• Ei tuloksia

Moderneja yhteisöjä ja yksinäisyyttä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Moderneja yhteisöjä ja yksinäisyyttä näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

AVA I N V O L 1 7 N R O 1 ( 2 0 2 0 ) 3

Moderneja yhteisöjä ja yksinäisyyttä

Uuden vuosikymmenen ensimmäisen Avaimen artikkelien aiheet nivoutuvat yhteisön ja yhteisöllisyyden sekä toisaalta yksinäisyyden teemoihin moder- nisoituvan kansakunnan ja kyläyhteisön sekä modernin kaupunkiympäristön konteksteissa. Avain on itse avoin yhteisö ja toivottaa tervetulleiksi erilaisia kirjoituksia kirjallisuudesta. Tässä numerossa on kolme artikkelia ja viisi kirja-arviota.

Numeron avaa Antti Ahmalan artikkeli ”Januskasvoinen nykyaika: Moder- niteetti ja traditio Volter Kilven Kansallista itsetutkistelua -pamfleteissa”. Ahmala tarkastelee Suomen itsenäisyyden alkuvuosien ja sisällissodan tienoilla kir- joitettujen pamflettien nykyaikaistumisen tematiikkaa ja lukee Kilven tekstiä antimoderniuden käsitteen valossa. Ahmala liittää Suomen tilannetta käsitte- levät Kilven tekstit laajempaan 1900-luvun alun kansainväliseen, konservatii- viseen ilmapiiriin, mutta osoittaa myös, että antimodernin nostalgian rinnalla pamfleteissa kulkevat edistysmieliset ideat.

Lehden toisessa artikkelissa Noora Vaakanainen tarkastelee yhteisöllisyy- den poetiikkaa Kristina Carlsonin romaanissa Herra Darwinin puutarhassa. Carl- sonin teoksen keskiössä ovat kollektiivisen maailmankatsomuksen ja moder- nisoituvan maailman väliset jännitteet. Vaakanainen keskittyy analyysissään kollektiiviseen kerrontaan, juoruun sekä lintu-tematiikkaan ja korostaa, ettei romaanin yhteisöllisyyden poetiikkaa voi typistää mihinkään tiettyyn kielelli- seen tai kerronnalliseen keinoon.

Kolmas artikkeli on Riikka Ylitalon ”’Pelkään kaupunkia’: Naisen tunteita Tua Forsströmin ja Arja Tiaisen 1970-luvun lyriikassa”. Ylitalo lukee Forsströ- min ja Tiaisen runojen naisten kaupunkikokemuksia tunne- ja tilatutkimuksen viitekehyksessä. Keskeisiä 1970-luvun suomalaista kaupunkiympäristöä nais- ten näkökulmasta määritteleviä tunnetiloja ovat pelko, yksinäisyys ja ulko- puolisuus. Toisaalta Tiaisen ja Forsströmin lyriikassa myös haastetaan teosten julkaisukontekstissa yleistyneitä negatiivisia käsityksiä lähiöistä toivottomina paikkoina, joissa ei ole yhteisöllisyyttä.

Tämän numeron kirja-arviot liittyvät elämäkertoihin tai niiden tutkimuk- seen. Heta Marttisen arvioitavana on Maarit Leskelä-Kärjen Toisten elämät:

Kirjoituksia elämäkerroista. Minna Maijala ja Marianne Roivas arvioivat kumpi- kin tahollaan Panu Rajalan laatimia elämäkertoja Eino Leinosta ja Ilmari Kian- nosta. Muut arviot ovat Maria Saleniuksen arvio Liisa Steinbyn ja Aino Mäkikal- lin toimittamasta teoksesta Narrative Concepts in the Study of Eighteenth-century Literature, sekä Jussi Ojajärven arvio tuoreesta artikkelikokoelmasta Muistikirja ja matkalaukku: Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa romaanissa, jonka ovat toimittaneet Elina Arminen ja Markku Lehtimäki.

Anna-Leena Toivanen & Joel Kuortti

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Millainen on Aino Kallaksen 1910-luvun molemmin puolin sijoittuvan tuotannon suhde virolaiseen 1900-luvun alun kirjallisuuteen, millä tavoin kirjailijan novellien kehitys

Tutkimusta tehdään pääasiassa nykykirjallisuudesta tai 1900-luvun sotien jälkeisestä kirjallisuudesta, mutta myös 1700-luvun ja 1800-luvun kirjallisuus sekä 1900-luvun

Tässä artikkelissa pyrkimys transnationaalisuuteen tarkoittaa sitä, että en tulkitse siirtolaiskuvauksia ensisijaisesti 1900-luvun alun suomalaisamerikkalaisen siirtolaiskult-

Irrota, katko, ratko – ja me palvelemme sinua.” (Linnakoski 1945, 19.) Hän näkee luonnossa pelottavan elämäntaistelun, mutta myös mahdollisuudet valjastaa luonnonvoimat ihmisen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historian valtataistelut ja kulttuuriset linjanvedot toistuvat esimerkiksi 1800-luvun loppupuolen osakuntaelämässä sekä 1900-luvun

Tallinna Teataja haastoi perinteiset suurkaupungin tuntomerkit ja toi ilmi, että myös suurkaupungin voi nähdä monella tavalla.. Lehti halusi muokata vallitsevaa

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset luonnonparannustavan ja vegetarismin kannattajat vastustivat rokotusta, koska se heidän mielestään oli terveydelle vaarallinen, hyödytön sekä

Krohnille "raakalaiskansojen" musiikin keskeiseksi ominaisuudeksi nousee muo- don puute, siis kehittymättömyys sivistyskansojen kehittyneisyyden vastakohtana. On selvää,