Kemin tulvakartoitusraportti

(1)

Kemin tulvakartoitusraportti

Tulvariskikartoitus 2019 Kemin rannikkoalue

3.4.2020 Anna Kurkela

8.1.2021 (päivitetty jätevesihuollon kohteiden tietoja ja tehty raportista saavutettava) Niina Karjalainen

(2)

Sisältö

1 Johdanto ... 3

2 Rannikkoalueen kuvaus ... 5

3 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot ... 6

4 OSA 1: Tulvavaarakartoitus ... 7

4.1 Tulvavaarakartoituksen lähtötiedot ... 7

4.1.1 Vedenkorkeushavainnot ... 7

4.1.2 Kartoitetukseen määritetyt vedenkorkeudet ... 7

4.1.3 Vedenkorkeuksien toistuvuusanalyysi ... 9

4.1.4 Maaston korkeusaineisto ... 9

4.1.5 Muut rakenteet ...10

4.2 Tulvavaarakartoituksen tulokset ...11

4.2.1 Käytetty ohjelmisto ...11

4.2.2 Tulokset...11

4.2.3 Tulvasuojellut alueet ...12

5 OSA 2: Tulvariskikartoitus ...13

5.1 Aineisto ja menetelmät ...13

5.2 Kemin tulvariskikohteet...14

5.2.1 Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ...14

5.2.2 Välttämättömyyspalvelun keskeytyminen ...17

5.2.3 Elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan keskeytyminen ...22

5.2.4 Vahingollinen seuraus ympäristölle ...24

5.2.5 Vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle ...26

5.3 Tulvariskitarkastelun johtopäätökset ja yhteenveto ...28

6 Tulvakartoituksen epävarmuuksien tarkastelu ...31

7 Kirjallisuus ...32

(3)

1 Johdanto

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa Perämeren rannikolla. Rannikkoalueella tulvavaara poikkeaa sisävesistä. Tulva- riskiin vaikuttavat sääilmiöistä riippuvaiset lyhytaikaiset vedenkorkeusvaihtelut, maankohoaminen, valtamerten merenpinnan nousu sekä Itämeren vesimäärän pitkäaikaiset muutokset. Kemin tulvariskialue on tiiviisti asutettua kau- punkialuetta, jossa merenpinnan äkillinen nousu voi saada aikaan merkittävää vahinkoa.

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä 2010. Lain tarkoi- tuksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain mukaisesti alue, jolla tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi.

Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelma. Tulva- vaarakartat kuvaavat erisuuruisilla todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueita ja tulvariskikartoista ilme- nevät tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään tulvariskien hallinnalle tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Suomessa nimettiin tällöin yhteensä 21 merkittävää tulvariskialuetta. Kemin kaupungin alueelta tunnistettiin tulvariskejä jo vuoden 2011 arvioinnissa, mutta sitä ei nimetty epätarkan merialueen tulva-aineiston vuoksi. Vuonna 2018 alustava arviointi tarkistettiin. Kemin rannikkoalueelta oli käytettävissä koko Suomen rannikkoalueelta tulvavaarakartta ja Kemin tulvariskit pystyttiin arvioi- maan tarkemmin. Kemi nimettiin merkittäväksi tulvariskialueeksi merivedenpinnan noususta aiheutuvan tulvariskin vuoksi vuoden 2018 arvioinnissa. Kemin alueelta on saatavilla valtakunnallinen Suomen ympäristökeskuksen ja llmatieteenlaitoksen laatima tulvavaarakartta. Tähän raporttiin on koottu taustatiedot tulvavaara- ja tulvariskikartoi- tuksesta.

Kemin rannikkoalueen tulvavaarakartta ulottuu koko matkalle Kemin kaupungin rannikkoalueella. Kemin tulvavaarakartat ja riskikartat ovat katseltavissa ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa osoitteessa www.ymparisto.fi/tulvakartat. Tulvakartat ovat saatavilla vapaasti käytettäväksi myös ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelusta paikka- tietoaineistona ja -rajapintana (www.syke.fi/avointieto).

(4)

Kuva 1. Kemin merkittävän tulvariskialueen rajaus ja sijainti Perämeren rannikkoalueella alueella.

(5)

2 Rannikkoalueen kuvaus

Perämeren rannikkoalue on hyvin alavaa ja tasaista seutua, korkeus merenpinnasta on rannikolla korkeimmillakin alueilla alle sata metriä. Perämeri on matala merialue, sen keskisyvyys on noin 40 metriä ja suurin syvyys 148 metriä. Perämerellä on pitkä jääpeitteinen kausi, jolloin jäät muokkaavat alueen rantoja ja saaria. Perämeren rannikolla maankohoaminen on hyvin nopeaa, Kemissä maa kohoaa noin 7,35 mm vuodessa. Perämeren suolapitoisuus on Itämeren alhaisin, suurten mereen laskevien jokien ansiosta Perämeren vesi on lähes makeaa murtovettä ja se muistuttaa ominaisuuksiltaan järveä.

Kemin merkittävä tulvariskialue kuu- luu Kemijoen vesienhoitoalueeseen (kuva 2). Lapin alueella mereen las- kee sisämaasta viisi jokea, joiden va- luma-alue on yli 100 km². Merkittä- vimmät Perämereen laskevat joet ovat Torniojoki, Kemijoki ja Simojoki.

Näiden lisäksi mereen laskevat Vian- tienjoki ja Kaakamojoki. Kemin mer- kittävän riskialueen pohjoisosaan las- kee Kemijoki. Muut isot joet ovat riskialueen ulkopuolella.

Lähin merivedenkorkeuden havaintoasema sijaitsee Kemin Ajoksessa, jossa merivedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1922 lähtien. Merenpinnan korkeus käyttäytyy eri tavoin eri vuo- denaikoina, mikä johtuu lähinnä tuulen ja ilmanpaineen käyttäytymisen vuotuisesta kierrosta. Keskimääräi- nen merenpinnan korkeus on Suo- men rannikolla korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan touko- kuussa. Ilmatieteenlaitoksen vahvis- tama teoreettinen keskivedenkor- keus Kemin havaintoasemalla on vuonna 2018 N2000+1,07 cm. Tammi- kuussa 2018 merivedenkorkeus on - 13 cm teoreettisen keskiveden suhteen.

Kuva 2. Kemin tulvariskialueen sijainti Kemijoen vesienhoitoalueella.

Voimakkaat syys- ja talvimyrskyt voivat aiheuttaa poikkeuksellisia merivesitulvia. Jos alueella vallitsee veden pintaa nostava matalapaine, ulapalta tuleva voimakas tuuli kerää vettä lahdelle, jolloin veden seisovat aalto- liikkeet aiheuttavat vedenkorkeuden heilahduksen kohti lahden pohjukkaa, tällöin veden pinta voi nousta lah- della hyvin korkealle. Lapin rannikkoalueella vuosisadan yksi rajuimmista myrskyistä on ollut vuoden 1982 syyskuinen Mauri-myrsky. Myrsky kesti kaksi päivää. Mauri-myrskyn keskituulennopeus 18–20 metriä sekunnissa ja puuskissa 30–35 metriä sekunnissa. Voimakkaan tuulen takia merivesi pakkautui Perämeren pohjukkaan ja aiheutti äkillisen voimakkaan vedenpinnan nousun. Se iski voimakkaimmin Perämeren pohjukkaan, jolloin Kemissä vesi nousi yli kaksi metriä ja aiheutti erilaisia vahinkoja eri puolilla rannikkoa. Suurin virallinen mitattu vedenkorkeus oli Kemissä N2000+2,33 metriä (MW 1982 +201 cm).

(6)

3 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot

Kemin alueella ei ole tehty varsinaista tulvariskien hallintaa. Maankäytön suunnittelulla alimmat rakentamiskorkeudet huomioiden mahdollisille tulvavaara-alueille rakentamista on pyritty estämään.

Ajoksen satama-alueella Mauri-myrskyssä vaurioituneet rakenteet, kuten aallonmurtajat on tehty vahvemmiksi ja korkeammiksi korjauksen yhteydessä, jolloin ne kestävät uusia myrskyjä ja veden kohoamista paremmin.

(7)

4 OSA 1: Tulvavaarakartoitus

4.1 Tulvavaarakartoituksen lähtötiedot

4.1.1 Vedenkorkeushavainnot

Ilmatieteen laitos mittaa meriveden korkeutta Suomen rannikolla neljällätoista havaintoasemalla eli mareografilla.

Mareografit on sijoitettu riittävän lähelle toisiaan, jotta vedenkorkeuden muutokset voidaan laskea melko tarkasti koko Suomen rannikkoalueella. Perämeren alueella on kolme havaintoasemaa: Kemissä, Oulussa ja Raahessa (taulukko 4). Kemissä vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1922 lähtien. Vedenkorkeudet ilmoitetaan teoreettisen keskiveden suhteen ja ne voidaan muuntaa N2000-korkeusjärjestelmään. Suurin havaittu vedenkorkeus on Kemissä mitattu vuonna 1982, jolloin se oli +201 cm. Pienin mitattu vedenkorkeus on ollut vuonna 1923, jolloin se oli -125 cm.

Taulukko 1. Havaitut vedenkorkeuden suurimmat arvot Perämeren havaintoasemilla.

Havaintoasema Havaintopäivä Suurin havainto [m]*

Suurin havainto [N2000 + m]

Kemi 22.9.1982 2,01 2,33

Oulu 14.1.1984 1,83 2,12

Raahe 14.1.1984 1,62 1,90

(*verrattuna teoreettiseen keskivedenkorkeuteen)

Ilmatieteen laitos on kerännyt systemaattisesti tietoa voimakkaista myrskyistä vuodesta 1990 alkaen. Kemin alueella on ollut tällä ajanjaksolla kaksi voimakasta myrskyä, joulukuussa vuonna 1991 ja tammikuussa vuonna 2007.

Vuonna 1991 tuulen nopeus oli 26 m/s ja vuonna 2007 tuulen nopeus oli 25 m/s. Lisäksi alueella on kesäaikaan mitattu voimakkaita vahinkoja aiheuttaneita lyhytaikaisia ukkosmyrskyjä. Vahinkoja aiheuttaneita voimakkaita tuulia on ollut Kemin alueella ainakin elokuussa 1983 (19 m/s) ja kesäkuussa 1984 (15 m/s). (Ilmatieteenlaitos 2010.)

4.1.2 Kartoitetukseen määritetyt vedenkorkeudet

Ilmatieteenlaitos on määrittänyt vedenkorkeudet rannikkoalueen mareografeille seitsemälle eri ylittymistodennäköi- syydelle (kuva 3). Kemin tulvakartta kuvaa Ajoksessa sijaitsevan mareografin vedenkorkeudet.Vedenkorkeudet on laskettu teoreettisen keskivedenkorkeuden suhteen ja ne kuvaavat lyhytaikaisia vedenpinnan korkeusarvoja. Ve- denkorkeudet on esitetty N2000-järjestelmässä. Vedenkorkeuksien osalta on huomioitava, että ne muuttuvat vuo- sittain, koska teoreettisen keskiveden ja N2000-järjestelmän välinen korkeusero muuttuu.Ylittymistaajuusjakaumat edustavat vuotta 2011.

Rannikkoalueen tulvakarttaa varten Suomen ympäristökeskus on laatinut poikkileikkaukset mareografien kohdilta ja lisännyt poikkileikkauksiin Ilmatieteen laitoksen määrittämät vedenkorkeudet (kuva 4). Poikkiviivojen välinen alue on interpoloitu ja se kuvaa riittävän tarkasti merivedenpinnan korkeuden eri osissa merialuetta.

(8)

Kuva 3. Mareografien merivedenkorkeuden arvot vuonna 2011 seitsemällä eri ylittymistaajuustodennäköisyydellä.

Jakauma perustuu vuosien 1982–2011 kuukausittaisiin vedenkorkeuksien maksimiarvoihin. (MHW= vuosimaksi- mien keskiarvo) Vedenkorkeudet (cm) N2000-korkeusjärjestelmässä. (Kahma ym. 2014)

Kuva 4. Meritulvakartan poikkileikkaukset.

(9)

4.1.3 Vedenkorkeuksien toistuvuusanalyysi

Vedenpinnan korkeudet eri tulvatilanteissa ja tulva-alueen eri osissa määritetään toistuvuusanalyysillä vedenkor- keushavaintojen pohjalta. Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, mikä keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti. Esim.

tilastollisesti kerran 250 vuodessa toistuva tulva (1/250a) tarkoittaa, että tulva koetaan todennäköisesti neljä kertaa tuhannen vuoden aikana. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 0,4 %. Harvinaisen suurena tulvana voidaan pitää tulvaa, jonka toistuvuusaika on kerran 500…1000 vuodessa (vuotuinen todennäköi- syys 0,2…0,1 %).

Tulvalain (620/2010) mukaisesti tulvakartat tulisi laatia vähintään kerran 50 ja kerran 100 vuodessa toistuville tulva- tilanteille sekä erityistilanteille, joissa todennäköisyys on hyvin pieni. Meritulvakartat on laadittu seitsemälle eri toistuvuudelle (1/5a, 1/10a, 1/20a, 1/50a, 1/00a, 1/250a ja 1/1000a) (taulukko 2).

Taulukko 2. Tulvien toistuvuuden kuvaamisessa käytetyt termit.

Sanallinen kuvaus toistuvuudelle

Tulvan toistuvuus

Vuotuinen todennäköisyys

Todennäköisyys, että esiintyy ainakin yhden kerran seuraavan

100 vuoden aikana [%]

Kohtalaisen yleinen 1/20a 5 % 100 %

Melko harvinainen 1/50a 2 % 87 %

Harvinainen 1/100a 1 % 63 %

Erittäin harvinainen 1/250a 0,4 % 33 %

Erittäin harvinainen 1/1000a 0,1 % 9,5 %

4.1.4 Maaston korkeusaineisto

Tulvakartoitusta varten tarvitaan digitaalinen korkeusmalli, joka kuvaa alueen topografian riittävällä tarkkuudella (kuva 5). Korkeusmalli tarvitaan sekä lähtötietojen siirtämiseen laskentamalleille, että laskettujen vedenkorkeuksien esittämiseen kartalla. Korkeusmallin sekä virtauslaskennan antamien tulvakorkeuksien avulla on mahdollista mää- rittää tulvan alle jäävän alueen laajuus sekä veden syvyys eri kohdissa.

Tulvavaarakartoituksessa käytetty maaston korkeusaineisto on saatu Maanmittauslaitokselta. Korkeusmallin ruutu- koko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuudeksi on määritelty noin 0,3 metriä. Kartoituksessa korkeusmalli on ETRS-TM₃₅FIN koordinaatistossa ja N2000 -korkeusjärjestelmässä.

Kartoituksessa on käytetty erillistä rasterimuotoista siltojen kannen korkeusaineistoa, joka on tehty Suomen ympä- ristökeskuksessa. Aineisto on yhteensopiva muun korkeusmallin kanssa.

(10)

Kuva 5. Ote Kemin tulvakartoituksen korkeusmallista Kemin Ruutin ja Karjalahden alueelta.

4.1.5 Muut rakenteet

Tulvavaarakartoitettavalla alueella ei ole tulvapenkereitä eikä patoja. Muita rakenteita tulvakartoitetulla alueella ovat satama-alueiden rakenteet sekä teiden ja rautateiden sillat (kuva 6). Seuraavaan taulukkoon on koottu alueella olevat vesistön ylittävät sillat.

Taulukko 3. Kemin alueen vesistön ylittävät sillat (Väylävirasto 2020).

Sillan nimi Sillan nro/koodi Sillan pituus m Sillan rakenne

Isohaaran patosilta 1527 153 Teräsbetoninen voimalaitospatosilta

Isohaaran silta 1567/

2236 322 Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen

Vahihaaran silta 2235 100 Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta

Napvin silta 1346 15 Teräsbetoninen palkkisilta

Kaarelinsalmen silta 1087 64 Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikanti-

nen, liittorakenteinen

Rivinkarin silta 2184 74 Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta

Rytikarin silta 1597 24 Teräsbetoninen laattasilta

Karsimamaanojan silta 5195 3 Teräksinen putkisilta

Karsimaojan silta 5121 2 Teräksinen putkisilta

Verkkokarin silta 2222 18 Teräsbetoninen laattasilta

Isoruonaojan silta 2185 7 Teräsbetoninen laattasilta, elementtira-

kenteinen

Jarpin silta 2225 19 Teräsbetoninen laattasilta

Vahiruonaojan silta 2186 7 Teräsbetoninen laattasilta, elementtira-

kenteinen

Siikalammen silta 2226 16 Teräsbetoninen laattasilta

(11)

Kuva 6. Kemin tulvakartoituksen alueella olevat vesistön ylittävät sillat.

4.2 Tulvavaarakartoituksen tulokset

4.2.1 Käytetty ohjelmisto

Tulvavaarakartat on laadittu Suomen ympäristökeskuksessa ArcGIS-ohjelmalla (ArcMap versio 10.5) sekä sen laa- jennusosilla (3D Analyst 10.5.1 ja Spatial Analyst). Kartoitus on laadittu Suomen ympäristökeskuksessa tulvavaara- kartoitusta varten ohjelmoitua tulvavaarakartoitus-työkalua (versio v6 beta) käyttäen. Työkalu tuottaa tulvavaarakar- tan vedenpinnan korkeusviivoista (poikkiviivat) muodostetun korkeusmallin perusteella sekä parametreina annetun maanpinnan korkeusmallin erotuksena. Mallinnuksen pikselikoko oli 2 metriä.

4.2.2 Tulokset

Kartoituksen tuloksena on saatu tulvavaarakartat rannikkoalueelle kahdeksalle eri toistuvuudelle (1/2a, 1/5a, 1/10a, 1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a). Tulvavaara-alueiden esittäminen on havainnollistettu eri sinisen sävyillä.

Lisäksi kartassa esitetään tulvavaarakartoitetun alueen rajaus sekä vedenkorkeuden poikkiviivat sekä vedenkorkeudet. Erillistä ilmastonmuutosskenaarioita Kemin osalta ei tehty, koska nykytilanteen mukainen 1/1000a toistuvuus vastaa ilmastonmuutoksen tulvatilannetta vuonna 2100.

Tulvavaarakartat on esitetty syvyysvyöhykkeittäin (kuva 7), jotka kuvaavat vaaran astetta. Vesisyvyysvyöhykkeitä on viisi: vesisyvyys alle 0,5 m, 0,5-1 m, 1-2 m, 2-3 m ja yli 3 m ja ne on kuvattu eri sininen sävyillä. Tummin sinisen

(12)

sävy kuvaa tarkastellun tulvavaara-alueen syvintä tulva-aluetta. Vastaavasti vaalein sinisen sävy ilmaisee tarkastellun tulvatilanteen matalinta tulva-aluetta.

Tulvakartoissa esiintyy myös tulvavaara-alueeksi merkittyjä alueita, joilla ei ole suoraa yhteyttä mereen. Alueilla maanpinnan korkeus on matalampana kuin vedenkorkeus jokiuomassa sillä kohdalla. Nämä alueet voivat kastua, mikäli vesi pääsee alueelle ojien tai viemäröinnin kautta. Alueelle on mahdollista levitä tulvavettä myös tierakentei- den läpi suotautumisen kautta. Ko. alueiden veden syvyys voi olla virheellinen, mikäli alueille ei pääse vesi.

Valmiit tulvavaarakartat ovat katseltavissa karttapalvelussa osoitteessa www.ymparisto.fi/tulvakartat. Palvelusta on mahdollista myös tulostaa kartta. Tulvakarttojen paikkatietoaineistot ovat saatavilla myös ympäristöhallinnon paik- katietopalvelusta (www.syke.fi/avointieto).

4.2.3 Tulvasuojellut alueet

Kemin alueella ei ole tulvasuojeltuja alueita.

Kuva 7. Ote Kemin meritulvakartasta (toistuvuus 1/250a).

(13)

5 OSA 2: Tulvariskikartoitus

5.1 Aineisto ja menetelmät

Tulvalaissa ja asetuksessa on määritelty tulvariskikartan vaatimukset. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mitkä mahdolliset tulvista vahingoittuvat kohteet sijoittuvat tulvavaarakartoissa esitetyille tulva-alueelle. Riskikartoituk- sessa selvitetään mm. seurauksista kärsivien asukkaiden viitteellinen määrä, alueella harjoitettavan taloudellisen toiminnan tyyppi, ympäristölle haitalliset kohteet sekä seurauksista kärsivät suojelualueet (Alho ym. 2008).

Kemin tulvariskikartoituksessa kohteita on tarkasteltu viidellä tulvavaarakarttojen toistuvuuksilla (1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a) ja kohteiden tarkastelu perustuu tulvariskilain 8 §:n mukaiseen jaotteluun vahingollisista seurauksista. Kohteiden lähtötietoina on käytetty sekä valtakunnallisia, että paikallisia aineistoja (taulukko 4). Ihmis- ten turvallisuuden vahinkoryhmän indikaattoreita, kuten ihmisten määrää, vaikeasti evakuoitavia kohteita ja muita rakennuksia riskialueella on tarkasteltu vuoden 2018 päivitetyn rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella.

Lisäksi kohteita on tarkasteltu peruskartalta. Riskialueen tieverkosto on liikenneviraston ylläpitämästä Digiroad-tie- tojärjestelmästä ja veden alle jäävät tieosuudet perustuvat alueen tulvavaarakarttaan.

Taulukko 4. Tulvariskilain 8 §:n mukainen jaottelu vahingollisista seurauksista ja kartoituksen apuna käytettäviä aineistoja.

Vahinkoryhmä Indikaattori Aineisto

Ihmisten turvallisuus

tulva-alueella asuvat ihmiset, vaikeasti evakuoitavat kohteet (mm. sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit)

Rakennus- ja huoneistorekisteri Kunnan internetsivut

Muut paikalliset tietolähteet Ihmisten terveys vedenottamot, jätevedenpuhdistamot Vesihuoltolaitosten aineistot

Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä Elintärkeitä toimintoja

turvaava taloudellinen toiminta

elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat, len- tokentät

Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä Rakennus- ja huoneistorekisteri

Välttämättömyyspalvelut voimalaitokset, sähköasemat, tietoliikenteen rakennukset, tie- ja rautatieverkosto

Maastotietokanta

Rakennus- ja huoneistorekisteri Digiroad-aineisto

Paikallisten sähköyhtiöiden aineistot Vesihuoltolaitoksen aineistot

Ympäristö ympäristölupavelvolliset kohteet Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä, Maaperän tilan tietojärjestelmä Kulttuuriperintö kulttuuriympäristö ja suojellut rakennukset,

kirjastot, arkistot, museot

Rakennus- ja huoneistorekisteri, RKY- rekisteri, RSL-rekisteri, muinais- jäännösrekisteri

Muut paikalliset tietolähteet

(14)

5.2 Kemin tulvariskikohteet

5.2.1 Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle

Asukkaat ja asuinrakennukset

Kemissä pääosa tulvavaarassa olevista asukkaista asuu Karjalahden ja Koivuharjun asuinalueilla ja osittain Sauvo- saaren eteläosassa. Alla olevaan taulukkoon (taulukko 5) on koottu tulva-alueen asukkaiden määriä eri tulvan toistuvuuksilla. Kaikkiaan rajatulla riskialueella (kuva 1) on noin 20 650 asukasta. Kemissä meritulvan aiheuttamat vahingot ovat melko vähäiset kerran 100 vuodessa toistuviin tulviin asti. Sen sijaan sitä suuremmillä tulvilla vahingot alkavat lisääntyä huomattavasti. Kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan peittämällä alueella on hieman yli 200 asukasta, mikä on noin 1 % koko riskialueen asukkaista. Kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvan peittämällä alueella on vajaa 900 asukasta, mikä on noin 4 % koko riskialueen asukkaista. Kuvassa 8 on esitetty tulvavaarassa olevien asuinrakennusten sijoittuminen Kemissä 1/100a ja 1/250a meritulvilla.

Taulukko 5. Kemin tulvavaarassa olevien asukkaiden määriä eri tulvan toistuvuuksilla (RHR 2018).

Tulvan toistuvuus Asukkaiden määrä % -osuus rajatun alueen asukkaista

1/20 19 0,09

1/50 56 0,27

1/100 69 0,33

1/250 231 1,10

1/1 000 886 4,29

Seuraavaan taulukkoon (taulukko 6) on koottu tietoja Kemin tulva-alueella sijaitsevien rakennusten määristä raken- nustyypeittäin eri tulvan toistuvuuksilla. Kaikkiaan Kemin kaupungin tulvariskialueen rajojen sisällä on rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan yhteensä noin 10 450 rakennusta (RHR 2018).

Taulukko 6. Tulva-alueella sijaitsevien rakennusten määrät eri tulvan toistuvuuksilla (RHR 2018).

Rakennusluokka tulva 1/20a tulva1/50a tulva1/100a tulva1/250a tulva 1/1000a

Asuinrakennukset 3 15 23 52 153

Omakotitalot 0 10 17 40 95

Rivitalot ja

kahden asunnon talot 3 4 6 6 32

Kerrostalot 0 1 1 5 25

Muut asuinrakennukset 0 0 0 1 1

Tyhjillään olevat asuinrak.. 0 3 5 9 19

Hoitoalan rakennukset, koulut

ja päiväkodit¹ 0 1 2 4 4

Sairaalat ja

terveyskeskukset 0 0 0 1 1

Vanhainkodit ja

palvelutalot 0 0 1 2 2

Päiväkodit 0 1 1 1 1

Koulut 0 0 0 0 0

Vapaa-ajan asuinrakennukset

ja lomarakennukset 37 65 91 139 176

Muut rakennukset 61 154 212 302 509

Rakennukset yhteensä 102 235 328 497 842

1Kohteista lisätietoa luvussa vaikeasti evakuoitavat kohteet. Kaikkien kohteiden osalta RHR-piste ei ole tulva-alueella tai kohde voi puuttua rekisterin tiedoista.

RHR-rekisterin mukaan puretut ja hylätyt rakennukset on suodatettu pois laskennoista, mutta tyhjillään olevat rakennukset on otettu mukaan. Kemin riskikartoituksessa asuinrakennuksiin on laskettu kaikki ne rakennukset, jotka ovat RHR-rekisterissä luokiteltu asuinrakennuksiksi. Asuinrakennukset on jaoteltu rakennustyypin mukaan omako- titaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Yhden asunnon talot ovat omakotitaloja, kahden asunnon talot on laskettu

(15)

mukaan rivitaloihin ja luhtitalot on laskettu kerrostaloihin. Vapaa-ajan asuinrakennukset ja loma-asumiseen käytetyt rakennukset on koottu yhteen. Taulukossa 6 muut rakennukset sisältävät kaikki muut rakennukset, kuten saunat, talousrakennukset ja varastot yms.

Kuva 8. Tulvavaarassa olevien asuinrakennusten sijoittuminen 1/100a ja 1/250a tulvilla.

Vaikeasti evakuoitavat rakennukset

Erityisiä riskikohteita tulvan uhatessa ovat sairaalat ja vanhainkodit, koska niissä asuvien ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Näitä kohteita pidetään vaikeasti evakuoitavina kohteita. Muita vaikeasti evakuoitavia riskikohteita ovat mm. päiväkodit ja koulut. Seuraavaan taulukkoon (taulukko 7) on koottu Kemin tulvariskialueen tulvavaarassa olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet ja tietoa kohteista. Kartta kohteista on kuvassa 9.

Kemissä yleisemmin esiintyvillä meritulvilla (1/20a) ei ole vaarassa kastua yhtään vaikeasti evakuoitavaa kohdetta, mutta sitä suuremmilla tulvilla kastuu yhteensä kuusi tulvavaarassa olevaa vaikeasti evakuoitavaa kohdetta. Karja- lahden päiväkoti on vaarassa kastua jo 1/50a tulvilla. Merivedenkorkeus on tuolloin N2000+2,27 metriä Kemin Ajoksen havaintoasemalla ja vesi voi päästä Nauskaojaa pitkin Karjalahden alueelle. Kerran 100 vuodessa toistuvilla tulvilla on vaarassa kastua kehitysvammaisten asuntola Ellalankadulla. Kohde on tulvan saartama 1/50a tulvilla.

Kerran 250 vuodessa toistuvilla tulvilla on kastumisvaarassa osa Länsi-Pohjan keskussairaalasta. Tulva nousee sairaan pohjoissiiven alueelle. 1/250a tulvilla on vaarassa kastua myös vanhusten hoivakoti Attendo Kuunari Mikon- kadulla. Erittäin harvinaisilla 1/1000a tulvilla on vaarassa kastua Palvelutalo Tukena Pohjantähti Lehtokadulla kehitysvammaisten asuntolan läheisyydessä ja Möllärinrannan päiväkoti. Palvelutalo on tulvan saartama 1/250a tulvilla ja tieyhteydet ovat poikki jo 1/100a tulvilla. Päiväkodille kulkuyhteydet voivat katkea 1/250a tulvilla.Pajarintaan on tulossa uusi päiväkoti, jolloin Möllärinrannan päiväkodin toiminta loppuu.

(16)

Taulukko 7. Tulvavaarassa olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet Kemissä.

Tulvan toistu-

vuus Kohde Osoite Tietoa kohteesta

1/20a - - Ei kohteita

1/50a Karjalahden

päiväkoti Mekaanikonkatu Päiväkoti on avattu vuoden 2019 alussa. Päiväkodissa on kaksi ryh- mää (1-2 vuotiaat ja 3-5 vuotiaat). Päiväkoti on avoinna arkisin 6:30- 17. Päiväkoti siirtyy uuteen sijaintiin, Pajarinrannan päiväkotiin.

1/100a Kehitysvammais-

ten asuntola Ellalankatu Kohteessa tuettua asumista kehitysvammaisille. Sisältää 18 yksiötä itsenäiseen asumiseen. 1/50a tulvilla pihalla vettä ja rakennukset osittain tulvan saartamia. 1/100a tulvilla vesisyvyys alle 0,5 m.

1/250a Länsi-Pohjan

keskussairaala Kauppakatu

Sairaalan venesataman puoleinen pääty on tulva-alueella. Myös 1/1000a tulvilla vain sairaalan pääty kastuu ja muu osa sairaalasta on kuivilla.

1/250a Vanhusten hoivakoti Attendo Kuu- nari

Mikonkatu

Attendo Kuunari on 24-paikkainen vanhusten hoivakoti. Hoivako- dissa on 18 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 6 senioriasun- toa. Palvelutalo on valmistunut keväällä 2018. Lattiatason korkeus on 3,6 m, jolloin rakennus säilyy kuivilla 1/1000a tulvillakin ja vain on kulkuyhteydet vaarassa katketa.

1/1000a

Palvelutalo Tukena pohjan-

tähti Lehtokatu

Palvelutalossa on 24 paikkaa erityistä tukea tarvitsevalle asukkaalle.

Palvelutalo on tulvan saartama 1/250a tulvilla ja tieyhteys poikki jo 1/100a tulvilla.

1/1000a Möllärinrannan päiväkoti Kirkkopuistokatu

Päiväkodissa on kaksi ryhmää (1-2 vuotiaat ja 3-5 vuotiaat). Päivä- koti on avoinna arkisin 6:30-17. Rakennus on tulvavaarassa 1/1000a tulvilla, kulkuyhteydet vaarassa kateta 1/250a tulvilla.

Päiväkoti siirtyy uuteen sijaintiin, Pajarinrannan päiväkotiin.

Kuva 9. Tulvavaarassa olevien erityiskohteiden sijoittuminen Kemissä.

(17)

5.2.2 Välttämättömyyspalvelun keskeytyminen

Välttämättömyyspalveluilla tarkoitetaan yhteiskunnan infrastruktuuria ja sen ylläpitoa. Tässä luvussa tarkastellaan tulvariskejä liikenneyhteyksille, lämmön- ja sähkönjakelulle, vesihuollolle sekä tietoliikenneyhteyksille.

Lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto

Rakennus- ja huoneistorekisterin voimalaitosrakennuksista Kemissä on tulvavaarassa kaiken kaikkiaan 13 RHR voimalaitosrakennusta. Näistä kolme ovat Ajoksen saaristossa olevia tuulivoimaloita ja ne ovat vaarassa kastua jo melko yleisilläkin meritulvilla. Lisäksi Ajoksessa on kolme muutakin voimalaitosrakennusta, joista yksi kastuu 1/20a tulvilla ja loput kolme 1/250a tulvilla. Tulva-alue on osittain epävarma, joten ei ole varmuutta leviääkö vesi kaikille näille voimalaitosrakennuksille. Lisäksi tulvavaarassa olevia voimalaitosrakennuksia on Peurasaaressa, Karjalah- dessa ja Koivuharjussa. Valajankadun voimalaitosrakennus on puistomuuntamo.

Sähkön jakelun kannalta merkittäviä kohteita ovat puistomuuntamot. Pieni määrä vettä muuntamon lattialla ei aiheuta vakavia vaurioita, mutta jos muuntamo joutuu kunnolla veden varaan, kytketään se irti verkosta ja lähialueen asiakkaan menettävät sähkönsyöttönsä. Sähkönjakokaapit kestävät vettä melko hyvin. Kemin alueella kastumisvaarassa on 20 puistomuuntamoa ja 91 sähkönjakokaappia (taulukko 8). Rakennus- ja huoneistorekisterin yhdyskuntatekniikan rakennukset sisältävät RHR rakennusluokituksen mukaan (1994) kaasu-, vesi- ja jätehuollon rakennuksia ja sisältää myös asuinrakennusten lämpökeskukset. Kemin tulvariskialueella on kastumisvaarassa yhteensä kuusi yhdyskuntatekniikan rakennusta. Näistä Pulkamonkadun molemmat rakennukset ovat puistomuuntamoita ja toinen niistä on RHR-rekisterissä myös voimalaitosrakennus.

Kaukolämmön jakelun ja tuotannon osalta tulvavaarassa on Karjalahden lämpökeskus (kuva 10), jonka rakennuksista osa on tulvavaarassa 1/250a tulvalla ja osa 1/1000a tulvalla. Lisäksi Länsi-Pohjan keskussairaalan öljylämpö- keskus on tulvavaarassa 1/250a tulvilla. Kaukolämpöverkosto itsessään on maan alla, eikä tulva aiheuta sille mer- kittävää haittaa, paitsi silloin, jos tulvavesi pääsee verkoston kaivojen kautta vaurioittamaan verkostoa. Verkon vau- rioituessa lämmönjakelu keskeytyy ja vaurioiden korjaaminen voi kestää kauan aikaa. Kemissä on tulvavaarassa Mekaanikonkadulla sijaitseva kaukolämpöverkoston kaivo 1/20a ja 1/50a tulvilla. 1/100a tulvilla on tulvavaara-alueella yhteensä 5 kaukolämpöverkon kaivoa, 1/250a tulvilla 17 kaivoa ja 1/1000a tulvilla yhteensä 32 kaivoa.

Kuva 10. Sähkön- ja lämmönjakelun kohteiden sijoittuminen 1/250a tulvatilanteessa.

(18)

Taulukko 8. Tulvavaarassa olevat sähkön- ja lämmönjakeluun liittyvät kohteet.

Tulvan toistuvuus Kohde (lisätieto)

1/20a

• Voimalaitosrakennus (Saaressa, tuulivoimala)

• Voimalaitosrakennus (Ajos (1/20a tulva-alue epävarma))

• Puistomuuntamo Kesätunturi (Ajos (1/20a tulva-alue epävarma))

• Sähkönjakokaappi JK342

• Sähkönjakokaappi JK 392

• Kaukolämpöverkoston kaivo (1/20a tulva-alue epävarma)

1/50a

• Yhdyskuntatekniikan rak. (Ajos)

• Puistomuuntamo Karjalahti Betoni as

• Puistomuuntamo Ruutinpuisto (1/50a tulva-alue epävarma)

• Puistomuuntamo Rytikari

• Sähkönjakokaappi JK1134 (Merimerkki)

• Sähkönjakokaappi JK387 (Pajusaareenpäin)

• Sähkönjakokaappi JK916 (Kaukolämpölaitos)

• Kaukolämpöverkoston kaivo (Sama kuin 1/20a tulvalla)

1/100a

• Yhdyskuntatekniikan rak. (Sama kohde kuin puistomuuntamo Peurasaari Koululaisenpolku 36:ssa, pyörätien alikulkutunnelin vieressä)

• Puistomuuntamo Peurasaari (RHR yhdyskuntatekniikan rakennus)

• Puistomuuntamo Karjalahti

• Kaukolämpöverkoston kaivo

1/250a

• Karjalahden lämpökeskus (Osa rakennuksista kastumisvaarassa 1/250a tulvalla, uuden lämpövoima- lan rakentamiskorkeus on N2000+2,85 m)

• Länsi-Pohjan keskussairaalan öljylämpökeskus

• Voimalaitosrakennus

• Voimalaitosrakennus (Sama kohde kuin puistomuuntamo Pulkamonkatu Pulkamonkatu 2:ssa, RHR:ssä myös yhd.kuntatekn.rak.)

• Voimalaitosrakennus (Ajoksen satama-alue, epävarma tulva-alue)

• Voimalaitosrakennus (Ajoksen satama-alue)

• Voimalaitosrakennus (Ajos, Tuulivoimala)

• Yhdyskuntatekniikan rak (Ajos)

• Yhdyskuntatekniikan rak (Ajos, satama-alue)

• Puistomuuntamo Suvikuja (Voi kastua myös 1/100a tulvalla (1/100a tulva-alue epävarma tässä kohdassa))

• Puistomuuntamo Jääkärinlaituri

• Puistomuuntamo Asentajankatu

• Puistomuuntamo Ruutti

• Puistomuuntamo Pulkamonkatu (RHR yhdyskuntatekniikan rakennus ja voimalaitosrakennus)

• Puistonmuuntamo Laivasähkö (1/250a tulva-alue epävarma)

• Yht. 45 sähkönjakokaappia (*26 lisää 1/100a tulvaan nähden)

• Yht. 17 kaukolämpöverkoston kaivoa (*11 lisää 1/100a tulvaan)

(19)

Tulvan toistuvuus Kohde (lisätieto)

1/1000a

• Voimalaitosrakennus (Sama kohde kuin puistomuuntamo Valajankatu, vieressä sähköjakokaappi)

• Voimalaitosrakennus (Veitsiluoto)

• Puistomuuntamo Kauppatori

• Puistomuuntamo Valajankatu (RHR voimalaitosrakennus)

• Puistomuuntamo Kulmakyläntie

• Puistomuuntamo Chemec Ajos

• Puistomuuntamo Satama J-halli

• Puistomuuntamo Takalahti

• Puistomuuntamo Veitsiluodontie

• Puistomuuntamo Ruutinranta

• Yht. 91 sähkönjakokaappia (*46 lisää 1/250a tulvaan nähden)

• Yht. 32 kaukolämpöverkoston kaivoa (*15 lisää 1/250a tulvaan nähden)

Kemin liikenneverkosto ja tulvauhanalaiset tiet

Teiden liikennöitävyys tulva-aikana voi keskeytyä, jos tielle nousee vettä. Lisäksi tierakenne voi vaurioitua veden- paineen vaikutuksesta, vaikka vesi ei vielä nousisi tien yli. Tierakenteissa ei ole veden kulkeutumista estävää ker- rosta, joten tiepenger läpäisee helposti vettä sulana ollessaan. Jos tiepenkereen toisella puolella on vettä selvästi enemmän kuin toisella puolella, kohdistuu tierakenteeseen voimakas vedenpaine. Tällöin on riski, että vesi löytää tiensä rakenteen läpi ja tie voi vaurioitua ja sortua. (Leskinen 2013.)

Kemissä tulva nousee tielle useissa kohdissa, jolloin liikenteen keskeytyminen on mahdollista. Tiestöä on tarkasteltu Liikenneviraston Digiroad-aineiston avulla. Taulukkoon (taulukko 9) on koottu merkittävimpien teiden katkeamiskoh- tien pituuksia eri tulvan toistuvuuksilla. Tarkastelussa on riskialueen yleiset tiet sekä merkittävät kadut (esim. vaikeasti evakuoitaville kohteille vievät kadut). Katkeavien teiden pituudet ovat suuntaa antavia pituuksia. Kemissä mer- kittävin haitta liikenteelle syntyy tulvan noustessa Kemin moottoritielle (Perämerentie), jossa vuorokausiliikenne on yli 10 000 ajoneuvoa. Moottoritiellä on kolme alavaa kohtaa, joissa vesi voi nousta tielle asti ja katkaista liikenteen (kuva 11). Karjalahden ja Syväkankaan välillä vesi voi päästä tielle Nauskaojan kautta jopa 1/20a tulvilla. Haukkarin kohdalla tulva nousee Siikalahdesta ja keskeyttää liikenteen 1/50a tulvilla ja Vähä-Ruonaojan länsipuolella 1/250a tulvilla.

Muita tulvavaarassa olevia yleisiä teitä ovat Ajoksentie ja Veitsiluodontie, joille molemmille vesi nousee vasta 1/1000a tulvilla. Muutoin Kemin alueella liikenteelle ei aiheudu haittaa yleisillä teillä. Yleisten teiden lisäksi tulva aiheuttaa ongelmia Eteläväylällä, jossa tulva pysäyttää liikenteen rautatien alikulkutunnelissa 1/20a tulvista lähtien, mikäli tulvavesi pääsee alueelle Nauskaojan kautta. Tukena Pohjantähden palvelutalolle ja kehitysvammaisten asuntolalle tieyhteydet Lehtokadulla ja Ellalankadulla katkeavat jo 1/50a tulvilla. Karjalahden päiväkodille tieyhteys (Karjalahdentie-Mekaanikonkatu) on vaarassa katketa 1/100a tulvalla. Möllärinrannan päiväkodille (Kirkkopuis- tonkatu) ja Hoivakoti Attendo Kuunari palvelutalolle (Mikonkatu) tieyhteydet katkeavat 1/250a tulvilla. Länsi-Pohjan keskussairaalalle tieyhteys säilyy erittäin harvinaisillakin tulvillakin.

Lisäksi Kemissä on tulvavaarassa rautatietä Pajusaaren tehdasalueella ja kolmessa kohdassa Ajokseen ja Veitsi- luotoon johtavalla rautatiellä (Ajoksen satamarata). Näillä rautateillä on ainoastaan tavaraliikennettä, joka keskeytyy tulvan ajaksi kerran 1/100a tulvista alkaen Ajoksen satamaradalla ja 1/250a tulvilla Pajusaaressa. Veitsiluodossa tulva nousee tielle jo 1/50a tulvilla. Ajoksen sataman alueella tulva nousee rautatielle raidelinjojen loppuosassa vasta 1/1000a tulvilla. Henkilöjunaliikenteelle tulva voi aiheuttaa haittaa 1/1000a tulvilla, jolloin vesi voi levitä rautatielle rautatieaseman eteläpäässä.

(20)

Taulukko 9. Tulvavaarassa olevien yleisten teiden ja merkittävien katujen sekä rautateiden kohdat ja pituudet Kemin tulvariskialueella toistuvuuksittain (huom. teiden pituudet ovat suuntaa antavia määriä).

Katkeava kohta pituus (m) ^Tulvatien 1/20a

Tulvatien pituus (m) 1/50a

Tulvatien pituus (m)

1/100a

Ajoneu- voa /vrk*

Perämerentie: Karjalahti-Syväkangas vä-

lillä ³⁰⁰ ⁴⁰⁰ ⁴⁵⁰ ¹²⁰⁰ ¹⁷⁰⁰ ^{10 676}

Perämerentie: Haukkarin kohdalla - 200 300 400 1700 10 176

Perämerentie: Nällin alikulkutunnelin ja

Vähä-Ruonaojan välillä ^- ^- ^- ⁴⁰⁰ ¹³⁰⁰ ^{10 361}

Ajoksentie (920): Siikalahden kohdalla - - - - 180 2752

Ajoksentie (920): Housukarin ja Rivinsal-

men välillä ^- ^- ^- ^- ⁵⁰⁰ ²⁷⁵²

Veitsiluodontie (925): Hepolantien risteyk-

sen kohdalla ^- ^- ^- ^- ¹⁸⁰ ³¹⁵¹

Merkittävä katu: Valtakatu Ouluntien liitty-

män kohdalla ^- ^- ^- ^- ¹⁵⁰

Merkittävä katu: Eteläväylä rautatien koh-

dalla ²⁰⁰ ²²⁰ ²⁴⁰ ²⁵⁰ ²⁸⁰

Merkittävä katu: Lehtokatu - 60 90 170 230 -

Merkittävä katu: Ellalankatu - 100 100 100 100 -

Merkittävä katu: Kirkkopuistonkatu - - - 100 150 -

Merkittävä katu: Karjalahdenkatu-Mekaa-

nikonkatu ^- ^- ¹³⁰ ³⁰⁰ ³⁰⁰ ^-

Merkittävä katu: Mikonkatu - - - 30 80 -

Rautatie: Rautatieaseman eteläpäässä - - - - 190

Rautatie: Ajoksen satamarata Kalkkinokan

kohdalla ^- ^- ⁴⁰ ⁸⁰⁰ ¹³⁰⁰ ^-

Rautatie: Ajoksen satama - - 450 450 1650 -

Rautatie: Veitsiluoto - 600 800 1200 1400 -

Rautatie: Karihaaran alue - - - 230 4050 -

* Liikenneviraston keskimääräinen vuorokausiliikenne 2017

Kuva 11. Tulvan peittämät yleiset tiet 1/250a meritulvalla (Digiroad).

(21)

Vesihuollon toimivuus

Vesihuolto sisältää sekä puhtaan veden turvaamisen, että jätevesihuollon. Kemin Energia ja Vesi Oy huolehtii puhtaan talousveden hankinnasta ja käsittelystä sekä jätevesien johtamisesta ja puhdistamisesta Kemin kaupungin alueella. Kemin alueella lähes kaikki asuinrakennukset on liitetty vesijohto- ja viemäriverkostoon (liittymisaste vesijoh- toverkostoon on 99 % ja jätevesiviemäriin 97 %).

Kemissä sijaitsee muutamia tärkeitä pohjavesialueita rannikon läheisyydessä. Ajoksen pohjavesialueelle nousee osittain vesi, mutta pohjavesialueen kaivot ovat kuivalla maalla. Lisäksi tulvavesi nousee osittain Vähä Kuivanuoron ja Kuivanuoron pohjavesialueille ja Vähä Kuivanuoron pohjavesialueen kaivo on tulvavaarassa. Vähä Kuivanuoron ja Kuivanuoron pohjavesialueita ei ole kuitenkaan merkitty vedenhankinnalle tärkeiksi pohjavesialueiksi.

Jätevesipumppaamojen toiminnan keskeytyminen tulvien seurauksena aiheuttaa suurimman ongelman jätevesi- huollolle. Jätevesiviemäriin päässeet hule- ja vuotovedet voivat aiheuttaa häiriöitä jätevedenpuhdistamolla laskien jäteveden lämpötilaa, mikä heikentää jäteveden biologista puhdistusta (Saastamoinen, 2015). Tulvan noustessa jätevedenpumppaamolle se joudutaan sulkemaan jätevedenpuhdistamon ylikuormittumisen estämiseksi. Pumppaa- moiden ollessa suljettuna jätevesiä ei saada siirrettyä paineviemäriputkistoon, jolloin jätevesiputkistot ja varastoal- taat täyttyvät nopeasti yläpuolisilta pumppaamoilta tulevasta vedestä ja jätevesiä voi päästä ympäristöön puhdista- mattomina. Tulvatilanteessa jätevesi on laimentunutta ja suurista virtaamista johtuen laimenevat edelleen nopeasti vesistössä. (Seppälä 2011.)

Viemäriputkiston ja kaivojen ylikuormittuessa jätevesi voi purkautua myös taloihin sisälle, mikäli jätevesien purkau- tumista rakennukseen sisälle ei ole estetty sulkulaitteilla. Taloudelliset vahingot yksittäiselle rakennukselle voivat olla merkittäviä. Pääosin pumppaamojen kastumisen vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja paikallisia. Sähkökat- kokset voivat keskeyttää jäteveden siirtopumppauksen ja/tai puhdistuksen pitemmäksi aikaa. Seurauksena käsitte- lemättömät jätevedet tulvivat ylivuotona lähivesistöön. Ongelmallisilla pumppaamoilla ylivuotosäiliö käydään tyhjen- tämässä imuautolla sähkökatkon aikana. Myös desinfiointimahdollisuuden järjestämistä muutamille vesistön äärellä sijaitseville pumppaamoille on harkittava. Jätevedenpuhdistamolla ohitukseen menevät vedet tulee desinfioida ennen purkua vesistöön. (Seppälä 2011.)

Kemissä kerran 20 vuodessa toistuvilla meritulvilla korkeus (N2000+2,02 m) tulvavaara-alueella ei sijaitse yhtään jätevedenpumppaamoa. Tulvavaara-alueella sijaitsee kaksi hulevesiviemärin pumppaamoa, mutta kummallekaan ei aiheudu vielä tulvasta haittaa. Kerran 50 vuodessa toistuvilla meritulvilla (korkeus N2000+2,27 m) yksi jäteveden- pumppaamo ja yksi hulevesipumppaamo kastuu. Tulva-alueella on yhteensä kolme jätevedenpumppaamoa, mutta kahden muun pumppaamon kannet ovat niin korkealla, että pumppaamoille ei todennäköisesti tässä tulvatilanteessa aiheudu haittaa.

Kerran 100 vuodessa toistuvilla meritulvilla (korkeus N2000+2,46 m) kolme jätevedenpumppaamoa ja kaksi hulevesipumppaamoa kastuu. Tulva-alueella sijaitsee yhteensä kuusi jätevedenpumppaamoa, mutta kolmen pumppaamon kannen korkeudet ovat niin korkealla, että pumppaamoille ei todennäköisesti tässä tulvatilanteessa aiheudu haittaa.

Kerran 250a vuodessa toistuvilla meritulvilla (korkeus N2000+2,71 m) kahdeksan jätevesipumppaamoa ja kaksi hulevesipumppaamoa kastuu. Tulva-alueella sijaitsee yhteensä 12 jätevedenpumppaamoa, mutta neljän jäteve- sipumppaamon kannet ovat tulvakorkeuden yläpuolella. Kerran 1000 vuodessa toistuvilla meritulvilla (N2000+3,08 m) 14 jätevedenpumppaamoa ja kaksi hulevesipumppaamoa kastuu. Tulva-alueella sijaitsee kaikkiaan 22 jäteve- denpumppaamoa. Näistä kahdeksalla jätevedenpumppaamolla kannen korkeus on korkeammalla kuin 1/1000a tulvan korkeus.

(22)

Taulukko 10. Tulvavaarassa olevat hulevesi- ja jätevedenpumppaamot eri tulvan toistuvuuksilla (Kemin Energia ja Vesi Oy 2019).

Tulvan toistuvuus

(tulvan korkeus) Tunnus Kannen kor-

keus (N2000) Lisätietoa

1/20a (N2000+2,02 m) SP2 1,12 alikulussa, vaatii meriveden nousua noin tasolle +2,30 m, että altistuu tulvalle

1/20a (N2000+2,02 m) SP4 2,06 korkeammalla kuin 1/20a tulva 1/50a (N2000+2,27 m) P4 2,54 korkeammalla kuin 1/100a tulva 1/50a (N2000+2,27 m) P20 2,25

1/50a (N2000+2,27 m) P29 2,47 korkeammalla kuin 1/50a tulva 1/100a (N2000+2,46 m) P1 2,44

1/100a (N2000+2,46 m) P24 2,67 korkeammalla kuin 1/100a tulva 1/100a (N2000+2,46 m) P50 3,25 korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/250a (N2000+2,71 m) P2 2,6

1/250a (N2000+2,71 m) P11 2,44 1/250a (N2000+2,71 m) P22 2,57

1/250a (N2000+2,71 m) P13 3,12 Polun pää ojan vieressä, korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/250a (N2000+2,71 m) P6 2,88 korkeammalla kuin 1/250a tulva 1/250a (N2000+2,71 m) P7 2,99 korkeammalla kuin 1/250a tulva 1/1000 (N2000+3,08 m) P5 3,51 korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/1000 (N2000+3,08 m) P9 3,17 korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/1000 (N2000+3,08 m) P12 3,09

1/1000 (N2000+3,08 m) P14 2,76 1/1000 (N2000+3,08 m) P15 2,52 1/1000 (N2000+3,08 m) P17 2,96

1/1000 (N2000+3,08 m) P23 3,14 korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/1000 (N2000+3,08 m) P28 3,13 korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/1000 (N2000+3,08 m) P38 3,12 korkeammalla kuin 1/1000a tulva 1/1000 (N2000+3,08 m) P48 4,46 korkeammalla kuin 1/1000a tulva Kuva 12. Tästä on poistettu kuva 12 julkisesta versiosta.

Muut välttämättömyyspalvelut

Muita mahdollisia välttämättömyyspalveluihin liittyviä kohteita, joiden kastumisesta voi aiheutua haittaa asukkaille ovat muun muassa rakennus- ja huoneistorekisterin tietoliikenteen rakennuksiin kuuluvat puhelinkeskukset, linkki-, viesti-, sää-, radio-, tutka-, tele- ja vahvistinasemat. Kemin alueella ei ole rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan yhtään tietoliikenteen rakennusta tulvavaara-alueella.

Muita välttämättömyyspalveluiden kohteita ovat paloasemat ja väestönsuojat, joita ei sijaitse Kemissä tulvavaara- alueella.

5.2.3 Elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan keskeytyminen

Yhteiskunnan kannalta tärkeisiin toimintoihin sisältyy sellainen omaisuus ja elinkeinotoiminta, jonka toimivuus tulisi varmistaa kaikissa olosuhteissa. Tällaisia kohteita ovat mm. elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat ja lentoasemat, joiden toimintojen pitkäaikainen keskeytyminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja yhteiskunnalle.

Tulvavaarassa on Kemin Ajoksessa sijaitseva Lapin ainoa yleinen satama. Kemin Satama on vienti- ja tuontisatama Pohjois-Kalotin teollisuudelle ja se koostuu kolmesta sataman osasta: Ajos, Veitsiluoto ja öljysatama. Sataman sijainti hyvien logististen kulkureittien varrella näkyy merkittävänä etuna kuljetusten kokonaiskustannuksissa. Sen kautta kulkee reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskiin Venäjälle. Satamanosat kattavat

(23)

noin 140 hehtaaria maa-aluetta ja 140 hehtaaria merialuetta. Osa satama-alueista voi kastua meritulvalla ja toimintaan voi tulla häiriöitä meritulva- ja myrskytilanteessa. Ajoksen satama kärsi jonkin verran vaurioita myös vuonna 1982 Mauri-myrkyssä, jonka jälkeen sataman rakenteita on vahvistettu, jolloin ne kestävät uusia myrskyjä ja veden kohoamista paremmin.

Mikäli Kemin satamien toiminta ja laivaliikenne keskeytyy tai mikäli veden nousun seurauksena teollisuusalueiden tie- rautatieyhteyksiä katkeaa, aiheutuu siitä myös tilapäistä haittaa Kemin teollisuuden toimintaan. Pitempiaikainen keskeytyminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Osalla tehtaista merkittävä osa tehtaiden tuotan- nosta menee vientiin ja osa raaka-aineista kuljetaan laivoilla. Kemissä toimii mm. Stora Enson paperitehdas, Metsä Fibren Kemin sellutehdas ja Rudus Oy:n Kemin betonitehdas.

Kemissä sijaitsee Ajoksen lisäksi pienempiä venesatamia (Sisäsatama, Möllärinranta, Hahtisaari ja Paavonkari).

Näillekin satamille myrsky ja veden äkillinen kohoaminen voi aiheuttaa paikallista haittaa, vaikka satama alue ei kastuisi kokonaan.

Tässä luvussa on tarkasteltu edellä mainittujen yhteiskunnan taloudelliselle toiminnalle merkittävien kohteiden li- säksi paikallisia taloudellisen toiminnan kohteita (taulukko 11), mutta näitä ei ole merkitty tulvariskikarttoihin. Paikal- lisesti on tarkasteltu rakennus- ja huoneistorekisterin (2017) liikerakennusten, teollisuusrakennusten ja toimistora- kennusten sijoittumista tulvavaara-alueille. Liike- ja teollisuusrakennusten kastuminen voi keskeyttää ko. rakennuksessa harjoitetun liiketoiminnan ja aiheuttaa siten taloudellista haittaa elinkeinoinharjoittajalle. Toimintojen keskeytyminen voi aiheuttaa myös paikallista haittaa ko. taajaman asukkaille.

Taulukko 11. Kemin tulvariskialueella sijaitsevat RHR liikerakennukset (RHR 2017).

Tulvan

toistuvuus Kohde Käyttötarkoitus (RHR) Tietoa

1/20a Savotta Camping Muut asuntolarakennukset

1/20a Liikerakennus Kilisaartentie Muut asuntolarakennukset Saaressa, tyhjillään 1/20a Liikerakennus Lehtikrunni Muut majoitusliikerakennukset Saaressa, käytetään loma-

asumiseen

1/20a Liikerakennus Lehtikrunni Muut majoitusliikerakennukset Saaressa, käytetään loma- asumiseen

1/20a Liikerakennus Täikkö Ravintolat ym. Saaressa, tyhjillään

1/20a Wurth Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset

1/20a Seaside Glass Villas Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet Mökit rakennettu tulvariskien yläpuolelle

1/50a Hannukselanrannan leirikeskus Muut asuntolarakennukset

1/50a SLO Kemi Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 1/50a SnowCastle Service Point Muut myymälärakennukset

1/100a Samat kohteet kuin 1/20a ja 1/50a tulvilla

1/250a Tools Kemi Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 1/250a Liikerakennus Valajankatu 6 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 1/1000a Hoivakoti Attendo Kuunari Asuntolat ym.

1/1000a Scandic Kemi Hotellit ym.

1/1000a Ideal Keittiöt Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 1/1000a Liikerakennus Valajankatu 2 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 1/1000a Aine Oy Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset

1/1000a Seilari Ravintolat

(24)

5.2.4 Vahingollinen seuraus ympäristölle

Tarkasteltaessa tulvariskiä ympäristölle otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa äkillistä ympäristön pilaan- tumista tulvatilanteessa ja aiheuttaa vahingollisen seurauksen ihmisen terveydelle, esim. talousveden pilaantumisen seurauksena. Tulvariskin merkittävyyteen vaikuttaa vahingollisten seurausten laaja-alaisuus ja pitkäaikaisuus. Tul- van sattuessa ympäristölle haittaa voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöiden vuodot ja muiden kemikaalisäiliöiden vuodot sekä jätevedenpuhdistamoiden päästöt. Ympäristölle haitalliset aineet voivat kulkeutua tulvaveden mukana ja aiheuttaa haittaa luonnolle ja erityisesti tärkeille elinympäristöille. Haitalliset aineet voivat pilata tai rehevöittää vesistöjä ja aiheuttaa myös maisemallisia haittoja.

Tässä tarkastelussa otetaan huomioon ensisijaisesti ympäristölupavelvolliset toimijat, jotka on rekisteröity ympäris- töhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI). VAHTI-aineistosta saadaan tietoja mm. ympäristösuo- jelulainsäädännön mukaisista luvista ja ilmoituksista sekä päästöistä vesiin ja ilmaan sekä jätteistä. VAHTI-kohteita ovat esimerkiksi lämpölaitokset, jätevedenpuhdistamot, kalankasvattamot, turkistarhat ja turvetuotanto. VAHTI-aineisto on poistunut käytöstä ja vuoden 2019 alusta alkaen tiedot siirtyivät YLVA-tietojärjestelmään. Vahti-aineiston lisäksi on tarkasteltu kohteita "Pilaantuneet maa-alueet" (PIMA) -aineistosta. PIMA-aineisto sisältää tietoja maa- alueista, joilla nykyisin tai aikaisimmin harjoitetusta toiminnasta on saattanut päästä maaperään haitallisia aineita ja alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu. Toiminnot, jotka ovat voineet pilata maaperää ovat mm. polttonesteen jakelu ja varastointi, sahat, kyllästämöt, kaatopaikat, ampuradat, kemialliset pesulat, romuttamot, kasvihuoneet ja taimitarhat.

Ympäristölle haitallisia aineita voi huuhtoutua tulvavesien mukana mm. Karjalahdessa, Veitsiluodon, Karihaaran, Ajoksen sataman alueilla olevilta kohteilta (taulukko 12 ja kuva 13). Karjalahdessa tulvavaarassa 1/250a tulvilla ovat Karjalahden lämpökeskus sekä Rufus Oy:n betonitehdas. Lisäksi Karjalahdessa on kastumisvaarassa 1/250a tulvilla Lassila ja Tikanojan jätteenkäsittelyn laitos ja kaksi korjaamoa, joista Asentajankadulla sijaitseva korjaamo on kastumisvaarassa 1/250a tulvilla ja Valajankadulla sijaitseva 1/1000a tulvilla. Lisäksi Karjalahdessa on yksi polttonesteen jakeluasema, Teboil Valajankadulla 1/250a tulva-alueella.

Kemin keskustassa kastumisvaarassa on 1/100a tulvilla Länsi-Pohjan keskussairaalan öljylämpökeskus ja 1/1000a tulvilla Nesteen polttonesteenjakeluasema Hahtisaarenkadulla.

Veitsiluodon tehdasalueella on kastumisvaarassa Stora Enson sellutehdas. Rakennuksia on kastumisvaarassa vasta 1/1000a tulvalla, mutta pihalle vesi voi nousta pienemmilläkin tulvilla. Karihaarassa tulvavaara-alueella sijaitsee Metsä Fibren sellutehdas Pajusaaressa. Sellutehtaan rakennuksia on pieneltä osin kastumisvaarassa 1/250a tulvalla, mutta pihalle vesi voi nousta jo 1/100a tulvilla. Tulvavaarassa on myös sellutehtaan kaatopaikka Kui- vanuorossa, jonne vesi voi nousta 1/100a tulvilla. Pienemmillä tulvilla penger suojaa aluetta.

Ajoksen satama-alueella tulvavaarassa on Ajoksen sataman (1/250a tulvat) lisäksi Bunker Terminals Oy palavien nesteiden varasto 1/50a tulvilla. Ajoksen öljysatamassa operaattoreina toimivat Neste Oil Oyj, Baltic Tank Oy ja Baltic Bulk Oy. Lisäksi Kemin Ajoksessa on ST1:n öljyvarasto 1/1000a toistuvan tulvan peittämällä alueella.

Edellä mainitut kohteet aiheuttavat vaikutuksia erityisesti Perämereen ja niissä sijaitseviin Natura 2000 -alueisiin (ks.

luku 2.3). Vedenhankintaan käytettävien tärkeiden vedenottamoiden kaivoja (esim. Ajos) ei sijaitse tulva-alueella, joten juomaveden laajempi saastuminen ei ole todennäköistä. Vaikutukset luontoon ovat pääosin väliaikaisia ja lieviä suurten vesimäärien vuoksi (pl. mahdolliset öljyvuodot). Pääosin polttonesteet ja öljyt ym. säilytetään vesitiiviissä säiliöissä tai maan alla umpisäiliöissä, jolloin mahdolliset päästöt ovat melko vähäisiä. Suurimmat päästöt aiheutuvat jätevedenpuhdistamoilta, joista puhdistamon kastuessa vapautuu vesistöä rehevöittäviä aineita mereen.

(25)

Taulukko 12. Kemin tulvavaarassa olevat ympäristöluvalliset kohteet ja RHR maatalousrakennukset.

Tulvan

toistuvuus Kohde Tarkempi tieto kohteesta Lisätietoa

1/20a Puutuoteteollisuus Ent. Vapo Oy Tuomilahden saha Lopetettu

1/20a Puutuoteteollisuus Kemin matkailu Oy Lopetettu

1/50a Palavien nesteiden varasto Bunker Terminals Oy palavien nesteiden varasto 1/100a Öljylämpökeskus Länsi-Pohjan keskussairaala, öljylämpökeskus

1/100a Öljyvarasto Ent. Gulfin öljyvarasto (Neste Oil Oyj) Lopetettu 1/100a Satama Ent. Esso Öljysatama, Länsi-Pohjan keskussairaala Lopetettu

1/100a RHR maatalousrakennus Yksityinen Kasvihuone

1/100a RHR maatalousrakennus Yksityinen

1/100a RHR maatalousrakennus Yksityinen Saaressa

1/250a Kaatopaikka Metsä Fibre Oy, Kemin tehdas uusi kaatopaikka Kuivanuoro

Penger suojaa pie- nemmillä tulvilla 1/250a Muu jätteenkäsittely Lassila- ja Tikanoja Oyj

1/250a Lämpökeskus Kemin energia Oy, Karjalahden lämpökeskus 1/250a Tehdas Rudus Oy, Perämeren betoni, Kemin betonitehdas 1/250a Tehdas Metsä Fibre Oy Kemin tehdas, Pajusaari

1/250a Korjaamo Auto- ja Moottoripyöräkorjaamo Pyykkö A

1/250a Satama Kemin satama Oy, Stora Enso Oyj Veitsiluodon satama

1/250a Satama Kemin satama Oy, Ajoksen satama

1/250a Polttonesteiden jakelu Oy Teboil Ab D-automaatti

1/250a Muu riskitoiminta Pajarinranta Peurasaari, Kemi, lopetettu Lopetettu 1/250a RHR maatalousrakennus Yksityinen

1/1000a Huoltoasema Neste markkinointi Oy polttonesteen jakeluasema 775

1/1000a Korjaamo AutoKoPa Ky, autokorjaamo

1/1000a Korjaamo Asunto Oy Kemin ent. korjaamo Lopetettu

1/1000a Palavien nesteiden varasto Ent. Suomen Petrooli Oy:n palavan nesteen varasto Lopetettu 1/1000a Puutuoteteollisuus, saha Metsäliitto Osuuskunta, entinen Karihaaran saha,

Kemi Oy saha Lopetettu

(26)

Kuva 13. Tulvariskikohteet ympäristölle 1/250a tulvalla.

5.2.5 Vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle

Tässä arvioinnissa merkittäviä tulvahaavoittuvia kulttuuriperintökohteita ovat sellaiset kohteet, jotka voisivat kärsiä korjaamatonta vahinkoa. Kulttuuriperintökohteiksi käsitetään myös arvokkaat arkisto- ja kokoelmatilat sekä kirjastot.

Muinaisjäännöksille tulvaveden arvioidaan aiheuttavan vain harvoin vaurioita, mutta jääpadot sen sijaan voivat aiheuttaa haittaa, jos kohteessa on jäljellä rakennelmia.

Kemissä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristö (RKY) -kohteista veden alle uhkaa jäädä Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat Kemin rannikkoalueen saaristossa (taulukko 13). Kemissä meritulva voi kastella myös Pajusaaren ja Karihaaran alueella sijaitsevien Karihaaran tehdasyhdyskunnan rakennuksia sekä Kemin ruutukaava-alueen ja kirkon ympäristön ranta-alueen rakennuksia.

Museoista on tulvavaarassa Kemin kulttuurikeskus Marina Takalon kadulla. Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat Kemin kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri, taidemuseo, historiallinen museo, Kivalo-opisto sekä Meri-Lapin musiik- kiopisto. Rakennuksessa sijaitseva taidemuseo on Pohjois-Suomen vanhin. Taidemuseon kokoelmassa on noin 2500 teosta: mm. maalauksia, piirustuksia, veistoksia ja grafiikkaa 1800-luvun alusta aina nykypäivään saakka. Ke- min historiallisessa museossa on esillä laajasti Kemin kaupungin ja lähialueiden aineellista ja henkistä perintöä.

Meritulva-alueen alle jää myös kolme muinaisjäännöskohdetta, joista yksi on vedenalainen. Muinaisjäännökset kas- tuvat 1/20a tulvista alkaen eikä niille arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa vedestä.

(27)

Taulukko 13. Kemin tulvariskialueella tulvavaarassa olevat kulttuuriperinnölle arvokkaat kohteet.

Tulvan

toistuvuus Kohde Tietoa

1/20a Perämeren kalasatamat ja kalastustu-

kikohdat Saaristossa

1/20a Muinaisjäännös Vähä Kuivanuoro historiallinen kivirakenne, kiinteä

1/20a Muinaisjäännös Siikalampi historiallinen työ- ja valmistuspaikka, kiinteä 1/20a Muinaisjäännös, Salem historiallinen alusten hylky, kiinteä, vedenalainen 1/50a Samat kohteet kuin 1/20a tulvalla

1/100a Karihaaran tehdasyhdyskunta Osa rakennuksista tulva-alueella 1/250a Ei uusia kohteita

1/1000a Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ym-

päristö Rannassa olevasta alueesta pieni osa tulva-alueella 1/1000a Kemin kulttuurikeskus

(28)

5.3 Tulvariskitarkastelun johtopäätökset ja yhteenveto

Kemin alueella tulvavahinkojen kokonaismäärä kasvaa selvästi, kun meritulvan suuruus ylittää kerran 100 vuodessa toistuvan vedenkorkeuden ylittymistodennäköisyyden (1/100 tapausta/vuosi). Erityisesti kerran 250 vuodessa toistuvilla meritulvilla alueella aiheutuu monenlaisia vahinkoja. Vahingot sijoittuvat erityisesti Sauvosaaren ranta-alueelle, Koivuharjuun, Karjalahteen ja Ajoksen alueelle.

Yleiset tulvatilanteet (1/20a)

Yleisillä tulvilla (1/20a) vahingot jäävät suhteellisen pieniksi (taulukko 14). Vedenkorkeus on Ajoksen havaintoasemalla N2000+2,02 metriä. Kastumisvaarassa on RHR 2018 aineiston mukaan 3 asuinrakennusta ja noin asukasta.

Voimalaitosrakennuksia tulva-alueella sijaitsee 4, mutta niistä kolme ovat saaressa sijaitsevia tuulivoimaloita. Neljäs voimalaitosrakennus sekä puistomuuntamo sijoittuvat Ajoksen satama-alueella ja niiden ympäristössä tulvavettä on hyvin vähän ja on mahdollista, että vesi ei leviä kohteille asti. Tulva-alueella on muutamia sähkönjakokaappeja ja tulva uhkaa nousta tielle Perämerentiellä ja Eteläväylällä. Muihin kategorioihin ei tullut kohteita pl. saaristossa sijaitseva kulttuuriperintökohteet.

Taulukko 14. Tulvavaarassa olevien kohteiden määrät yleisellä meritulvalla (1/20a) (RHR 2018).

Kategoria Tulvavaarassa olevien kohteiden määrät

Ihmisten terveys ja turvallisuus

Asukkaita 19 Asuinrakennuksia 3 Ei erityiskohteita Välttämättömyyspalvelut

4 voimalaitosrakennusta 1 puistomuuntamo 3 sähkönjakokaappia

Tiet: Perämerentie, Eteläväylä

Taloudellisen toiminnan keskeytyminen Ei kohteita (RHR liike- ja toimistorakennuksia yhteensä 6 kpl)

Ympäristö Ei kohteita

Kulttuuriperintö Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat 3 muinaisjäännöstä

Melko harvinaiset tulvatilanteet (1/50a)

Melko harvinainen tulva (1/50a) aiheuttaa erityisesti vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Vedenkorkeus on Ajoksen havaintoasemalla N2000+2,27 metriä. Tulva-alueella on rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähes 60 asukasta ja 15 asuinrakennusta (taulukko 15). Lisäksi Karjalahden päiväkoti on tulva-alueella ja kehitysvammaisten asuntolan rakennuksia jää osittain tulvan saartamaksi. Meritulva-alueella on lisäksi muutamia jätevedenpumppaamoita ja puistomuuntamoita sekä useita sähkönjakokaappeja. Tulva uhkaa aiheuttaa haittaa myös liikenteelle paikoitellen, sillä vesi voi nousta Perämerentielle Karjalahden ja Syväkankaan välillä sekä Haukkarin kohdalla. Tulva voi lisäksi katkaista liikenteen Eteläväylällä, Lehtokadulla, Ellalankadulla ja Karjalahdessa. Ympäristölle haitallisia aineita voi va- pautua muutamien jätevedenpumppaamoiden ollessa pois käytöstä sekä tulvan alle jäävästä palavien nesteiden varastosta.

Taulukko 15. Tulvavaarassa olevien kohteiden määrät melko harvinaisella meritulvalla (1/50a) (RHR 2018)

Asukkaita 56 Asuinrakennuksia 15 Karjalahden päiväkoti

Kehitysvammaisten asuntola (tulvan saartama)

Välttämättömyyspalvelut

1 yhdyskuntatekniikan rak.

3 puistomuuntamoa (2 uutta) 12 sähkönjakokaappia (9 uutta)

1 jätevedenpumppaamo, 1 hulevesipumppaamo

Tiet: Perämerentie, Eteläväylä, Lehtokatu, Ellalankatu, Karjalahdenkatu- Mekaanikonkatu

Rautatie: Veitsiluoto

Taloudellisen toiminnan keskeytyminen Ei kohteita (RHR liikerakennuksia yhteensä 9 kpl) Ympäristö 1 jätevedenpumppaamo, 1 Palavien nesteiden varasto Kulttuuriperintö Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat

(29)

Harvinaiset tulvatilanteet (1/100a)

Harvinaisemmilla, 1/100 vedenkorkeuden ylittymistodennäköisyyksillä esiintyvillä meritulvilla Kemin tulvavahingot kasvavat vain hieman edellisin hieman yleisemmin esiintyviin vedenkorkeuksiin nähden. Vedenkorkeus on Ajoksen havaintoasemalla N2000+2,46 metriä. Tulva-alueella on rakennus- ja huoneostorekisterin mukaan vajaa 70 asukasta ja reilu 20 asuinrakennusta. Karjalahden päiväkoti ja kehitysvammaisten asuntola ovat tulvavaarassa olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet. Tulvavaarassa olevien kohteiden määrät ovat hieman lisääntyneet 1/50a tulvaan nähden (taulukko 16).

Taulukko 16. Tulvavaarassa olevien kohteiden harvinaisella meritulvalla (1/100a) (RHR 2018)

Asukkaita 69 Asuinrakennuksia 23 Karjalahden päiväkoti Kehitysvammaisten asuntola

2 yhdyskuntatekniikan rak. (1 uusi) 6 puistomuuntamoa (3 uutta) 19 sähkönjakokaappia (7 uutta)

3 jätevedenpumppaamoa (2 uutta), 2 hulevesipumppaamoa

Tiet: Perämerentie, Eteläväylä, Lehtokatu, Ellalankatu, Karjalahdenkatu- Mekaanikonkatu

Rautatie: Veitsiluoto, Ajos

Taloudellisen toiminnan keskeytyminen Ei kohteita (RHR liikerakennuksia yhteensä 9 kpl)

Ympäristö 3 jätevedenpumppaamoa (2 uutta), 1 Palavien nesteiden varasto, 1 öljy- lämpökeskus

Kulttuuriperintö

Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat Karihaaran tehdasyhdyskunta

3 muinaisjäännöstä Erittäin harvinaiset tulvatilanteet (1/250a)

Erittäin harvinaisilla tulvilla (1/250a) tulvavahingot kasvavat merkittävästi (taulukko 17). Vedenkorkeus on Ajoksen havaintoasemalla N2000+2,71 metriä. Tulvavaarassa on kaikkiaan noin 230 asukasta ja reilu 50 asuinrakennusta.

Vaikeasti evakuoitaviin kohteisiin tulee Vanhusten hoivakoti Attendo Kuunari sekä Länsi-Pohjan keskussairaala, joka on vaarassa kastua rakennuksen pohjoispuolelta. Sairaalalla on lisäksi vaarassa kastua sairaalan öljylämpö- keskus. Tulvavesi nousee myös Karjalahden lämpölaitokselle, jossa osa rakennuksista on kastumisvaarassa. Tul- vavaarassa olevien puistomuuntamoiden ja sähköjakokaappien määrät myös lisääntyvät. Jätevedenpumppaamoita on tulvavaarassa kaiken kaikkiaan 9. Tulva nousee useille kaduille ja rautatieyhteys Veitsiluodon ja Ajoksen lisäksi Karihaaraan katkeaa. Merkittävä tulvavaarassa oleva kohde on myös Ajoksen satama, jonka toiminta joudutaan keskeyttämään tulvan/myrskyn ajaksi. Mahdollisia haitallisia aineita ympäristölle vapauttavia kohteita on yli kymme- nen. Kulttuuriperinnölle arvokkaista kohteista ovat tulvavaarassa samat kuin 1/100a tulvallakin.

Taulukko 17. Tulvavaarassa olevien kohteiden määrät yleisellä meritulvalla (1/250a) (RHR 2018)

Asukkaita 231 Asuinrakennuksia 52 Karjalahden päiväkoti Kehitysvammaisten asuntola Länsi-Pohjan keskussairaala Vanhusten hoivakoti Attendo Kuunari

Karjalahden lämpökeskus

Länsi-Pohjan keskussairaalan öljylämpökeskus 4 yhdyskuntatekniikan rak. (2 uutta)

12 puistomuuntamoa (6 uutta) 45 sähkönjakokaappia (26 uutta)

8 jätevedenpumppaamoa (5 uutta), 2 hulevesipumppaamoa

Tiet: Perämerentie, Eteläväylä, Lehtokatu, Ellalankatu, Karjalahdenkatu- Mekaanikonkatu, Kirkkopuistonkatu, Mikonkatu

Rautatie: Veitsiluoto, Ajos, Karihaara

Taloudellisen toiminnan keskeytyminen Ajoksen satama (RHR liikerakennuksia yhteensä 11 kpl)