• Ei tuloksia

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma Tampereen yliopistossa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma Tampereen yliopistossa näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

270 n Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 18 (3) – 2020

KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma Tampereen yliopistossa

Pasi Pyöriä

Työmarkkinat ja työorganisaatiot elävät jatku- vassa muutoksessa. Kansainvälistyminen, moni - kulttuuristen työyhteisöjen yleistyminen, am- mattitaito- ja osaamisvaatimusten kasvu sekä pyrkimykset pidentää työuria vaikuttavat sii- hen, että työelämässä tarvitaan nykyistä enem- män työn ja hyvinvoinnin kysymyksiin perehty- neitä asiantuntijoita.

Tampereen yliopiston työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma (THV) vastaa näihin koulutus - tarpeisiin. THV-ohjelmassa on koulutettu laaja- alaisesti työelämää ja työmarkkinoita ymmär - täviä asiantuntijoita vuodesta 2013. Opis ke - lijoita THV-ohjelmaan on valittu joka toinen ke- vät, kerrallaan 10 Tampereen kampukselle ja 10 Porin yliopistokeskukseen. Parhaimmillaan hakijoita on ollut noin 100 Tampereelle ja 50 Poriin.

THV-ohjelma tarjoaa alemman korkea-as- teen tutkinnon suorittaneille polun ylempään korkeakoulututkintoon, jonka sisällöissä ko- rostuvat yhteiskuntatieteellinen työelämän tutkimus ja työorganisaatioiden kehittäminen.

Maisteriohjelma antaa valmiuksia pätevöityä monipuolisesti julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijatehtäviin, kuten henkilöstöhallin- toon, työvoima-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan tehtäviin sekä erilaisiin suunnittelun ja mark- kinoinnin tehtäviin. Maisteriohjelma antaa valmiuksia myös yrittäjyyteen ja järjestösekto- rilla työskentelyyn.

Opiskelijavalinnoissa keskeisimpänä kri- teerinä on ollut soveltuva kandidaatin tutkin- to, ammattikorkeakoulututkinto tai vastaavat

opinnot. Valinta on tehty aikaisempien opinto- jen perusteella harkinnanvaraisesti ilman va- lintakoetta. Merkittävä osa valituista on ollut kandidaatteja, mutta valittujen joukossa on ol- lut paljon myös ammattikorkeakoulun käynei- tä, etenkin sosionomeja (AMK). Laajuudeltaan koulutus on 120 opintopistettä ja suunnitel- tu kesto kaksi vuotta. Valmistuneiden oppiar- vo on yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM).

Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lä- hinnä yhteiskuntatieteiden alalle.

THV-ohjelma sijoittuu Tampereen yliopis- ton yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa yh- teiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman yh- teyteen, mutta se ei sisällöllisesti rajaudu pelk- kään yhteiskuntatutkimukseen. Alusta alkaen tärkeän osan THV-ohjelman opinnoista on tar- jonnut johtamisen ja talouden tiedekunta, joka on vastannut suositusta työhyvinvoinnin joh- taminen -opintojaksosta. Tampereen korkea- kouluyhteisön opiskelijoilla on myös mahdol- lisuus valita opintoja ristiin sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Monipuolista ja monitieteistä työelämän opetusta

Idea THV-ohjelman perustamisesta syntyi tar- peesta tiivistää yhteistyötä työelämän tutkijoi- den ja opettajien välillä yli oppialarajojen. 2010- luvun alussa uuden maisteriohjelman primus motor oli sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti, joka kokosi uudelle maisteriohjelmalle

(2)

n 271

Katsauksia ja keskustelua

Pasi Pyöriä

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 18 (3) – 2020 ohjausryhmän. Mukana oli henkilöstöä muista-

kin oppiaineista, kuten sosiologiasta ja sosiaa- lipsykologiasta, erikoistumiskoulutuksia järjes- tävän yksikön edustus sekä opetushallinnosta opintokoordinaattori Hanna Carroll, jonka hal- linnollinen osaaminen on ollut korvaamaton osa THV-ohjelman menestystä. Monet THV-oh- jelmaa ideoineet ovat edelleen aktiivisesti mu- kana maisteriohjelmaa kehittämässä sekä opet- tamassa uusia työelämän asiantuntijoita.

THV-ohjelman kantavana ajatuksensa on alusta alkaen ollut, että työtä ja hyvinvointia tulisi tarkastella monipuolisesti ja monitietei- sesti. Opintojen teemoina korostuvat työelä- män laatu, työelämän (valta)suhteet ja suku- puoli, työvoiman käyttö ja työmarkkinat, työ- elämän vuorovaikutus, työyhteisöjen muutos ja kehittäminen sekä työhyvinvoinnin johta- minen. Näihin kysymyksiin kiinnittyvät THV- opiskelijoille ja samalla muillekin työelämän tutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille suunnatut työn ja hyvinvoinnin teemakurssit.

Kaikkia näitä teemoja myös tutkitaan Tam pe- reen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuk sen tutkijakollektiivissa, johon kuuluvista asian- tuntijoista monet ovat aktiivisesti osallistu- neet opetukseen tai pro gradu -tutkielmien arviointiin.

THV-ohjelmalle ei ole osoitettu erillisiä ope - tusresursseja, joten ”työmaisterit” osallistuvat samoille kursseille kuin muutkin yhteiskunta- tutkimuksen opiskelijat. Poikkeuksena on ol- lut työmaistereille räätälöity johdantokurssi/

kirjatentti sekä graduseminaari, joka on jaet- tu kahteen ryhmään Tampereen ja Porin kam- puksille. Järjestely on osoittautunut toimivaksi, mutta se olisi tuskin ollut mahdollinen ilman Tampereen yliopistoon keskittynyttä vah- vaa työelämän tutkimuksen perinnettä, jossa vuonna 1988 perustetulla Työelämän tutki- muskeskuksella on ollut tärkeä rooli.

THV-ohjelmalle on ollut tärkeää myös gra- duohjauksen jatkuvuus. Maisteriohjelman tut- kielmaseminaari on järjestäytynyt heti alku- syksystä, kun uudet työmaisterit ovat aloitta- neet opintonsa. Tieteellisen sisällön ohella graduohjaus ja -seminaari on tarjonnut työ-

maistereille koko opintojen kaaren kestävän sosiaalisen kiintopisteen. Aina THV-ohjelman alusta saakka graduohjauksesta ovat vastan- neet sosiologian yliopistonlehtori Pasi Pyöriä Tampereella ja sosiologian professori Antti Saloniemi Porissa.

Työelämän sisältöosaamisen lisäksi THV- ohjelma tarjoaa opiskelijoille monipuolisia menetelmällisiä valmiuksia. Työmaistereille on ollut tarjolla laadullista ja määrällistä me- netelmäopetusta, joka on liittynyt esimerkik- si toimintatutkimukseen, työelämän kehittä- miseen sekä vertailevaan tutkimukseen. Mene - telmäkursseilla on muun muassa opeteltu tutki- mushaastatteluiden tekoa, analysoitu diskurs - seja ja narratiiveja sekä perehdytty tilastolli- siin monimuuttujamenetelmiin työoloja ku- vaavin kyselyaineistoin.

THV-ohjelman monitieteisyys näkyy myös opinnäytteiden aiheissa. Vaikka työhyvinvoin- ti on ollut monen pro gradu -tutkielman viite- kehyksenä, tutkimusaiheet ja -asetelmat ovat olleet monipuolisia. Haastatteluin on tutkittu esimerkiksi yksinyrittäjien jakamia yhteisölli- siä työtiloja ja yrittäjiksi ryhtyneiden uramuu- tostarinoita. Tilastollisin menetelmin on ar- vioitu esimerkiksi matalapalkkatyötä sekä ikääntyneiden palo- ja pelastustyötä tekevien työssä jaksamista – vain muutamia aiheita mainitakseni.

Mihin työmaisterit ovat sijoittuneet?

Maisteriksi valmistuneiden THV-opiskelijoiden työelämään sijoittumisesta ei ole kerätty syste- maattista tietoa, mutta yleisellä tasolla koulu- tuksen työmarkkinarelevanssi voidaan arvioida hyväksi, ellei jopa erinomaiseksi. Koulutukseen päässeet ovat tosin siinä mielessä valikoitu nut joukko, että useimmat THV-opiskelijoista ovat jo kartuttaneet merkittävää työkokemusta aiem - man tutkintonsa alalla. Opiskelun ja työnteon yhdistäminen on sekin tavallista.

THV-ohjelma on auttanut valmistuneita siirtymään työurallaan uusiin, vaativampiin tehtäviin saman alan sisällä tai vaihtamaan

(3)

272 n

Katsauksia ja keskustelua

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma Tampereen yliopistossa

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 18 (3) – 2020 alaa. THV-ohjelmasta valmistuneiden työpaik-

kojen kirjo on laaja. Siihen on kuulunut niin järjestösektorin toimijoita, valtionhallintoa, kunta-alaa kuin yksityisen alan asiantuntija- organisaatioitakin. Valmistuneiden ammatti- nimikkeitä ovat muun muassa: HR specialist (it-alan konsulttiyritys), erityisasiantuntija (ministeriön ohjausyksikkö), kaupunkikoor- dinaattori (kunta), opintokoordinaattori (yli- opisto), projektipäällikkö (kunta) sekä mana- gement consultant (globaali konsulttiyritys).

Työmaistereiden urapolut ovat samalla ta- voin monipolvisia kuin generalistien urapolut usein ovat. THV-opinnot eivät tarjoa spesifiä pätevyyttä tiettyyn ammattiin, vaan jokaisen valmistuneen urasta muodostuu omanlaisen- sa, mitä edellä lueteltujen ammattinimikkei- den kirjo kuvastaa. Toisaalta voidaan ajatella, että jo maisteriohjelman nimi ohjaa opiskeli- joita suuntautumaan erilaisiin työyhteisöjen kehittämistehtäviin, joissa tarvitaan inhimil- lisen toiminnan ja vuorovaikutuksen ymmär- rystä.

Lisäpätevyyttä ja asiantuntijavalmiuksia THV-ohjelma on esimerkki ruohonjuuritasolta lähteneestä koulutuksen kehittämisestä, joka on ollut aikaansa edellä. Alusta saakka THV-oh - jelmassa on onnistuneesti vastattu moniin myö- hemmin strategisesti tärkeiksi tunnistettuihin koulutuksen kehittämistarpeisiin. Nykyisessä työelämässä on entistä tärkeämpää kehittää osaamista ja ammattitaitoa koko työuran ajan, mitä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) pai- nottaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Jatkuva oppiminen on yksi OKM:n paino- pistealueista, mihin liittyvää uudistusta mi- nisteriö toteuttaa yli nykyisen hallituskauden.

Hallitusohjelman mukaan korkeakouluja kan- nustetaan avaamaan koulutustarjontaansa ja kehittämään korkeakoulujärjestelmää jatku- van oppimisen alustana. Tähän tavoitteeseen THV-ohjelma ja tamperelainen korkeakouluyh- teisö pyrkivät vastaamaan. Tampereen yliopis- ton strategia 2030 -dokumentin (10.2.2020)

mukaan korkeakouluyhteisön koulutusta uu- distetaan seuraavasti:

• Vahvistamme tutkimuksen ja opetuksen tiivistä yhteyttä varmistamalla, että opet- tajamme tutkivat ja tutkijamme opetta- vat. Viemme tutkimuksen tulokset suo- raan opetuksen ja oppimisen käyttöön.

• Käynnistämme tutkinto-ohjelmia ja opin - tokokonaisuuksia, jotka tuottavat tie- teenalarajat ylittävää osaamista.

• Mahdollistamme tutkijanuralle suuntau- tumisen jo kandi- ja maisterivaiheessa.

• Kaikki opiskelijamme saavat perusteet kestävään kehitykseen ja YK:n Agenda 2030:een liittyvistä teemoista.

• Vahvistamme opiskelijoiden työelämä- taitoja sekä yhteyksiä työelämään.

• Otamme käyttöön vaihtoehtoisia opiske- lijavalintatapoja.

Yllä luetelluista strategisista tavoitteista THV- ohjelma on parhaiten vastannut opiskelijoiden työelämätaitojen ja -yhteyksien vahvistamiseen.

Koulutus on tarjonnut lisäpätevyyttä ja asian- tuntijavalmiuksia jo työelämään kiinnittyneille yhteiskunnallisten alojen osaajille. Esimerkiksi sote-aloilla ja julkishallinnossa ylempi korkea- koulututkinto on usein edellytyksenä johtoteh- täviin etenemiseksi.

Seuraava haku THV-ohjelmaan on keväällä 2021, ja saman vuoden syyslukukaudella al- kaa koulutuksen viides kierros Tampereella ja Porissa. Tähänastisen kokemuksen perusteel- la maisteriohjelma on onnistunut tavoitteis- saan hyvin. Pienen maisteriohjelman etuna on ollut opiskelijoiden tiivis ryhmäytyminen sekä monitieteisen työelämän tutkimuksen ja ope- tuksen välinen mutkaton yhteistyö.

Kirjoittaja

Pasi Pyöriä, YTT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto,

sähköposti: pasi.pyoria@tuni.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

91–94) mukaan asiantuntijan työn tunnusmerkkejä ovat (a) elin- ikäinen oppiminen, (b) tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa, toisin

Yhtäällä korkean koulutus- ja elintason maissa yritykset ovat pakotettuja kuuntelemaan ikääntyvän työvoiman toiveita mielekkäästä työstä.. Toisaalla taas matalan koulutus-

Työssä tapahtuvan oppimisen ilmiöön, sen pro- sesseihin ja työn konteksteihin pureutuvalle tut- kimukselle on tarvetta, sillä tarkastelemalla työ- elämässä tapahtuvaa

Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö ja työssä oppiminen ovat uusia ja voi- makkaasti kasvavia tutkimus- alueita sekä kansainvälisesti että kotimaassa.. Niinpä

Hyvin usein muutostilanteessa saattaa myös olla kysymys siitä, että jokin tekninen uudistus toteutetaan ilman, että työntekijöille itselleen jää riittävästi aikaa

teemisista tutkijoista ovat sen harhaluulon vallassa, että vain tutkimustuloksissa on tain todella oleellista tietoa. Ongelma syntyy siitä, että tällainen tieto ei

Itseanalyyttinen keskustelu kirjastotieteestä ja informatiikasta on taas voimistunut. 22 Siinä lienee takavuosina ollut ainakin ulkopuolisen mielestä itsepuolustuksen makua. Näin

Mikko Weckrothin väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen ytimessä on koetun hyvinvoinnin mittaaminen sekä hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen välinen suhde..