ARVIOINTISELOSTUS
220 kilovoltin voimajohto Petäjäskoski – Kaukonen - Vajukoski
FINGRID OYJ 2006
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
i
ALKUSANAT
ALKUSANAT
Tämän ympäristövaikutusten arviointimenet- telyn (YVA) tarkoituksena on ollut selvittää Petäjäskoski (Rovaniemi) – Kaukonen (Kittilä) - Vajukoski (Sodankylä) 220 kilovoltin (kV) voimajohdon ympäristövaikutukset.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu pääreittivaihtoehdon ja sen ala- vaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövai- kutukset ja niiden lieventämistoimenpiteet.
Lisäksi arviointiselostus sisältää tiedot hank- keesta ja sen vaihtoehdoista.
Selostusraportti koostuu raporttiosasta sekä sitä olennaisesti täydentävistä liitteistä. Muun muassa luonto- ja maisemavaikutuksia käsit- televä kuva-aineisto on pääosin liitteissä 3 ja 4.
Hankkeesta vastaavasta Fingrid Oyj:stä työ- hön ovat osallistuneet ympäristöasiantuntija Lauri Erävuori ja johtoreittiasiantuntija Hannu Ylönen. Yhteysviranomaisena on toiminut Lapin ympäristökeskus, jossa tehtävästä on vastannut ylitarkastaja Leena Ruokanen.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta on vastannut Pöyry Environ- ment Oy, jossa projektipäällikkönä on toimi- nut Jaana Tyynismaa ja projektisihteerinä Tommi Lievonen.
Arviointimenettelyä on käsitelty ohjausryh- mässä, johon ovat kuuluneet Lapin ympäris- tökeskuksen, Sodankylän ja Kittilän kuntien, Rovaniemen kaupungin, Lapin liiton, Metsä- hallituksen, Lapin maakuntamuseon, Lapin
lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, Läpin luonnonsuojelupiiri ry:n ja Maatalous- tuottajain Lapin liitto r.y:n sekä Fingrid Oyj:n ja konsultin edustajat.
Pohjakartat
©Maanmittauslaitos lupa nro 24/MYY/06
©Genimap Oy, lupa L6514/06
ii YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
SELITTEITÄ
SELITTEITÄ
Voimajohdon pääosien nimitykset Johtoalueen ja sen osien nimitykset
ii YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
SELITTEITÄ
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
iii
TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ
Hankkeen perustelut
Lapin alueen sähkönkulutus on kasvanut ja kasvaa ennusteiden mukaan edelleen voi- makkaasti etenkin Ylläksen, Levin ja Rova- niemen ympäristöjen alueilla. Alueen verkkoa tulee vahvistaa, jotta sähkön saanti voidaan hoitaa luotettavasti Lapin alueella myös tule- vaisuudessa.
Fingrid Oyj:llä on sähkömarkkinalain mukai- nen kantaverkon kehittämisvelvoite. Verkon kehittäminen pohjautuu yhtiön laatimiin pit- kän aikavälin verkon kehittämissuunnitelmiin.
Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid Oyj:n tulee myös edistää sähkömarkkinoiden toi- mintamahdollisuuksia.
Hankkeesta vastaavat
Hankkeesta vastaava on Fingrid Oyj, jossa vastuuhenkilöinä ovat ympäristöasiantuntija Lauri Erävuori ja johtoreittiasiantuntija Hannu Ylönen.
Yhteysviranomaisena toimivassa Lapin ympä- ristökeskuksessa vastuuhenkilönä on ylitar- kastaja Leena Ruokanen.
Ympäristövaikutusten arvioin- timenettely
Laki ja asetus ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä (YVA-laki 468/1994, 267/1999 ja YVA-asetus 792/1994, 268/1999, uusi
YVA-laki ja asetus) edellyttävät, että ennen 220 kV voimajohdon rakentamista hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää riittäväs- ti.
YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen:
arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen.
Ensimmäisessä vaiheessa laadittava arvioin- tiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma siitä, mitä hankkeen vaikutuksia arvioidaan ja miten arvioinnit tehdään. YVA-ohjelma sisäl- tää myös tiedot hankkeesta, sen vaihtoeh- doista, ympäristön nykytilasta, aikataulusta ja tiedottamisesta. Arviointiohjelman luonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa. Saadun palaut- teen perusteella ohjelmaa täydennettiin ja se asetettiin virallisesti nähtäville vaikutusalueen kuntiin. Nähtävilläoloaikana kansalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä ohjelmasta yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympä- ristökeskukselle. Lapin ympäristökeskus pyysi arviointiohjelmasta myös lausunnot eri sidos- ryhmiltä ja kunnilta ja antoi sen perusteella oman lausuntonsa, joka oli ohjeena ympäris- tövaikutusten selvitystyölle.
Tässä arviointiselostuksessa esitellään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia, vaihto- ehtojen vertailu, arviointimenettelyssä käy- tetty aineisto ja arviointimenetelmät sekä arviointiin liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi selostuksessa kuvataan haitallisten vaikutus- ten lieventämismahdollisuuksia.
Yleisö ja sidosryhmät ovat yleisötilaisuuksissa voineet tutustua selostukseen luonnosvai- heessa ja kommentoida sitä. Palautteen pe- rusteella selvityksiä tarkennettiin tarvittavin osin.
Lopullinen arviointiselostus asetetaan viralli- sesti nähtäville vaikutusalueen kuntiin. Näh- tävilläoloaikana kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä selvi- tyksistä jättämällä mielipiteensä yhteysviran- omaiselle. Yhteysviranomainen pyytää jälleen eri tahoilta lausunnot ja antaa arviointiselos- tuksesta lausuntonsa, johon YVA-menettely päättyy.
Tutkittavat vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan toteuttamisvaihtoehtojen lisäksi yleensä hankkeen toteuttamatta jättämistä eli ns. 0- vaihtoehtoa, ellei sitä YVA-asetuksen (11 §) mukaan katsota erityisestä syystä tarpeetto- maksi.Tässä hankkeessa 0-vaihtoehtoa ei tarkasteltu, koska se ei ole Fingrid Oyj:n mukaan kantaverkon toiminnan kannalta mahdollista. Hankkeen tarpeen arvioi sähkö- markkinaviranomainen eli Energiamarkkinavi- rasto rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
Petäjäskoskella tarkastellaan kahta vaihtoeh- toista reittiä. Vaihtoehto A:n reitti ylittää Kemijoen voimalaitoksen alapuolella ja kulkee Jaatilansaarta pitkin yhtyen saaren pohjois- kärjessä nykyisen voimajohdon reitille. Vaih- toehto B:n reitti kulkee 400 kV johtojen rinnalla Antinkorvaan ja Kemijoen itärannan paikallistietä seuraten nykyisen voimajohdon reitille.
Kittilän kunnan alueella Tollovuoman pohjois- puolella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 1 sijoittuu Kittilä- Sodankylä-tien tuntumaan seuraten pääosin 20 kV voimajohtoa. Vaihtoehto 2 sijoittuu
iv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
TIIVISTELMÄ Kittilä-Sodankylä-tien pohjoispuolelle nouda-
tellen tilarajoja.
Sodankylän kunnan alueella Rajalan kylän pohjoispuolella tarkastellaan kahta vaihtoeh- toista reittiä. Vaihtoehto 3 sijoittuu Sattasen joen ja Sovasjoen välillä Sokkapetäjän eli Rajalanvaaran etelärinteelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kV voimajohdon reitille Sovas- joen itäpuolella. Vaihtoehto 4 sijoittuu em.
jokien välillä Sokkapetäjänvaaran pohjoisrin- teelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kV voi- majohdon reitille 4 kilometriä aikaisemmin Sovasjoen länsipuolella.
Johtoaluekuvat ja pylväsratkaisut ovat alus- tavia, ja niitä tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Vaikutusten arviointi
Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija- työnä vaikutusalueen ympäristöstä saatujen tietojen perusteella. Saatavilla olevaa aineis- toa on täydennetty kartta- ja ilmakuva- analyysein, maastoinventoinnein sekä sidos- ryhmähaastattelujen avulla.
Arviointityötä varten perustettiin ohjausryh- mä, johon kutsuttiin Lapin ympäristökeskuk- sen, Lapin liiton, Lapin maakuntamuseon, Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n, Metsähallituk- sen, Lapin lääninhallituksen sosiaali ja terve- ysosaston, MTK-Lapin, Rovaniemen kaupungin, Kittilän ja Sodankylän kuntien, Fingrid Oyj:n sekä konsultin edustajat. Ohja- usryhmä on kokoontunut arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheissa kerran kummassa- kin.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman luon- nos valmistui maaliskuussa 2006, jolloin hankkeesta pidettiin yleisötilaisuudet Kittilän kunnanvirastolla, Sodankylän kunnanvirastol- la sekä Rovaniemen Sinetän kylän ylä- asteella.
Hanketta koskevasta arviointiohjelmasta kuulutettiin 27.4.2006 ja se oli yleisön nähtä- villä vaikutusalueen kunnissa 3.5.2006 - 8.6.2006, jolloin siitä on voinut antaa mielipi- teitä ja lausuntoja. Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin yhteensä 16. Yhteysviranomainen antoi ohjelmasta oman lausuntonsa 7.7.2006.
Keväällä 2006 käynnistynyttä arviointityötä on täsmennetty syksyn aikana. Lokakuun lopulla 2006 valmistui arviointiselostuksen luonnos, josta järjestettiin yleisötilaisuudet Kittilän Kaukosen ala-asteella ja Rovaniemen kaupungintalolla. Saadun palautteen perus- teella arviointiselostusta on täsmennetty ja se on jätetty yhteysviranomaiselle jatkotoimen- piteitä varten.
Merkittävimmät vaikutukset
Kittilässä Mustavaaran alueella vaihtoehto 1 kulkee lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvan kohteen läpi, jonka pinta-alaan ja luonnontilaan voimajoh- dolla olisi arvion perusteella merkittävät vai- kutukset. Vajukoskella Ilmakkiaavan soidensuojelualueen reunassa johtoreitin vaikutukset olisivat arvion mukaan kokonai- suudessaan vähäisemmät. Reitillä on lisäksi useita suojelualueiden ulkopuolisia luontokoh- teita, joista osa on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmissä ekologisiksi yhteyk- siksi tai ns. askelkiviksi. Luontoselvityksen
perusteella johtoreittivaihtoehdot 2 ja 4 ovat vähiten luontoarvoja haittaavia.
Uusi voimajohto ei aiheuta merkittäviä mai- semavaikutuksia. Niillä alueilla, joilla jo ny- kyiselläänkin on voimajohto, johtoaukean ja voimajohtorakenteiden asema maisemassa vahvistuu. Maiseman luonne muuttuu jonkin verran niillä alueilla, joilla ei nykyisellään ole johtoa.
Uudella johdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiseen tai suunniteltuun maan- käyttöön. Kokonaisuutena katsoen johdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen elinkeinoi- hin, mutta paikallisesti niitä voi syntyä. Uu- della voimajohdolla on myönteisiä vaikutuksia matkailun kehittämiselle sähkönsaannin var- mistamisen kautta.
Hankkeen keskeisimmät kielteiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen aiheutu- vat muuntoaseman suunnitellusta sijainnista Kittilän Kaukosessa. Yleisesti ottaen voima- johdon koetaan heikentävän sen välittömässä läheisyydessä asuvien elinoloja ja viihtyvyyttä sekä aiheuttavan huolta ja pelkoja sähkö- ja magneettikenttien epäillyistä terveysvaiku- tuksista. Petäjäskoskella vaihtoehto A haittaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä enemmän kuin vaihtoehto B. Mustavaaran alueella vaih- toehto 2 halkoo yksityisiä maita pirstoen niitä jossain määrin, kun taas vaihtoehto 1 sijoit- tuu pääosin valtion maille. Myönteisiä vaiku- tuksia koetaan syntyvän talouksien sähkösaannin luotettavuuden kasvaessa.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
v
TIIVISTELMÄ
Luvat ja päätökset
Laki ja asetus ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä edellyttävät YVA-menettelyä vähintään 220 kV ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa.
Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee Energiamarkkinavirastolta sähkömark- kinalain mukaista rakentamislupaa sekä val- tioneuvostolta lunastuslupaa. Molempiin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutus- ten arviointiselostus ja siitä saatava yhteysvi- ranomaisen lausunto. Rakentamislupaa haetaan vuoden 2007 aikana, samoin lunas- tuslupaa. Tutkimuslupaa haetaan lääninhalli- tuksesta johtoreitin maastotutkimuksia varten, joissa selvitetään johdon suunnitte- luun ja lunastuslupahakemukseen tarvittavat tiedot. Fingrid Oyj on hakenut ja lääninhalli- tus on myöntänyt tutkimusluvan 16.5.2006.
Fingridin tavoitteena on saada voimajohto välillä Petäjäskoski–Kaukonen käyttöön vuonna 2009 ja edelleen Vajukoskelle asti vuonna 2010.
Kuva [I]. Yleiskartta suunnittelualueesta ja tarkemmat karttaotteet voimajohdon reitti- vaihtoehdoista.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
1
SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO
ALKUSANAT...I SELITTEITÄ... II TIIVISTELMÄ...III HANKKEEN PERUSTELUT...
III HANKKEESTA VASTAAVAT...
III YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY...
III TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT...
III VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
IV MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET...
IV LUVAT JA PÄÄTÖKSET...
V SISÄLLYSLUETTELO... 11 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT... 5
1.1 HANKKEEN KUVAUS
... 5
1.2 HANKKEESTA VASTAAVA
... 5
1.3 HANKKEEN PERUSTELUT
... 6
1.4 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET
... 6
1.5 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN
... 6
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 8
2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ
... 8
2.1.1 Arviointiohjelma... 9
2.1.2 Arviointiselostus... 9
2.2 ARVIOINTIMENETTELYN OSAPUOLET
... 9
2.3 TIEDOTTAMINEN JA KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN
... 9
2.4 YVA-MENETTELY OSANA VOIMAJOHDON SUUNNITTELUA
... 10
2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10
2.4.2 220 kV voimajohdon johtoreitin suunnittelu, pylväiden paikat... 10
2.4.3 Luontokohteet johtoreitin suunnittelussa... 12
2.4.4 Voimajohdon käyttö ja kunnossapito... 12
3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT... 13
3.1 VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN
... 13
3.2 ALUSTAVAT JA MIELIPITEISSÄ EHDOTETUT VAIHTOEHDOT SEKÄ NIIDEN KARSINTA
... 13
3.3 YVA-MENETTELYSSÄ TUTKITUT VAIHTOEHDOT
... 16
3.3.1 Isoniemen (Kaukonen) sähköaseman sijoituspaikan valintaperusteet... 16
3.3.2 Johtoalueen poikkileikkaukset... 18
3.4 SELVITETTÄVÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
... 22
3.5 VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS
... 22
4 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN... 23
4.1 NYKYTILA
... 23
4.1.1 Kasvillisuus... 23
4.1.2 Linnusto ja muu eläimistö... 23
4.2 VAIKUTUSMEKANISMIT
... 23
4.3 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT
... 24
4.4 VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN TAI -ALUEILLA
... 25
4.4.1 Ounasjoki... 25
4.4.2 Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunaravuoma.. 26
4.4.3 Pomokaira... 28
4.4.4 Lieventävät toimenpiteet... 29
4.4.5 Yhteenveto Natura-alueista... 29
VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELUALUEISIIN
... 29
4.5
... 29
4.6 VAIKUTUKSET LINNUSTOON
... 30
4.7 VAIKUTUKSET MUIHIN LUONTOKOHTEISIIN
... 31
4.8 VAIKUTUKSET UHANALAISIIN JA SUOJELTAVIIN LAJEIHIN
... 33
4.8.1 Uhanalaiset lajit... 33
4.8.2 Hankkeen vaikutukset uhanalaisiin lajeihin... 33
4.9 VAIKUTUKSET LUONNONTILAISIIN ALUEISIIN
... 34
4.10 VAIKUTUKSET POHJAVESIIN
... 35
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
SISÄLLYSLUETTELO
4.11 VAIKUTUKSET LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN
... 35
4.12 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN
... 36
4.13 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
... 37
4.14 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
... 37
5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 38
5.1 NYKYTILA
... 38
5.2 VAIKUTUSMEKANISMIT
... 38
5.3 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT
... 40
5.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN
... 40
5.5 VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN
... 44
5.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
... 44
5.7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
... 44
6 VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN... 45
6.1 NYKYTILA
... 45
6.2 VAIKUTUSMEKANISMIT
... 46
6.3 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT
... 46
6.4 VAIKUTUKSET KULTTUURIHISTORIALLISIIN KOHTEISIIN
... 46
6.5 VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN
... 46
6.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
... 47
6.7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
... 47
7 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN... 48
7.1 NYKYTILA
... 48
7.1.1 Nykyinen maankäyttö... 48
7.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat... 48
7.1.3 Elinkeinotoiminta... 49
7.2 VAIKUTUSMEKANISMIT
... 49
7.3 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT
... 49
7.4 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN
... 50
7.4.1 Rovaniemi... 50
7.4.2 Kittilä... 50
7.4.3 Sodankylä... 50
7.5 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN
... 50
7.5.1 Porotalous... 50
7.5.2 Matkailu ja reitit... 51
7.5.3 Maa- ja metsätalous... 51
7.6 VAIKUTUKSET ASUTUKSEEN
... 51
7.7 VAIKUTUKSET VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
... 52
7.8 VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN
... 52
7.9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
... 53
7.10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
... 53
8 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN... 54
8.1 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET
... 54
8.2 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT
... 54
8.3 VAIKUTUKSET ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN
... 54
8.4 VOIMAJOHTOJEN AIHEUTTAMAT SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT
... 55
8.4.1 Saatu palaute ja tehdyt laskelmat... 55
8.4.2 Sähkökenttä ja magneettikenttä... 56
8.4.3 Suositusarvot väestön pitkäaikaisesta altistumisesta sähkömagneettisille kentille... 56
8.4.4 Hankkeen voimajohtojen sähkömagneettiset kentät56 8.4.5 Isoniemen sähköaseman sähkömagneettiset kentät57 8.5 MELU
... 57
8.5.1 Voimajohtojen aiheuttama melu... 57
8.5.2 Sähköaseman melu... 58
8.6 VOIMAJOHDON VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOON
... 58
8.7 TV- JA RADIOHÄIRIÖT JOHDON TUNTUMASSA
... 58
8.8 UKKONEN JA SALAMOINTI
... 58
8.9 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN
... 59
8.10 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
... 59
8.11 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
... 60
9 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 61
10 KESKEISET VAIKUTUKSET... 62
10.1 VAIKUTUKSET LUONTOON
... 62
10.2 VAIKUTUKSET MAISEMAAN
... 62
10.3 VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN
... 62
10.4 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOIHIN
... 62
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
3
SISÄLLYSLUETTELO 10.5 ELINOLOT JA VIIHTYVYYS
... 62
10.6 YHTEENVETO JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
... 63
10.7 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
... 65
10.8 VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN
... 66
10.9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA JA NIISTÄ RAPORTOINTI
... 67
11 JATKOSUUNNITTELU... 68
12 LÄHDELUETTELO... 69
13 LIITTEET... 73
Liite 1 Fingrid Oyj:n vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Liite 2. Yleiskartat: voimajohdon reitti ja her-
kät/häiriintyvät kohteet
Liite 3. Arvokkaat luontokohteet ja uhanalaislajien esiin- tymät
Liite 4. Vaikutukset maisemaan Liite 5. Sähkö- ja magneettikentät
Liite 6. Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohank- keissa. Ote Stakesin työpapereita 2/2005, Kalle Reinikainen, Timo P. Karjalainen
Liite 7. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Liite 8. Uudenmaan tiepiirin kielteinen lupapäätös kuljetus-
lupaan
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
5
HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen kuvaus
Suunniteltu voimajohto sijoittuu Rovaniemen kaupungin sekä Kittilän ja Sodankylän kunti- en alueelle. Uuden johdon pituus on noin 240 kilometriä. Johtoalueen puusto hakataan ja johtoaukea raivataan. Lisäksi johtoaukealle tehdään rakentamisen edellyttämiä tilapäisiä huoltotieyhteyksiä läheiseltä tieverkolta.
1.2 Hankkeesta vastaava
Fingrid Oyj on valtakunnallinen kanta- verkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähkön siirron toimivuudesta sähkömarkkinalain pe- rusteella myönnetyn sähköverkkoluvan ehto- jen mukaisesti. Yhtiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Yhtiötä valvova viran- omainen on Energiamarkkinavirasto.
Fingrid on perustettu 1996 ja sen operatiivi- nen toiminta alkoi syyskuussa 1997. Yhtiö omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki mer- kittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä noin 14 000 kilometriä ja sähkö- asemia 105 kappaletta. Yhtiön asiakkaina on sähköntuottajia, suurteollisuusyrityksiä sekä alue- ja jakeluverkonhaltijoita. Vuonna 2005 Fingrid-konsernin liikevaihto oli 317 miljoonaa euroa.
Kuva 1-1. Petäjäskosken–Vajukosken alueen- voimajohtoverkko ja uusi 220 kV voimajohto.
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1.3 Hankkeen perustelut
Lapin alueen sähkönkulutus on kasvanut ja kasvaa ennusteiden mukaan edelleen voi- makkaasti etenkin Ylläksen, Levin ja Rova- niemen ympäristöjen alueilla.
Vuoden 2005 lopussa valmistui Fingridin ja paikallisten verkkoyhtiöiden yhteistyössä tekemä Lapin alueen verkkoselvitys, joka ulottuu aina vuoteen 2020 asti. Selvityksen mukaan nykyistä alueen verkkoa tulee vah- vistaa, jotta sähkön saanti voidaan hoitaa luotettavasti Lapin alueella myös tulevaisuu- dessa. Pitkistä siirtoyhteyksistä ja kasvanees- ta sähkönkulutuksesta johtuen Lapin alueen siirtoverkko on raskaasti kuormittunut ja lisäksi siinä esiintyy johtojen jänniteongelmia.
Verkkovahvistuksina on suunnitteilla uudet 220 kV johtoyhteydet Petäjäskoskelta Vala- jaskoskelle ja Valajaskoskelta Kaukoseen ja sieltä edelleen Vajukoskelle. Suunnitelmiin kuuluu myös uuden 220 / 110 kV muunto- aseman rakentaminen Kaukoseen (sähkö- aseman nimi myöhemmin Isoniemi).
Suunnitellulla 220 kV verkon vahvistuksella parannetaan siirtokykyä ja häiriötilanteiden käyttövarmuutta niin Kittilän, Sodankylän kuin Rovaniemenkin alueilla. Samalla täyte- tään Suomessa noudatettavat voimansiirto-
verkon mitoituskriteerit pitkälle tulevaisuuteen Lapin alueella.
Fingrid Oyj:llä on sähkömarkkinalain mukai- nen kantaverkon kehittämisvelvollisuus. Ver- kon kehittäminen pohjautuu yhtiön laatimiin pitkän aikavälin verkon kehittämissuunnitel- miin. Sähkömarkkinoiden toimintaedellytys-
ten varmistamiseksi Fingrid Oyj tekee kantaverkkosuunnittelua yhteistyössä asiak- kaidensa ja muiden pohjoismaisten kanta- verkkoyritysten kanssa. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid Oyj:n tulee edistää myös sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia.
1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Laki ja asetus ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä edellyttävät YVA-menettelyä vähintään 220 kV ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa.
Johtoreitin maastotutkimuksia varten Fingrid Oyj haki lunastuslain mukaista tutkimuslupaa Lapin lääninhallitukselta. Lääninhallitus myönsi tutkimusluvan 16.5.2006. Tutkimus tehdään johdon suunnitteluun tarvittavien lähtötietojen sekä johdon lunastuslu- pahakemuksessa tarvittavien tietojen selvit- tämiseksi.
Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee sähkömarkkinalain mukaista rakenta- mislupaa Energiamarkkinavirastolta. Lupaha- kemukseen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettava yhteysvi- ranomaisen lausunto. Rakentamislupa ei anna oikeutta rakentaa voimajohtoa, vaan siinä todetaan sähkön siirtotarve.
Milloin voimajohto sijoittuu luonnonsuojelu- alueelle, Fingrid Oyj hakee Lapin ympäristö- keskukselta luonnonsuojelulain 27 §:n mukaisesti lupaa poiketa luonnonsuojelualu- een rauhoitusmääräyksistä. Lapin ympäristö- keskus pyytää hakemuksesta ympäristö- ministeriön lausunnon.
Fingrid Oyj hakee lunastuslain mukaista lu- nastuslupaa valtioneuvostolta. Lupahake- mukseen liitetään lain edellyttämät selvityk- set, kuten ympäristövaikutusten arvioin- tiselostus ja siitä saatu yhteysviranomaisen eli Lapin ympäristökeskuksen lausunto. Lu- nastuslupa-asian valmistelee kauppa- ja teol- lisuusministeriö.
1.5 Hankkeen liittyminen mui- hin hankkeisiin
Kaukoseen rakennettavalta uudelta 220/110 kV sähköasemalta tarvittaneen tulevaisuu- dessa uusi alueverkon 110 kV voimajohtoyh- teys Kolariin. Voimajohdon rakentamisesta tai sen sijoittumisesta ei ole tehty päätöksiä.
Petäjäskosken sähköasemalta on suunniteltu myös 110 kV yhteyttä Tervolan itäosassa sijaitsevalle Konttijärvelle vireillä olevaa kai- voshanketta varten.
Petäjäskoskelle on suunnitteilla sähköasemien saneeraus, jossa asemien paikat voivat siir- tyä.
Välille Keminmaa - Petäjäskoski on suunnit- teilla 400 kV voimajohto, jonka YVA- menettely on päättynyt. Fingrid Oyj on valin- nut jatkosuunnitteluun vaihtoehdon A (Ou- nasjoen länsipuoleinen reitti), jonka yleissuunnittelu on käynnissä. Kyseinen johto vahvistaa Meri-Lapin alueen sähköverkkoa.
Sodankylän Kevitsaan on suunnitteilla kai- voshanke, jota koskeva YVA-menettely on käynnissä. Kaivoshankkeeseen liittyy 110 kV voimajohdon rakentaminen Vajukoskelta Kevitsaan.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
7
HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT Pohjois-Lapin alueelle laaditaan maakunta- kaavaa, joka voimajohtohankkeen alueen kunnista koskee Sodankylän kunnan aluetta.
Tunturi-Lapin maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt vuoden 2006 aikana. Voimajoh- tohankkeen alueen kunnista kaava koskee Kittilää (vastuutaho: Lapin liitto).
8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
VOIMAJOHTOHANKKEEN YVA-PROSESSI
Vuorovaikutus ja tiedottaminen HANKKEEN ALOITUS
Yhteysviranomaisen nimeäminen Konsultin valinta
Ohjausryhmän kokous YLEISÖTILAISUUDET
Palaute lausunnoista, hankevastaavan vastine
YLEISÖTILAISUUDET Hankkeen ja arviointi- ohjelmaluonnoksen esittely,
tietojen kerääminen
HANKKEESTA PÄÄTTÄMINEN Fingrid Oyj:n päätös
ratkaisusta, jatkosuunnitelmat ja niihin
liittyvät luvat
Yhteysviran- omainen kuuluttaa
Yhteysviran- omainen tiedottaa ILMOITUS
YLEISÖ- TILAISUUKSISTA
Hankevastaava LEHDISTÖ- TIEDOTE Hankevastaava
Ohjausryhmän kokous Kuntatapaamiset
Fingridin vastine yhteysviranomaisen lausunnosta Internet-sivuille
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KANNANOTOT JA
MIELIPITEET Yhteysviranomaisen
kuulutus ARVIOINTI-
OHJELMAVAIHE Arviointiohjelman
laatiminen g Arviointiohjelma
valmis Arviointiohjelma
nähtävillä g
ARVIOINTI- SELOSTUSVAIHE
Arviointiselostuksen laatiminen
g Arviointiselostus
valmis
Arviointiselostus nähtävillä
g
ILMOITUS YLEISÖ- TILAISUUKSISTA
Hankevastaava LEHDISTÖ- TIEDOTE Hankevastaava
Yhteysviran- omainen kuuluttaa
Yhteysviran- omainen tiedottaa
LEHDISTÖ- TIEDOTE Hankevastaava YHTEYSVIRANOMAISEN
LAUSUNTO KANNANOTOT JA
MIELIPITEET Yhteysviranomaisen
kuulutus
YVA-menettely päättyy
HANKKEEN INTERNET-SIVUT www.fingrid.fiYVA-aineisto, raportit. Palautteen antaminen hankkeen sähköpostiosoitteeseen.
2 YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTI- MENETTELY
2.1 Arviointimenettelyn sisäl- tö
Laki ympäristövaikutusten arviointimenette- lystä (YVA-laki 468/1994 ja 267/1999 sekä YVA-asetus 268/1999 ja 792/1994) edellyttää arviointimenettelyn soveltamista vähintään 220 kV ja 15 kilometrin pituisissa voimajoh- tohankkeissa. Ympäristövaikutusten arvioin- timenettely (YVA-menettely) jakautuu kahteen päävaiheeseen: arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen.
YVA-lain (458/2006) ja –asetuksen viimei- simmät muutokset ovat astuneet voimaan 1.9.2006. Ne mm. muuttavat arviointiohjel- man ja –selostuksen sisältövaatimuksia.
Syyskuun alkuun saakka voimassa olleen asetuksen sisältöä koskevia säännöksiä sovel- letaan kuitenkin asetuksen 12 §:n mukaisesti sellaiseen arviointiselostukseen, joka on toi- mitettu yhteysviranomaiselle ennen 1.1.2007.
Tässä YVA-menettelyssä on sovellettu uuden YVA-lain ja -asetuksen arviointiohjelman ja - selostuksen sisältövaatimuksia.
Kuva 2-1. YVA-menettelyn eteneminen ja vuorovaikutus.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
9
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
2.1.1 Arviointiohjelma
Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään lisäksi perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihto- ehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikataulusta. Uusi, 1.9.2006 voimaan tullut YVA-asetus edellyttää aiempaa yksityiskoh- taisempaa tarkastelualueen ja sen ympäristön nykytilan kuvausta jo ohjelmavaiheessa.
Näiltä osin tätä hanketta koskeva YVA- ohjelma on laadittu 1.9.2006 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti.
Arviointiohjelmasta oli mahdollisuus antaa huomautuksia ja mielipiteitä yhteysviran- omaiselle.
Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin yhteensä 16, joista 12 oli pyydettyjä lausuntoja ja 4 oli mielipiteitä. Kaiken kaikkiaan lausuntoja pyy- dettiin 16 eri taholta. Lausuntojen ja mielipi- teiden pohjalta yhteysviranomainen antoi oman lausuntonsa 7.7.2006. Lausunnon pe- rusteella arviointityötä on täsmennetty.
Fingridin Oyj:n vastineet saatuihin mielipitei- siin ja lausuntoihin ovat arviointiselostuksen liitteenä (liite 1).
2.1.2 Arviointiselostus
Tähän arviointiselostukseen on koottu tarvit- tavat selvitykset ja arviot hankkeen ympäris- tövaikutuksista. Selostuksessa on esitetty eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihto- ehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineis- to lähdeviitteineen, arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Lisäksi selostuk-
sessa on kuvattu arviointiin liittyvät epävar- muustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämis- ja torjuntamahdollisuuksia.
Arviointiselostuksen luonnoksesta järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta. Niissä annettu palaute on otettu huomioon arviointiselostuksen vii- meistelyssä. Valmistuneesta arviointiselos- tuksesta yhteysviranomainen tiedottaa samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arvi- ointiselostuksen nähtävilläoloaikana viran- omaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle.
Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa. Arvioin- tiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa.
2.2 Arviointimenettelyn osa- puolet
Hankkeesta vastaavana toimii Fingrid Oyj ja yhteysviranomaisena Lapin ympäristökeskus.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja – selostuksen on laatinut Pöyry Environment Oy.
Hankkeen YVA-menettelyä varten on perus- tettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu Lapin ympäristökeskuksen, Sodankylän ja Kittilän kuntien, Rovaniemen kaupungin, Lapin liiton, Metsähallituksen, Lapin maakuntamuseon, Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveys- osaston, Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n ja MTK-Lapin sekä Fingrid Oyj:n ja konsultin edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut kak- si kertaa YVA-menettelyn keskeisimmissä
vaiheissa, 2.3.2006 (arviointiohjelmavaihe) ja 28.9.2006 (arviointiselostusvaihe).
2.3 Tiedottaminen ja kansa- laisten osallistuminen
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mah- dollisuus osallistua. Asukkaat ovat voineet osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyk- sensä yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle sekä epävirallisesti myös Fingrid Oyj:lle tai konsultille. YVA- ohjelmasta saatiin 12 lausuntoa ja 4 mielipi- dettä, jotka on otettu huomioon YVA- selostusta laadittaessa.
Arviointiohjelman luonnoksen valmistuttua järjestettiin yleisötilaisuudet Kittilässä 28.2.2005, Sodankylässä 1.3.2006 ja Rova- niemellä 2.3.2006. Yleisötilaisuuksista ilmoi- tettiin Lapin Kansassa, Kittilä-lehdessä ja Sompio-lehdessä. Muille alueen tiedotusvä- lineille toimitettiin lehdistötiedote yleisötilai- suuksien ajankohdista. Yleisötilaisuudet pidettiin Kittilän kunnanvirastolla, Sodankylän kunnanvirastolla ja Rovaniemellä Sinetän koululla ja niihin osallistui yhteensä noin 10 henkilöä. Tilaisuuksissa asukkailla ja intressiryhmillä oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja alustaviin vaihtoehtoihin sekä esittää mielipiteensä hankkeesta joko Fingrid Oyj:lle tai konsultin edustajille.
Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselos- tuksen valmistumisesta hankkeen vaikutus- alueen lehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla.
Lisäksi yhteysviranomainen pyytää arvioin- tiselostuksesta tarvittavat lausunnot. Yhteys-
10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY viranomainen tiedottaa myöhemmin anta-
mastaan lausunnoista.
Arviointiselostuksen luonnosvaiheessa järjes- tettiin yleisötilaisuudet Kittilässä, Kaukosen koululla 27.9.2006 sekä Rovaniemen kau- pungintalolla 28.9.2006. Yleisötilaisuuksista tiedotettiin samoin kuin arviointiohjelmavai- heessa. Tilaisuuksissa käytiin läpi arvioin- tiohjelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä esitettiin niihin Fingridin vastineet. Tilai- suuksissa, joihin osallistui yhteensä noin 35 henkilöä, yleisölle esitettiin arvioidut vaihto- ehdot sekä arvioinnin alustavat tulokset.
Hankkeen tiedottamista ja osallistumista varten on perustettu Internet-sivusto osoit- teeseen:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/ympari sto_ja_voimajohdot/ymparistoasiat/yva- menettelyt/petajaskoski-kaukonen-vajukoski/
Arviointiselostus laitetaan nähtäville Fingrid Oyj:n ja Lapin ympäristökeskuksen Internet- sivuille. Palautetta varten hankkeelle avattiin oma sähköpostiosoite (VL-VAJ@fingrid.fi), jonne on voinut myös esittää kommentteja ja kysymyksiä. YVA-menettelyn aikana Fingridil- le on tullut puhelimitse viisi hanketta koske- vaa yhteydenottoa hanketta koskien.
2.4 YVA-menettely osana voimajohdon suunnittelua
2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyt- tötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 1) alueraken-
teen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyy- teen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämi- seen. (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 §, Vnp 30.11.2000)
Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisis- ta alueidenkäyttötavoitteista on todettu, että voimajohtolinjauksissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.
Petäjäskoski - Kaukonen - Vajukoski johtorei- tin suunnittelussa on pääosin pyritty sijoitta- maan uusi 220 kV voimajohto nykyisten johtojen rinnalle ja osin nykyisiä johtoalueita hyväksi käyttäen.
Lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäyttöta- voitteissa edellytetään, että alueiden käytös- sä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien luonto- ja kulttuuriperinnön arvojen säilyminen.
Kantaverkon voimajohdon rakentaminen on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Valtio- neuvoston päätöksen mukaisesti ne on osoitettava maakuntakaavoituksessa ja otet- tava huomioon muussa maankäytössä. Täl- löin viranomaisten on katsottava, että voimajohdon toteuttamismahdollisuudet säi- lyvät ja ettei muilla toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Arvioinnin kohteena oleva voimajohto on pääosin voimassaolevien seutukaavojen mu- kainen ja huomioitu maakuntakaavoitukses-
sa. Niillä alueilla, joissa voimajohtoa ei ole osoitettu (osin vanhentuneet seutukaavat) ei ole olemassa merkittävää ristiriitaa olevan tai suunnitellun maankäytön kanssa.
2.4.2 220 kV voimajohdon johtorei- tin suunnittelu, pylväiden pai- kat
Päävoimansiirtoverkon suunnitteluprosessissa selvitetään voimajohdon tarpeellisuus. Teh- dyn järjestelmäsuunnittelun perusteella Fing- rid Oyj on tehnyt päätöksen YVA-menettelyn käynnistämisestä.
Johtoreittivaihtoehdot suunnitellaan alusta- vasti esisuunnitteluvaiheessa. Johtoreitti vaihtoehtoineen suunnitellaan peruskartta- tasolla Suomen ympäristökeskuksen tuotta- maa paikkatietoaineistoa (suojelualueet ja - ohjelmat, maisema-alueet, pohjavesialueet) huomioon ottaen. Johtoreitit tarkentuvat maastokäynnein ja tehdyin ympäristöselvi- tyksin YVA-menettelyn yhteydessä. YVA- menettely päättyy yhteysviranomaisen lau- suntoon, minkä jälkeen Fingrid Oyj valitsee yleissuunnitteluun johtoreitin huomioiden arviointimenettelyssä esiin nousseet asiat ja saadut lausunnot. YVA-menettely osana voi- majohdon suunnittelua on esitetty kuvassa 2- 2.
Yleissuunnitteluvaiheen maastotutkimuksissa linjataan maastoon valittu johtoreitti, mita- taan maaston profiili, tehdään maaperätutki- mukset sekä kartoitetaan risteävät johdot, tiet ja rakennukset. Saatujen mittaustulosten perusteella tehdään pylväiden sijoitussuunnit- telu. Lapin lääninhallitus on myöntänyt tutki-
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
11
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Verkon kehitys Uuden voimajohdon tarpeen selvitys
Verkon kehitys Uuden voimajohdon tarpeen selvitys
Jatkosuunnittelupäätös Jatkosuunnittelupäätös
Alustava reittisuunnittelu Reittivaihtoehtojen alustava suunnittelu Vaihtoehtoiset alustavat ympäristövaikutukset
Vaihtoehtojen karsinta Alustava reittisuunnittelu Reittivaihtoehtojen alustava suunnittelu Vaihtoehtoiset alustavat ympäristövaikutukset
Vaihtoehtojen karsinta
Toteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja päätös yleissuunnittelun aloittamisesta
Suunnittelun kilpailuttaminen Toteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja
päätös yleissuunnittelun aloittamisesta Suunnittelun kilpailuttaminen
Yleissuunnittelu Maastotutkimukset Pylväiden sijoitussuunnittelu Haittojen torjunta ja lieventäminen
Rakennesuunnittelu Investointipäätös Rakentamisen kilpailuttaminen
Yleissuunnittelu Maastotutkimukset Pylväiden sijoitussuunnittelu Haittojen torjunta ja lieventäminen
Rakennesuunnittelu Investointipäätös Rakentamisen kilpailuttaminen
Rakentamisvaihe Puuston poisto Rakentaminen Rakentamisen aikaisten vahinkojen
korvaaminen Rakentamisvaihe
Puuston poisto Rakentaminen Rakentamisen aikaisten vahinkojen
korvaaminen
Luovutustarkastus Luovutustarkastus
YVA-Menettely YVA-Ohjelma
•Yhteysviranomaisen lausunto YVA-Selostus
•Yhteysviranomaisen lausunto YVA-Menettely YVA-Ohjelma
•Yhteysviranomaisen lausunto YVA-Selostus
•Yhteysviranomaisen lausunto
Tutkimuslupa
•Lääninhallitus Tutkimuslupa
•Lääninhallitus
Rakentamislupa Johdon tarpeellisuuden käsittely
•Energiamarkkinavirasto Rakentamislupa Johdon tarpeellisuuden käsittely
•Energiamarkkinavirasto
Loppukatselmus Korvausasiat
•Lunastustoimikunta Loppukatselmus
Korvausasiat
•Lunastustoimikunta Lunastusmenettely
Lunastuslupapäätös
•Valtioneuvosto Ennakkohaltuunottopäätös
•Lunastustoimikunta
musluvan johtohankkeelle ja tutkimuksissa saatuja tietoja on hyödynnetty arvioinnissa.
Pylväspaikkojen suunnittelussa huomioidaan ratkaisujen ympäristö-, tekniset ja taloudelli- set tekijät sekä nykyisen johtoalueen hyödyn- täminen. Ympäristötekijöitä lakisääteisten asioiden lisäksi ovat mm. maaston topografia ja perustusolosuhteet. Teknisiä tekijöitä ovat mm. sähköturvallisuus, johtimien korkeudet erilaisissa säätiloissa ja kuormitustilanteissa sekä niiden heilahdukset ja rakenteiden lu- juudet. Suunnitellun johtoreitin on täytettävä mm. yllämainitut ehdot ja lisäksi sen on olta- va teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskel- poinen.
Voimajohdon pylväsvälit ovat maaston profii- lista riippuen noin 250-300 metriä. Haruste- tun portaalipylvään kokonaiskorkeus on keskimäärin 24 metriä. Pylväs harustetaan johdon suuntaisesti teräsharuksilla ja maahan upotettavilla betonisilla haruslaatoilla. Pyl- vään perustukset ovat betonisia elementtejä, jotka upotetaan noin 1,5 - 2 metrin syvyy- teen.
Voimajohtosuunnittelun tavoitteena on mm.
lieventää teknisillä ratkaisuilla voimajohdon haitallisia maankäyttö-, luonto- ja maisema- vaikutuksia. YVA-menettelyssä esiin tulleisiin asutuksen, elinkeinotoiminnan ja luonnonolo- jen erityiskohteisiin kiinnitetään huomiota voimajohdon jatkototeutuksen eri vaiheissa.
Kantaverkon voimajohtoja suunniteltaessa pyritään myös siihen, ettei voimajohtoja ra- kenneta esimerkiksi asuntojen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen välittömään lähei- syyteen. Tämä johtuu siitä, että julkisessa
Kuva 2-2. YVA-menettely osana voimajohdon suunnit- teluprosessia
.
12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY keskustelussa esiintyvät käsitykset avojohto-
jen aiheuttamista mahdollisista terveyshai- toista saattavat huolestuttaa ihmisiä.
2.4.3 Luontokohteet johtoreitin suunnittelussa
Johtoreitin suunnittelussa ja nykyisten johto- jen kunnossapidossa huomioidaan merkittä- vät ympäristökohteet. Fingridillä on johto- reitin suunnitteluvaiheessa käytössään Suo- men ympäristökeskuksen (SYKE) Ympäristö- tiedon hallintajärjestelmä (Hertta) sekä paikkatieto-ohjelmisto, jossa on SYKEn paik- katietoaineisto suojeluohjelmista ja –alueista sekä muista luonnon monimuotoisuuden kan- nalta merkittävistä kohteista. Reittisuunnitte-
luvaiheessa tehdään maastossa tarkastuskäyntejä, jotka liittyvät suunnitel-
tuihin vaihtoehtoisiin johtoreitteihin ja tekni- siin kysymyksiin.
YVA-selostuksessa tehtyä luonnonolosuhtei- den vaikutusarviota voidaan tarvittaessa tarkentaa maastokäynnein, kun yhtiö on va- linnut toteutettavan johtoreitin. Tarkennuk- sessa halutaan vielä varmistaa, ettei hankkeen toteuttamisen kannalta löydy mi- tään sellaista, joka aiheuttaisi johtoreittiin muutostarpeita.
2.4.4 Voimajohdon käyttö ja kun- nossapito
Lunastetulle johtoalueelle ei saa rakentaa rakennuksia eikä yli 2 metriä korkeita muita- kaan rakennelmia ilman yhtiön lupaa. Esim.
teiden, sähkö- ja puhelinlinjojen ym. sijoitta- miseen ja rakentamiseen tarvitaan yhtiön lupa. Fingrid Oyj voi myös sopia maaomista-
jan kanssa johtoalueen kohdista, joissa kiin- nitetään erityistä huomiota kasvuston käsittelyyn.
Voimajohdon kunnossapitäminen sähkötur- vallisuusmääräysten mukaisena edellyttää johtorakenteen ja johtoalueen säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä, kuten joh- toaukean puuston raivausta noin 5 vuoden välein. Johdon tekninen käyttöikä on 50 - 70 vuotta, jonka jälkeen voimajohto mitä toden- näköisimmin perusparannetaan.
Voimajohdon elinkaari voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen: valmistus ja asennus, käyttö sekä käytön jälkeinen käsittely. Voimajohdon käyttövaihe on ympäristövaikutusten kannal- ta sen elinkaaren päävaihe. Tällöin merkittä- vimmät ympäristönäkökohdat ovat sähkön siirron häviöt sekä maa-alan käytön rajoituk- set ja maisemavaikutukset. Käytön jälkeen materiaali kierrätetään lähes kokonaan.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
13
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
3.1 Vaihtoehtojen muodosta- minen
Voimajohtojen suunnitteluprosessi on kuvattu edellä kappaleessa 2.4.2. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliset alueidenkäyttöta- voitteet, joiden mukaan uusissa voimajohto- hankkeissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 §). Edellä esitettyjä peri- aatteita noudattaen tässä YVA-menettelyssä on selvitetty alustavat johtoreitit kartta- ja maastotyönä.
3.2 Alustavat ja mielipiteissä ehdotetut vaihtoehdot se- kä niiden karsinta
Alustavina reittivaihtoehtoina tarkasteltiin useampia vaihtoehtoisia reittejä Kaukosesta Vajukoskelle (kuva 3-1). Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin mahdollisuutta rakentaa uusi voimajohto kokonaan nykyisten johtojen rinnalle Kaukosesta Sirkkaan ja edelleen Va- jukoskelle. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin seuraavista syistä:
johtoreitti sijoittuu mm. Pyhätunturin lakialueelle
johtoreitti sijoittuu Kittilän ja Sirkan taa- jamien yhteyteen
johtoreitti olisi 45 kilometriä pidempi kierrettäessä Sirkan kautta ja taloudelli- sesti siten kalliimpi.
Toisena vaihtoehtona tarkasteltiin mahdolli- suutta kiertää Tollovuoman Natura 2000 - alue eteläpuolitse. Tästä vaihtoehdosta luo- vuttiin, koska
johtoreitti joko sivuaisi Kelontekemä- järveä, jonka rannoilla on runsaasti asu- tusta. Kelontekemän kylä on myös luoki- teltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (RKY 1993).
tai johtoreitti sijoittuisi Natura 2000 - alueelle (Sotkavuoma) ja näkyisi edelleen Kelontekemän kylään.
valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoit- teissa edellytetään, että alueiden käytös- sä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien luonto- ja kulttuuriperinnön arvojen säilyminen.
Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin Tollo- vuoman Natura 2000 -alueen läpi kulkevaa reittiä. Vaihtoehdosta luovuttiin, koska
alustavan tarkastelun perusteella hank- keella olisi selviä vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen, sillä osa alueesta on ns. van- haa metsää. Lisäksi johtoreitti sijoittuisi laajalle luonnontilaiselle suoalueelle.
Meltauksen kylän kohdalla alustava reitti sijoittui nykyisten voimajohtojen rinnalle.
Uuden voimajohdon reitti sijoitettiin Meltauk- sen kohdalla lännemmäksi, koska nykyisten voimajohtojen välittömässä tuntumassa on
Meltauksen koulu sekä yksittäinen asuinra- kennus.
Petäjäskoskella alustava reitti sijoittui nykyi- sen 220 kV johdon rinnalle tai yhteyteen ja ylitti Kemijoen voimalaitoksen pohjoispuolel- ta. Vaihtoehdosta luovuttiin, koska
lujuusteknisistä syistä nykyisiä pylväsra- kenteita ei olisi voitu hyödyntää.
maankäytöllisistä syistä johdot jouduttai- siin rakentamaan yhteispylväsrakenteena, joka vaikuttaisi maisemallisesti nykyistä enemmän Ruikan kylämaisemaan. Ruikan kylä on luokiteltu valtakunnallisesti mer- kittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäris- töksi.
0-vaihtoehtoa ei tässä hankkeessa ole tar- kasteltu. Fingrid Oyj vastaa sähkömarkkina- lain perusteella sille myönnetyn verkkoluvan ehtojen mukaisesti Suomen sähköjärjestel- män toimivuudesta. Yhtiön toiminnan keskei- sinä lähtökohtina ovat Suomen sähköverkon järjestelmävastuu ja kehittämisvelvoite, sa- moin kuin sähkön laadun ylläpitäminen kor- keana. Fingrid Oyj:n sähkömarkkinalaissa määrätyn järjestelmävastuun hoidon kannalta ns. 0-vaihtoehtoa ei tässä tapauksessa ole katsottu mahdolliseksi.
Lopullisen ratkaisun hankkeen tarpeellisuu- desta tekee Energiamarkkinavirasto sähkö- markkinalain mukaisessa rakentamislupa- käsittelyssä (sähkömarkkinalaki 18 §). Jos voimajohto ei viraston näkemyksen mukaan ole tarpeellinen, virasto ei myönnä voimajoh- dolle rakentamislupaa.
14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Arviointiohjelman yhteysviranomaisen lau- sunnossa ja arviointiohjelmasta saaduissa mielipiteissä esitettiin kolme uutta näkemystä johtoreitiksi eli
Ehdotus 1: Petkulassa tulisi tarkastella vaihtoehtoista reittiä luonnonsuojelualu- een ylityksen ja sivuamisen takia. Vaihto- ehdosta luovuttiin koska:
- Sodankylän kunnan Lokka-Koitelainen- Kevitsa osayleiskaavassa (kuva 3-2) esi- tetyn Kevitsan tielinjauksen rinnalle sijoit- tuva vaihtoehto sivuaisi edelleen luonnonsuojelualuetta ja sijoittuisi ah- taasti osayleiskaavan asunto- ja lomara- kentamiseen (AP ja RA) osoitettujen alueiden väliin maa- ja metsätalousvaltai- selle alueelle, jolla on ympäristöarvoja (MU-1). Nykyinen reitti sijaitsee puoles- taan kokonaan maa- ja metsätalousalu- eella (MT) ja yhdyskuntatekniselle huollolle (ET) osoitetulla alueella.
- vaihtoehto ylittäisi Kitisen uudesta koh- dasta ja edellyttäisi suurten kulmapylväi- den rakentamista joen ylityskohtaan.
Edellä mainittujen seikkojen takia vaihtoeh- don haitalliset maisema- ja maankäyttövaiku- tukset olisivat nykyisten johtoreittien
yhteyteen sijoittuvaa vaihtoehtoa suurem- mat.
Kuva 3-1. Karsitut vaihtoehdot välillä Kauko- nen – Rajala.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
15
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
Ehdotus 2: Johtoreitille tulisi selvittää nykyisten johtojen rinnalle sijoittuvasta reitistä poikkeava vaihtoehto, joka huo- mioisi maisema- ja elinkeinotaloudelliset perusteet ja mahdollistaisi tulevaisuudes- sa lisärakentamisen uuden johdon rinnal- le. Vaihtoehto karsittiin, koska:
- rakennettavan 220 kV voimajohdon ny- kyisiin voimajohtoihin verrattuna monin- kertainen sähkönsiirtokyky siirtää saman- suuntaisten lisäjohtojen rakentamistar- peet pitkälle tulevaisuuteen.
- erillinen samansuuntainen johtoreitti vaatisi noin kaksi kertaa leveämmän joh- toalueen kuin nykyisen johdon rinnalle si- joitutettuna. Valtakunnallinen alueiden- käyttötavoite edellyttää myös uuden joh- toreitin sijoittamista nykyisten johtoreitti- en yhteyteen.
- tarkastelussa ei löydetty sellaisia elin- keinoihin tai maisemaan vaikuttavia hyö- tytekijöitä, jotka puoltaisivat vaihtoehdon mukaan ottamista.
Ehdotus 3: Johtoreitti sijoitetaan Kauko- sesta Ounasjokea ylittämättä joen itäpuo- lella kohti Vajukoskea. Vaihtoehto kuitenkin karsittiin, koska:
- tehtyjen selvitysten mukaan sähköase- ma täytyy sijoittaa Ounasjoen länsipuolel- le mm. siksi, että Ounasjoen ylittävien maantiesiltojen kantavuus ei ole riittävä muuntajakuljetukselle. Liitteessä 8 on Tiehallinnon lausunto asiasta. Sähköase- man sijoitus- ja valintaperusteet on esi- tetty tarkemmin kohdassa 3.3.1.
Hankevastaava arvioi Ounasjoen useiden ylityksien lieventämiskeinoksi sijoittaa johto- reitti seuraamaan Venesuvannossa nykyistä 110 kV johtoreittiä ja käyttää joen ylityksessä yhteispylväitä. Vaihtoehto karsittiin, koska:
- nykyinen johtoaukean leveys (22 m) ei riitä yhteispylväsrakenteelle (36 m) Ounasjoen ylityksessä Venesuvannossa eikä johtoaukean leventäminen ole mahdollista jo nykyiselle reunavyöhykkeelle sijoittuvien kesämökkien läheisyyden takia
- nykyisen voimajohdon reitiltä suunnitellulle sähköasemalle Venejoen ylittäville neljälle johdolle tarvittaisiin yhteensä yli 100 metrin levyinen johtoalue.
Kuva 3-2. Ote Sodankylän Lokka - Koite- lainen – Kevitsa –osayleiskaavasta. Kar- sittu vaihtoehto on merkitty katkoviivalla.
Nykyiset 110 kV voimajohdot on merkitty punaisella.
16 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
3.3 YVA-menettelyssä tutkitut vaihtoehdot
Alustavan karsinnan perusteella ympäristö- vaikutusten arviointimenettelyyn (YVA- menettelyyn) otettiin tarkasteltavaksi yksi päävaihtoehto, jolla on kolme alavaihtoehtoa.
Ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipi- teiden perusteella otettiin lisäksi tarkastelta- vaksi yksi uusi alavaihtoehto Sodankylän kunnan alueella.
YVA-menettelyssä tutkitut pylväsvaihtoehdot ovat alustavia. Alustavasti pylvästyyppinä on suunniteltu käytettäväksi harustettua teräs- rakenteista portaalipylvästä, jonka kokonais- korkeus on keskimäärin 24 metriä.
Pylväsvaihtoehdot ja tekniset ratkaisut tar- kentuvat jatkosuunnittelussa. Lunastuslupa- hakemuksen yhteydessä Fingrid Oyj esittelee tarkemmin johdon tekniset ratkaisut.
Tarkasteltava voimajohtoreitti sijoittuu välillä Petäjäskoski - Valajaskoski - Kaukonen nykyisen voimajohdon yhteyteen valtakunnal- listen alueidenkäyttötavoitteiden mukaan.
Petäjäskoski - Valajaskoski -välillä uusi voi- majohto sijoittuu nykyisen voimajohdon itä- puolelle. Valajaskoski - Kaukonen -välillä uusi voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohdon länsipuolelle. Kaukosen uudelta sähköasemal- ta Rajalan kylän koillispuoleiselle johtoreit- tiosuudella ei ole nykyisin voimajohtoa. Uusi johtoreitti sivuaa Tollovuoman ja Silmäs- vuoman Natura 2000 -alueita niiden pohjois- puolelta ja suuntautuu Tepsan kylästä kohti Rajalaa. Rajalan koillispuolelta Vajukoskelle voimajohto sijoittuu Sirkan 110 kV voimajoh- don rinnalle, sen eteläpuolelle. Kaukoseen
(Isoniemi) rakennettavan sähköaseman sijoi- tuspaikkana on tarkasteltu Ounasjoen luo- teispuoleista aluetta Veneojan länsipuolella.
Selostusvaiheen yleisötilaisuuksissa tulleen palautteen perusteella voimajohtoreittiä on muutettu Venejokisuun ja Ounasjoen ylityk- sen kohdalla siten, että uusi reitti sijoittuu kauemmaksi Venejoesta ja ylittää Ounasjoen kohtisuoremmin, jolloin maisemavaikutukset lievenevät.
Petäjäskoskella tarkastellaan kahta vaihtoeh- toista reittiä. Vaihtoehto A:n reitti ylittää Kemijoen voimalaitoksen eteläpuolella ja kulkee Jaatilansaarta pitkin yhtyen saaren pohjoiskärjessä nykyisen voimajohdon reitille.
Vaihtoehto B:n reitti kulkee 400 kV johtojen rinnalla Antinkorvaan ja Kemijoen itärannan paikallistietä seuraten nykyisen voimajohdon reitille. Tulevaisuudessa, sähköaseman sa- neeraussuunnitelmien varmennuttua, saate- taan nykyinen 220 kV johto siirtää valitun vaihtoehdon rinnalle, jolloin se vaatii uutta johtoaluetta lisää 28 metrin leveydeltä.
Kittilän kunnan alueella Tollovuoman pohjois- puolella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 1 sijoittuu Kittilä- Sodankylä-tien tuntumaan seuraten pääosin 20 kV voimajohtoa. Reitti sijoittuu kahdessa kohdassa Tollovuoman Natura 2000 -alueen reunaosille sekä Mustavaaran lehtojensuoje- luohjelman kohteelle. Vaihtoehto 2 sijoittuu Kittilä-Sodankylä-tien pohjoispuolelle nouda- tellen tilarajoja. Reitti ei sijoitu Natura 2000 - alueelle tai suojeluohjelmakohteille.
Sodankylän kunnan alueella Rajalan kylän pohjoispuolella tarkastellaan kahta vaihtoeh- toista reittiä. Vaihtoehto 3 sijoittuu Sattasen ja Sovasjokien välillä Sokkapetäjän eli Raja-
lanvaaran etelärinteelle yhtyen Sirkkaan me- nevän 110 kV voimajohdon reitille Sovasjoen itäpuolella. Vaihtoehto 4 sijoittuu em. jokien välillä Sokkapetäjänvaaran pohjoisrinteelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kV voimajoh- don reitille 4 kilometriä aikaisemmin Sovasjo- en länsipuolella.
3.3.1 Isoniemen (Kaukonen) sähkö- aseman sijoituspaikan valin- taperusteet
Mahdollisia Kaukosen sähköaseman sijoitus- paikkoja valittaessa otettiin huomioon
sähköaseman sijoituspaikan tekninen soveltuvuus sähkön siirtoverkon kannalta,
sähköaseman muuntajan kuljetusreitti,
maapohjan sopivuus,
sijoituspaikan riittävä koko ja saatavuus,
sijoituspaikan tarkoituksenmukaisuus ympäristö huomioon ottaen sekä
sähköaseman valvonta ja kunnossapito.
Sijoitusvaihtoehtojen valinnassa sovellettiin seuraavia valintaperusteita esitetyssä tärke- ysjärjestyksessä:
1. Uuden sähköaseman sijainnin tekninen tarkoituksenmukaisuus:
Jotta sähköasemasta olisi mahdollisim- man paljon hyötyä sähkön siirron kannal- ta, se tulee sijoittaa Länsi-Lapin sähköverkon painopisteeseen eli käytän- nössä Kaukosen - Kittilän alueelle. Tällöin saavutetaan mahdollisimman optimimaa-
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
17
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
linen tilanne sähköverkossa syntyvien hä- viöiden suhteen.
Sähköaseman sijoittamisessa on pyritty minimoimaan tarvittavien uusien voima- johtojen pituudet. Sähköasemalle raken- netaan 220 kV voimajohdot ja lyhyet yhdysjohdot nykyisen alueverkon 110 kV voimajohdosta.
Sähköaseman sijoittamisessa on myös ennakoitu tulevaisuudessa tehtävien alue- verkon 110 kV johtojen sijoittamismah- dollisuudet. Ylläksen suuntaan kaavailtu 110 kV voimajohto voidaan suunnata sähköasemalta joko länteen Palovaaran sivuitse tai nykyisen 110 kV johdon reittiä Kaukoseen ja sieltä edelleen Ylläksen suuntaan.
2. Sähköaseman muuntajan kuljetusreitti
Sähköasemalle sijoitetaan tehomuuntaja, joka kuljetetaan rautatiekuljetuksena mahdollisimman lähelle. Lähin muuntaja- kuljetukseen soveltuva rautatieasema on Kolarissa.
Muuntajan maantiekuljetus edellyttää riittävän kantavaa tiepohjaa ja erityisesti kantavuudeltaan riittäviä siltoja, koska kuormatun muuntajakuljetuksen paino on yli 300 tonnia. Tiehallinnon kielteisen kuljetuslupalausunnon (liite 8) mukaan Rovaniemeltä Kittilään johtavilla teillä olevat sillat ja mm. Ounasjoen ylittävä silta Kaukosen kylässä eivät sovellu muuntajan kuljetukseen siltojen liian al- haisen maksimikantavuuden takia. Tästä syystä sähköasemaa ei voida sijoittaa Ounasjoen itäpuolelle. Suunnitellulla kul- jetusreitillä Kolarista Isoniemeen olevat
sillat ovat tehtyjen selvityksien mukaan tilapäisesti vahvistettavissa. Suunniteltu muuntajan kuljetusreitti ylläpidetään no- peasti käyttöönotettavassa kunnossa mahdollista muuntajan korjaus- tai huol- tokuljetusta varten.
Tulevaisuudessa sähköasemalle sijoiteta- maan toinen vastaavan painoinen teho- muuntaja varmistamaan alueen sähkön- syöttöä vikatilanteissa.
Sähköasema on tarkoituksenmukaista sijoittaa myös riittävän lähelle kanta- tietasoista tietä, jotta aseman raskaaseen kuljetukseen soveltuvan liityntätien pe- rustaminen ei aiheuta kohtuuttomia kus- tannuksia.
3. Maapohjan sopivuus
Sähköaseman maapohjan on oltava pe- rustusolosuhteiltaan riittävän kantavaa.
Pehmeikköalueet tai suot eivät sovellu.
Myöskään kallioalueet eivät sovellu erit- täin hankalien maadoitusolosuhteittensa takia.
Maapohjan tasaisuus vähentää sähkö- asema-alueen leikkaus- ja pengerrystar- peita.
4. Sijoituspaikan maa-alueen riittävä koko ja saatavuus sähköasemapaikaksi
Suunnitellun sähköaseman aidattavan alueen tilantarve on noin neljä hehtaaria.
Maansiirtotöiden osalta alue sisältää myös sähköaseman mahdolliset tulevaisuuden laajenemisvarat. Käytännössä Fingrid pyrkii hankkimaan maanomistusolosuh- teet huomioiden laajemman maa-alueen
käyttöönsä, jotta sähköasemalle saadaan muodostettua riittävä metsäinen ja mai- semallinen suoja-alue.
Fingrid pyrkii hankkimaan sähköasema- alueet vapaaehtoisin kaupoin eikä lunas- tamalla.
5. Sijoituksen tarkoituksenmukaisuus ympä- ristö huomioon ottaen
Sijoittumista harkittaessa selvitetään lähiympäristön maankäytönsuunnitelmat.
Sähköasema pyritään sijoittamaan niin, että se ei häiritse asutusta.
Sähköasemaa ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueelle.
Sähköasemaa ei voida sijoittaa tulva- alueelle. Selvityksien mukaan yläveden taso Ounasjoella Kaukosen kohdalla on noin + 5,5 metriä.
Sähköaseman ja voimajohtoreittien sijoit- tamista suunniteltaessa pyritään välttä- mään erityisiä luontokohteita.
6. Sähköaseman valvonta ja kunnossapito
Sähköasemalle tarvitaan sähkön va- rasyöttö paikallisesta jakeluverkosta.
Sähköaseman luotettavan toiminnan varmistavia tarkastuskäyntejä ja mahdol- lisimman nopeita häiriöselvityksiä varten tarvitaan hyvät yleisen tieverkon yhtey- det.
Sähköasema on hyvä sijoittaa turvalli- suusnäkökohdat, esim. ilkivalta huomioi-
18 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT den kulkuyhteyksiltään rajoittuneelle alu-
eelle.
Kun tarkasteltavia sijoitusvaihtoehtoja valit- tiin esisuunnitteluvaiheessa, oli hankkeesta vastaavan kannalta välttämätöntä, että vaih- toehdot täyttävät edellä esitetyistä perusteis- ta kohdat 1–3 ja 6 vähintään tyydyttävästi.
Kohdan 4 täyttyminen on merkittävä lisäetu.
Kohdan 5 on täytyttävä siten, ettei laitoksen rakentaminen tule kohtuuttoman kalliiksi eikä sähköasema aiheuta merkittäviä ympäristö- haittoja tai riskejä.
Sähköaseman sijoittamisen vaihtoehtoina tarkasteltiin:
• Kaukosen Kummun kylän kaakkkoispuo- lista aluetta Ounasjoen ja kantatien itä- puolella. Vaihtoehto karsittiin muuntaja- kuljetuksen mahdottomuuden takia koh- dan 2. perusteella.
• Putkijängän itäpuolista aluetta Ounasjoen luoteispuolella ja Venejoen itäpuolella. Si- joituspaikka ja liityntäjohdot olisivat avoimen maaston takia näkyneet lähitaloihin. Muuntajakuljetustien ja asema-alueen maapohjan laatu arvioitiin myös sopimattomaksi. Vaihtoehto karsit- tiin siten kohtien 2, 3, 5 ja 6 perusteella
• Tiukuvuomassa arvioitiin sijoituspaikaksi 110 kV voimajohdon ja maantien risteys- aluetta. Paikka karsittiin pääosin kohdan 3 eli soveltumattoman maapohjan takia.
Lopputuloksena edellä esitetystä voidaan todeta, että Kaukosen Isoniemeen sijoittuva sähköasema täyttää hyvin useimmat edellä
esitetyt kohdat. Mielipiteissä esitettyjen vaih- toehtojen edellyttämässä sähköasemapaikas- sa eivät vaadittavat perusteet täyttyneet.
Keskeisin syy karsimiseen ko. vaihtoehdoissa on se, että muuntajakuljetus olisi ollut mah- doton tehdä ehdotettuun paikkaan siltojen painorajoituksen takia. Suunniteltu sähkö- asemapaikka tarjoaa niin merkittäviä etuja toiminnan, ympäristön ja kustannustenkin kannalta, että on perusteltua valita se sähköasemapaikaksi.
Kuva 3-3 Isoniemen sähköaseman rajaus.
3.3.2 Johtoalueen poikkileikkaukset Uusi 220 kV voimajohto rakennetaan ns.
portaalipylväsrakenteella. Kuvassa 3-4 ja taulukossa 3-1 on esitetty poikkileikkaukset pylväsrakenteista voimajohdon eri osuuksilla.
Kuvassa 3-1 on esitetty uuden voimajohdon vaatima johtoalueen leveys tai nykyisten
johtojen rinnalle sijoitettuna johtoaukean levenemä.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
19
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
Kuva 3-4. Uusi 220 kV johto ja nykyinen voimajohtoverkko. Mustilla katkoviivarajauk- silla ja numeroinnilla on osoitettu poikkileik- kaukseltaan erilaiset jaksot. Jaksojen poikkileikkaukset on esitetty seuraavilla si- vuilla.
Taulukko 3-1 (seuraavalla sivulla). Periaate- poikkileikkaukset. Numerointi viittaa oheisen kuvan (kuva 3-3) numerointiin.
20 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
1A Petäjäskoski - Valajaskoski: 3 km uutta maastokäy- tävää, johtoaukea 36 m, johtoalue 56 m.
1B Petäjäskoski - Valajaskoski: uutta johtoaluetta 24,5 m
nykyisen voimajohdon pohjoispuolelle. 2 Petäjäskoski - Valajaskoski: uutta johtoaluetta 29,5 m nykyisen voimajohdon itäpuolelle.
3 A Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle.
3 B (peilikuva) Valajaskoski - Kaukonen: uutta johto- aluetta 29 m nykyisen voimajohdon itäpuolelle.
4 Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyi- sen voimajohdon länsipuolelle.
5 Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
21
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
6 Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle. Kaukosen kylän pohjoispuolella noin 2,5 km uutta maastokäytävää uuteen sähköasemaan liityttäessä.
7 Kaukonen-Vajukoski, noin 0,6 km uutta maastokäytävää Isoniemen sähköaseman ja alueverkon 110 kV johdon välillä, johtoaukea 63 m, johtoalue 83 m.
8 Kaukonen - Vajukoski: uutta maastokäytävää.
Johtoaukea 36 m, johtoalue 56 m.
9 Kaukonen - Vajukoski: uutta johtoaluetta 26 m nykyi-
sen voimajohdon eteläpuolelle. 10 Kaukonen - Vajukoski: uutta johtoaluetta 26 m nykyi-
sen voimajohdon eteläpuolelle. 11 Kaukonen - Vajukoski: uutta johtoaluetta 4 m nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle.
