mistoliiton kannattajista pitää politiikan sisältöjä luotettavina. Perussuomalaisten ja keskustan tu- kijat suhtautuvat selvästi varauksellisemmin. Ta- louden uutisointiin luottavat eniten akavalaiset, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. Vähiten luotta- musta on työttömillä. Kulttuurin uutisointiin luo- tetaan tasaisesti vaihdellen työttömistä akavalai- siin. Peruskoulutuksen saaneet ovat kriittisimpiä kaikkeen uutisointiin.

Suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen selvitetään Tie- teen tiedotus ry:n marraskuussa julkistettavassa Tiedebarometri 2019 -tutkimuksessa. Siitä ilmene- vät mm. kansalaisten kiinnostavimmiksi kokemat tieteenalat, parhaiten tuntemat tutkijat sekä näke- mykset tieteen asemasta, merkityksestä ja hyödyl- lisyydestä. Viimeksi tutkimus tehtiin kolme vuot- ta sitten.

Ilari Hetemäki