• Ei tuloksia

Yllätyksiä pinnan alla

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Yllätyksiä pinnan alla"

Copied!
62
0
0

Kokoteksti

(1)

Yllätyksiä pinnan alla

VELMUn huippuhetket

2004-2015

(2)
(3)

VELMU tilastoina 1/2

284 havaittua lajia, joista

• 124 putkilokasvia

• 9 vesisammalta

• 12 näkinpartaislevää

• 1 keltaviherlevä

• 14 punalevää

122 640 inventointipistettä, joista

• 95 600 videopistettä (drop-videot ja haraukset, vesikiikari, ROV)

• 23 200 sukelluspistettä (linjat ja pisteet sukeltamalla ja snorklaamalla)

• 1000+ pohjaeläinnäytettä

• 1800 Gulf-linjaa

• 700 poikasnuotta-alaa

• 340 valkolevypistettä

20 000 km luodattua akustista linjaa / 784 sedimenttinäytettä

100 000+ valokuvaa joista 1000+ painotasoista

• 17 ruskolevää

• 11 viherlevää

• 50 pohjaeläintä

• 37 kalalajia

• 9 muuta (sinilevät, bakteerit, sienieläimet)

(4)

VELMU tilastoina 2/2

33 laji- ja yhteisömallia (30 lisää tulossa ensi vuoden aikana)

4 luontotyyppimallia

3 väitöskirjaa (9 tekeillä)

8 Pro Gradu-opinnäytetyötä (7 tekeillä)

• >25 tieteellistä artikkelia

• Useita kotimaisia raportteja

• Satoja kotimaisia ja kansainvälisiä esitelmiä

• Kymmeniä blogikirjoituksia

• Kymmeniä lehtijuttuja

TV- ja radiohaastatteluita

• Kymmeniä yleisötilaisuuksia ja koululaiskäyntejä

…sekä usein tapahtuvaa uteliaiden kansalaisten neuvomista

näytteenoton lomassa

(5)

VELMU-kartoitusten päämenetelmiä - sukellus

(6)

VELMU-kartoitusten päämenetelmiä - video

(7)

VELMU-kartoitusten päämenetelmiä – Gulf, nuotta

(8)

VELMU-kartoitusten päämenetelmiä - monikeilaluotaus

(9)

…lisäksi innovatiivisia täydentäviä menetelmiä

(10)

Monikeilaluotaus on avannut uuden ikkunan merenpohjan kartoittamiseen

Uusi havainto vuonna 2012:

De Geer moreeniselänteitä Rauman edustalla

Kuva: www.merenkurkku.fi

(11)

Glasiaalisavikanjonit

Perämeressä

(12)

Rakkohauru muodostaa runsaita kasvustoja

ulkosaaristossa koko esiintymisalueellaan

(13)

Matalista merenlahdista löytyy usein

harvinaisia tai uhanalaisia lajeja

(14)

Matalat merenlahdet tärkeitä

poikastuotantoalueita

Merenkurkun fladoissa erityisen runsaasti

ahvenenpoikasia Pitämällä huolta lähiympäristöstä

edesautat myös kalojen hyvinvointia!

© Luke / Lari Veneranta

© Luke / Lari Veneranta

(15)

Löydetty uusia

meriuposkuoriaisen (Macroplea

pubipennis)

esiintymiä

Uhanalainen laji, Euroopassa

ainoastaan

Suomen rannikolla

Viimeisin uusi havainto ennen VELMU-hanketta vuodelta 1991

2011 Porin

Viasvedenlahti

2015 Haminan

Summanlahti

(16)

Vesisammalet Perämerellä

Isonäkinsammal

Ahdinsammal

Vellamonsammal

Lajimäärä ja

runsaus yllätti

Pohjoisella

Perämerellä

(17)

Liejutaskurapu (Rhitropanopeus harrisii) havaittiin Saaristomerellä 2009

Syksyllä 2015 lajia havaittiin VELMU-kartoituksissa jo Aurajoessakin

(18)

Erottaisitko nämä simpukat toisistaan?

1. Sinisimpukka (Mytilus trossulus)

Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) 2. Valesinisimpukka (Mytilopsis leucophaeata)

3.

1. 2. 3.

© Metsähallitus / Anu Riihimäki © Metsähallitus / Ari O. Laine © Metsähallitus / Petra Pohjola

(19)

Tieteelle tuntematon kotilolaji löydettiin

• Tuntematon kotilolaji löytyi Haminan edustalta syksyllä 2013 kerätyistä kovan pohjan näytteistä, uudelleen 2014 ja 2015

• Kuuluu todennäköisesti Murchisonellidae-heimoon

• Pituus 2-4 mm, tiheys jopa 500 yksilöä/m2

(20)

Myös tieteelle tuntematon viuhkamato tavattu

• Mystinen Laonome sp.

kuuluu viuhkamatojen heimoon (Sabellidae)

• Havaittu Turun, Inkoon ja Uudenkaupungin edustoilla 2014-2015 suojaisilla

pehmeillä pohjilla

• Asuu rakentamissaan hentoisissa putkissa

• Vaikutusta eliöyhteisöihin tai elinympäristöön ei tiedetä

© TY eläinmuseo / K. Kaunisto

(21)

UFOjen laskeutumisalustoja?

Ilmakuva Liminganlahdelta, suurin ympyrä n. 40 m

(22)

UFOjen laskeutumisalustoja?

Nelilehtivesikuusi Hippuris tetraphylla -kasvusto

(23)

UFOjen laskeutumisalustoja?

Ilmakuva Merenkurkusta, josta

nelilehtivesikuusi on hävinnyt sata vuotta sitten – mitä ympyrät ovat? Vielä ei ehditty tarkastaa 

(24)

Arvokas vedenalainen geologinen muodostuma:

Paskamonttu

• Itäisen Suomenlahden syvimpiä pisteitä (98 m)

• Merkitty Kymenlaakson maakuntakaavaan

• Löytyi GTK:n inventoinneissa 2005 ja dokumentoitiin 2010

• Nimi liittyy kohteesta otettuihin sedimenttinäytteisiin

(25)

Kehitetty lajien esiintymismallinnusta

• Ensimmäistä kertaa

koko Suomen rannikon kattavat lajien

esiintymismallit

• Avainlajeista ja

yleisemmistä lajeista mallit

• Yhteisömallit

• Esiintymisrajat useille

lajeille

(26)

Lajien esiintymismallit

(27)

Yhteisömallit

(28)

Pienikin lisääntymisalue voi tuottaa kalakannan laajalle alueelle

1.4% merialueestamme tuottaa lähes koko kuhan poikasmäärän Poikasia löytyy pohjoisimmillaan Oulussa, eteläisimmillään

Suomenlahdella

Lari Veneranta Luke

(29)

Lisääntymisalueet

kalantuotannon perustana

Poikasalue

Kutualue

600 km

V a a s a

Lari Veneranta Luke

(30)

Natura -luontotyyppimallit

(31)

HELCOM HUB-biotooppiluokitusmallit

(32)

Merialueiden vedenalaiset maisemat

(33)

Merialueet poikkeavat toisistaan myös kalojen lisääntymisolosuhteiden osalta

Hauelle ei mikä tahansa lahden pohjukka kelpaa, kasvillisuuden on oltava tietyn tyyppistä

Perämeri on tärkeä

merikutuiselle siialle

Kuha viihtyy etelärannikon sameissa vesissä Lohikalat (harjus, siika,

muikku) indikoivat

tehokkaasti vesiympäristön tilaa  rannikkoalueiden rehevöityminen ja

lämpeneminen haittaa niitä Särkikalat sekä kuha ja

ahven pärjäävät lämpimissä vesissä

(34)

Hapsivitaniitty Perämerellä

(35)

Näkinpartaisniitty Perämerellä

(36)

Näkinpartaisniitty Perämerellä

(37)

Näkinpartaisniitty Perämerellä

(38)

Vesisammalia Perämerellä

(39)

Rihmaleviä Merenkurkussa

(40)

Rakkohauruniitty Merenkurkussa

(41)

Rakkohauruniitty Merenkurkussa

(42)

Ärviäniitty Merenkurkussa

(43)

Epifyyttilevät Merenkurkussa

(44)

Rakkohaurulohkareet Selkämerellä

(45)

Näkinpartaisniitty Selkämerellä

(46)

Näkinpartaisniitty Selkämerellä

(47)

Jouhilevää Selkämerellä

(48)

Punaleväyhteisö Saaristomerellä

(49)

Rakkohauruniitty Saaristomerellä

(50)

Vedenalainen niitty Saaristomerellä

(51)

Beggiatoa-bakteerikasvusto Saaristomerellä

(52)

Rakkohauruniitty Saaristomerellä

(53)

Rakkohauruniitty Saaristomerellä

(54)

Levävyöhyke läntisellä Suomenlahdella

(55)

Sinisimpukkapatja läntisellä Suomenlahdella

(56)

Meriajokasniitty läntisellä Suomenlahdella

(57)

Kotilopohja läntisellä Suomenlahdella

(58)

Rihmalevävyöhyke itäisellä Suomenlahdella

(59)

Mutuja itäisellä Suomenlahdella

(60)

Punanäkinpartaisia itäisellä Suomenlahdella

(61)

Levävyöhyke itäisellä Suomenlahdella

(62)

Kiitos!

Esitelmätiimi:

Jyrki Hämäläinen GTK, Meri Kallasvuo Luke, Ville Karvinen SYKE, Suvi Kiviluoto VAR ELY, Essi Keskinen MH, Rami Laaksonen VAR ELY, Maiju Lanki MH, Lari

Veneranta Luke

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

hän oli meillä lähestulkoon tuntematon henkilö. Lähinnä vain Venäjän armeijassa. palvelleet suomalaiset upseerit ja jotlrut entiset Haminan ika- detit tiesivät hänestä

Kodeissa yleisiä punkkeja olivat odotetusti huonepölypunkit, mutta useista näytteistä löytyi myös Acaridae -heimon varastopunkkeja, joihin muun muassa Acarus siro

Katseita Antti Peippoon sekä syksyllä ilmestynyt DVD, joka kokoaa yhteen Peipon keskeiset dokumenttielokuvat.. Dokumenttielokuvan suuri tuntematon on laa- dukkaasti tehty

Vastauspyynnöistä näkyy myös diplomien leviäminen opettajalta toiselle; samal- ta paikkakunnalta tulee useita pyyntöjä ja opettajat kertovat saaneensa vinkin kollegaltaan ja

Lignosulfonaatin ja humuksen rinnakkaismääritystä merivedestä Kemin edustalta otetuista näytteistä suoritettiin sekä kaksikom ponenttimenetelmällä että

Utifrån resultaten av utredningen lämnade social- och hälsovårdsministeriet förslag till fortsatta åtgärder till kommunerna, Institutet för hälsa och välfärd och Valvira.

Lohkolla 20 toteutetaan sarja levälinjoja ja kovan ja pehmeän pohjan näytteenottoa (Liite 7, Taulukko 2). KASELY ja

2013 Pomo-talossa 2014 Urheilutalossa 2015 Campuksella 2016 Campuksella 2017 Campuksella.