• Ei tuloksia

Aitoja klassikoita näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Aitoja klassikoita näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 7 / 2 0 0 9 37

Elämäni tiEtokirjat

Otsikon aiheesta kirjoittaminen tuntui aluksi oudolta. Siitä asti kun äitini kertoman mukaan opin nelivuotiaana lukemaan isosiskon harjoit- telua seuratessa, kirjat ovat olleet minulle tärkei- tä, sekä työssä että vapaa-aikana. Voisi kai sanoa, että tietokirjat ovat elämäni. Onko tarpeen ja voiko niistä nostaa joitain muiden edelle, erityi- sen merkityksellisiksi?

Lapsuudenkodistani muistan Lauri Hirven- salon toimittaman Maapallon eläinkuvaston, K.E. Kivirikon Suomen linnut, Carl Grimbergin Kansojen historian sekä Pääesikunnan sotahis- toriallisen toimiston julkaiseman Suomen sota 1941–1945. Kävin myös ahkerasti Helsingin kaupunginkirjaston Pakilan sivukirjastossa ja luin kaikenlaista, ensin lasten puolella ja luvan saatuani myös aikuisten puolella.

Maapallon eläinkuvasto oli runsaasti kuvi- tettu, eloisasti kirjoitettu aarreaitta, josta saattoi loputtomasti ammentaa tietoa mitä ihmeellisim- mistä otuksista. Pieneen lukijaan teki unohtu- mattoman vaikutuksen kirjan eläinten uskoma- ton lajirikkaus ja dramaattiset kuvat. Mieleen on jäänyt varsinkin kuva kaskelotinpyynnistä sekä syvänmeren kaloja käsittelevä luku. Elämän monimuotoisuus, biodiversiteetti, piirtyi tajun- taan jo varhain säilyttämisen ja suojelemisen arvoisena asiana.

Kivirikon lintukirja vaikutti varmasti kou- lupoikavuosina lintuharrastuksen viriämiseen, ensin Leo Lehtosen perustamassa Certhia-luon- tokerhossa Maunulan yhteiskoulussa ja myö- hemmin erilaisissa kaveriporukoissa. Ensim- mäiset itse hankkimani lintukirjat olivat Paavo Voipion suomeksi toimittama Linnut värikuvina ja Olavi Hildenin Retkeilijän lintuopas, molem- mat siihen aikaan paljon käytettyjä tunnistus- oppaita. Valtavan vaikutuksen teki aikoinaan

kaksiosainen jättiteos Pohjolan linnut väriku- vin, jonka olivat toimittaneet Lars von Haart- man, Olavi Hilden, Pentti Linkola, Paavo Suo- malainen ja Rauno Tenovuo. Siihen oli kerätty uskomaton määrä tietoa lintujen ulkonäös- tä, esiintymisestä ja käyttäytymisestä. Sittem- min lintuharrastuksen kohteet siirtyivät työn ja matkailun mukana yhä enemmän ulkomail- le, ja lintukirjasto on sen myötä kasvanut lähes sataan niteeseen. Hyviä kenttäoppaita ilmestyy nykyisin runsaasti, mutta suosikit on silti help- po nimetä: Killian Mullarneyn, Lars Svenssonin, Peter Grantin ja Dan Zetterströmin Bird Guide ja David Sibleyn North American Bird Guide.

Kiinnostus biosfääriin ja evoluutioon lienevät saaneet alkunsa noista lapsuuden eläinkuvas- toista. Suosikkikirjailijoitani ovat pitkään olleet Edward O. Wilson ja Richard Dawkins, moni- en muiden joukossa. Heiltä ilmestyvä uusi kir- ja on aina tapaus. Erityisen paljon olen pitänyt Wilsonin teoksesta Consilience, joka on rohkea ja rajoja murtava, yleishumaani yritys luonnon- ja ihmistieteiden lähentämiseen. The Future of Life on koskettava biosfäärin kuvaus ja lajikirjon suojeluopas. Dawkinsin terävä analyysi on pure- vimmillaan silloin, kun hän ruotii irrationaalisia uskomuksia ja tuhoisia ennakkoluuloja, kuten kirjassa The God Delusion.

Isäni hankkimat Suomen sota-kirjat olivat varsin puuduttavaa luettavaa jatko- ja Lapin sodan tapahtumista. Ne perustuivat joukko- osastojen sotapäiväkirjoihin. Kokonaiskuva sodan kulusta tahtoi hukkua yksityiskohtien kuvauksiin. Kiinnostusta piti yllä autenttinen kuvitus sekä runsaat karttapiirrokset erikoislaa- tuisine nuoli- ja muine merkintöineen. Kiinnos- tus erityisesti toisen maailmansodan sotahisto- riaan on kuitenkin säilynyt, ja sitä kuvanneena

aitoja klassikoita

Risto Nieminen

(2)

38 T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 7 / 2 0 0 9

tietokirjailijana erityismaininnan ansaitsee Ant- hony Beevor, jonka teoksia The Battle for Spain, Stalingrad, Berlin ja uusimpana D-Day voi suo- sitella kaikille viime vuosisadan traagisista ja myrskyisistä vaiheista kiinnostuneille.

Innokkaana retkeilijänä ja metsästäjänä olen myös ollut aina kiinnostunut siihen liittyvästä kirjallisuudesta, erityisesti extreme-tyyppises- tä luonnon armoilla liikkumisesta. 1900-luvun alun retkiä Pohjoisnavalle ja Antarktikselle kuvaava kirjallisuus, sekä aikalaisten kirjoitta- ma että modernit teokset, on ehdottomasti syy- tä mainita: Ernest Shackletonin South, Roland Huntfordin Nansen ja The Last Place on Earth sekä David Cranen Scott ovat parhaita naparet- keilijöiden sankariaikojen kuvauksista. Tämän päivän outdoor-kirjailijoista nousee esille Jon Krakauer, jonka teokset Into the Wild, Into Thin Air ja Under the Banner of Heaven kertovat ame- rikkalaisen monimielisesti ihmisen kamppailus- ta luonnon ja osin luonnottomuuden kanssa.

Olen ammatiltani fyysikko, ja kirjahyllys- täni löytyy siten runsaasti alan kirjallisuut- ta, oppikirjoista tieteellisiin monografioihin ja kokoomateoksiin. Tämän kirjoituksen kannalta kiintoisimpia lienevät fysikaalisten tieteiden his- toriaa käsittelevät teokset, tunnettujen tieteilijöi- den elämäkerrat sekä suurelle lukevalle yleisölle tarkoitetut, fysiikan käsitteitä, teorioita, koetu- loksia ja sovelluksia popularisoivat kirjat. Olen harrastanut tällaisten kirjojen pienimuotoista keräilyä jo pitkään.

Suosikkikirjoja ja -kirjailijoita on paljon. Lil- lian Hoddeson työtovereineen on ansiokkaas- ti kuvannut informaatioteknologian taustalla olevan materiaalifysiikan huikean kehityksen

1900-luvun loppupuoliskolla kirjoissa Crystal Fire ja Out of the Crystal Maze. Kirja True Genius on puolestaan kahdesti tiede-Nobelilla palkitun tutkijan, materiaalifyysikko John Bardeenin sympaattinen elämäkerta. Philip Ball on Natu- re-lehden kolumnisti, joka on kirjoittanut koko joukon vaikuttavia kirjoja: materiaalitutkimus- ta kuvaava Made to Measure, veden tarina H2O, statistisen fysiikan sovelluksista kertova Criti- cal Mass ja monet muut. Freeman Dyson (Infi- nite in All Directions, From Eros to Gaia), Ste- ven Weinberg (The First Free Minutes, Dreams of a Final Theory, Facing Up) ja Martin Rees (Our Final Hour) on laaja-alaisina ajattelijoina vielä syytä mainita erikseen, kuten tietysti myös Kari Enqvistin, Jukka Maalammen ja Esko Valta ojan imponoiva tuotanto. Richard Rhodes (The Mak- ing of the Atomic Bomb, Dark Sun) on erityisen hyvä ydinaseiden historian kuvaaja. Elämäker- roista pitää poimia erikseen Walter Mooren Schrödinger ja James Gleickin Richard Feynma- nia kuvaava Genius. Feynmanin peruskurssilu- ennoista Caltechissa koottu Feynman Lectures in Physics on tietysti ylittämätön klassikko.

Tietokirjojen joukossa on aitoja klassikoi- ta, jotka kestävät monenkin lukemisen ja joi- den välittämät faktat, näkemys ja analyysi ovat tulleet osaksi yhteistä kulttuuriperintöä. Uusia hyviä kirjoja ilmestyy tietysti kaiken aikaa, ja niistä parhaat tarjoavat nautittavia lukuelämyk- siä, oivalluksia ja ennen muuta tietoa.

Kirjoittaja on akatemiaprofessori Teknillisessä korkeakou- lussa. Seuraavassa lehdessä elämänsä tietokirjoista kertoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija, filosofi Sara Heinämaa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Millainen on Aino Kallaksen 1910-luvun molemmin puolin sijoittuvan tuotannon suhde virolaiseen 1900-luvun alun kirjallisuuteen, millä tavoin kirjailijan novellien kehitys

Tutkimusta tehdään pääasiassa nykykirjallisuudesta tai 1900-luvun sotien jälkeisestä kirjallisuudesta, mutta myös 1700-luvun ja 1800-luvun kirjallisuus sekä 1900-luvun

Tässä artikkelissa pyrkimys transnationaalisuuteen tarkoittaa sitä, että en tulkitse siirtolaiskuvauksia ensisijaisesti 1900-luvun alun suomalaisamerikkalaisen siirtolaiskult-

Irrota, katko, ratko – ja me palvelemme sinua.” (Linnakoski 1945, 19.) Hän näkee luonnossa pelottavan elämäntaistelun, mutta myös mahdollisuudet valjastaa luonnonvoimat ihmisen

Kummat kuvat -teoksen keskiössä ovat 1900-luvun alun eurooppalaisen käyttökuvakult- tuurin osalta erityisesti postikortit, joita Kalha on kerännyt etenkin berliiniläisistä divareista,

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historian valtataistelut ja kulttuuriset linjanvedot toistuvat esimerkiksi 1800-luvun loppupuolen osakuntaelämässä sekä 1900-luvun

Tieteellinen informaatio (toiminta) on alettu nähdä myös yhä tärkeämmäksi tiedepolitii- kan osaksi, jonka vaikutus yltää tätä kautta koko taloudellisen

Tallinna Teataja haastoi perinteiset suurkaupungin tuntomerkit ja toi ilmi, että myös suurkaupungin voi nähdä monella tavalla.. Lehti halusi muokata vallitsevaa