Sadeveden laatu Oulun lähiympäristössä vuosina 1977-1979

1981: 68

SADEVEDEN LAATU OULUN LÄHIYMPÄRISTÖSSÅ VUOSINA 1977 - 1979

Urpo Myllymaa~ Anneli Ylitolonen ja Jouko Raitala

V E S I H A L L I T U K S E N M N I S T E S A R J A

1981: 68

SADEVEDEN LAATU OULUN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ VUOSINA 1977 - 1979

Urpo Myllymaa, Anneli Ylitolonen ja Jouko Raitala

Oulun vesipiirin vesitoimisto Oulu 1981

3

S I S Ä L L Y S Sivu

1 . J 0 H 0 A N T 0 ⁴

2 . M E N E T E L ^M Ä T 4

3 . T

u

T K I M

u s

T

u

L 0 K S E T 6

4 . T U L 0 S T E N T A R K A S T E L

u

⁸

4. 1 SADEVESIANALYYSIT 8

4. 11

s

^{a d a n} t a 8

4. 1 2 H a p p a m u u s a s t 8, pH 9 4. 13

s

^ä h k ö n j 0 h t a v u u s 14

4. 14 R i k k i 17

4. 1 5 T y p p i 21

4. 1 6 F ⁰ s f 0 r i 27

4. 17 K 1 ⁰ r i d i 30

4.2 TUULTEN VAIKUTUS LASKEUMIIN 35

4.3 LUMITUTKIMUS 45

5 . T I I V I

s

T E L M Ä 50

K I R J A L L I

s

U U T T A 52

L I I T T E E T

4

1. J 0 H 0 A N T 0

Sadeveden laatua tutkittaessa on todettu ilmasta käsin tulevan maassamme jopa 18 % vesistöjen typpikuormituksesta ja 10 % fosfo-

rikuormituksesta (Haapala 1972). Etelä-Ruotsissa on arvioitu sade- veden happamuuden lisääntymisen vaikuttaneen vesistöjen happamoi- tumiseen. Koko Suomi huomioon ottaen sadeveden laadussa on Haa- palan (1972) ja Soverin (1976) mukaan selviä alueellisia ja ajal- lisia vaihteluita, joihin on arvioitu vaikuttaneen ilmasto-olojen ja havaintoalueiden et~isyyksien asutuksesta, maataloudesta, ran- nikosta ja teollisuudesta.

Oulun ympäristön sadeveden epäpuhtauksien vaihtelujen arvioimisek- si tehtiin vuosina 1977 - 1979 sadeveden laadun tutkimus~ Tässä raportissa käsitellään lähinnä vuosien 1978 - 1979 tuloksia, koska ensimmäisen vuoden aineisto todettiin näytteenottotekniikan vuoksi epävarmaksi.

2. M E N E T E L M Ä T

Sadeveden keräysastiat ovat olleet touRo⁷ lokakuun v~ltsen~ ~~k~n~

sijoitettuina kolmelle kaupunkiin nähden a~teittäiselle linjalle (kuva 1; taulukko 1). Sadevesinäytteitä on saatu myös neljästä läpi vuoden toiminnassa olleesta Oulu Oy:n sadeveden keräyspis~

teestä, jotka poikkeavat jonkin verran Oulun vesipiirin vesitoi- miston keräyspisteistä sekä keräilyastian että näytteenottomene telmän puolesta. Kaikki keräilyastiat on vaihdettu aina kuukau- den vaihteessa ja Oulu Oy:n keräilysuppilo on tällöin huuhdeltu 1000 ml:lla tislattua vettä. Käytetyt vesianalyysimenetelmät on esitetty Vesihallituksen tiedotuksessa 121 (Erkomaa et al. 1977).

Kesällä 1979 on myös Oulun vesipiirin vesitoimiston keräilyasti- oihin lisätty 1000 ml tislattua vett~ keräysjakspn aluss~ kuivu- misen estämiseksi.

II

HÄMEENJÄRVI

TUIRANHOVI

PILPAJÄRVI

KAUPUNKIASUTUKSEN MYÖTÖVIIVA

0

VESITOIMISTON HAVAINTOPAIKKA

0

OULU OY: N HAVAINTOPAIKKA

®

^TEHDAS

Kuva 1. Oulun vesipiirin vesitoimiston a Oulu Oy:n sad veden keräilyastioiden sijaintipaikat 0 lun ympäristössä.

Taulukko 1. Sadeveden keräilyastioiden (SRK) ja kaupunkiasutuksen myötöviivast

Oulun vesipiirin vesitoimiston

havainto aikat Linnanmaa

Tuiranhovi Hämeenjärvi Hiukkavaara Lylyjärvi Pilpajärvi Varjakka Koppana Oulu Oy:n

havainto isteet SYP, Kirkkokatu 4 SRK-talo, Heinäpää Limingantulli

Va akka

Hein

Etäi äästä Teb 6,4

10,6 1 6, 7 6,4 10,6 1 6, 7 6,4 12,2

täisyydet Heinäpäästä (kuva 1).

det 3,8 6,4 2,3 3,8 8,4 6,6 4,0 1 , 1

(km)

"Asutuksesta"

0,5 5 1 1

0,5 5 1 1 5 1 0

Q Q

0,5 5

6

3 . T U T K I M U S T U L 0 K S E T

Kuukausittaisten kokoomanäytteiden tulokset on ilmoitettu taulu- kossa 2 ja liitteissä 2 - 11. Typen, fosforin, rikin ja kloridin kuukausilaskeumat on esitetty milligrammoina neliömetriä kohti.

Lisäksi on ilmoitettu sadevesisaalis (ml/kk) sekä sadeveden pH- arvo ja sähkönjohtokyky.

Analyysituloksista on laskettu kunkin havaintopisteen kuukausi- keskiarvot, keskihajonnat ja havaintojen lukumäärät. Havainto- jen vähälukuisuuden vuoksi on keräyspisteiltä ilmoitettu edellis- ten lisäksi myös kunkin kesän ja talven sekä koko aineiston kuu- kausimediaanit, jotka eräissä tapauksissa esimerkiksi jonkin kuu- kausinäytteen likaannuttua (alleviivattu taulukkoon 2) kuvanne- vat tyypillistä paikallista laskeumaa kuukausikeskiarvoa paremmin.

Näytteen likaantumista voitaneen parhaiten tarkastella laskemalla koko aineiston keskiarvon (x) ja keskihajonnan (s) avulla raja x ⁺ 3,3 s, jonka alapuolella satunnainen laskeuma-arvo on 99,9 %:n todennäköisyydellä. Typpi- ja fosforilaskeumat Hiukkavaarassa kesäkuussa 1978 ylittävät tämän rajan selvästi. Tämä näyte on todennäköisesti lintujen likaama ja sen typpi- ja fosforiarvot on jätstty huomioimatta aineiston jatkokäsittelyssä. Syyskuun 1978 näyte Pilpajärveltä on todennäköisesti ihmisten likaamana hylätty kokonaisuudessaan.

Maalis huhtikuun vaihteessa 1979 suoritetun lumitutkimuksen tulok- set on esitetty taulukossa 3. Näytteitä on tällöin otettu tavan- omaisten Oulun vesipiirin vesitoimiston sadeveden keräilypistei- den lisäksi myös Oulu Oy:stä pohjoiseen suuntautuvalta linjalta ja neljältä pohjavesiasemalta.

Taulukko 2. Sadevesisaalis ^X (ml)

kk Oulu Oy lrln ves1to1m1sto

SYP SRK L-tu II i Varjakka L-maa T-hovt Hämeenj . H-vaara Lyl ~j. P i 1 paj. llarjakka Koppana

kesä/77 2.046 1889 1819 2101 + + + + + +

hetnä 6.543 6932 6233 6773 ^{+ + +} + + + +

elo 3577 3351 3274 2877 + + + + + + +

syys 2972 2885· 3000 1850 + + + + + + + +

loka 2782 - ²⁶⁶⁴ 2230

Md 2972 3118 3000 2230

marras 3093 2910 2616 2379 joulu 1805 1637 1526 1184 tarm11/78 2131 1309 1092 1004 helmt ^\ 1878 1514 1381 1225

+# +# l'"' ^{+# +# +# +=#}

maali s 2062 2120 1480 1454 huhtt 1607 1637 1452 1370

Md 1970 1637 1466 1298

touko 1034 1023 1017 1028

kesä 5050 5140 5128 4248 1710 1840 1600 2100 1870 2100 1440 1770

heinä 2469 2408 2664 2540 1328 1453 1170 1300 1330 1124 880 930

elo 6936 7209 6943 6509 3070 3160 2940 ~100 2230 2800 2890 2970

syys 2616 2600 2521 2490 1360 1460 1210 1480 1700 1100 1490

loka 3117 3083 2977 2417 1020 1330 1118 1230 1560 1230 1115 740

Md 2867 2842 2821 2515 1360 14f.O 1210 1480 1700 1665 1115 1490

marras 2759 2126 2356 1700

joulu 1440 1380 1275 1215

tammi/79 2769 2231 2125 1708 helmi 2600 2168 1736 1667

252o'''' 1620"""' 256n"""' 2950# 2330# 256n"""' 2860# 2370-#

maa! is 1572 1417 1354 1203 huht ^1. 2768 2317 2611 2543

t-ld 2680 2147 1931 1684

touko 4590 4520 4530 3620 2200 2620 2410 2290 2270 1680 1430

kesä 6255 5835 3890 5420 3550 3370 2840 3115 4130 3080 1135 2970

hetnä 5215 5160 5859 3406 3000 3072 4255 3392 4393 3638 2540 3320

elo 1756~ 5073 4712 4725 3730 3880 2960 3600 2520 3410 2750 3920

syys 5868 5786 5301 3320 4640 3575 3835 3860 3870 3470 5340

loka 4936 4090 3611 3360 3180 3180 3450 3230 3450 2200 3650

Md 5215 5117 4530 4725 3340 3275 3070 3421 3860 3430 2540 3485

X mukana 1000 ml ttslattua vettä (paitsi vesitOimiston näytteet kesällä 1977 ja 1978 sekä luminäytteet) + vestmäärää ei mt tattu

- ei näytettä

# lumtnäyte mrttausvlrhe suppilo rikki

B

Taulukko 3. Lumitutkimuksessa talvella 1979 saadut laskeumatiedot (mg/m²).

0,5 km pohjo1seen Oulu Oy:stä 2,0 km pohjo1seen Oulu Oy:stä 5,0 km pohjo1seen Oulu Oy:stä

L 1 nnanmaa Tu1ranhov1 Hämeenj ärv 1

H1ukkavaara Lylyjärv1 P 1l pajärv1

Varjakka Koppana

Kuusamon pohjaves1as.

Pyhännän pohjaves1as.

Ruuk1n pohjaves1as.

Pudasjärven pohjavesias.

Hg Pb

0,06 2,8 0,02 1 ,8 0,01 1 ,9

0,01 1,6

< 0,01 0,6

< 0,01 0,9

< 0,02 2,3

< 0,01 0,5

< 0,01 0,4

< 0,02 1,3 0,01 0,4

Zn 2,8 2,1 2,8

2,0 1 ,6 2,4

4,2 1,1 2,5

4,4 1 ,4

Cd

< 0,1

< 0,1

< 0,1

< 0.1

< 0,1

0,2

< 0,2

< 0,1

< 0,1

0,2 0,1

Cu 0,6 0,2 0,3

0,4 0,3 0,3

0,7 0,2 0,6

0,5 0,3

0,03 0,8 0,9 < 0,2 0,2

< 0,01 0,3 0,6 <0,1 0,1

< 0,01 0,5 0,7 ^< 0,1 0,1 Org.C 1600,3

584,8 503,6

760,5 366,7 289,7

1001 ,6 175,8 579,5

485,5 357,6

612,1 287,9 165,5

Hg 45,7 35,1 100,7

38,0 18,3 19,3

50,1 17,6 29,0

48,6 17,9

30,6 19,2 8,3

Ca

~54,4

304,1 181 .3

123,6 73,3 77.3 217,0 52,7 86,9 178,0 53,6

91,8 57,6 49,6

K 80,0 70,2 50,4

66,5 36,7 38,6

150,2 17,6 43,5

48,6 26,8

30,6 19,2 16,5

Na 262,9 269,0 80,6

95 '1 45,8 48,3

50,1 17,6 1lt,5 226,6 62,6

503,9 275,0 347.7

667,7 211 ,o

289,7

841 ,6 196,7

15,3 214,2 19,2 182,3 8,3 148,9

Fe

109,7 76,0 107,8

50,4 19,0 2?.. 2

38,4 14,1 15,9

35,6 30,4

Cl 182,9 117,0 80,6

95,1 96,6

166,9 52,7 101,4

226,6 116,2

pH 6,lt 5,6 6,1.f

5,1.f 5,7 4,5

5,5 4,4 4,5

4,5 4,5

15,3 107,1 4,8 8,9 67,2 4,7 12,4 57,9 4,5 4,5

y 25 (mS/m}

3,6 2,9 2,5

2,7 1,9 3,3

2,2 2,9 2,1

3.3 2,6

1,7 2,0 2,0 2,3

Md 0.,01 0,9 2,1 <0,1 0,3 494,6

555,1 378,1

29,8 89,4 34,2 135,8

41,1 49,7 35,1 14

49,2 318,7 86 ,9 . 442,6 94,0 273.9

26,3 101,4 4,7 2,5

-X n

1 ,2 2,1 0.3 39,7 112,9 2,5

0,8 1,2 ^0,2 23,2 98,3 34,3 51,1 0,6

14 14 14 14 14 14 14 14 14 13 15

4. T U L 0 S T E N T A R K A S T E L U

4. 1 SADEVESIANALYYSIT

4. 11 S a d a n t a

Taulukosta 2 käy ilmi~ että Oulu Oy:n keräilysuppilot halkaisi- jaltaan suurempina keräävät sadevettä vesipiirin keräilyastioita enemmän.

Kesäkuukausista runsassateisimpia näyttävät olleen heinäkuu 1977 ja elokuu 1978. Myös kesäkuussa 1978 on satanut selvästi medi- aaniarvoa enemmän. Koko kesä 1979 on ollut runsassateinen. Ter- minen talvi, jolloin vuorokautinen keskilämpötila on alle 0°C~

kestää Oulun seudulla marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin.

Tänä aikana sateet tulevat pääasiassa lumena, jonka kyky absor- boida ilman epäpuhtauksia eronnee vede kyvystä (Laamanen et al.

1973). Tämä kuten myas sateen laadun tihkusade- rankkasade), pisaroiden koon, sateiden välisen aja akson pituuden ja sateen keston vaikutukset jäävät tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Viisi puolivuotiskautta käsittävän aineiston perusteella voidaan tarkas- tella joitakin eroja laskeumissa kesä- ja talviaikana (taulukko

2) •

Talviajaksi on luettu aika marraskuust huhtikuuhun.

4.12 H a p p a m u u s a s t e, pH

Sadevedessä on yleensä mukana ilmasta iuennutta hiilidioksidia, joka vaikuttaa happamuuteen. Happamuu een voivat vaikuttaa my6s rikkiyhdisteiden kulkeutuminen kaivos- teollisuus- ja asutus- alueilta, maaperän laatu, meren läheis s sekä näytteissä tapah- tuneet biologiset prosessit. Sadevede pH:n mediaaniarvo oli Suomessa 1975 Soverin (1976) mukaan 4,

Oulu Oy:n sadevesinäytteiden happamuut en vaikuttaa eroja tasoit- tavasti näytteenoton yhteydessä lisät 1000 ml tislattua vettä, jolla suppilot on huuhdeltu. Marrasku ssa 1978 tämän puhtaan veden pH-arvo on ollut 6,0. Sadeveden pH-arvot ovat vaihdelleet välillä 7,4 - 4,3. Huuhteluveden vaikutus näkyy siinä, että tut- kittaessa regressioanalyysin avulla sadeveden pH-arvon riippuvuut- ta vesimäärästä saatiin regressiosuoraksi sekä kesän 1977 että kesän 1978 pH-arvoja käyttäen laskeva suora, jonka 1000 ml:n vesi- määrää vastaava pH-arvo oli välillä 5,4 - 6,0 (kuva 2). Kesän 1977 osalta saatiin korrelaatiokerroin = 0,20 (p < 0,05) ja kesän 1978 korrelaatiokerroin r2

= 0,28 (P < 0,011. Talven 1977 - 78 osalta ei ole löydetty merkit evää korrelaatiota pH-arvojen ja saadun vesinäytemäärän välillä.

Tutkittaessa varianssianalyysillä eroja toisaalta eri havainto- paikkojen pH-arvojen ja toisaalta kesä 1977 - talvi - kesä 1978 -pH-arvojen välillä huomattiin havainto isteiden välisten ero- jen olevan jokseenkin merkitseviä (P < ,05) siten, että alimmat

1 0

pH arvot olivat Varjakassa ja Limingantullissa. Tutkittujen kahden kesän ja niiden välisen talven pH-arvot erosivat toisis- taan merkitsevästi (P < 0,01) kesän 1977 sadeveden ollessa happa- minta.

Edelleen havaittiin varianssianalyysiä käyttäen, että kesällä 1978 olivat havaintopisteiden väliset erot jokseenkin merkitse- viä (P < 0,05). Limingantullissa ja Varjakassa sadevedet olivat happamimpia, ja elo- ja kesäkuun sateet olivat keskimääräistä happamampia (P < 0,01). Talvella 1977 - 78 olivat vain kuukau- sien väliset erot erittäin merkitseviä (P < 0,001) helmi- ja tammikuun pH-arvojen ollessa alimpia. Kesällä 1979 olivat

havaintopisteiden väliset erot jokseenkin merkitsevällä tasolla (P < 0,05). Kullakin ajanjaksolla korkeimmat pH-arvot ovat olleet jommalla kummalla keskikaupungin havaintopisteistä.

Oulun vesipiirin vesitoimiston sadeveden keräilypaikoilta saadut näytteiden pH-arvot eivät riipu sadevesisaaliin määrästä, eivätkä my6skään kesät 1977 ja 1978 eroa toisistaan näytteiden happamuu- den suhteen. Kuukausinäytteiden pH-arvojen väliset vaihtelut ovat sen sijaan jokseenkin merkitseviä (P < 0,05) kesän 1977 osal- ta syyskuun sadevesien ollessa happamimpia, kesän 1978 osalta erittäin merkitseviä (P < 0,001) elokuun sadevesien ollessa happa- mimpia sekä kesän 1979 osalta jokseenkin merkitseviä (P < 0,05) toukokuun sadevesien ollessa happamimpia. Liitteestä 1 käy ilmi, että heinä- ja osittain kesäkuussakin 1977 ja 1978 sadevesi on ollut vesipiirin havaintopisteillä lähes neutraalia happamuuden lisääntyessä loppukesästä. Kevättalviset luminäytteet ovat olleet happamuudeltaan keskimäärin verrattavissa happamiin syksyn näyttei- siin. Oulu Oy:n ja vesipiirin näytteiden pH arvot eivät ole verrat- tavissa toisiinsa Oulu Oy:n näytteisiin lisätyn laimennusveden

vaikutuksen vuoksi. Etenkin Varjakan näytteet, joiden pitäisi olla lähinnä vertailukelpoiset, poikkeavat toisistaan selvästi. Muiden osalta selvin yhtymäkohta on runsassateisen elokuun 1978 alhainen pH-arvo. Kesällä 1979 my6s vesipiirin keräilyastioihin lisättiin tislattua vettä ja täll6in Varjakan näytteiden pH-arvot olivat samansuuntaiset. Selvimpinä yhtymäkohtina olivat touko- ja syys- kuun 1979 alhaiset pH-arvot (liite 2) kaikkia näytepisteitä verrat- taessa.

1 2

Tutkittaessa regressioanalyysin avulla pH-arvon riippuvuutta näyt teenottopaikan etäisyydestä kaupungin suhteen ei aina löydetty sel- vää korrelaatiota. Syyskuussa 1978 (kuva 3) happamuus näyttää lisääntyneen etäännyttäessä kaupungista. Merkitsevimmillään vuo- rosuhteen kiinteyttä osoittava luku (r2

= 0,79; P < 0,01) oli käytettäessä taulukossa 1 esitettyjä kaupunkiasutuksen myötövii- vasta laskettuja etäisyyksiä. Myös elokuussa ja lokakuussa 1979 voitiin happamuuden lisääntymistä kaupungista etäännyttäessä kuva- ta merkitsevästi (r2 = 0,70; P < 0,01) logaritmisovitusta käyttäen

(kuva 3). Varianssianalyysillä tutkittaessa ei havaittu eroja eri ilmansuuntien välillä vaan kullakin havaintolinjalla linjan sisäiset erot olivat linjojen välisiä eroja suuremmat.

pH

7

6

5

KE:SÄ 1977 y ::5,62-1,L1.⁴ x r2:: 0,20 p ... o.os

00 0

0 0

0

t.

Vesi määrä

pH

7

6

5

KESÄ '1978 y :: 6,13 -1,55-4 X r2 = 0,28

p < 0,01 00

0

0 0 0

~.~--~--~~--~--~----~--~--~

1 4 7

Vesimäärä

Kuva 2. Oulu Oy:n sadevesinäytteiden pH:n riippuvuus saadusta vesimäärästä kesällä 1977 ja 1978.

7\ c c

(f)

en

OJ

~

lO ' J CIJ

en m

7\ ru:

m

1-' 0

1

L...

OJ f-!

0 7\

OJ

c en en

_..:.

lO ' J

') f-1•

f-1•

lJ lJ c

<

c c

(f)

::r

OJ

<

OJ f-1•

:J eT 0 lJ

OJ 1-'·

7\

OJ :J

m

eT ru:

'<

'<

( l (f)

w

0 c

f-!

c

:J

<

m en

f-1•

lJ f-1·

f-1•

') f-1•

:::J

<

m

(f) f-1•

eT f-1·

3

1-'•

en

eT 0

(f)

OJ

( l

m <

c-r m ru: en

f-1·

lO '7\ ::J OJ ru:

c '<

u ^eT c ^{eT .}

::J m

QQ f-1•

1-'• ( l

m

::J

en lJ I

'<

..

'< ::J

en

7,0

pH S YYS·KUU 1978

lin. regressio log. regressio y :6,04-0,12 X y = 5,86-0,39 ln x 6,5 r2=0.75 r2:0, 79

p <0,01 p < 0,01

5,0~

5,51

\ '\

5.0~ ~

1

4,5

0 5 10

Etäisyys

7,0 7.0

pH -6,8 Huuhteluveden p H- 6,8

Huuhteluveden

pH ELOKUU 1979

- - - - --

^pH LOKAKUU 1979

^{- -} - -

lin. regressio tog. regressio lin. regressio log. regressio 6,5 y :6,19-0,12 X y :6,03-0,41 ln x y =5,06-0,03x y = 5,03-0,10 ln x

r2 =0,64 r2:0,71 r2=0,56 r2= 0,70

..

p <0,05 p < 0,01 p < 0,05 p <0,01

6.0[""'

^{1 6,0 1 1 _..:. w}

0

1

5,5

1

1 0

5,0

1 1 1 1 0

45 4,5

15 ¹ 0 5 10 15 0 5 10 15 km

Etäisyys Etäisyys

14

4.13 S ä h k ö n j o h t a v u u s

Sadevesinäytteissä sähkönjohtavuuteen voi vaikuttaa paitsi veden elektrolyyttipitoisuus myös kuukauden aikana näytteissä tapahtu- neet biologiset toiminnat. Sähkönjohtavuus oli Suomessa 1975 _ Soverin (1976) mukaan keskimäärin 3,9 mS/m.

Sähkönjohtavuuden vaihteluväli on ollut Oulu Oy:n sadevesinäyttei- den osalta 1,2 - 7,8 mS/m tutkitun ajanjakson kuluessa. 1 l:n huuhteluvesilisäyksen (y ~ 0,62 mS/m) voisi ajatella vaikuttavan huomattavasti näytteen sähkönjohtavuuteen. Kesän 1977 osalta näyttää näin olevankin, sillä sähkönjohtavuuden riippuvuutta vesimäärästä regressioanalyysin avulla tarkasteltaessa saatiin tulokseksi nouseva suora (kuva 4). Huuhteluveden keräilysuppi- losta liuottamien kiinteiden laskeumien osuudeksi ja toisaalta sadeveden haihtumisen vaikutukseksi lienee luettava se, että 1000 ml:n saalisarvoa vastaa selvästi huuhteluveden sähkönjohta- vuutta suurempi arvo. Talven 1977 - 1978, talven 1978 - 1979 ja

kesän 1979 o~alta ei saatu edes suuntaa antavia korrelaatioita sähkönjohtavuuden ja vesimäärän väliltä. Kesän 1978 laskevan regressiosuoran (kuva 4) lienee käsitettävä kuvaavan kuivina kuu- kausina tapahtuneita voimakkaita leijumaemis~ioita seuranneiden kiinteiden laskeumien liukenemista huuhteluveteen.

Varianssianalyysin avulla tutkittaessa todettiin Oulu Oy:n näyt- teiden keskimääräisten sähkönjohtavuusarvojen eroavan kesällä 1978 edellisen talven korkeammista arvoista erittäin merkitseväs- ti (P < 0,001). Kuukausien väliset vaihtelut olivat merkitseviä

(P < 0,01) sekä kesän 1978 että sitä edeltäneen talven aikana.

Suurimmat sähkönjohtavuusarvot olivat touko-, syys- ja helmikuus- sa. Lisäksi talvella 1977 - 1978 olivat havaintopisteiden väliset erot erittäin merkitseviä (P < 0,001) suurimpien arvojen ollessa keskikaupungilla ja pienimpien Varjakassa. Talvella 1978 - 1979 kuukausien väliset vaihtelut olivat jokseenkin merkitseviä (P <

0,05) suurimpien arvojen ollessa marraskuussa. Kesinä 1977 ja 1979 ei havaittu merkitseviä kuukausien eikä havaintopisteiden välisiä vaihteluita.

Oulun vesipiirin vesitoimiston kuukaus ttaisten kokoomanäytteid sähkönjohtavuus, joka vaihteli 2,6 - 1 ,8 mS k sällä 1977, 1,1 6,0 mS/m kesällä 1978 ja 0,7 - 3,8 mS/ kesällä 1979 talviarvojen ollessa 1,3 - 4,3 mS/m, ei riippunut v simäärästä. Kesien välin n vaihtelu on erittäin merkitsevä (P < 0;001), muta kesän 1977 kor- keita ja suurelta osin Oulu Oy:n näytt iden arv ista (liite 4) poikkeavia sähkönjohtavuusarvoja on sy tä e äillä virheellisiksi.

Samoin kesän 1979 alhaisia arvoja (lii e 3) tarkastellessa on syy- tä muistaa, että näytteeseen lisättiin tislattua vettä. Kesäkuu kausien väliset vaihtelut olivat eritt in merkitseviä vain kesäll 1979, jolloin toukokuun arvot olivat k

teiden väliset vaihtelut eivät olleet

eimmat. Eri havaintopis- rki tseviä, vaikka joi taki eroja löytyy (liite 4). Luminäytteen ähkönjohtavuus oli v. 1978 Linnanmaan havaintopistettä lukuunottamatta keskinkertain n sade- vesinäytteeseen verrattuna.

Sähkönjohtavuuteen on vaikuttanut hava ntopaikan etäisyys kaupun- gista kesäkuun ja syyskuun aikana 1978 (kuva 5). Merkitsevimmin sähkönjohtavuus riippui etäisyydestä k upunkiasutuksesta käytettä- essä logaritmisovitusta. Eroja eri ilmansuuntien välillä ei

havaittu. Kesällä 1979 havaittiin hei äkuun arvojen pienenevän jokseenkin merkitsevästi etäisyyden ka pungista kasvaessa ja käy tettäessä logaritmisovitusta (kuva 5).

10 10

r2S KESÄ 1977

r25

KESÄ 1978

mS/m y: 1.66-1.9T⁴x mS/m y = ^I.,LO-4,44--~,x

r²= ^0.37 8 r² = 0.38

8 _{p < 0,001}

p < 0,05

6 6

0

4 0

1- ⁰

OL--L~·L-~·--~·--~·--~·~ OL-~--~~--~~~~~

. 1 4

Vesimäärä 7

Kuva 4.

1 4 7

Vesimäärä

Oulu Oy:n näytteiden sähkönjohtavuuden riippuvuus sade vesisaaliin määrästä kesällä 977 ja 1978.

6

'{'25

5

mS/m

4 3 2 1 0 0

Kuva 5.

1 6

KESÄKUU 1978 SYYSKUU 1978

lin.regressio log. regressio Iin. regressio log. regressio

y = 4,18-0,31 X y = 3, 77 - 1,09 1 n x y = 2,57 0,16 ^X y = 2,42 -0,60 ln x

r2= 0.64 r2= 0,72 r2= 0,60 r2= 0,84

p < Q01 p< 0,05 p < 0, 01

0

0

5 10 15 km 0 5 10

Etäisyys Etäisyys

6-

'fzs

s-

ms/m

4r- 3- 2-

1~

HEINÄKUU 1979 lin.regressio y = 1,17 -0,03 X

r~0.40 p< 0,10

ö

Jog. regressio y = 1,16 -0,14 ln x r2= 0,68

p < 0,05

0 ('") V

0~---~~---~·---~

0 5 10 15 km

Etäisyys

15 km

Oulun vesip11rin ·vesitoimiston sadevesinäytteiden säh- könjohtavuuden riippuvuus havaintopaikan etäisyydestä kaupungista kesä- ja syyskuussa 1978 sekä heinäkuussa 1979.

4.14 R i k k i

Pääosa rikistä tulee ilmakehään ja sit kautta myös sadeveteen fossiilisia polttoaineita käytettäessä sekä eräistä teollisuus- prosesseista. Osa sadeveden sisältämä tä kistä voi olla läh- töisin myös maaperästä tai merivedestä (Haapala 1972).

Rikin kuukausilaskeumat vuosina 1977 - 1979 ovat vaihtelleet 16 - 249 mg/m²·kk Oulu Oy:n sadevesipi teillä ja 23 - 139 mg/m2

·kk Oulun vesipiirin vesitoimisto havaintopisteillä keski- arvojen ollessa vastaavasti 79 ja 69 mg/m²· k. Oulu Oy:n näyt- teen huuhteluveden rikkimäärä on ollut 1,4 /m2

·kk marraskuussa 1978, mikä laskeuman minimikuukausina astaa 10 % ja maksimikuu- kausina noin 1 % analysoidusta rikistä. Haapala (1972) ilmoittaa sulfaattirikin keskimääräiseksi laskeuma-arvoksi vuonna 1971

75 mg/m²·kk koko Suomi huomioon ottaen. Soverin (1976) mukaan on Oulun seudulla keskimääräinen sulfaatt kin kuukausilaskeuma ollut vuonna 1975 hiukan yli 50 mg/m²·k . Haapalan (1972) anta- man keskimääräisen arvon ylittäviä laskeumia on havaittu heinä-, elo-, loka- ja marraskuussa 1978 etenkin lähellä keskustaa sijait- sevissa Oulu Oy:n havaintopaikoilla. Oulun vesipiirin vesitoimis- ton havaintopaikoilla tämä keskiarvo on ylittänyt elokuussa 1978~

sekä kesä- ja syyskuussa 1978 Linnanmaalla ja kesäkuussa 1978 Hiukkavaarassa (liite 5). Kesän 1979 rikkilaskeumien mediaanit ovat vesipiirin havaintopaikoilla kauttaaltaan edelliskesäisiä korkeammat (liite 6).

Sademäärä vaikuttaa jonkin verran rikin laskeumaan joko niin, ett§

lisääntyvä sade huuhtoo ilmakehän puhtaammaksi rikistä tai sadetta tuovat ilmavirtaukset tuovat mukanaan ös kaukokulkeunutta rikkiä.

Tämä näkyy erityisen hyvin Oulun vesipiirin vesitoimiston havainto- pisteiden rikki-sadevesisaalisyhteyden arkastelussa, jossa suoran avulla voidaan erittäin merkitsevästi (P < 0,01) kuvata rikin määrän riippuvuutta sademäärästä (kuva 6). Oulu Oy:n havaintopaikoilta kerätyt tiedot kesältä 1977 ovat samankaltaisia. (P < 0,10; kuva 6) Kesällä 1979 ei vähäsateisen toukokuun suhteellisen korkeiden rik- kilaskeumien vuoksi voida vastaavaa yhteyttä esittää (liite 6].

1 B

130~---~

120 kok S

110

mgtm2.kk

100 90

KESÄ 1977 OULU OY

y = 26,84 ⁺ 0,01 X

r²= 0,45 ₀ p ^< 0,10

0

0 0

0

0

2 1.

Vesimäärä

0

0

6

130--- 120

kok.S mg/m~kk 110

100

0

KESÄ 1978 OULUN VESIPIIRI

y

=

^{1.,37 +} 0.03 ^X r²

=

0.56

p < 0,001

0

0 0

oo

c9

6)

0

0

0 0 0

0

1 . 2

Vesimäärä.

0

0

0

3

8 l

Kuva 6. Rikkilaskeuman riippuvuus sadevesisaaliista Oulu Oy:n näyte- pisteillä kesällä 1977 ja Oulun vesipiirin vesitoimiston näytepisteillä kesällä 1978.

Varianssianalyysin avulla tutkittaessa huomattiin eri kuukausien rikkilaskeumien eroavan Oulun vesipiir n vesitoimiston näytteis- sä erittäin merkitsevästi (P < 0,001). Kesällä 1978 elokuun run- saat sadevesisaaliit sisälsivät muiden kuukausien näytteisiin verrattuina määrällisesti eniten rikki heinäkuun rikkilaskeumien ollessa pienimpiä. Kesällä 1979 suurimmat rikkilaskeumat olivat toukokuussa. Oulu Oy:n kuukausinäytte t erosivat toisistaan kesällä 1977 vain jokseenkin merkitsev sti (P < 0,05) heinäkuun näytteiden sisältäessä määrällisesti e iten ja kesäkuun näyttei- den vähiten rikkiä. Kesällä 1978 eivä eri kuukausien laskeumat eronneet toisistaan merkitsevästi.

Oulun vesipiirin vesitoimiston havaint paikkojen väliset erot oli- vat tilastollisesti merkitseviä (P < 0 011 utkittaessa niitä va anssianalyysin avulla yhdessä kuukausi taisten laskeumien kanssa.

Linnanmaan ja Hiukkavaaran lähellä kau unkia sijaitsevissa keräi lypisteissä olivat rikkisaaliit suur ia pienentyen kaupungista etäännyttäessä. Oulu Oy:n havaintopai kojen väliset erot olivat jokseenkin merkitseviä (P < 0,05) kesä lä 1977, jolloin suurin las- keuma saatiin aivan keskustassa SYP:n pisteellä ja pienin Varjakas- sa, kun taas kesällä 1978 tilastollisi eroja havaintopaikkojen välillä ei löydetty, vaikka laskeuma-arvot poikkesivat numeerises- ti toisistaan. Kesällä 1979 havaintopisteiden väliset rikkilas- keumaerot olivat jokseenkin merkitseviä (P < o·,05) laskeuman Heinä- päässä seurakuntatalon luona ollessa suurin ja Varjakassa pienin.

Tutkittaessa rikkilaskeumien riippuvuutta keräilypisteen etäisyy- destä kaupungista ja sen eri osista havaittiin laskeuma-arvojen yleisesti pienenevän kaupungista etäännyttäessä. Havaintopistei- den etäisyydet on määritetty kolmella e tavalla (taulukk~ 11.

Yksilähdemallin etäisyydenmäärityspiste sijaitsee keskustassa.

Koillisen ja kaakkoisen linjan pisteet ovat siitä parittain yhtä kaukana. Kaksi/kolmilähdemallissa kunk n pisteen etäisyys on

mitattu lähimmästä tehtaasta (Oulu Oy:n Nupttasaaren tehdas, Kajaa ni Oy:n Toppilan tehdas ja Kemira Oy:n ulun tehdas, kuva 11.

Monilähdemallissa etäisyydet on mitattu tiheän kaupunkiasutuksen myötöviivasta. MoRlähdemalli ja logari inen regressiokäyrä-

sovitus näyttävät kuvaavan parhaiten ka pungin lähellä havaittuja korkeita ja etäämpänä kaupungista havai tuja matalia rikkilaskeu-

20

ma-arvoja (kuva 7). Logaritmisessa regressiokäyräsovituksessa vuorosuhteen kiinteys oli merkitsevä (p < 0,01) kesä- ja elo-

kuussa, jokseenkin merkitsevä (P < 0,05} heinäkuussa ja suun- taa-antava (P < 0,1) syyskuussa 1978. Vain lokakuussa 1978, jolloin Tuiranhovin laskeuma-arvo oli korkein, lineaarisen reg- ression avulla saatiin logaritmisovitusta parempi merkitsevyys- testisuureen arvo. Keskimääräisen rikin kuukausilaskeuman riip- puvuutta kaupunkiasutuksen my6t6viivasta lasketusta etäisyydestä kuvaa logaritmikäyräsovitus erittäin merkitsevästi (p < 0,001).

Eroja eri linjojen ts. kaupungista katsoen eri ilmansuuntien välil ei havaittu. Rikkilaskeuman (z mg/m2

·kk) lineaarinen yhteisregressio sadevesisaaliista (y ml) ja etäisyydestä kaupun- gista (x km) kesällä 1978 on erittäin merkitsevä:

Z 20,29 - 2,67 X + 0,03 y R2

0,72 p < 0,001.

Kesällä 1979 voitiin rikkilaskeuman pienenemistä kaupungista etäännyttäessä kuvata logaritmisovituksen avulla jokseenkin mer-

kitsevästi (P < 0,051 kesäkuussa ja suuntaa~antavasti (P < 0,101 lokakuussa.

Kuva 7.

100~---~

kok.S 90 mglrrf..ld<

60 50

LO

30

20 10

KESÄ 1978

lin.regressio 'f :70.3'1-2.67 X r2= 0.69 p < 0.05

log.regressio y =67.75-10.21ln x r2 = 0.91 p < 0.001

0

0o~---~s---~10 ________ --J15km Etöisns

Keskimääräisten rikkilaskeumien riippuvuus kaupungin etäisyydestä kesällä 1978.

4.15 T y p p i

Ilmakehään typpeä joutuu ainakin maata oudessa käytetyistä lan- noitteista, maaperästä, lannoiteteolli uudesta, 1 ityksestä, jätteiden poltosta ja liikenteestä. S devedessä typpi saattaa olla sitoutuneena orgaaniseen aineksee , ammoniakkina, ammonium-, nitriitti- tai nitraatti-ionina tai li enneena kaasumaisena typ- penä. Sadeveden keräilyastioissa kuuk uden aikana mahdollisesti tapahtuneiden prosessien vuoksi vain t pen kokonaismäärällä on merkitystä.

Keskimääräinen typen kuukausilaskeuma uomessa oli Haapalan (1972 mukaan vuonna 1971 46 mg/m2

·kk ja Sov rin 1976) mukaan vuonna 1975 41,5 mg/m ·kk. 2 Typpilaskeuma Perämeren alueella v. 1979 oli 18 000 tonnia vuodessa (National Enviroment Protection Board

&

National Board of Waters, 1979), mikä astaa keskimääräistä laske - maa 41,7 mg/m •kk. 2 Oulu Oy:n keräilyp steillä typpilaskeuma on ollut kesäkuun 1977 ja lokakuun 1979 v lisenä aikana 8,6 - 116 mg/m2·kk (liite 8) keskiarvon ollessa 7 mg ·kk. Oulun vesipii- rin vesitoimiston havaintopisteillä typpilaskeuma on vaihdellut välillä 4,4 - 160 mg/m2

·kk (liite 7) k skiarvon ollessa 42 mg/m2

· (liite 8). Suuri typpilaskeuma-arvo k säkuussa 1978 Hiukkavaaras- sa (459 mg/m ·kk) voidaan hylätä (P 2 < ,001) mahdollisesti lintujen likaamana, sillä samassa näytteessä on myös runsaasti fosforia.

Oulu Oy:n huuhteluveden typpimäärä on marraskuussa 1978 vastannut typpilaskeuma-arvoa 0,3 mg/m2

·kk, mikä ei sanottavasti vaikuta saa- tuihin tuloksiin.

Sademäärä näyttää vaikuttavan jonkin verran typen laskeumaan. Oulu Oy:n sadevesinäytteistä kesiltä 1977 ja 1978 voidaan typpilaskeuman riippuvuutta sademäärästä kuvata lineaarisesti erittäin merkitse- villä (P < 0,001) korrelaatiokertaimien arvoilla (kuva 8). Talvien 1977 - 78 ja 1978 - 79 osalt~ tämä lineaarinen riippuvuus ei ole yhtä selvää. Oulun vesipiirin vesitoimiston keräilypisteissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää ippuvuutta typen kuukausi- laskeumien ja vastaavien sadevesisaaliiden välillä. Tämä johtuu ainakin kesän 1979 osalta vähäsateisen toukokuun korkeista laskeu- ma-arvoista.

22

100~---,

N 90

mgtm2.1<k

80

KESÄ 1977

y = - 8, 56 ⁺ 0, 01 ^X

r2= 0,89 p < 0,001

0

0

o~--~--~--~----~--~--~--

1 4 7 l 1

Vesimäärä

100~---,

KESÄ 1978 y = 19.69 + 0,01 )(

r2= 0,40 p < 0,001

0

0 0 0 0

0

0 0 0

0

0

0

o~--~--~----~--~--~--~--

1 t. 7

Vesimäärä

1

TALVI 1977-78

y = 2,99 + 0,02 X r2= 0.36

p < 0,01

0

0

0

4 Vesimäärä

TALVI 1978-79 y = 11,97 + 0,01 ^X r2= 0,18

p < 0,05

0 0

0

0

CO 0 0

L.

Vesimäärä·

7 l

7 l Kuva 8.

Oulu Oy:n näytepisteiden typpilaskeumat sadevesisaaliin funktiona puolivuosittain kesäkuusta 1977 helmikuuhun 1979.

Varianssianalyysi~l§ todettiin Oulun v sipiirin vesitoimiston n§ytteiden eri kuukausien typpi~askeum en eroavan toisistaan kes§ll§ 1978 jokseenkin merkitsev§sti P < ,05) e kuun typpi-

~askeuman o~lessa suurin ja kes§~l§ 19 9 merkitsev~sti (P < 0,01) toukokuun skeuman o~~essa suurin. N ytepisteiden v~~iset typ- pilaskeumaerot o~ivat jokseenkin merki sevi~ (P < 0,05) vain

kes~l~§ 1979.

Ou~u Oy:n vesin~ytteiden osa~ta eri ku ausien ~askeumat erosi- vat toisistaan erittäin merkitsevästi < ,001; kesä 1977, s

keumamaksimi heinäkuussa) ja jokseenki merkitsevästi (P < 0,05;

kesä 1978, suurimmat laskeumat kesä- j e~okuussa, sekä kes~ 1979,

~askeumamaksimi toukokuussa) talvel~a 77 78 ja 1978 79 eron kuukausien vä~i~lä o~lessa merkitykset n. Kesäaikaan eiv~t näyte- pisteiden typpilaskeu~at o~e poikennee merkitsev§sti toisistaan, mutta ta~ve~~a 1977 - 78 ker~i~ypistei en väliset skeumaerot olivat merkitseviä (P < 0,01) typpilas euman keskustan SYP:n ~uona o~~essa suurin ja Varjakassa pienin. ~ve~~a 1978 - 79 havainto- pisteiden vä~iset erot olivat eritt§in erkitseviä (p < 0,001) Varjakan erottuessa muista ~askeuman p enuudessa,

Tutkittaessa typpi~askeumien riippuvuu ta keräi~ypisteen etäisyy- destä kaupungista ja sen eri osista ei kesä , heinä- ja ~okakuun

1978 osa~ta havaittu lainkaan saman~aista arvojen pienenemistä etäisyyden kasvun myBtä kuin rikkilas umien yhteydessä. Elokuus- sa 1978 jokseenkin merkitsevä tu~os (P < 0,05) saatiin ~askemal

logaritmik§yräsovitus laskeuman riippuvuude~~e tehtaista mitat- tuun etäisyyteen (kuva 91. Syyskuussa 1978 saatiin suuntaa~antava

merkitsevyystestisuure (p

<

0,11 verrattaessa laskeuman riippu- vuutta asutuksen myBtöviivasta mitattu etäisyyteen. Keskimää- räisen typen kuukausi~askeuman riippuv tta kaupunkiasutuksen myB- tBviivasta lasketusta etäisyydestä kes§ lä 1978 kuvaavat sekä lineaarinen että logaritminen sovitus suuntaa-antavasti vuorosuh- teen kiinteyden ol~essa hieman a~~e 0,5 (p < 0,11. Mikäli myBs Tuiranhovin kesäkuinen korkea typpilas uma-arvo (147 mg/m ·kk) 2 katsotaan lintujen aiheuttamana bylättäväksi, saadaan lineaarinen laskeuman riippuvuus etäisyydestä jokseenkin merkitseväksi (P <

0,05) ja logaritminen riippuvuus merkit eväksi (p < 0,01) (kuva 10). Seuraavana kesänä 1979 saatiin vain lokakuun osa~ta

90 'kok. N

mg/m~kk

24

ELOKUU 1978 .

Etäisyys tehtaista (6}

l og. reg ressio y

=

95.11-18.86 ln x

r²= 0.65 p < 0,05

0

Etäisyys asutuksesta (o) log. regress io

y = 58.48-8,00 ln x

r2= 0. 57 p < 0.05

0 6

OL---~---L---~---

Kuva 9.

0 5 10 15 km

Etäisyys

Typpilaskeuman riippuvuus tehtaiden (~) ja kaupungin (0) etäisyydestä elokuussa 1978.

60 KESÄ 1978 N

mgtm2.kk

50

40

30

20

0 c:

l in. regressio ( korj.arvo) y ::::47,41-2,00 X

r² = 0, ⁶²

. .

0,05

·.

log regressio ( korj.arvo) y = 45,51-7,64 ln x

r²

=

^{0, 81}

p < 0,01

0 ••

L-~---L---~---

0 5 10 15 km

Etäisyys

Kuva 10. Keskimääräinen typpilaskeuman iipp vuus kaupungin etäi- syydestä kesällä 1978.

90 0

N 80

mg/m~kk

70

0

KESÄ 1979

tog. regressio ( n = 47) y = 57. 1 1 - 8. 77 l n x

r²= 0,12 p < 0,05

0 0

0

5 Etäisyys

0

10 15 km

Kuva 11. Typpilaskeuman riippuvuus kaupu gin etäisyydestä k sällä 1979. (n = 47)

26

jokseenkin merkitsevä tulos (r2

= 0,51; P < 0,05) tutkittaessa laskeuman logaritmista riippuvuutta etäisyydestä. Typpilaskeuman riippuvuus kaupungin etäisyydestä oli koko kesä 1979 huomioiden jokseenkin merkitsevällä tasolla (P < 0,05; kuva 11). Typpilaskeu- maerot eri linjojen välillä olivat 1978 pienempiä kuin linjojen sisäiset laskeumavaihtelut. Vain toukokuun 1979 ja koko kesän 1979 arvoja käyttäen olivat linjojen väliset vaihtelut jokseen- kin merkitseviä (P < 0,05) laskeumien koillisella linjalla olles- sa suurimmat. Typpilaskeuman (z mg/m2

·kk) lineaarinen yhteisreg- ressio sadevesisaaliista (y ml) ja etäisyydestä kaupungista (x km)

kesällä 1978 oli erittäin merkitsevä, vaikka vuorosuhteen kiin teys oli vain 0,32:

Z 16,16 - 2,01 X + 0,02 y R2

0,32

p < 0,001

Kesällä 1979 vastaava yhteisregressio oli vain jokseenkin merkit- sevä vuorosuhteen kiinteyden ollessa vain 0,11, mikä kuvastanee toukokuun runsaitten laskeumien ja lisätyn ve~imä~r~n vaikutusta;

66,38 - 2,46 ^X ~ 1,80~³y 0,11

p < 0,05

Toukokuun arvot olivat poikkeuksellisen korkeat mabdollisesti sik- si, että kasvillisuus ei ollut vielä kehittynyt ja pölyä kehittyi runsaasti. Muina kesäkuukausina todettiin typpilaskeuman riippu- vuus sadevesisaaliista ja kaupungin etäisyydestä erittäin merkit- seväksi (R2

= 0,27; P < 0,001) ja samankaltaiseksi kuin edellisenä kesänä:

Z 5,69 - 2,95 ^{X +} 0,02 y

R2

0,27 p < 0,001.

4.16 F o s f o r i

Fosforia joutuu ilmakehään ja sitä kaut a sadeveteen Haapalan (1972) ja Soverin (1976) mukaan pääasia sa sulan maan aikana.

Siten fosfori olisi suurelta osin peräi in maaperästä, ja sen määrään vaikuttaisivat maaperän laadun isäksi myös maanviljelys alueiden ja teollisuuden sijoittuminen avaintaaseman suhteen.

on sien

aap~lan (19721 mukaan

keskiarv~laskeuma on Keskimääräinen fosforin kuukausilaskeum

3,3 mg/m2

·kk, josta edelleen talvikuuka 2,1 mg/m2

·kk ja kesäkuukausien

5~1

^{mg ·kk. Soveri}

lumen kuukausilaskeumien keskiarvoksi 0 9

mg/m

²

~kk.

(1976} antaa keuma Perämeren alueella v. 1979 oli no n 650 tonnia vuodessa

(National Environment Protection Board 1979), mikä vastaa keskimääräistä laske

National Board of Waters aa ,5 mg/m ·kk. 2 Oulu Oy:n näytepisteiden fosforilaskeuma on aihdellut ajalla kesäkuu 1977 - lokakuu 1979 välillä 0,2 - 12,4 mg/m2

·kk keskiarvon ollessa 2,8 mg/m2·kk. Oulun vesipiirin vesitoimiston havaintopisteillä fosforilaskeuma on vaihdellut välillä 0,0 - 13,9

mg/m

²

~kk

^keskiar-

vonollessa 1,6 mg/m "kk. 2 Kesäkuun 1978 suuri fosforilaskeuma- arvo 80,0 mg/m2

•kk Hiukkavaarasta voidaan riskitasolla < 0,001 hylä- tä todennäköisesti lintujen ulosteiden likaamana. Oulu Oy:n huuhte- luveden fosforimäärä on marraskuussa 197 vastannut fosforilaskeuma- arvoa 0,01 mg/m2

·kk, mikä ei paljon vaikuta saatuihin tuloksiin!

Käytössä oleva aineisto on suppea fosfo laskeumien kesä- ja talvi- havaintojen arvojen tarkasteluun Haapalan (1972) ja Soverin (1976) esittämällä tavalla. Kolme Oulu Oy:n ha aintopisteistä on kaupun- kiasutuksen ja -liikenteen sekä teollisuuden välittömässä vaikutus- piirissä ja fosforiemissiot saattavat i isen toiminnan seurauksen tällöin muuttua vuodenajasta riippumatta (liite 9). Toisaalta on myös nähtävissä selvät talven 1977 - 78 askeumaminimin erottamat laskeumamaksimit kesien 1977 ja 1978 kohdalla etäämpänä kaupungista sijaitsevan Varjakan fosforilaskeumia ku aavassa pylväsdiagrammissa Talviset fosforilaskeuman mediaaniarvot vat selvästi kesäisiä pie- nemmät Varjakassa (liite 10).

25

Sadannan vaikutusta fosforilaskeumien määriin on tarkasteltu line- aarista regressioanalyysiä käyttäen. Oulu Oy:n havaintopisteiltä saatujen näytteiden perusteella laskeuma on riippunut sadannasta lineaarisesti erittäin merkitsevästi (p < 0~001) kesällä 1977 ja talvella 1977 78 (kuva 12). Kesällä 1978, kesällä 1979 sekä talvella 1978 - 79 ei ollut minkäänlaista riippuvuutta laskeumien ja sadevesisaaliiden välillä Oulu Oy:n ja Oulun vesipiirin vesi- to iston näytteiden osalta.

Tutkittaessa varianssianalyysin avulla toisaalta kuukausien ja toi saalta havaintopisteiden välisiä eroja havaittiin, että kesällä 1977 vain kuukausilaskeumien väliset erot olivat erittäin merkit~

seviä (P < 0,001) heinäkuun laskeuman ollessa selvästi suurin.

Talvella 1977 - 78 erot havaintopisteiden välillä olivat erittäin merkitseviä (P

<

0,001) Varjakan laskeuman ollessa pienin ja kau~

punkialueen laskeuman suurin. Erot kuukausilaskeumien välillä olivat vain jokseenkin merkitseviä (P < 0,05) marraskuun laskeu- man ollessa suurin. Kesällä 1978~ talvella 1978 - 79 ja kesällä 1979 ei merkitseviä eroja ollut Oulu Oy:n aineistossa. Oulun vesipiirin vesitoimiston havaintopisteiltä saatujen laskeumien perusteella kuukausien välinen vaihtelu oli kesällä 1978 merkitse- vä (P < 0~01) kesäkuun laskeumien ollessa suurimpia ja syyskuun pienimpiä. Kesällä 1979 oli havaintopisteiden välinen vaihtelu merkitsevä (P < 0,01) laskeumien Linnanmaalla ollessa suurimpiaja Varjakassa ·pienimpiä.

Fosforilaskeumat ovat yleensä pieniä ja niihin saattavat vaikuttaa vähäisetkin muutokset havaintopisteiden välittömässä ympäristössä.

Tämän takia eivät fosforilaskeumat riipu havaintopisteen etäisyy7 destä kaupungista siinä määrin kuin rikin ja typen laskeumat.

Vain elokuussa 1978 ja lokakuussa 1979 logaritmikäyräsovitus kuvaa suuntaa-antavasti (P < 0~1] fosforilaskeuman p~enenemistä etäisyy7 den kaupungista kasvaessa. Muina kuukausina ei vuorosuhteen kiin7 teyttä kuvaava korrelaatiokertoimen arvo ole merkitsevä. Mikäli Tuiranhovin korkea kesäkuun

fosforilaskeuma~arvo

(13,9 mg/m2

·kkl hylätään lintujen likaamana, kuvaa logaritmikäyräsovitus vuorosuh7 detta etäisyys-laskeuma koko kesän 1978 osalta jokseenkin merkitse~

västi (P ~ 0,05). Kesän 1979 koko aineistosta laskettuna seuraa