Lyhyesti 4/2019 näkymä

TIETEESSÄ TAPAHTUU 4 2019 51 LYHYESTI

LYHYESTI

SI-MITTAYKSIKKÖJÄRJESTELMÄ UUDISTUU

SI-mittayksikköjärjestelmän uudistus astui voi- maan. Tästedes kaikki SI-järjestelmän seitsemän perusyksikön suureet määritellään luonnonvaki- oiden avulla. VTT MIKES toimii Suomen kansal- lisena metrologialaitoksena ja vastaa SI-järjestel- män toteutuksesta Suomessa.

SI-järjestelmässä on seitsemän perusyksikköä:

kilogramma, metri, sekunti, ampeeri, kelvin, moo- li ja kandela. Mikään perusyksiköistä ei muutu uu- distuksen myötä, mutta sen sijaan niiden määri- telmät sidotaan luonnonvakioihin, mikä parantaa jatkossa mittausten tarkkuutta. Käytännössä jokai- selle seitsemälle luonnonvakiolle on annettu tar- kat lukuarvot, joiden avulla perusyksiköt voidaan määrittää kaikkialla maailmassa samalla tavalla.

”Aiemmin perusyksiköiden määrittelyssä on käytetty erityyppisiä menetelmiä. Esimerkiksi ki- logramman määritelmä oli sidottu sen Pariisin lie- peillä sijaitsevaan fyysiseen prototyyppiin. Määri- telmä oli tällöin riippuvainen siitä, että kyseinen prototyyppi säilyi vahingoittumattomana. Uudis- tuksen myötä vakioiden lukuarvo pysyy nyt sama- na ajasta ja paikasta riippumatta”, toteaa VTT MI- KESin johtaja Martti Heinonen.

Kansainvälinen päätös SI-järjestelmän uudis- tamisesta tehtiin viime marraskuussa kansain- välisen metrisopimuksen allekirjoittajamaiden kokouk sessa Ranskan Versailles’ssa. Alla perusyk- siköt sekä niiden määrittämisessä 20.5.2019 alka- en käytetyt luonnonvakiot:

metri, valon nopeus tyhjiössä c kilogramma, Planckin vakio h

sekunti, ¹³³Cs-atomin perustilan ylihienorakenne- siirtymän taajuus

ampeeri, alkeisvaraus e kelvin, Boltzmannin vakio k mooli, Avogadron vakio N_A

kandela, valotehokkuus K_cd monokromaattisen sä- teilyn taajuudella 540 × 10¹² Hz

PIENHIUKKASTEN ILMASTOVAIKUTUKSET

Syksyllä 2019 käynnistyvässä FORCeS-projektissa selvitetään ihmisten toiminnasta syntyvien pien- hiukkasten vaikutusta ilmastoon. Tieto tukee esi- merkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista. Neljävuotisessa projektissa selvite- tään, kuinka ihmisten toiminnasta syntyneet pien- hiukkaset ovat vaikuttaneet ilmastoon tähän mennessä ja kuinka ne vaikuttavat siihen lähitu- levaisuudessa. Tutkimuksessa käytetään ilmasto-, pilvi- ja prosessimalleja, satelliittien avulla saatavaa dataa sekä maailmanlaajuisia havaintoverkostoja.

Ilmakehän pienhiukkasilla on osuutta maapal- lon säteilytaseeseen. Ne vaikuttavat Auringosta tulevan säteilyn kulkuun ja Auringon säteilyä hei- jastavien pilvien muodostukseen. Pienhiukkasia syntyy sekä luonnossa että ihmisten toiminnasta.

Ihmiset tuottavat hiukkasia mm. käyttäessään fos- siilisia polttoaineita energiantuotannossa, teolli- suudessa ja liikenteessä. Päinvastoin kuin ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasut pienhiukkaset kes- kimäärin viilentävät nykyistä ilmastoa. Muutokset hiukkasten viilentävässä vaikutuksessa saattavat olla keskeisiä siinä, kuinka seuraavien vuosikym- menien ilmastotavoitteet toteutuvat.

Tarkentunut hiukkasten ilmastovaikutuksen kuvaus antaa varmuutta siihen, kuinka hyvin il- mastomallien avulla voidaan ennustaa ilmastoa kuluvalla vuosisadalla. Vaikka ilmastomallit ovat kehittyneet esimerkiksi ilmakehäkemian osalta, ne sisältävät edelleen paljon yksinkertaistuksia eten- kin pienhiukkasiin ja pilviin liittyen. ”Uusien mit- taussarjojen ja mallinnustyökalujen ohella meidän on kehitettävä uusia menetelmiä, jotta jo olemas- sa olevia havaintoja voidaan hyödyntää entistä pa- remmin”, sanoo tutkimusprofessori Risto Makko- nen Ilmatieteen laitokselta.

Syksyllä 2019 alkavaa FORCeS-projektia koor- dinoi Tukholman yliopisto. Suomesta projektiin osallistuvat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopis- ton Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ja Itä-Suo- men yliopisto. Neljävuotista projektia rahoittaa EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittava EU Horizon 2020 -ohjelma.

52 TIETEESSÄ TAPAHTUU 4 2019 LYHYESTI

1,5 ASTEEN ELÄMÄNTAVAT

Sitra kumppaneineen on mallintanut ensimmäis- tä kertaa maailmassa, kuinka radikaalisti elämän- tapamme ja kulutuksemme on muututtava, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 as- teeseen. Selvitys ehdottaa globaaleja hiilijalanjäl- kitavoitteita ja vaihtoehtoja, joiden avulla yhteis- kunta voi elämäntapamuutosten kautta rajoittaa ilmaston lämpenemisen enintään 1,5 asteeseen Pa- riisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Sekä aihetta käsittelevä kirjallisuus että poliitti- nen päätöksenteko ja liike-elämä ovat toistaiseksi keskittyneet lähinnä tiettyjen maiden, kaupunki- en, organisaatioiden tai tuotteiden – muttei kulut- tajien – hiilijalanjälkiin.

Michael Lettenmeier toteaa Sitran verkko- kolumnissaan, kuinka tutkimuksen tuloksissa korostuu valtava kuilu nykyisten henkeä kohden laskettujen keskivertohiilijalanjälkien ja ilmastota- voitteiden välillä. Jo seuraavan kymmenen vuoden aikana pitäisi vähennyksen olla Suomessa noin 75 prosenttia. Myös kehittyvissä maissa – Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa – vähennystarve on suuri, 23–

84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Muutos vaatii muun muassa uudenlaista kier- totalouden mukaista ruuantuotantoa, liiketoi- mintaa sekä yhteistyötä. Niistä Sitra esittelee nyt uusimpia edelläkävijäratkaisuja: Urbaanin ruuan- tuotannon keskus Urban Farm Lab avattiin tou- kokuussa Vantaalla Metropolian Myyrmäen kam- puksella; Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista laajenee kattamaan jo 124 yritystä; Sitran perusta- ma World Circular Economy Forum (WCEF) ko- koontuu kolmatta kertaa kesäkuussa Helsingissä.

WCEF2019 keskittyy siihen, miten eri puolil- la maailmaa syntyneet kiertotalouden ratkaisut –

”parhaat salaisuudet” – saadaan käyttöön mahdol- lisimman laajasti.

LASTEN JA NUORTEN TUTKIMUKSEN ETIIKKA

Tutkimuseettiset kysymykset, kuten tietosuojaky- symykset ja avoimen tieteen kysymykset ovat pu- huttaneet tutkijoita viime vuosina. Millaista kes- kustelua lapsuuden- ja nuoruudentutkimuksen piirissä käydään tutkimusetiikasta?

Nuorisotutkimusseura ja Lapsuudentutkimuk- sen seura julkaisivat yhteistyössä Nuoriso- ja lap-

suudentutkimuksen tutkimuseettisen toimikun- nan kanssa 10.5.2019 teoksen Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn kohtaamiseen. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II. Teos päivittää muun muas- sa oppikirjana suositun Lasten ja nuorten tutkimuk- sen etiikka -teoksen (2010) tähän päivään. Tutkijat niin kasvatuksen, varhaiskasvatuksen, oikeustie- teen, yhteiskuntatieteiden, uskontotieteen kuin lastensuojelun kentiltä käsittelevät teoksessa tut- kimuseettisen sääntelyn alueella tapahtuneita vii- meaikaisia muutoksia, esimerkiksi EU:n tietosuo- ja-asetuksen seurauksia käytännön tutkimustyölle ja ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin ky- symyksiä. Teoksen pääpaino on lasten ja nuorten kohtaamisen etiikassa ja käytännön tutkimusesi- merkeistä nousevissa pohdinnoissa.

KULTTUURIKOHTEIDEN MALLINTAMINEN

15. huhtikuuta Notre Damessa Pariisissa raivon- nut tulipalo muistutti jälleen maailman kulttuu- rikohteita vaanivista uhkista. Myös Suomessa on arvokasta kulttuuriperintöä tuhoutunut. Kun kult- tuurikohde tuhoutuu, 3D-digiarkisto auttaa jäl- leenrakennuksessa. Maanmittauslaitoksen Paik- katietokeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet 2000-luvulla lähes sataa kulttuuri- historiallista ja muuta kulttuurikohdetta: histori- allisia rakennuksia, fasadeita, patsaita, kaivaustöi- tä, lattiapintoja, antiikkiesineitä, vanhoja koruja ja esineitä, kirkkomaalauksia, keskiaikaisia karttoja, lattiamosaiikkeja ja kalliopiirroksia. Laserkeilauk- sen huippuyksikkö perustettiin vuonna 2014 vas- tauksena kotimaisen huippututkimuksen tarpeelle erityisesti mobiilissa laserkeilauksessa.

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön mit- tauksen ja mallinnuksen professori Hannu Hyyp- pä painottaa, että vaikka tutkimus ja mallinta- misosaaminen ovat Suomessa maailman huippua, 3D-digiarkistoinnin hankkiminen ja toteuttaminen on lapsenkengissä. ”Laajempi, yhteiskunnallises- ti merkittävien kulttuurikohteiden dokumentoin- ti ja arkistointi tulisi saada kansallisesti samalle ta- solle maankäytön ja metsien kartoituksen kanssa.

Parhaimmillaan se tukisi myös yliopiston tekemää kulttuurialan tutkimusta”, Hyyppä sanoo.

TIETEESSÄ TAPAHTUU 4 2019 53 LYHYESTI

TSV TÄYTTÄÄ 120 VUOTTA SYKSYLLÄ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan syysko kous pidetään Tieteiden talon salissa 104 maanantai- na 23.9.2019 klo 14. Kokouksen jälkeen juhliste- taan TSV:n 120-vuotiasta taivalta. Samassa salissa jaetaan TSV:n Kordelinin tiedepalkinto ja valta- kunnallisen tiedevalokuvakilpailun palkinnot. Tä- män jälkeen avataan kilpailukuvien pohjalta koottu näyttely ja pidetään juhlavastaanotto talon 5. ker- roksessa. Syksyllä on myös tulossa lisää tietoa ky- sely- ja haastattelututkimuksesta, joka tehtiin suo- malaisista tieteellisistä seuroista (ks. s. 41).

Valokuvakilpailun jatkoon päässeistä kuvis- ta kilpailun raati valitsee gallerian, mistä yleisöl- lä on mahdollisuus valita oma kuvasuosikkinsa.

Galleria on nähtävissä 17.6.2019 alkaen osoitteessa http://www.tsv.fi/kilpailugalleria. Äänestysaikaa on elokuun loppuun asti.

2000 KIRJAA

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tut- kimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kah- teen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä vuo- den 2021 loppuun asti. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantunti- joiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Kansalliskirjaston digitoinnin tavoitteena on varmistaa kulttuuriperintöaineistojen säilyvyys, käytettävyys ja saatavuus. Tähän mennessä digi- toinnin painopiste on ollut sanoma- ja aikakaus- lehdissä. 2000 kirjaa -hankkeessa on digitoitu huomattava määrä kirjallisuutta ja avattu kirjo- jen hakuliittymä digi.kansalliskirjasto.fi-verkko- palvelussa. Lisäksi hankkeen aikana pilotoidaan tekijänoikeuden alaisten kirjojen avaamiseen so- veltuvaa sopimusratkaisua. Tieto- ja oppikirjoista koostuva Kirjahistorian kokoelma valottaa suoma- laisen julkaisemisen ja lukemisen historiaa sisäl- täen mm. oppikirjoja, aapisia ja kirjakauppaluet- teloita. Klassikkokirjasto koostuu kirjallisuudesta, joka heijastelee 1900-luvun alun kaunokirjallisuu- den koko kirjoa.

TEKNOLOGIABAROMETRI 2019

malaisesta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä hyviä ja huonoja uutisia. Tutkimukseen ja tuote- kehitykseen käytetty rahamäärä Suomessa on vii- me vuosina kääntynyt kasvuun pitkän pudotuksen jälkeen. Kuitenkin kun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (tki) -investointeja verrataan brutto- kansantuotteeseen, on käyrä osoittanut alaspäin jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2009 osuus oli 3,8 prosenttia, mutta vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia.

Suomen asema on heikentynyt tutkimuksen kahdeksaan vertailumaahan verrattuna. Ruotsis- sa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa, Isossa-Bri- tanniassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa suhteelliset tki-investoinnit ovat pääosin kasva- neet tai pysyneet ennallaan. Yritysten panostukset ovat Suomessa laskeneet suhteessa julkista sekto- ria enemmän. Yritysten tki-investointien vertai- lussa Suomi on pudonnut vertailumaiden joukos- sa toiselta sijalta seitsemänneksi.

DATAN JA TEKOÄLYN EETTISET PERIAATTEET HELSINGISSÄ

Datan ja tekoälyn eettisiä kysymyksiä kaupungeis- sa puitiin huhtikuussa Data & AI Ethics -seminaaris- sa Helsingissä. Paikalla oli Helsingin kaupungin asi- antuntijakumppaneita Amsterdamista, Lontoosta, Utrechtista ja Tallinnasta sekä eri puolilta Suomea.

Päivän keskusteluissa vahvistettiin eurooppalaisten avainkaupunkien yhteistyötä. Yhteistyöllä tavoitel- laan jaettuja eettisiä standardeja ja käytäntöjä te- koälyn ja datan käytölle osallistujakaupungeissa.

Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama ja Lontoota edustanut kaupungin digijohtaja Theo Blackwell laativat jo aiemmin helmikuussa kahden kaupungin digijulistuksen, jonka yhtenä kärkenä oli juuri datan ja tekoälyn etiikka.

Helsingin kaupunki hyväksyi tänä keväänä uu- den digiohjelman. Yhdessä ohjelman hankkeista luodaan työkaluja terveyden riskien tunnistami- selle laajasta terveysdatasta. Riskiryhmiin kuulu- ville on tarkoitus tarjota apua ja tukea ennakoivas- ti. Osana ohjelmaa kaupunki laatii itselleen myös datan ja tekoälyn eettiset periaatteet yhdessä aihe- piirin johtavien kansainvälisten kaupunkien ja tut- kimuslaitosten sekä helsinkiläisten kanssa.

Ilari Hetemäki