Freshabit LIFE IP Lounais- Suomi (Karvianjoki ja Kiskonjoki) - hankkeen kuulumiset

Freshabit LIFE IP Lounais-

Suomi (Karvianjoki ja Kiskonjoki) - hankkeen kuulumiset

Aluekoordinaattori Tapio van Ooik

Lounais-Suomen alueen osuus Freshabitissa

§

Karvianjoen osuus budjetissa n. 0,6 miljoonaa euroa ja Kiskonjoen osuus on n. 1,1 miljoonaa euroa.

Omarahoitusosuus

§

Metso-ostot ja rauhoitukset (80 ha)

§

MMM:n virtavesikunnostus/kalatierahat

§

^Virkatyötä

Vesistökunnostukset

§

Tavoitteena Karvianjoella on kunnostaa n.

9 km sivu-uomia

Vesistökunnostukset Karvianjoella

§

Töitä on tähän mennessä tehty Kirkkoluomassa, Myllyojassa, Jyränojassa, Peuraluomassa ja Latikanojassa. Ristiluomaa mahdollisesti

kunnostetaan vielä, optiona vielä Saunaluoma, Myllykankaanoja ja Vesinevanoja

§

Yhteensä on kunnostettu jo n. 6 km

§

Kohteissa on tehty vuosittain sähkökalastuksia sekä muuta seurantaa

§

Kartasta puuttuu Latikanoja, joka on pohjoisessa Lähdeluoman yläpuolella

Vesistökunnostukset Kiskonjoella

§

Tavoite Kiskonjoella on n. 2 km vesistökunnostuksia

§

Kunnostetaan kosken vanha uoma n. 400 metriä

Vesistökunnostukset Kiskonjoella

§

Elokuussa 2018 pidimme yhdessä WWF:n, Valonian ja SAAVI-hankkeen kanssa talkooleirin, jossa kunnostettiin mm. Latokartanonkoskella sivu-uomaa ja muita Kiskonjoen sivu-uomia

(Juottimenoja n. 54 m, Lohioja n. 70 m ja Latokartanonkosken sivu-uomaa n.

350 m).

§

Valonia tekee Kiskonjoen alueella myös muita vesistökunnostuksia

Kuva Jussi Nikula Kuva Tapio van Ooik

Kalatiet Kiskonjoella

§ Kiskonjoessa avataan vaellusyhteys rakentamalla luonnonmukainen

kalatie Kosken koskeen ja kalatie/

pohjapato Hålldamin padolle

§ Aluehallintovirasto myöntänyt luvan kalateiden rakentamiseen

11.12.2019. Päätös on lainvoimainen

valitusajan jälkeen.

Vuollejokisimpukoiden etsiminen tulevien kalateiden ja

vesistökunnostuskohteiden luota

§

Valonia toteutti vesistökunnostuksen

Asteljoella 2018, jolloin vuollejokisimpukoita siirrettiin toiseen paikkaan

§

Siirretyistä ja merkatuista 67

vuollejokisimpukasta löydettiin 56 yksilöä vuonna 2019

Metso luonnonsuojelualueiden toteutus

§

Tavoite 62 hehtaaria/410 000 euroa saavutettu jo Kiskonjoen kohteista (noin 5000 euroa/ha) =

maanostot/rauhoitukset Kiskonjoen ja Karvianjoen valuma-alueilla. Tavoite jo saavutettu 76 hehtaaria/

580 000 euroa.

§

Pertti Pajunen metsänhoitoyhdistys KiikisSuossta on etsinyt Freshabitin toimesta sopivia Metso-kohteita Kiskonjoella ja Metsänhoitoyhdistys Karhu

Karvianjoella.

§

Karvianjoella 14 kohdetta vireillä.

Kuva: Iiro Ikonen

Raakun suojelu: elinkierto

Raakun elinkierto. Kuva: Kim LindgrenGNU Free Documentation License

§

Lisääntyminen alkaa alkukesästä:

koiraiden vapauttamat siittiöt kulkeutuvat virran mukana naaraiden kiduslehdille, missä munasolut hedelmöittyvät.

Kiduksissa alkioista kehittyy

glokidiotoukkia, jotka naaras puhaltaa veteen alkusyksyn aikana. Toukat

kiinnittyvät lohen tai taimenen kiduksille, keräävät ravinteita siellä ja pudottautuvat seuraavana kesänä kalan kiduksista.

Pienet simpukat kaivautuvat pohjan

sedimenttiin, jossa ne viettävät muutaman vuoden.

Raakkujen kuntoutus

§

Konneveden tutkimusasemalla on hoidettu raakkuja vuodesta 2016 alkaen ensin Mustionjoesta ja

Ähtävänjoesta. 2017 hoitoon vietiin raakkuja Karvianjoelta ja Isojoelta.

§

Kuntoutusloma on auttanut raakkuja Isojoesta, Ähtävänjoesta ja Mustionjoesta

§

Karvianjoen raakkujen lisääntymistä odotellaan tänä syksynä. Jos ne alkavat lisääntymään, ovat ne

kasvatuksessa Konnevedellä vuoteen 2020 tai 2021 saakka, jonka jälkeen siirretään ne kotijokeen.

Hanna Suonia ja Rami

Laaksonen raakkualtaan vierellä (Kuva:Pinja Kasvio)

Raakun lisääntymiskyvyn ja sopivan isännän selvittäminen

§

Syksyllä 2018 ja 2019 selvitimme raakun lisääntymiskykyä Karvianjoella

§

Laitoimme Karvianjoen taimenia ja Tornionjoen lohia 12 sumpuissa raakkujen viereen.

Kuvat: Tapio van Ooik

Raakun lisääntymiskyvyn ja sopivan isännän selvittäminen

§

Kalat vietiin Jyväskylän yliopistoon tutkimuksia varten

§

Taimen näyttää sopivan

isäntäkalaksi raakulle mikä on hyvä uutinen

14

2

Taimen (N = 187) Lohi (N = 148)

Kuinka monella kalalla glokidiotoukkia 2019

Kuvat: Tapio van Ooik

Tulevien siirtopaikkojen etsintä raakuille Karvianjoelta ja Kiskonjoelta

Kuva Tapio van Ooik Kuva Rami

Laaksonen

Integroidut hankkeet

§

Kaksi gradua

§

Yksi opinnäytetyö

§

SAAVI Saarenjärven ravinteiden

keräämisen yhteistyö- ja ylläpitohanke 2017-2019

§

Valonian virtavesikunnostushanke

§

Patokato hanke WWF

Integroitu Saarenjärven ravinteiden keräämisen -hanke (SAAVI) saatu päätökseen

§

Projektikoordinaattori Maria Yli-Renko: Hanke on päättynyt marraskuun lopussa ja

loppuraportti sekä alueelle valmistumassa oleva luonnonhoitosuunnitelma julkaistaan hankkeen kotisivuilla lähiaikoina

§

Hankkeen kotisivuille on koottu hankkeen toimintaa viimeisen parin vuoden ajalta:

https://www.ymparisto.fi/fi- FI/SAAVI/Ajankohtaista

Kiitos!

Latakartanonkosken vanha myllyrakennelma, Kuva Tapio van Ooik

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelu

§

Raakku on joen avainlaji. Raakku suodattaa joka vuorokausi n. 50 litraa vettä joessa. Kun raakkuja on paljon joessa toimivat raakut tehokkaana

biologisena vedenpuhdistamona ja vesi on kristallinkirkasta.

§

Laji on vähentynyt merkittävästi ja on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Eurooppalaisista

populaatioista on kadonnut jopa 95 %. Suomessa oli 1900-luvun alussa n. 200 raakkujokea, nykyään lisääntyviä kantoja löytyy vain muutamista

kymmenistä joista.

§

Pääsyynä lajin taantumiseen on ihmisperäinen toiminta kuten jokien perkaaminen tukinuittoa varten, vesivoimarakentaminen ja jokien

patoaminen sekä metsäojitus ja turpeenotto.

Kuva: Rami Laaksonen Kuva: Rami Laaksonen