T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
52
TIETEESSÄ TAPAHTUU 2/2005
Tietokirja – outo kirjallisuuden laji
Tietokirjallisuutta ilmestyy nykyisin ehkä enem- män kuin koskaan: himan laskentatavasta riip- puen lähes 3000. Siis yli kaksi kertaa enemmän kuin kaunokirjallisuutta. Kirjalla menee kus- tantajankin näkökulmasta hyvin: viime vuonna kirjoja ostettiin enemmän kuin ennen.
Kirjallisuuden tutkimus on kuitenkin lähin- nä kaunokirjallisuuden tutkimusta. Vuosi sit- ten Tampereen yliopiston mediatieteen profes- sori Mikko Lehtonen hämmästelikin Hiidenki- vessä (3/2004) tätä tilannetta: miksei tietokirjal- lisuutta tutkita ja opeteta omana monitieteise- nä alueenaan. Suomen tietokirjailijat ry:n piiris- sä oli myös keskusteltu samoista asioista ja sii- hen liittyen tietokirjan laatu-kysymyksistä sekä tietokirjakritiikistä.
Eikä asia ole jäänyt puheen tasolle vaan jota- kin myös tapahtuu. Tampereen yliopiston me- diatieteen laitos järjestää yhdessä Suomen tie- tokirjailijoiden kanssa Tampereella 10.-11.3. se- minaarin ”Kirjan kannet auki”, jossa pohditaan tietokirjan asemaa kirjallisuuden kentässä, tie- tokirjojen kustantamista, lasten ja nuorten tie- tokirjallisuutta, tietokirjojen palkitsemisia sekä tietokirjojen ja tieteen julkisuutta (ohjelmasta enemmän: ks. s. 86).
Suomen tietokirjailijat, Suomen arvostelijain liitto ja Suomen tiedetoimittajain liitto järjestä- vät lisäksi kolmiosaisen tietokirjakritiikkisemi- naarin, joista ensimmäinen toteutuu heti em.
seminaarin jatkeeksi Tampereella 12.3. ja jatko- osat Vammalan Vanhan kirjan päivillä 30.6. ja kolmas osa Turun kirjamessujen yhteydessä lo- kakuussa.
Kirjoja piisaa
Alkuvuoden perusteella voi päätellä, ettei tieto- kirjakustantaminen todellakaan osoita hiipumi- sen merkkejä. Viimeisen puolentoista kuukau- den aikana esimerkiksi Tieteessä tapahtuu -lehti on saanut kutsun poikkeuksellisen monen kir- jan julkistamisiin. Ja näiden lisäksi on ilmesty- nyt lukuisia kirjoja ilman erillisiä julkistamisia.
– Ja epäilemättä on sellaisiakin julkistajaisia ol-
lut, jonne lehteä ei ole kutsuttu.
Kiirettä piti ja pitää kun kaikissa koetti ja ko- ettaa käydä minne kutsu on käynyt.
Tieteessä tapahtuu -lehden kannalta omalla ta- vallaan erityisen kiinnostavia ovat tammikuun puolivälissä Tieteen päivillä julkistettu Raimo Lehden teos Tieteen rannalla – Pohdiskeluja tie- teen arvosta ja merkityksestä (Tähtitieteellinen yh- distys Ursa) sekä helmikuussa julkistettu Mat- ti Kamppisen Meemejä ja uskonnollisia robotteja (Yliopistopaino). Niin Lehden kuin varsinkin Kamppisen kirjassa on useita Tieteessä tapahtuu -lehdessä aiemmin julkaistuja kirjoituksia, nyt täydennettynä ja muokattuna mainioiksi koko- naisuuksiksi.
Kummastakin kirjasta lehteen myöhemmin tuleva arvio on siis osaltaan myös eräänlainen kirjoitusten jälkirefereelausunto.
Tiedevirkamiehen hittikirja
Helmikuussa ilmestyi myös jokaisen korkea- kouluvirkailijan ja tiedejärjestelmästämme in- nostuneen unelmateos Korkeakoulusanasto.
Kirja on Valtioneuvoston kanslian ja opetus- ministeriön yhdessä julkaisema, Yliopistopai- non kustantama mainio hakuteos: kirja sisäl- tää lähes 900 yliopisto- ja korkeakoulujärjestel- määmme liittyvää keskeistä käsitettä tai nimi- kettä seitsemällä kielellä! Kielinä suomen lisäk- si ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja ja ve- näjä.
Kirjaa tullaan käyttämään varmasti myös
”oivallisena” valmiiden tekstien plagiointiväli- neenä: kirjassa on paitsi sanastoa (lakeja, hallin- tokäsitteitä, tutkintonimikkeitä yms.), myös kä- sitteiden ja asioiden tiiviit esitykset eri kielillä.
Itse asiassa koko korkeakoulujärjestelmäm- me rahoituksineen, ohjausjärjestelmineen, opis- keluineen ja tutkintoineen esitellään näillä seit- semällä kielellä tiiviisti. Ehdoton yliopisto- ja korkeakouluhallinnon virkamiesten ja asian- harrastajien hittikirja! Puheiden ja kirjallisten esitysten laadinnassa verraton apuneuvo – kun vielä lähde muistettaisiin mainita.
Eikä kirja tietenkään vain hallintobyrokraa- tin riemuksi ole. Voi hyvin kuvitella yhtä lail-
Lyhyesti
I T ET E E S
SÄ
TA
PAHT UU
53
TIETEESSÄ TAPAHTUU 2/2005
la tiedottajien ja toimittajien riemuitsevan täl- laisesta.
Kansantaloustiede ja onnellisuus
Taloustieteilijät ovat kiinnostuneet pelkkien BKT:n kasvulukujen lisäksi nykyisin myös on- nellisuudesta? Kansantaloudellisessa aikakauskir- jassa (4/2004) Jyväskylän yliopiston kansanta- loustieteen assistentti Tatu Hirvonen kirjoittaa oivallisen katsauksen onnellisuuden taloustie- teessä (”Onnellisuus – onko kansantaloustie- teellä mitään sanottavaa?”).
Olisiko niin, että onnellisuuden tavoittelu olisi inhimillisen toiminnan päämäärä? Vuoden 2003 Lionel Robbions -muistoluennoilla Lon- don School of Economicsin emeritusprofessori lordi Richard Layard esitti, että onnellisuuden tulisi olla myös kansantaloustieteellisen tutki- muksen päämäärä, kirjoittaa Hirvonen.
Monilla muilla tieteenaloilla jo harjoitet- tu tutkimus ja pohdinta olisi viimein saavutta- massa kansantaloustieteen? Layard on valmis- telemassa aiheesta jopa kirjaa. Layardin esityk- seen voi käydä tutustumassa kirjaa odotellessa osoitteessa http://cep.lse.ac.uk/layard/
Elämme lohdullisia aikoja: kansantaloustie- teessä ryhdytään kiinnittämään entistä laajem- paa huomiota onnellisuuteen? ”Uusia talous- poliittisia linjauksia mietittäessä kansainväli- nen onnellisuustutkimus näyttää jo nyt tuo- neen esille vähintään yhden oleellisen opetuk- sen: myös keinot ovat taloudellisen kasvun saa- vuttamiseksi ovat tärkeitä, ei pelkästään loppu- tulos”, päättää Hirvonen kirjoituksensa.
Tieteen historian merkkitapahtumia 2006
Kaikille esitelmien ja seminaarien aiheita miet- tiville Tieteessä tapahtuu -lehti haluaa jälleen muistuttaa seuraavista merkkivuosista.
Filosofi Pierre Gassendin (1592–1655) kuole- masta on kulunut 350 vuotta. Gassendi oli tun- nettu ”atomisti”, josta todettiin vielä kymmeniä vuosia kuolemansa jälkeen: ”suurin oppinut fi - losofi en ja suurin fi losofi oppineiden joukossa”.
Gassendin mukaan aine voidaan jakaa mate- maattisesti äärettömiin, mutta fysikaalisesti jos- sakin vaiheessa tulee raja vastaan, että on ole- massa piste, jolloin jakaminen ei enää ole mah- dollista.
Edmund Halley julkaisi 300 vuotta sitten kirjansa komeetoista. Hän oli laskenut lukuisi-
en komeettojen ratoja ja nämä laskelmansa hän julkaisi kirjassaan Synopsis astronomiae cometicae (1705). Kirjassa hän mm. osoitti, että aiempina vuosisatoina havaittu komeetta olikin itse asias- sa yksi ja sama komeetta. Hän laski, että se tuli- si näkyviin aina noin 76 vuoden välein. Laskel- mat osoittautuivat todeksi ja komeetta ilmaan- tui juuri ajallaan. Sittemmin komeetta nimet- tiinkin hänen mukaansa.
Isaac Newtonin aateloimisesta 300 vuotta:
hän oli ensimmäinen henkilö, joka aateloitiin tieteellisten saavutustensa johdosta.
John Rayn (1627–1705) kuolemasta 300 vuot- ta. Hän oli englantilainen eläin- ja kasvitieteili- jä, kasvien tieteellisen luokittelun pioneeri en- nen Linnétä. Rayn merkkiteoksia oli mm. Histo- ria Plantarum vuodelta 1677, jossa hän ryhmitte- li samankaltaisia sukuja heimoiksi.
Matemaatikko Jacques (Jakob) Bernouil- lin (1654–1705) kuolemasta on myös 300 vuot- ta. Hän oli ensimmäinen Bernouillin suvun tie- demiehistä. Hänen ansiolistalleen kuuluu mm.
termin integraali keksiminen. Päättymättömi- en sarjojen tutkiminen kuului keskeisesti hänen mielenkiinnon kohteisiinsa. Logaritmisista spi- raaleista kun oli kiinnostunut, tällainen on kai- verrettu hänen hautakiveensäkin.
Suomalaisista merkkihenkilöistä voidaan muistaa Henrik Florinusta (1633–1705), jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 300 vuotta. Kirk- koherra Florinus tunnetaan mm. suomen kie- len kehittäjänä sekä erityisesti latinalais-ruot- salais-suomalaisesta sanakirjasta Nomenclatura (1678) ja ensimmäisestä suomalaisesta sanan- laskukokoelmasta Wanhain Suomalaisten Tawali- set ja Suloiset Sananlascut” (1702). Molemmista kirjoista Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut näköispainoksen.
Ainakin Paimiossa Florinusta tullaan muis- tamaan: siellä järjestetään 12.4. Florinuksen ym- pärille laaja juhlatilaisuus, jossa puhuvat mm.
professori Kaisa Häkkinen ja suomentaja Kari Klemelä.
Suomalainen fyysikko ja runoilija J. J. Ner- vander (1805–1848) täyttää 200 vuotta. Hänes- tä enemmän tapahtumakalenterissa: muistose- minaari järjestetään 7.3. Helsingissä.
Irlantilainen matemaatikko Sir William Ro- wan Hamilton (1805-1865) täyttää 200 vuot- ta. Hamilton oli ihmelapsi, joka jo 10-vuotiaa- na hallitsi kymmentä kieltä. Laplacea oli luet- tu jo 16-vuotiaana – ja löydetty Laplacelta vir- he! Hamiltonia pidetään suurimpana mekanii- kan uudistajana sitten Newtonin. Hänen mer- kitystään on alettu arvostaa erityisesti 1900-lu-
T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
54
TIETEESSÄ TAPAHTUU 2/2005
vulla, jolloin hänen formalismiaan on sovellet- tu jopa kvanttifysiikkaan.
Hamiltonin kohtaloksi koituivat ”onnetto- mat rakkaussuhteet ja lopulta sairaalloinen vai- mo” (Hannu Karttunen teoksessa Vanhin tiede, Tähtitietieteellinen yhdistys Ursa). Kerrotaan, että Hamiltonin kuoleman jälkeen hänen jäljil- tään löytyi röykkiöittäin matemaattisia paperei- ta, joiden väliin oli jäänyt kokonaisia aterioita!
Thomas Henry Huxley (1825-1895) täyt- tää 180 vuotta. Tunnetaan erityisesti Darwinin bulldoggina, mutta oli myös huomattava eläin- tieteilijä (vertebrates, invertebrates, fossiilit).
Myöhemmissä töissään erityisen huomion sai- vat evoluutioon ja tiedekasvatuksen liittyneet kysymykset.
Charles Lyellin kirjan Principles of Geology il- mestymisestä 175 vuotta. Hyvä vuosi muuten- kin: Michael Faraday aloitti tuolloin tutkimuk- sensa sähkön parissa.
Matemaatikko Carl Friedrich Gaussin (1777- 1855) kuolemasta 150 vuotta.
Preussilaissyntyisen tähtitieteilijän Friedrich Wilhelm August Argelanderin (1799-1875) kuolemasta tulee kuluneeksi 130 vuotta. Isän- sä puolelta Kauhasten sukujuurta oleva Arge- lander oli mm. Helsingin yliopiston ensimmäi- nen tähtitieteen professori, joka vaikutti sittem- min Bonnissa. Hän tutki erityisesti muuttuvia tähtiä..
Ivan Pavlovin (1849–1936) ehdolliset refl ek- sit -koe täyttää 125 vuotta. Pavloville myönnet- tiin ansioistaan Nobelin palkinto 1904.
Tanskalainen fyysikko Niels Bohr (1885- 1962) täyttää 120 vuotta. Yksi huomattavimpia kvanttifysiiikan kehittäjiä. Pommimiehiä Los Alamosissa.
Albert Einsteinin erityinen suhteellisuus-
teoria täyttää tunnetusti 100 vuotta. Itse asias- sa 100 vuotta on myös hänen väitöskirjastaan, joka ei kaksinen ollut, ”hyväksyttiin rimaa hi- poen” (Hannu Karttunen, Vanhin tiede). Einstei- nin kuolemasta on 50 vuotta.
Ensimmäiset fotosynteesin kemialliset tut- kimukset täyttävät 100 vuotta. Saksalainen Richard Willstätter (1872–1942), joka kokeet teki, selvitti myös kokaiinin ja klorofyllin raken- teen sekä tutki lukuisia väriaineita. Ansioistaan hän sai Nobelin kemian palkinnon 1915.
Venäläis-belgialainen fysikokemisti Ilja Pri- gogine selvitti ei-käänteisten avoimien systee- mien termodynamiikkaa. Teemaa käsitelleen merkittävän teoksen Thermodynamics of Irrever- sible (1955) ilmestymisestä on kulunut 50 vuot- ta. Prigogine sai töistään fysiikan Nobelin pal- kinnon 1977.
Englantilaisen mikrobiologin Alexander Fle- mingin (1881–1955) kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Fleming tuli muun hyvän (keksi mm.
syljessä ja kyynelissä esiintyvän yhdisteen, joka vaikuttaa tappavasti eräisiin bakteereihin) li- säksi vahingossa keksineeksi penisilliinin. No- belin lääketieteenpalkinto tuli 1945.
Saksalais-amerikkalaisen matemaatikon Hermann Weylin (1885–1955) kuolemasta myös 50 vuotta. Hänet tunnetaan yhtenä 1900-luvun monipuolisimmista matemaatikoista. Hän tutki mm. differentiaaliyhtälöitä, topologiaa ja suh- teellisusteoriaa sekä matematiikan fi losofi aa.
Weiliä voi lukea myös yleistajuisesti ja suomek- si: hänen teoksensa Symmetria ilmestyi vuonna 1999 (suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita).
Professori Raimo Lehti arvioi kirjan Tieteessä ta- pahtuu -lehdessä 1/2000.
Jan Rydman
