5 Tulvariskin määrittäminen
Tulvariskillä tarkoitetaan tulvan todennäköisyyden ja tulvasta aiheutuvien vahingollisten seuraus- ten yhdistelmää. Tulvariskien hallintalain mukaan tulvariskien merkittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolli- set seuraukset, kuitenkin alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen (Laki 620/2010, 8§
merkittävät tulvariskialueet):
1) vahingollinen seurausihmisten terveydelle tai turvallisuudelle;
2) välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen;
3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen;
4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seurausympäristölle; tai 5) korjaamaton vahingollinen seurauskulttuuriperinnölle.
Näiden lisäksi alustavissa arvioinnissa huomioidaan kokemusperäinen tieto eli tieto vesistöalueen aikaisemmista tulvista ja niistä aiheutuneista vahingoista, sekä ilmastonmuutoksen tai muun pitkä- aikaisen kehityksen aiheuttama vaikutus tulvien esiintymiseen.
Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on kehitetty paikkatietoanalyysi, jonka avulla voidaan tunnistaa mahdollisesti tulville alttiit alueet. Paikkatietoanalyysillä luodaan karkean tason tulva- alue ns. generoitu tulva-alue, jonka laskenta perustuu yläpuoliseen valuma-alueeseen, järvisyyteen ja jokiuoman kaltevuuteen (Sane, 2010). Paikkatietoanalyysi tehdään yhdelle vesistöalueelle ker- rallaan ja koko valuma-alue mallinnetaan. Malli kalibroidaan keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvalle tulvalle (0,1 % todennäköisyys) määritettyjä virtaamia ja vedenkorkeuksia käyttäen.
Määritetyt alavat alueet yhdistetään maankäyttöä ja muita yhdyskunnan kannalta tärkeitä toiminto- ja kuvaavien paikkatietoaineistojen kanssa, jolloin saadaan määritettyä karkealla tasolla mahdolli- set tulvariskialueet.
Paikkatietoanalyysin tarkkuus vaihtelee huomattavasti alueittain käytetyn korkeusaineiston mu- kaan. Suurimpana virhelähteenä on korkeusaineiston heikko tarkkuus. Pääasiallisesti käytetyn Maanmittauslaitoksen (MML) 25 m ruutukoon korkeusmallin keskivirhe on 1,8 m. Paikoin käy- tössä oli MML:n tarkempaa 10 m korkeusmallia, jonka tarkkuus on 1 m luokkaa. Jatkossa käyte- tään termiä "karkean tason tulva-alue", kun puhutaan mallin avulla tuotetusta alavasta alueesta.
Lisätietoja edellä kuvatusta paikkatietoanalyysistä ja sen eri työvaiheista on saatavilla SYKE:n laatimasta Tulvariskien alustavan arvioinnin oppaasta (Sane 2010).
Kuvassa 21 on esitetty karkean mallin määrittämät tulva-alueet Kyrönjoella keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvalla tulvaskenaariolla. Lisäksi kuvassa on esitetty mitä korkeusaineistoa mallinnukseen on ollut saatavilla sen tekohetkellä. Laajimmat tulva-alueet muodostuvat mallin mukaan etupäässä Kyrönjoen keski- ja alaosalle. Karkean tason tulvan peittävyyden kokonaispin- ta-ala on noin 61 700 ha koko vesistöalueella.
Merkittävien tulvariskialueiden tunnistamisessa voidaan käyttää lisäksi ns. tulvariskiruutuja ja - riskialueita, jotka on sovellettu pelastustoimen käyttämistä riskiruuduista. Tulvaruutujen luoki- tusperusteena käytetään rakennus- ja huoneistorekisterin asukasmäärää ja kerrosalaa tulva-alueella 250x250 m kokoisella ruudulla. Tällöin ruudut, joissa on suurin riski, merkitään riskiluokkaan I ja ruudut, joissa on pienin riski, merkitään riskiluokkaan IV.Riskialue muodostuu, kun vähintään 10 samaan tai sitä korkeampaan riskiluokkaan kuuluvaa riskiruutua ovat yhteydessä toisiinsa. Taulu- kossa 12 on esitetty riskiruutujen luokittelu tarkemmin. Tulvariskien tunnistamisessa vesistöalu- eella on käytetty riskiruututarkastelun lisäksi myös RHR:n erityiskohteita sekä muita paikkatieto- aineistoja, jotka on esitetty SYKE:n julkaisussa 2/2008 (Alho et al. 2008).
Taulukko 12. Riskiruutujen luokittelu asukasmäärän ja kerrosalan perusteella.
Riskiluokka Asukasmäärä Kerrosala [m2]
I > 250 tai > 10 000
II 61 – 250 tai 2 501 – 10 000
III 10 – 60 tai 250 – 2 500
IV < 10 ja < 250
6 Tulvariskialueiden tunnistaminen
Tässä kappaleessa pyritään tunnistamaan Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskialueet. Tunnistaminen perustuu kappaleessa 5 selostettuun menetelmään eli se pohjautuu keskimäärin kerran 1000 vuo- dessa toistuvan tulvan mallinnukseen ("karkean tason tulva-alue"). Tarkastelussa hyödynnetään lisäksi erilaisia paikkatieto- ja kartta-aineistoja, joiden tiedot ovat osittain puutteellisia. Tarkaste- lussa ei ole arvioitu yksittäisten kohteiden tarkempaa tulvahaavoittuvuutta, vaan arviossa on käy- tetty vain kohteen sijaintia ja sen sijoittumista tulva-alueelle. Tietojen täydennys ja tulvahaavoit- tuvuuden tarkempi arviointi tehdään vasta mahdollisten jatkotoimenpiteiden yhteydessä eli tulva- vaara- ja tulvariskikartoituksen yhteydessä.
Kyrönjoen vesistöalueelle on valmistunut tulvavaarakartoitus Ilmajoki – Ylistaro väliselle alueelle ja Jalasjoelle. Kartat ovat nähtävissä internetosoitteessa: www.ymparisto.fi/tulvakartat. Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen tulvavaarakartoitus on äskettäin myös valmistunut. Verrattaessa keskimää- rin kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvatilanteen tulvavaarakarttoja tässä tulvariskien alustavassa arvioinnissa käytettävään karkean mallinnuksen määrittämiin tulva-alueisiin voidaan havaita, että Ilmajoki – Ylistaro välisen alueen ja Jalasjoen tulva-alueet vastaavat melko hyvin toisiaan. Sen sijaan Isonkyrön ja Vähänkyrön alueella karkean tason tulva-alue on huomattavasti laajempi kuin tulvavaarakartoituksessa.
6.1 Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset
Kokemusperäisen tiedon mukaan laajimmat, vahinkoja aiheuttaneet tulva-alueet Kyrönjoen vesis- töalueella sijaitsevatMustasaaren, Vähänkyrön Merikaarron, Isonkyrön, Ilmajoen taajama - Ylistaron välisillä alueilla sekä Jalasjärven taajaman alueella. Näiden lisäksi vesistöllä on useita pienempiä tulva-alueita. Jääpatoja on esiintynyt joen kaikissa osissa, etupäässä joen keski- ja alaosalla. Isonkyrön taajaman alue on yksi pahimmista jääpatokohteista. Lisäksi jääpatotulvia on esiintynyt Kauhajoen Ikkelänjoella, Jalasjoella, Seinäjoella ja Orismalanjoella. Jääpatotulvat ovat Kyrönjoella lähes jokavuotisia, mutta niiden laajuus vaihtelee.
Tulviin liittyviä aikaisempia selvityksiä Kyrönjoen vesistöalueelle on tehty seuraavasti:
Pohjanmaan etelä-, keski- ja pohjoisosan vesien käytön kokonaissuunnitelmat. Vesihalli- tus, 1984.
Tulva-alueet Vaasan vesipiirin alueella keväällä 1984. Vaasan vesipiiri, 1984.
Kyrönjoen tulva-alueet. Vaasan läänin seutukaavaliitto & Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri, 1989.
Tulvasuojelun tarve Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin alueella. Huttu, U. 1992.
Kyrönjoen tulvariski ja sen mieltäminen. Rinta-Paavola, J. 1994.
Kyrönjokivarren asutuksen tulvavahinkojen riskianalyysi. Haapamäki, V. 1994.
Tulvasuojelun tarve Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Länsi-Suomen ympäris- tökeskus, 1995.
Pitkämön tekojärven vahingonvaaraselvitys. PR Vesisuunnittelu Oy, 2003.
Kyrkösjärven tekojärven vahingonvaaraselvitys. Rescdam -projekti, 2001 ja päivitys 2004.
Kalajärven tekojärven vahingonvaaraselvitys. Syke & PR Vesisuunnittelu Oy, 2005.
Ilmajoen yleispiirteinen tulvavaarakartoitus. SYKE, 2005.
Liikapuron altaan alustava vahingonvaaraselvitys. SYKE, 2007.
Kyrönjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Leiviskä, P & Syvänen, K. 2007.
Ilmajoen tulvariskikartoitus. Ämmälä, A. 2008.
Ylistaro – Ilmajoki yleispiirteinen tulvavaarakartoitus. SYKE, 2008.
Ylistaro - Ilmajoki tulvariskikartoitus. Latvala, E. & Mäkelä, J. 2009.
Jalasjoen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus. Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho, 2009.
Ilmajoen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. Suomen Salaojakeskus Oy, 2010.
Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus. Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, 2010.
Ilmajoen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelmaa on edeltänyt Ilmajoen keskustan alueelle tehty yleispiirteinen tulvavaarakartoitus ja riskikartoitus, joka rajoittuu etelässä Kurikan keskustaan ja pohjoisessa Saarakkalanrintaan (plv 798+00 - 1026+00). Ilmajoen tulvavaara- ja riskikartoitusta jatkettiin myöhemmin Saarakkalanrinnasta pohjoiseen Kitinojalle saakka (plv 1026+00 - 1249+00). Lisäksi tulvavaarakartoitus on tehty Jalasjoelle (plv 186+00 - 366+00) ja Kyrönjoen alaosalle välille Isokyrö – Vähäkyrö (plv 159+80 - 538+00). Kartoitukset on tehty niille alueille, joilla kokemuksen ja tehtyjen selvitysten perusteella on tulvien sattuessa arvioitu koituvan suu- rimmat taloudelliset vahingot.
Tarkasteltaessa tulvariskejä kokemusperäisen tiedon sekä aikaisempien selvitysten perusteella Kyrönjoen vesistöalueella esille nousivat seuraavat alueet: Koivulahti (Mustasaari), Veikkaa- la (Mustasaari), Merikaarto (Vähäkyrö), Isonkyrön taajama, Ylistaron Malkamäki - Ilmajo- en taajama ja Jalasjärven taajama.
6.2 Tulvalla altistuva väestö ja taloudellinen toiminta
Kyrönjoen vesistöalueella karkean tason tulva-alueella sijaitsee rakennus- ja huoneistorekisterin (2008) tietojen perusteella;
vakinaisia asukkaita noin 13 100
asuinrakennuksia noin 4 500 kpl (yhteenlaskettu kerrosala on noin 686 000 m2) muita rakennuksia noin 4 300 kpl
Tulvariskiruutujen ja niistä johdettavientulvariskialueiden avulla voidaan arvioida väestölle ja rakennuskannalle aiheutuva tulvariski alueella (selostettu kappaleessa 5). Paikkatietoanalyysin avulla tulvariskiruudut muodostetaan karkealle tulva-alueelle sijoittuvien väestön ja rakennusten mukaan. Kuvissa 22 ja 23 on esitetty karkean tason tulva-alueella olevat tulvariskiruudut Kyrön- joen vesistöalueella. Kuvissa 24 ja 25 on esitetty vastaavat tulvariskiruutualueet.
Kuva 22. Karkean tason tulva-alueella (1/1000 vuotta) olevat tulvariskiruudut Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla. (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008)
Kuvasta 22 on nähtävissä kuinka asutus seuraa nauhamaisena joen vartta pitkin. Tarkastelemalla yksittäisiä tulvariskiruutuja havaitaan, että Kyrönjoen vesistöalueella on enimmäkseen kolmannen ja neljännen luokan riskiruutuja. Toisen luokan riskiruutuja on pääasiassa Isonkyrön taajaman, Seinäjoen, Ilmajoen ja Kauhajoen Aronkylän alueilla. Kolmannen luokan ruutuja on enimmäkseen Mustasaaren Koivulahden, Vähänkyrön Merikaarron, Vähäkyrön taajaman, Isonkyrön Tervajoen ja Orismalan, Seinäjoen Ylistaron, Pouttulan, Kitinojan, Tuomikylän, Viitalan ja Peräseinäjoen, Ilmajoen Ahonkylän, Jalasjärven Mantilan ja Jalaston sekä Kurikan Polvenkylän alueilla. Ensim- mäisen luokan riskiruutuja alueella on yhteensä kuusi, joista yksi sijaitsee Isonkyrön taajaman läheisyydessä sekä viisi Seinäjoen taajaman läheisyydessä. Merkittävimmät tulvariskialueet Ky- rönjoen vesistöalueella keskittyvät siis lähinnä joen keski- ja alaosille välille Ilmajoki - Koivulahti sekä lisäksi Kauhajoelle, joka sijaitsee joen yläosalla. Tarkennettuna Kauhajoen Aronkylän, Il- majoen taajaman, Seinäjoen taajaman, Isonkyrön ja Vähäkyrön Merikaarron alueille. Tul- variskiruutujen jakautuminen riskiluokittain Kyrönjoen vesistöalueella on esitetty taulukossa 13.
Taulukko 13. Tulvariskiruutujen jakautuminen riskiluokittain Kyrönjoen vesistöalueella.
Vesistöalue I II III IV
42 Kyrönjoen vesistö 6 94 1 065 1 573
Kuva 23. Karkean tason tulva-alueella (1/1000 vuotta) olevat tulvariskiruudut Kyrönjoen vesistöalueen yläosalla. (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008)
Kuva 24. Karkean tason tulva-alueella (1/1000 vuotta) olevat tulvariskiruutualueet Kyrönjoen vesistöalu- een alaosalla. (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008)
Kuva 25. Karkean tason tulva-alueella (1/1000 vuotta) olevat tulvariskiruutualueet Kyrönjoen vesistöalu- een yläosalla. (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008)
Tarkasteltaessa merkittäviä tulvariskejä (laki tulvariskien hallinnasta) tulvariskiruututar- kastelun perusteella Kyrönjoen vesistöalueella esille nousivat seuraavat alueet: Merikaarto (Vähäkyrö), Vähänkyrön taajama, Tervajoki (Vähäkyrö, Isokyrö), Isonkyrön taajama, Seinäjoen taajama, Ilmajoen taajama ja Aronkylä (Kauhajoki).
Tarkasteltaessa maankäytön suunnittelua Kyrönjoen vesistöalueella todetaan, että suunnitteilla olevista asutusalueista tai niiden laajennuksista jää karkean tason tulva-alueelle useita; Koivulah- den ja Veikkaalan alueet (Mustasaari), Kolkin, Merikaarron ja Vähänkyrön taajama (Vähäkyrö), Tervajoen taajama, Valtaalan ja Orismalan alueet (Isokyrö), Ylistaron taajama, Hanhikosken, Ki- tinojan, Halkosaaren, Heikkilän, Munakan, Joupin ja Soukkajoen alueet sekä Peräseinäjoen taaja- ma ja Honkakylän alue (Seinäjoki), Ilmajoen ja Koskenkorvan taajamat sekä niiden lähialueet (Ilmajoki), Jalasjärven taajama sekä Luovan, Jokipiin ja Ala-Vallin alueet (Jalasjärvi), Kauhajoen taajama, Kainaston alue ja Ikkelänjärvi (Kauhajoki).
Tarkasteltaessa merkittäviä tulvariskejä (laki tulvariskien hallinnasta) maankäytön suunnit- telun perusteella Kyrönjoen vesistöalueella esille nousivat seuraavat alueet: Koivulahti (Mustasaari), Merikaarto (Vähäkyrö), Vähänkyrön taajama, Ilmajoen taajama ja Seinä- joen taajama.
Tulvariski yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavalletaloudelliselle toiminnalle voi aiheu- tua silloin, kun tulvan takia joudutaan pitkäaikaisesti keskeyttämään merkittäviä teollisuuden tai elinkeinon harjoittamisen toimintoja. Tarkasteltaessa tulvariskiä taloudelliselle toiminnalle otetaan huomioon vesistöalueella olevat liiketoiminnot esimerkiksi elintarviketeollisuus ja kemian teolli- suus, joiden toimivuus olisi turvattava kaikissa olosuhteissa.
Tarkasteltaessa tulvariskiä taloudelliselle toiminnalle tarkastelussa hyödynnetään Slices- maankäyttöaineistoa. Tarkastelussa huomioidaan vesistöalueella sijaitsevien liiketoimintojen tyyppi sekä sijainti karkean tason tulva-alueeseen nähden. Taulukossa 14 on esitetty karkean tason tulva-alueen alle jäävien maa-alueiden maankäyttö Kyrönjoen vesistöalueella.
Taulukko 14. Karkean tason tulva-alueelle jäävät Slices 2000-aineiston maankäyttöalueen pinta-alat (ha) Kyrönjoen vesistöalueella.
Maankäyttöluokat yhteensä 61 630
Kerrostaloalueet 12
Pientaloalueet 1 018
Loma-asuntoalueet 147
Muut vapaa-ajan toimintojen alueet 9
Liiketoiminnan ja hallinnon alueet 84
Teollisuus- ja varastoalueet 107
Liikennealueet 876
Yhdyskuntateknisen huollon alueet 46
Kallio- ja maaperäainestenottoalueet 1 060
Maatalouden maat 38 796
Metsätalouden maat ja muut maat 12 530
Vesialueet 6 945
Slices-maankäyttöaineiston pohjalta karkean tason tulva-alueelle jää arviolta 61 630 ha maa- aluetta, teollisuus- ja varastoalueita 107 ha sekä liiketoiminnon ja hallinnon alueita 84 ha. Maata- louden maita vesistöalueella on lähes 39 000 ha. Suurempia yksittäisiä tuotantolaitoksia, jotka sijaitsevat tulva-alueella ovat Kylänpään tuotantolaitos (rakennuspuusepäntuotteiden valmistus), PRTR (teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely sekä muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus), Viitalan Saha Taivalmäet Oy (puutavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden val- mistus poislukien huonekalut), teurastamo (teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely, tuottaa enemmän kuin 50 tonnia ruhoja päivässä), Polyno Oy (muovipakkausten valmistus), nahka- ja turkisteolli- suus (laukkujen, satuloiden, yms. tuotteiden valmistus), kaksi energiantuotannonlaitosta, Altia Oyj (viinien ja väkevien alkoholijuomien valmistus), Jaurinneva, Kyrönmaan Juustomestarit Oy (mei- jerituotteiden valmistus). Näiden teollisuustuotantolaitosten toiminta saattaa vaarantua ja estyä suurella tulvalla. Lisäksi teollisuustoiminnan kuljetukset estyvät kulkuyhteyksien katkettua. Ky- rönjoen vesistöalueella ei kuitenkaan ole sellaisia merkittäviä elintarvike- tai lääketeollisuuden toimintoja, joiden toiminnan keskeytyminen aiheuttaisi yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia haittoja.
Kyrönjoen vesistöalueella ei taloudellisen toiminnan perusteella noussut esille merkittäviä tulvariskialueita (laki tulvariskien hallinnasta).
6.3 Vaikeasti evakuoitavat kohteet
Asutuksen erityiskohteita, kuten vanhainkoteja, sairaaloita ja päiväkoteja tarkasteltaessa on käytet- ty rakennus- ja huoneistorekisterin tietoja, jotka saattavat olla osittain puutteellisia. Nämä tiedot tulisi tarkistaa mahdollisen tulvariskikartoituksen yhteydessä, jotta kohteiden tulvasuojelua ja pe- lastusreittejä voidaan suunnitella paremmin. Erityisiä riskikohteita suurtulvalla ovat sairaalat ja
vanhainkodit, koska niissä olevien ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Muita riskialttiita kohteita ovat mm. päiväkodit ja koulut.
Kuvassa 26 on esitetty karkean tason tulva-alueen alle jäävät vaikeasti evakuoitavat kohteet Ky- rönjoen vesistöalueella. Suurin osa erityiskohteista, jotka jäävät tulva-alueelle sijaitsevat Vähän- kyrön, Isonkyrön, Seinäjoen, Ilmajoen ja Kauhajoen taajamissa. Karkean tason tulvamallinnuksen mukaan tulva-alueelle jää viisitoista terveydenhuoltorakennusta (yhteenlaskettu kerrosala 8 075 m2), yhdeksän päiväkotia (yhteenlaskettu kerrosala 2 162 m2), neljä huoltolaitosrakennusta (yh- teenlaskettu kerrosala 4 657 m2). Opetusrakennuksia karkean tason tulva-alueelle jää yhdeksän- toista (yhteenlaskettu kerrosala 23 514 m2).
Tarkasteltaessa merkittäviä tulvariskejä (laki tulvariskien hallinnasta) vaikeasti evakuoita- vien kohteiden perusteella Kyrönjoen vesistöalueella esille nousivat seuraavat alueet:
Isonkyrön taajama, Ilmajoen taajama ja Aronkylä (Kauhajoki).
Kuva 26. Karkean tason tulva-alueen alle jäävät vaikeasti evakuoitavat kohteet Kyrönjoen vesistöalueella.
(© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008)
6.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriympäristölle
Tarkasteltaessa tulvariskiä ympäristölle tarkastelussa otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa tulvatilanteessa ympäristön äkillistä pilaantumista. Tarkastelussa otetaan huomioon mm.
IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control = Ympäristön pilaantumisen ehkäi- semisen ja vähentämisen yhtenäistäminen) mukaiset teollisuuslaitokset sekä muut lupavelvolliset toimijat.
IPPC-direktiivin mukaisia toimijoita Kyrönjoen vesistöalueen karkean tason tulva-alueella on yh- teensä 11, joiden joukossa on mm. suuria broilerkasvattamoita sekä Altia Oyj:n tehdas. VAHTI 2003- aineiston mukaan karkean tason tulva-alueelle jää 17 teollisuuslaitosta, 7 jätevedenpuhdis- tamoa, 12 jätteenkäsittelylaitosta sekä 5 huoltoasemaa, joista kaikki sijaitsevat Seinäjoella; neljä taajaman alueella ja sen läheisyydessä sekä yksi Ylistaron taajamassa. Lisäksi Ilmajoen tulvariski- kartoituksen mukaan Ilmajoen taajaman tulva-alueella sijaitsee yksi huoltoasema. Tulva-alueella on myös paljon navetoita ja turkistarhoja, joista suurtulvan sattuessa voi huuhtoutua suuria määriä ravinteita vesistöön. Tulva-alueella sijaitsee yhteensä 65 eläinsuojaa.
Karkean tason tulva-alueella sijaitsevat jätevedenpuhdistamot ovat: Jalasjärven kunnan jäteveden- puhdistamo (Jokipii), Kurikan kaupungin keskuspuhdistamo, Luopajärven jätevesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo (Jalasjärvi), Asuulin lomakeskuksen jätevedenpuhdistamo (Kauhajoki), Mustasaaren kunnan jätevedenpuhdistamo, Peräseinäjoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamo (Sei- näjoki) ja Seinäjoen kaupungin jätevedenpuhdistamo. Atria Oyj:n Seinäjoen tehtaan ja Valio Oy:n jätevedet johdetaan Seinäjoen puhdistamolle, jossa käsitellään vuosittain noin 7 milj. m3 jätevettä.
Puhdistamolla on tulvapumput, mutta suurtulvalla ne menettävät tehonsa ja tulva lamauttaa koko jätevedenpuhdistuksen. Näiden jätevedenpuhdistamojen lisäksi Ilmajoen tulvariskikartoituksen mukaan karkealla tulva-alueella sijaitsee myös Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistuslaitos. Ilmajo- en jätevedenpuhdistamon vuosittain puhdistamasta 1 milj. m3 jätevedestä Altia Oyj:n osuus on noin 40 %. Myös Lakeuden Etappi Oy:n sekä Ilmajoen Osuusmeijerin esikäsitellyt jätevedet joh- detaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistuslaitokselle. Lisäksi tulva-alueella sijaitsee tehtyjen tulvariskikartoitusten mukaan useita viemärilinjaston pumppaamoja. Jätevedenpumppaamot toi- mivat sähköllä, joten sähköjen katkeaminen tai laitteiden kastuminen saattaa lakkauttaa niiden toiminnan. Jätevesiverkosto voi myös täyttyä tulvavedestä, jolloin pumppaamot eivät enää pysty toimimaan. Jätevesiverkoston täyttyessä tulvavedellä jätevesi nousee viemäreiden kautta talojen kellareihin. Jätevesiverkostosta tulvan aikana purkautuvat jätevedet ovat ympäristölle haitallisia ja lisäksi ne ovat myös suuri terveydellinen riski.
Tarkasteltaessa suurtulvatilannetta, jossa ympäristöä pilaavia aineita on mahdollista päästä Kyrön- joen vesistöön, on huomioitava, että Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Pilvilam- men varastoaltaaseen pumpattavan raakaveden varastokapasiteetti on korkeintaan 4 kuukautta.
Kyrönjoki laskee Vassorfjärdeniin, joka on vesipuitedirektiivin mukainen Natura 2000-kohde.
Tulva ei aiheuta suojelualueelle merkittävää haittaa muuta kuin silloin, jos tulvaveden mukana ympäristöön kulkeutuu haitallisia aineita. Kuvassa 27 on esitetty kohteet, jotka voivat aiheuttaa tulvatilanteessa ympäristön äkillistä pilaantumista Kyrönjoen vesistöalueella.
Kuva 27. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevat kohteet, jotka voivat aiheuttaa tulvatilanteessa (1/1000 vuot- ta) ympäristön äkillistä pilaantumista. (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008) Tarkasteltaessatulvariskiä kulttuuriympäristölle tarkastelussa otetaan huomioon rakennussuoje- lukohteet, rautatiesopimuskohteet, vaalittavat valtion rakennusperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet, muinaisjäännökset, suojellut kirkot, museot, kirjastot ja taidegalleriat. Tulvista voi aiheutua vahinkoja kulttuuriympäristölle, jos tulvavesi kas-
telee vanhoja rakennuksia. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 - kohteista karkean tason tulva-alueen alle ainakin osittain jäävät seuraavat kohteet:
- Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie Kauhajoella - Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu
- Könnien talot Ilmajoella - Isonkyrön vanha kirkko
- Orisbergin ruukinalue Isossakyrössä
- Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner Isossakyrössä - Moippevägenin kiviaidat Mustasaaressa
- Merikaarron myllykosket, jokivarsiasutus ja Kolkin kartano Vähässäkyrössä - Vähänkyrön kirkonmäki, kirkkosaari ja pappila
- Seinäjokivarren kyläasutus; Viitalan ja Kihniän kylät Seinäjoella - Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas Kurikassa
- Törnävän ruukinkartanon alue Seinäjoella - Luopajärven kyläasutus Jalasjärvellä
- Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus Ilmajoella
Lisäksi tulva-alueella sijaitsee neljä rakennussuojelukohdetta (yksi Kauhajoella, yksi Ylistarossa ja kaksi Isossakyrössä) sekä yksi rakennussuojelukohdealue Seinäjoen taajamassa. Lisäksi tulva- alueella on kahdeksan muinaisjäännösaluetta (suurin osa Seinäjoella, yksi Vähässäkyrössä) sekä kymmenen yksittäistä muinaisjäännöstä (7 Isonkyrön lähellä, yksi Ilmajoen taajamassa, kaksi Ja- lasjärvellä). Tulva-alueella sijaitsee lisäksi kirjasto/arkisto sekä Seinäjoella että Isossakyrössä.
Ilmajoen sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön alueilla tehtyjen tulvavaarakartoitusten mukaan Ilmajoen kirkko, Könnien talot, Isonkyrön vanha kirkko ja Kolkin kartanon päärakennus eivät kuitenkaan sijaitse keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvatilanteen mukaisella tulva-alueella.
Tarkasteltaessa merkittäviä tulvariskejä (laki tulvariskien hallinnasta) ympäristölle ja kult- tuuriympäristölle aiheutuvien haittojen perusteella Kyrönjoen vesistöalueella esille nousi- vat seuraavat alueet: Isonkyrön taajama, Seinäjoen taajama ja Ilmajoen taajama.
Kuva 28. Karkean tason tulva-alueen (1/1000 vuotta) alle osittain jäävät kulttuuriympäristökohteet Kyrön- joen vesistöalueella. (© SYKE, Alueelliset ELY-keskukset; Museovirasto)
6.5 Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot
Tarkasteltaessa tulvariskiä yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille tarkastelussa otetaan huomioon vesistöalueen infrastruktuuri; tie- ja rautatieverkostot, sähkönjakelu- ja tietoliikenne- verkostot, väestönsuojat, pelastustoimen rakennukset, vesi- ja viemäriverkostot sekä kaukolämpö- putkistot.
Kuvassa 29 on esitetty Kyrönjoen vesistöalueen tieverkoston pääväylät ja niiden mahdolliset kat- keamiskohdat. Vaasasta Liminkaan kulkeva valtatie 8 jää karkean tason tulva-alueelle noin 5 km
matkalta. Laihialta Ylistaroon kulkeva valtatie 18, Ylistarosta Kyyjärvelle kulkeva valtatie 16 ja Ylistarosta Seinäjoen kautta Jalasjärvelle kulkeva kantatie 64 jäävät monin paikoin karkean tason tulva-alueelle. Seinäjoelta Uudenkaarlepyyn Ytterjeppoon kulkeva valtatie 19 jää tulva-alueelle muutamissa paikoin. Syyskuussa 2009 valmistunut 6 km pituinen Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie jää tulva-alueelle alle 4 km matkalta. Vaasasta Tampereelle kulkeva valtatie 3 jää monin paikoin karkean tason tulva-alueelle. Suurtulvalla vesi nousee todennäköisesti Kyrönjoen alaosalla välillä Ylistaro-Koivulahti maanteille ja saattaa katkoa kulkuyhteydet. Suurtulva voi myös vaurioittaa Kyrönjoen ylittäviä siltoja, sillä vesi saattaa nousta muutamien siltojen kohdalla kansirakenteisiin asti. Osittain tiet ovat rakennettu sen verran korkealle, että tulvavedet eivät todennäköisesti katkai- se teitä, mutta saattavat muuten hidastaa tieliikennettä. Myös rautatiet ovat joiltakin osin mallinne- tulla tulva-alueella, mutta koska rautatiet ovat rakennettu korkealle, niin on epätodennäköistä, että tulva nousisi niin korkealle. Tulvavedet saattavat kuitenkin vahingoittaa rautateiden rakenteita.
Huomioonotettava yksittäinen kohde on Seinäjoen varressa Rengonkylässä sijaitseva Seinäjoen lentokenttä. Suurella tulvalla vesi saattaa nousta lentokentän kaakkoisosaan ja lisäksi kulkuyhtey- det kentälle saattavat ainakin osittain katketa.
Tarkasteltaessa tulva-alueelle jääviä yhteiskunnan kannalta tärkeitä kohteita Kyrönjoen vesistö- alueella huomioidaan tietoliikenteen rakennukset, paloasemat, väestönsuojat, sähköasemat, ener- giantuotanto- ja siirtorakennukset sekä vedenottamot.
Yhteiskunnan kannalta tärkeitä kohteita Kyrönjoen karkean tason tulva-alueella on seuraavasti:
- 1 pintavedenottamo Mustasaaren Veikkaalassa (Vaasan Veden vedenottamo; 61 000 asu- kasta)
- 21 tietoliikenteen rakennusta etupäässä vesistön keski- ja alaosalla - 22 energiantuotanto- ja siirtorakennusta
- 3 paloasemaa, jotka sijaitsevat Veikkaalan kylässä, Isonkyrön taajamassa ja Ylistaron taa- jamassa
- 5 väestönsuojaa, joista kaksi sijaitsee Kauhajoen taajamassa, kaksi Seinäjoen keskustassa ja yksi Koivulahdessa
- 12 sähköasemaa, jotka sijaitsevat Vähänkyrön Merikaarrossa, Vähänkyrön taajamassa, Isonkyrön Taipaleessa ja Reinilässä, Ylistaron Kylänpäässä, 3 Seinäjoen keskustan alueel- la, Kurikan Nummissa, Kauhajoen taajamassa ja 2 Peräseinäjoen taajaman eteläpuolella - 11 pohjavedenottamoa, jotka sijaitsevat Mustasaaren Koivulahdessa, Isonkyrön Palonky-
lässä, Ylistarossa, Ilmajoen Alajoella (3 kpl), Kurikan Panttilassa (2 kpl), Kurikan Mylly- kylässä, Jalasjärven Ala-Vallissa ja Seinäjoen Korteskylässä.
Näiden lisäksi tehtyjen tulvariskikartoitusten mukaan Ilmajoen taajamassa sekä Seinäjoen Rengas- tien ja Joupin alueilla jää tulva-alueelle useita väestönsuojia. Ilmajoen tulvavaarakartoituksen mu- kaan taas Kurikan Panttilassa sijaitsevat kaksi pohjavedenottamoa ja Ilmajoen Alakylällä sijaitse- vista pohjavedenottamoista kaksi eivät sijaitse keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvan tulva- tilanteen mukaisella alueella.
Kunnallistekniikalle voi aiheutua vahinkoja juomaveden sotkeutumisesta ja viemäriveden ohi- pumppauksesta ja kaukolämpöputkistokanavat voivat täyttyä tulvavedellä. Lukuisia muuntajia ja suurjännitepylväitä jää myös karkean tason tulva-alueelle. Puistomuuntamoille tulva voi aiheuttaa haittaa puolen metrin vesisyvyydellä, pylväsmuuntamoille haittaa voi aiheutua veden syövyttäessä maata pylvään juurelta. Sähköaseman kastuminen voi aiheuttaa sähköjen katkeamisen, jos sähkön- saantia ei voida korvata toisella asemalla.
Tarkasteltaessa merkittäviä tulvariskejä (laki tulvariskien hallinnasta) yhteiskunnan kan-
Kuva 29. Tiestön pääväylät ja rautatiet sekä niiden mahdolliset katkeamiskohdat Kyrönjoen vesistöalueella suurtulvalla (1/1000 vuotta). (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus;© VTJ/VRK 4/2008; ©Liikennevi- rasto/Digiroad 2010; ©MML lupa nro 7/MML/09)
6.6 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka
Kyrönjoella on useita tulvasuojelupenkereitä ja patoja, jotka lisäävät suurtulvatilanteessa tulvaris- kiä asutukselle ja yhteiskunnalle. Patoturvallisuuslain piiriin kuuluvat padot (16 kpl) on esitetty kappaleessa 2.6 taulukossa 8. Lähinnä maatalouden tulvasuojelutarpeisiin, keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvalle tulvalle mitoitettuja tulvapenkereitä on Kyrönjoen ala- ja yläosalla sekä Sei- näjoen keskiosalla. Asutuksen tulvasuojelua varten tehtyjä tulvapenkereitä on Ilmajoen ja Jalasjär- ven taajamissa, Seinäjoen Munakassa sekä Kauhajoen Asuulissa. Näiden penkereiden on arvioitu suojaavan vielä keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa. Keskimäärin kerran 250 - 1000 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa vesi pääsee leviämään tulvapenkereiden taakse, jolloin ne menettävät merkityksensä.
Patoturvallisuuslain mukaan 1-luokan padoille on tehtävä vahingonvaaraselvitys ja turvallisuus- suunnitelma, joissa selvitetään patomurtumasta aiheutuvan tulva-aallon eteneminen ja leviäminen sekä siitä aiheutuvat vahingot. Kyrönjoen vesistöalueella nämä on tehty Kyrkösjärven, Pitkämön ja Kalajärven tekojärville. Liikapuron tekojärvelle on tehty alustava vahingonvaaraselvitys ja tur- vallisuussuunnitelma on valmisteilla.
Kyrkösjärven tekojärven vahingonvaaraselvityksessä on tarkasteltu patomurtuman eri vaihtoehto- ja. Turvallisuussuunnitelmaan on lähemmän tarkastelun kohteeksi valittu tilanne, jossa poikkeuk- sellisen luonnontulvatilanteen takia tekojärven vesipintaa on jouduttu nostamaan 0,5 m yli tavan- omaisen tulvanaikaisen korkeuden, jolloin pato murtuu sisäisen eroosion vuoksi. Tulva-aallon suurin virtaama heti padon alapuolella on noin 2200 m3/s. Tulva on suuruusluokaltaan kymmeniä kertoja suurempi kuin alueilla tunnetut tulvatapahtumat. Laajat asuinalueet jäävät useita metrejä veden alle. Myös veden virtausnopeudet ovat huomattavasti suurempia kuin luonnontulvissa. Lä- himmillä asuntoalueilla Kärjen ja Soukkajoen kaupunginosissa, tulva-aalto nousee vaaratasoon ajassa 1 h 15 min ja huippukorkeuteensa ajassa 2 h 45 min. Tulvan ollessa korkeimmillaan ajassa 3 h 30 min peittyy Seinäjoen keskusta rautatieasemaa myöten lähes kauttaaltaan veden alle. Ku- vassa 30 on esitetty Kyrkösjärven tekojärven tulva-aallon leviäminen ja arvioidut vesisyvyydet HQ1/100 patomurtumatilanteessa. (PR Vesisuunnittelu Oy 2005) Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn paikkatietoaineistoihin perustuvan tunnuslukutaulukon mukaan Kyrkösjärven patomurtu- man vahingonvaara-alueella asuu yhteensä noin 9600 asukasta, joista noin 3000 yli 1 m tul- vasyvyysalueella.
Pitkämön tekojärven vahingonvaaraselvityksen mukaan todennäköisin patomurtuman mekanismi on 26,5 m korkean pääpadon keskellä sisäisenä eroosiona tapahtuva murtuma, jolloin maksimivir- taama syntyvästä aukosta on 1900 m3/s. Virtaama pienenee kuitenkin pienen varastotilavuuden vuoksi jo 2,5 – 3 tunnin kuluttua luonnollista tulvavirtaamaa 200 m3/s vastaavalle tasolle. Tulva on kuitenkin padon lähialueella kymmeniä kertoja suurempi kuin alueella tunnetut tulvat. Padon ja Kurikan kaupungin välisellä alueella jokiuoman läheiset alueet jäävät yli 5 m veden alle. Vastaa- vasti veden virtausnopeudet nousevat selvästi luonnontulvaa suuremmiksi. Vahingonvaaraa aiheu- tuu padon ja Ilmajoelle ulottuvan vahinkoalueen välillä yhteensä noin 280 ihmiselle ja noin 110 asuinrakennuksille sekä usealle sillalle. Kuvassa 30 on esitetty Pitkämön tekojärven tulva-aallon leviäminen ja arvioidut vesisyvyydet HQ1/100patomurtumatilanteessa. (Leiviskä ym. 2003)
Kalajärven tekojärven vahingonvaaraselvityksen mukaan Kalajärven tekojärvellä tapahtuvan pa- tomurtuman seurauksena tulva-aalto suuntautuu murtumapaikan mukaan joko Nurmonjoen tai Seinäjoen vesistöön aiheuttaen mittavia vahinkoja. Seinäjoen vesistöön suuntautuvan reitin turval- lisuussuunnitelmassa on tarkasteltu tilannetta, jossa poikkeuksellisen luonnontulvatilanteen takia tekojärven vesipinta nousee 0,2 m yli hätäHW-tason, jolloin pato murtuu sisäisen eroosion vuoksi.
1700 m3/s. Tulva aiheuttaa kulkumatkallaan vaaraa 2 – 3 km etäisyydellä sijaitsevalle Peräseinäjo- en taajamalle ja 23 km etäisyydellä sijaitsevalle Seinäjoen kaupungin asuinalueille sekä näiden välillä sijaitsevalle asutukselle. Peräseinäjoen taajamassa vahingonvaaraa aiheutuu noin 1000 ih- miselle ja noin 300 asuinrakennukselle. Seinäjoen kaupungin keskustaan tulva-aalto saapuu noin 24 tuntia patomurtuman jälkeen aiheuttaen vaaraa yli 4000 ihmiselle ja noin 1300 asuinrakennuk- selle. Väliin jäävällä alueella aiheutuu vaaraa noin 500 ihmiselle ja 175 asuinrakennukselle. Myös suurin osa silloista tuhoutuu. (PR Vesisuunnittelu Oy 2005)
Liikapuron tekojärven alustavan vahingonvaaraselvityksen mukaan patomurtumasta aiheutuu vaa- raa 6 asuinrakennukselle ja 7 lomarakennukselle. Selvityksen perusteella on Liikapuron tekojärven patorakenteiden luokitusta nostettu 1-luokkaan, jolloin on laadittava myös turvallisuussuunnitel- ma. (Aaltonen & Huokuna 2007)
Yksittäisen padon aiheuttama tulvariski on jo otettu huomioon patoturvallisuuslain ja asetuksen määräämin toimenpitein. Pääsääntönä voidaan pitää, että pelkästään yksittäisen padon sortuman aiheuttaman tulvariskin perusteella ei ole perusteltua nimetä aluetta merkittäväksi tulvariskialu- eeksi. Patoja, joiden vahingonvaara-alueella välittömästi padon alapuolella asuu huomattava mää- rä ihmisiä, on tarkasteltava kuitenkin erikseen. Tämän vuoksi jatkotarkasteluun on otettu Kyrkös- järven padon sortumariski ja sen vaikutukset Seinäjoen taajamaan.
Tarkasteltaessa vesistörakenteiden aiheuttamaa tulvanuhkaa esille nousi Seinäjoen taajama.
Kuva 30. Kyrkösjärven ja Pitkämön tekojärvien tulva-aallon leviäminen ja arvioidut vesisyvyydet HQ1/100patomurtumatilanteessa. (© SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
7 Yhteenveto
Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesäl- lä 2010. Laissa ja asetuksessa on säädetty tulvariskien hallinnan suunnittelusta merkittäville tulva- riskialueille. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika 22.12.2011) etsitään alueet, joil- la tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat (määräaika 22.12.2013) sekä tulvariskien hallintasuunni- telmat (määräaika 22.12.2015).
vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden luku- määrä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta.
Tulvariskien alustavissa arvioinnissa tarkastellaan seuraavia tulvan vahingollisia seurauksia:
vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle;
välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen;
yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen kes- keytyminen;
pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle.
Tässä raportissa on arvioitu vesistöstä aiheutuvat tulvariskit Kyrönjoen vesistöalueella. Arvioin- nissa on mm. kuvattu alueen vesistö, kerätty tiedot esiintyneistä tulvista ja niistä aiheutuneista tulvavahingoista sekä arvioitu mahdollisia tulvia ja tulvariskejä. Taulukossa 15 on koottu yhteen- vetona kappaleessa 6 esille nousseet alueet perusteluineen.
Taulukko 15. Yhteenveto kappaleessa 6 tunnistetuista tulva-alueista Kyrönjoen vesistöalueella.
Tulva-alue Kunta Perustelut/riskikohteet tulva-alueella (1/1000 vuotta) Koivulahti Mustasaari -tapahtuneet tulvat
-kaavoitus-/rakentamispaineet -jätevedenpuhdistamo
-tieyhteydet Veikkaala Mustasaari -tapahtuneet tulvat
-pintavedenottamo (Vaasan Vesi) Merikaarto Vähäkyrö -tapahtuneet tulvat
-tiheää asutusta
-kaavoitus-/rakentamispaineet Vähänkyrön
taajama
Vähäkyrö -tiheää asutusta
-kaavoitus-/rakentamispaineet Tervajoki Tervajoki -tiheää asutusta
Isonkyrön taa- jama
Isokyrö -tapahtuneet tulvat (usein jääpatotulvia) -tiheää asutusta
-vaikeasti evakuoitavat kohteet
-ympäristö-/kulttuuriympäristökohteet -tieyhteydet
Malkamäki- Ilmajoen taaja- ma
Ylistaro, Ilmajoki
-tapahtuneet tulvat -tiheää asutusta
-kaavoitus-/rakentamispaineet -vaikeasti evakuoitavat kohteet
- ympäristö-/kulttuuriympäristökohteet -jätevedenpuhdistamo
-tieyhteydet Seinäjoen taa-
jama
Seinäjoki -tiheää asutusta
-kaavoitus-/rakentamispaineet
-ympäristö-/kulttuuriympäristökohteet -jätevedenpuhdistamo
-tie- ja lentoliikenneyhteydet
-vesistörakenteet (Kyrkösjärven padon sortumariski) Jalasjärven taa-
jama
Jalasjärvi -tapahtuneet tulvat -jätevedenpuhdistamo Aronkylä Kauhajoki -tiheää asutusta
-vaikeasti evakuoitavat kohteet
Kyrönjoen vesistöalueelta ehdotetaan mahdolliseksi merkittäväksi tulvariskialueeksi kahta yhtäjaksoista aluetta: Ilmajoki-Munakka-Seinäjoki ja Ylistaro-Veikkaala. Alueet on esitetty kuvissa 31a ja 31b. Rajauksessa on otettu huomioon tulvakartoituksen tarpeet. Ilmajoki-Munakka- Seinäjoki-alueella on arviolta 800 asukasta harvinaisen tulvan (1/1000 vuotta) peittämällä alueella ja Ylistaro-Veikkaala-alueella vastaavasti noin 700 asukasta.
Merkittävien tulvariskialueiden lisäksi Kyrönjoen vesistöalueelta nousivat tarkasteluissa esille seuraavat alueet: Koivulahti (Mustasaari), Aronkylä (Kauhajoki) ja Jalasjärven taajama.
Alueiden ei kuitenkaan katsota olevan merkittäviä tulvariskialueita, mutta alueille suositellaan tehtäväksi tarkempia tulvakartoituksia.
Kuva 31a. Kyrönjoen vesistöalueelle ehdotetut merkittävät tulvariskialueet sekä muut tunnistetut tulvariskialueet. (©SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus; © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659)
Kuva 31b. Kyrönjoen vesistöalueelle ehdotetut merkittävät tulvariskialueet. (©SYKE, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus; © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659)
8 Kirjallisuus ja lähteet
Aaltonen, J. & Huokuna, M. 2007. Liikapuron altaan alustava vahingonvaaraselvitys. Suomen ympäristökeskus, raportti. 25 s. + liitteet.
Alho P., Sane M., Huokuna M., Käyhkö J., Lotsari E. & Lehtiö L. 2008. Tulvariskien kartoittami- nen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2008. 99 s.
Berghäll, J. & Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. Suomen ympäristö 44/2008.
Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja- sarja A 126. 166 s.
Etelä-Pohjanmaan liitto. Maakuntakaavoitus. [Viitattu 9.8.2010]. Saatavilla www-muodossa:
<URL:http://www.epliitto.fi/>.
Haapamäki, V. 1994. Kyrönjokivarren asutuksen tulvavahinkojen riskianalyysi. Insinöörityö.
Vaasan teknillinen oppilaitos, rakennusosasto. 60 s + liitteet.
Huttu, U. 1992. Tulvasuojelun tarve Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin alueella. 5 s. + liitteet.
Itämeriportaali 2010. [Viitattu 2.8.2010]. Saatavilla www-muodossa:
<URL: http://www.itameriportaali.fi/>
Kakkuri 1990. GTK. Maankohoaminen. [Viitattu 15.10.2010]. Saatavilla www-muodossa:
<URL:http://www.gtk.fi/aineistot/sanasto/isobaasi.htm>
Korhonen, J. 2007. Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Suomen ym- päristö 45/2007.
Leiviskä, P., Aaltonen, E., Talvitie, H. ja Syvänen, K. 2003. Länsi-Suomen ympäristökes- kus, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Ilmajoen ja Kurikan paloasemat: Pitkämön tekojärven turvallisuussuunnitelma. 20 s. + liitteet.
Länsi-Suomen ympäristökeskus 1995. Tulvasuojelun tarve Länsi-Suomen ympäristökeskuk- sen alueella. Moniste. 26 s.
Maaseutuvirasto 2010. Tulvavahinkotietokanta.
Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. [Viitattu 6.8.2010]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://www.rky.fi/>
Nuotio, E. 2008. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. Länsi-Suomen ympäristökeskuk- sen raportteja 1/2008. 164 s.
Ollila, M., Virta, H. & Hyvärinen, V. 2000. Suurtulvaselvitys. Arvio mahdollisen suurtulvan aihe- uttamista vahingoista Suomessa. Luonto ja Luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus 441. 148 s.
Orrenmaa, A. 2004. Kyrönjoen tulvasota. Alueelliset ympäristöjulkaisut 338. 120 s.
Oy Vesirakentaja 2007. Voimaa vedestä, Tulvariskien hallinnan hankkeet 15.8.2008. Erillisraport- ti Maa- ja metsätalousministeriölle. 65 s.
Pohjanmaan liitto. Maakuntakaavoitus. [Viitattu 9.8.2010]. Saatavilla www-muodossa: <URL:
http://www.obotnia.fi/>.
PR Vesisuunnittelu Oy 2005. Länsi-Suomen ympäristökeskus & Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos:
Kyrkösjärven tekojärven turvallisuussuunnitelma. Päivitys 01, 2005. 42 s. + liitteet.
PR Vesisuunnittelu Oy 2005. Länsi-Suomen ympäristökeskus & Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos:
Kalajärven tekojärven Seinäjoen suuntaisen reitin turvallisuussuunnitelma. 50 s. + liitteet.
Rautio L.M., Aaltonen E-K & Storberg K.E. (2006). Kyrönjoen vesistöalueen alustava hoito- ohjelma. Preliminärt skötselprogram för Kyro Älvs vattendragsområde. Alueelliset ympäristöjul- kaisut. Länsi-Suomen ympäristökeskus nro 419.
Sane, M. SYKE. 2010. Opas tulvariskien alustavaan arviointiin (TURINA). 98 s.
Suomen Salaojakeskus Oy 2010. Ilmajoen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. 68 s.
Suomen ympäristökeskus 2009. Vesistötulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologian yksikön simuloidut arvot Kyrönjoen vesistöalueelle.
Julkaisematon.
Syvänen, K. 1978. Jääpato- ja suppotulvakohteet. Vaasan vesipiiri. Moniste, 11 s.
Syvänen K. & Leiviskä P. 2007. Kyrönjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. LSUra 1/2007.
56 s.
Tilastokeskus 2009. Väestöennuste. [Viitattu 9.8.2010]. Saatavilla www-muodossa:
URL:http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_vaenn_tau_102_fi&ti=V%E4est%F6ennute +2009+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+alueittain+2009+%2D+2040&path=../Database/StatFin/v rm/vaenn/&lang=3&multilang=fi
Timonen, R. 1984. Kevään 1984 tulvan harvinaisuus Jalasjoella. Muistio 25.9.1984. Vesihallitus.
3 s.
Turunen, H. 1985. Lakeuden joet.Etelä-Pohjanmaan vesienkäytön historia. Kytösavut XV. 288 s.
Vaasan läänin seutukaavaliitto 1985. Pohjanmaan kevättulvat 1984 – mitä lehdet kirjoittivat. Sarja D:11. 39 s.
Vaasan läänin seutukaavaliitto & Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri 1989. Kyrönjoen tulva-alueet. 68 s.
Vaasan vesipiiri 1984. Tulva-alueet Vaasan vesipiirin alueella keväällä 1984. Moniste, 2 s.
Veijalainen, N. 2008. Ilmastonmuutos: vaikutus hydrologiaan, vesivaroihin ja säännöstelyi- hin. Esitelmä 12.2.2008.
Veijalainen, N. & Vehviläinen, B. 2008. Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus – vaikutus mi- toitustulviin. Suomen ympäristökeskus.
Veijalainen, N. & Vehviläinen, B. 2009. Vesistötulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Esitelmä Tulvakartoitukset ja tulvariskien alustava arviointi –päivillä 21.- 22.9.2009.
Vesihallitus 1982. Pohjanmaan vesistöhankkeiden käyttö. Vesihallituksen monistesarja 1982:125.
131 s. + liitteet.
Vesihallitus 1984. Pohjanmaan etelä-, keski- ja pohjoisosan vesien käytön kokonaissuunnitelmat.
Vesihallituksen julkaisuja 43. 239 s.
Ympäristöhallinnon tietojärjestelmät 2010.
Ympäristöministeriö 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla.
Ympäristöministeriön raportteja 20/2008.
Liitteet
Liite 1. Kulttuuriympäristökohteet Kyrönjoen vesistöalueella.
(© SYKE, Alueelliset ELY-keskukset; Museovirasto)
Liite 2. Suunniteltu maankäyttö Kyrönjoen vesistöalueella
Liite 2b. Suunniteltu maankäyttö Kyrönjoen vesistöalueella
Liite 3. Kyrönjoen vesistöalueella toteutetut vesistörakenteet ja –toimenpiteet
Liite 3b. Kyrönjoen vesistöalueella toteutetut vesistörakenteet ja –toimenpiteet
Liite 3c. Kyrönjoen vesistöalueella toteutetut vesistörakenteet ja –toimenpiteet
