YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Infinergies Finland Oy
Pajuperänkankaan
tuulivoimahanke
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO
Hankkeesta vastaava:
Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele
Erwin Birr, 050 5950301
Sisko Kotzschmar, 044 7595 050
etunimi.sukunimi@infinergies-finland.com
Yhteysviranomainen:
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Tuukka Pahtamaa
puh.0295 038 394
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
YVA-konsultti:
Pöyry Finland Oy
YVA-projektipäällikkö Ella Kilpeläinen puh. 010 33 28373
etunimi.sukunimi@poyry.com
Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa:
Haapajärven kaupungintalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Arviointiohjelma on saatavissa sähköisesti:
www.ymparisto.fi/yva → YVA-hankkeet
SISÄLLYSLUETTELO
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO ... 3
SISÄLLYSLUETTELO ... 5
TERMIT JA LYHENTEET ... 7
TIIVISTELMÄ ... 8
1 JOHDANTO ... 12
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 13
2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET ... 13
Arviointiohjelma ... 14
2.1.1 Arviointiselostus ... 14
2.1.2 2.2 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET... 15
2.3 YVA-MENETTELYN ALUSTAVA AIKATAULU ... 15
2.4 YVA-MENETTELYN SOVITTAMINEN KAAVOITUKSEN KANSSA ... 16
2.5 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN ... 16
Seurantaryhmä ... 17
2.5.1 Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen... 17
2.5.2 Asukaskysely ... 18
2.5.3 3 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 18
3.1 HANKKEESTA VASTAAVA ... 18
3.2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET VALTAKUNNALLISESTI ... 18
3.3 HANKKEEN ALUEELLINEN MERKITYS ... 19
3.4 TUULISUUS ... 20
3.5 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 21
3.6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ... 24
4 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS ... 25
4.1 TUULIVOIMALAT... 25
4.2 SÄHKÖNSIIRTO ... 27
4.3 HANKEALUEEN SISÄINEN TIEVERKOSTO ... 28
4.4 TUULIVOIMALOIDEN, TEIDEN JA SÄHKÖNSIIRTOREITTIEN SIJOITTELUN PERIAATTEET ... 29
4.5 TUULIPUISTON RAKENTAMINEN ... 29
Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen ... 29
4.5.1 Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu ... 29
4.5.2 Perustukset ... 29
4.5.3 Hankealueen sisäisen kaapeliverkoston ja voimajohtoliitynnän rakentaminen ... 30
4.5.4 Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto ... 30
4.5.5 4.6 TUULIVOIMALOIDEN KÄYTÖSTÄ POISTO ... 31
5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT ... 31
5.1 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT ... 31
Ympäristövaikutusten arviointi ... 31
5.1.1 Kaavoitus... 31
5.1.2 Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset ... 32
5.1.3 Rakennuslupa ... 32
5.1.4 Lentoestelupa ... 32
5.1.5 Puolustusvoimien hyväksyntä ... 32
5.1.6 Sähköverkkoon liittyminen ... 33
5.1.7 5.2 MUUT MAHDOLLISESTI EDELLYTETTÄVÄT LUVAT ... 33
Ympäristö- ja vesilupa ... 33
5.2.1 Liittymälupa ... 33
5.2.2 Luonnonsuojelulain poikkeamislupa ... 33
5.2.3 Natura-arviointi ... 34
5.2.4 Erikoiskuljetuslupa ... 34 5.2.5
Sopimus kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittumisesta 5.2.6
tiealueelle ... 34
Muinaisjäännöksiin kajoamiseen liittyvä lupamenettely... 34
5.2.7 5.3 LAUSUNTOPYYNNÖT ... 34
Vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin ... 34
5.3.1 Vaikutukset säätutkiin ... 34
5.3.2 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 35
6.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ ... 35
Asutus ja alueen muut toiminnot ... 35
6.1.1 Elinkeinot ... 37
6.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat... 38
6.1.3 6.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ... 43
Maisema ... 43
6.2.1 Kulttuuriympäristö ... 46
6.2.2 Muinaisjäännökset ... 49
6.2.3 6.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONTOARVOLTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET ... 50
Luonnon yleispiirteet, kasvillisuus ja luontotyypit ... 50
6.3.1 Linnusto ... 51
6.3.2 Muu eläimistö ... 53
6.3.3 Suojelualueet ja muut luontoarvoltaan erityisen merkittävät kohteet ... 54
6.3.4 6.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJA- JA PINTAVEDET ... 55
6.5 ILMASTO ... 58
6.6 LIIKENNE ... 59
6.7 MELU ... 60
7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT ... 60
7.1 YLEISTÄ ... 60
7.2 TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET ... 61
7.3 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET ... 62
7.4 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ... 63
7.5 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA TALOUTEEN ... 64
7.6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 64
Vaikutukset muinaisjäännöksiin ... 66
7.6.1 7.7 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN ... 67
Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys ... 67
7.7.1 Linnustoselvitykset ... 68
7.7.2 Muut eläimistöselvitykset ... 69
7.7.3 Natura-arvioinnin tarve ... 69
7.7.4 7.8 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN ... 69
7.9 LIIKENNEVAIKUTUKSET ... 69
7.10 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMANLAATUUN ... 70
7.11 MELUVAIKUTUKSET ... 70
7.12 VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET... 71
7.13 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN, TERVEYTEEN JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN .... 72
7.14 TURVALLISUUTEEN JA TUTKA- JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 73
7.15 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ... 73
7.16 TUULIVOIMALOIDEN KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET ... 73
7.17 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET ... 73
7.18 VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 74
7.19 EPÄVARMUUSTEKIJÄT ... 75
TERMIT JA LYHENTEET
YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä:
LYHENNE SELITYS
CO2 Hiilidioksidi
dB(A), desibeli Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin (= 1 beli) nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Melumittauksissa käytetään eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Yleisin on niin sanottu A-suodatin, jonka avulla pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen.
ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
FINIBA-alue Kansallisesti arvokas lintualue
IBA-alue Kansainvälisesti arvokas lintualue
Hankealue Hankealueella tarkoitetaan tässä YVA-ohjelmassa aluetta, jolle tuulivoimalat sijoi- tetaan. Hankkeeseen sisältyy hankealueen lisäksi voimajohto.
kV Kilovoltti, jännitteen yksikkö
LAeq Ympäristömelun häiritsevyyden arviointiin käytetään äänen A-äänitasoa. A-
painotus on tarkoitettu ihmisen kokeman meluhäiriön arviointiin. Kun pitkän ajan- jakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua ja ihmisen kokemaa terveys- tai viih- tyvyyshaittaa kuvataan yhdellä luvulla, käytetään keskiäänitasoa. Keskiäänitason muita nimityksiä ovat ekvivalentti A-äänitaso ja ekvivalenttitaso, ja sen tunnus on LAeq.
Keskiäänitaso ei ole pelkkä melun äänitason tavallinen keskiarvo. Määritelmään sisältyvä neliöön korotus merkitsee, että keskimääräistä suuremmat äänenpaineet saavat korostetun painoarvon lopputuloksessa.
metriä mpy Metriä meren pinnan yläpuolella
MW Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW)
MWh (GWh) Megawattitunti (gigawattitunti), energian yksikkö (1 GWh = 1000 MWh)
SAC-alue Luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Areas of Conservation)
SPA-alue Lintudirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Protection Area)
SVA Sosiaalisten vaikutusten arviointi
Sähköasema Tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi verkkoon. Sähköasema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja, tai muuntoasema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai use- ampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle.
YVA Ympäristövaikutusten arviointi
TIIVISTELMÄ
Hankekuvaus
Infinergies Finland Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Haapajärven kaupunkiin Pajuperänkankaan alueelle. Hankealue sijaitsee noin 9 kilometriä Haapajärven keskus- tasta lounaaseen. Alue rajautuu lännessä Reisjärven ja Haapajärven kuntarajaan. Han- kealueen pinta-ala on noin 850 ha. Tuulipuisto koostuu 16 tuulivoimalasta perustuksi- neen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuuli- voimaloita yhdistävistä teistä.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan niin sanottua tuulipuiston maksimitilan- teen toteutusvaihtoehtoa (VE1), joka koostuisi enintään 16 tuulivoimalasta. Tuulivoima- loiden napakorkeus olisi enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä mutta siten, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä. Tuulivoi- maloiden nimellisteho olisi noin 3–6 MW. Sähkönsiirto toteutettaisiin alustavien suunni- telmien mukaan maakaapelilla hankealueen länsipuolella sijaitsevaan voimajohtolin- jaan, jonne rakennettaisiin uusi sähköasema. Liityntäpiste voisi sijaita myös Haapajär- ven keskustan pohjoispuolella.
Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Me- nettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset yleisötilaisuudet. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan myös kaavoi- tusta varten tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit.
YVA-menettely
Tämä asiakirja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuk- sia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään muun muas- sa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottami- sesta YVA-menettelyn aikana ja arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta. Val- mistunut arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Pohjanmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipi- teiden ja lausuntojen, sekä tehtyjen selvitysten perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvi- oitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi selostuksessa kuva- taan mm. haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta hankkeesta vas- taavalle.
Arvioitavat vaihtoehdot
YVA-menettelyn päävaihtoehtoina tarkastellaan ohjelmavaiheessa
Vaihtoehto Kuvaus
VE0 • Hanketta ei toteuteta
• Tuulipuistoa ei rakenneta
VE1
• Hankealueelle sijoitetaan enintään 16 voimalaa
• Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3–6 MW.
• Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä (napakorkeus enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, ettei 250 metrin kokonaiskorkeus ylity).
Sähkönsiirto
• Tuulipuiston sähkönsiirto tapahtuisi voimajohtolinjaan hankealueen länsi- puolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköaseman sijainnil- le on useita vaihtoehtoja.
Kuva 1-1. Tuulipuiston hankevaihtoehto VE1.
Arvioitavat ympäristövaikutukset
Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston ja sen sähkönsiirron aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympä- ristöön. Arvioinnissa huomioidaan hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset sekä käy- töstä poiston vaikutukset ympäristöön. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia:
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön
• pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
dosryhmätyöskentelyn (muun muassa ohjausryhmä, seurantaryhmä, yleisötilaisuudet ja pienryhmätyöskentely) kautta.
Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdol- lisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittä- mällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai konsultille.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelmaa. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdolli- suus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista. Toinen tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua.
YVA-menettelyä seuraamaan kootaan seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää tie- donkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnasta.
Aikataulu
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu syksyllä 2016 YVA- ohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle marraskuussa 2016. Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään talven 2017 aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle toukokuussa 2017, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyisi yhteysviranomaisen lau- suntoon elo-syyskuussa 2017.
1 JOHDANTO
Infinergies Finland Oy (myöhemmin hankevastaava) suunnittelee tuulipuiston rakenta- mista Haapajärven kaupunkiin Pajuperänkankaan alueelle (Kuva 1-1). Tuulipuisto kä- sittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 16 tuulivoimalaa ja olisi koko- naisteholtaan enintään 96 MW.
Hankealueen pinta-ala on noin 850 ha ja se sijaitsee noin 9 kilometriä Haapajärven keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu lännessä Reisjärven ja Haapajärven kuntara- jaan. Tuulipuisto sijoittuu yksityisten maanomistajien ja valtion maille. Tuulipuisto koos- tuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan niin sanottua tuulipuiston maksimitilan- teen toteutusvaihtoehtoa (VE1), joka koostuisi enintään 16 tuulivoimalasta. Tuulivoima- loiden napakorkeus olisi enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä. Tuulivoi- maloiden nimellisteho olisi noin 3–6 MW. Sähkönsiirto toteutettaisiin alustavien suunni- telmien mukaan maakaapelilla voimajohtolinjaan joko hankealueen länsipuolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköverkon liityntäpisteeksi on kolme vaihto- ehtoa: (1) rakennetaan uusi sähköasema hankealueen läheisyyteen, Äijinnevan metsä- tien alkupäähän, (2) liitytään Elenian Koivuhaan sähköasemalle tai (3) liitytään Sau- viinmäen tuulipuiston laajennusta varten rakennettavalle sähköasemalle Venlankadun läheisyyteen.
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edis- tää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistu- mismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallis- ten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoit- teita.
Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa ar- viointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulivoimahankkeen toteuttamisesta.
YVA-menettelyyn sisältyvät ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutus- ten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointi- menettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet, tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ym- päristövaikutuksista.
Kuva 2-1.YVA-menettelyn vaiheet.
Arviointiohjelma 2.1.1
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVA- ohjelma, jossa esitetään hankealueen ja voimajohdon reittivaihtoehtojen nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-selostusvaiheessa selvitetään ja miten selvi- tykset tehdään. Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa hankkeen perustiedot ja tutkittavat vaihtoehdot, sekä suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana ja ar- vio hankkeen aikataulusta.
YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuu- luttaa arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin ja kaupunkeihin kahden kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mie- lipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen myös pyytää lausuntoja ohjel- masta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankevastaavalle.
Arviointiselostus 2.1.2
Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman, tehtyjen selvi- tysten ja YVA-ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausun- tojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA-selostuksessa esitetään muun muassa:
− arvioitavat vaihtoehdot
− hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot
− ympäristön nykytilan kuvaus
− toteutusvaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkit- tävyys
− arvioitujen vaihtoehtojen vertailu
− haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot
− ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi
− kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn ai- kana
− selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin
− kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laa- dinnassa.
Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjel- masta. Arviointiselostus on nähtävillä 30–60 päivän ajan, jolloin viranomaisilta pyyde- tään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipi- teensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lau- sunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausun-
2.2 YVA-menettelyn osapuolet
Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankevastaava, joka tässä hankkeessa on Infinergies Finland Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankevastaava tai hankevastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry Fin- land Oy. Yhteysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yh- teysviranomainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä YVA- selostuksessa tarkasteltavat asiat. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös kansalaiset ja muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun mu- assa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistu- via tahoja on havainnollistettu kuvassa (Kuva 2-2).
Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot.
2.3 YVA-menettelyn alustava aikataulu
Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätök- seen kesällä 2017. Kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu.
Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadin- ta suunnitellulle tuulipuistoalueelle (kappale 2.4).
menettely YVA-
Pöyry Finland Oy (YVA-konsultti) WSP Finland Oy (kaavoituskonsultti)
Infinergies Finland Oy (hankevastaava)
Pohjois- Pohjanmaan
ELY-keskus (yhteys- viranomainen)
Tiedotus-
välineet Elinkeinojen edustajat
Haapajärven kaupunki,
Pohjois- Pohjanmaan liitto
Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt
Kaavoituksen ohjausryhmä, seurantaryhmäYVA-
Kuva 2-3. YVA-menettelyn tavoitteellinen aikataulu.
2.4 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa
Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laati- mista. YVA-lain 5 §:n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kaupungin ja han- kevastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoi- tuksen yhteensovittamiseksi. Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnis- tetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt pyritään toteuttamaan rin- nakkain (Kuva 2-4) muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset ylei- sötilaisuudet. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan myös kaavoitusta varten tarvitta- vat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit.
Kuva 2-4. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen
ja kaavoituskonsultille (Pöyry ja WSP). Saadut mielipiteet ja näkemykset pyritään huo- mioimaan ja hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan hankkeen suunnittelussa pro- sessin edetessä.
Seurantaryhmä 2.5.1
YVA-menettelyä ja kaavoitusta seuraamaan ja ohjaamaan on koottu eri tahoista koos- tuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän kokoonkutsujana toimii Pöyry. Seurantaryhmän tarkoituksena on muun muassa saada tietoa ja näkemyksiä eri osapuolilta sekä varmis- taa, että työn aikana käytettävät tiedot ovat ajantasaisia ja mahdollisimman kattavia.
Seurantaryhmään on kutsuttu seuraavien tahojen edustajat:
Seurantaryhmän kokoonpanoa voidaan täydentää tarpeen mukaan.
Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arviointiohjelman, kaavoituk- sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, arviointiselostuksen, kaavaluonnoksen ja nii- tä tukevien selvitysten laadinnasta. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 1.11.2016. Kokouksessa esiteltiin hanketta, ympäristövaikutusten arviointia ja kaavoi- tusta. Kokouksessa esitettiin täydennyksiä YVA-ohjelmaan ja keskusteltiin muun mu- assa maankäytöstä, havainnekuvista, melusta ja välkkeestä. Seurantaryhmällä oli mahdollisuus esittää kommentteja laaditusta YVA-ohjelman luonnoksesta. Toisen ker- ran seurantaryhmä kokoontuu keväällä 2017 käsittelemään laadittuja selvityksiä ja YVA-selostuksen luonnosta.
Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen 2.5.2
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen koolle kutsu- massa tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa sekä osayleiskaavan osal- listumis- ja arviointisuunnitelmaa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ym- päristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta.
Haapajärven kaupunki Kalajanjoen Metsästysseura ry
Reisjärven kunta Reisjärven eräveljet
Ympäristöpalvelut Selänne Karjalahdenrannan kyläyhdistys
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kumisevan kyläyhdistys
Haapajärven yrittäjät ry Haaga-Pukkilahden kyläyhdistys
Pohjois-Pohjanmaan museo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala
Museovirasto Riistakeskus Oulu
Pohjois-Pohjanmaan liitto Äijinnevan Metsätien tiekunta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Kainuun metsätien tiekunta Pohjois-Suomenselän luonnonsuojelupiiri Kivinotkon metsätien tiekunta Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Haapajärven ampumaseura Haapajärven-Reisjärven Riistanhoitoyhdistys Fingrid Oyj
Ylipään Metsästysseura Digita Networks Oy
Haapajärven pohjoinen metsästysseura Elenia Oy
Kuonan metsästysseura Jokilaaksojen pelastuslaitos
Oksavan metsästysseura Viestintävirasto
Kalajanjoen Maaseutuseura ry Metsähallitus
Iso-Kalajan Nuorisoseura ry / Iso-Kalajan Kyläyhdistys Metsäkeskus
Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselos- tuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja kaavaluonnosta. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäris- tövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä sekä kaavaluonnoksesta.
Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan yhteysviranomaisen ylläpitämällä YVA-hankkeiden internet-sivulla.
Asukaskysely 2.5.3
YVA-menettelyn yhteydessä, osana sosiaalisten vaikutusten arviointia, toteutetaan asukaskysely, jonka tarkoituksena on selvittää Pajuperänkankaan -tuulipuistohankkeen lähialueen (esimerkiksi noin 5–10 kilometrin etäisyys hankealueista) asukkaiden ja lo- ma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Asukaskysely toteutetaan postikyselynä lähialueen vakinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Asukaskyselyn avulla han- kevastaava saa tietoa eri asukasryhmien yleisestä suhtautumisesta ja mahdollisista huolenaiheista hankkeeseen liittyen. Asukaskyselyn yhteydessä asukkaille jaetaan li- säksi tietoa hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista heidän elinympäristöönsä.
3 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
3.1 Hankkeesta vastaava
Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä (YVA) vastaa Infinergies Finland Oy. Yritys on perustettu v. 2010 ja sen kotipaikka on Kempele. Infinergies Finland Oy suunnittelee tuulivoimahankkeita erityi- sesti Pohjois-Pohjanmaalle. Haapajärven Sauviinmäellä on toiminnassa kahden voima- lan tuulipuisto, joka on Infinergies Finlandin hankekehitystyön tulosta.
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet valtakunnallisesti
Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoittee- na on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna 2020.
(Työ- ja elinkeinoministeriö 2013) Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY). Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 % energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2005 nähden.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013), jonka tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen, sekä valmistella tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiassa on esitetty tavoit- teeksi, että vuonna 2025 tuulivoimalla tuotetaan sähköä noin yhdeksän terawattituntia.
Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on kuusi terawattituntia. Päivityksessä esite- tään keinot, joilla voidaan turvata samanaikaisesti uusiutuvan energian osuuden lisää-
pussa 1005 MW ja tuulivoimaloiden määrä oli 387. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2015 sähköä noin 2,3 TWh, mikä vastaa noin 2,8 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönku- lutuksesta.(VTT 2016a).
Kuva 3-1. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta). VTT 2016a.
3.3 Hankkeen alueellinen merkitys
Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia on valmistunut vuonna 2011. Strategiassa on tuotu Euroopan unionin yleiset ja Suomea koskevat ilmastostrategiat maakunnan tasol- le. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on vuodelle 2020 asetettu tavoitteeksi mm.
tuulivoimatuotannon kasvattaminen 1 TWh:iin.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on päivittänyt energiastrategiaansa vuoden 2012 lopulla.
Päivitys on laadittu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykseksi.
Energiastrategian tavoitevuosi on 2020, josta on laadittu suuntaviivat pidemmälle aika- välille aina vuoteen 2050 saakka.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014–2017 on hyväksytty maakuntavaltuus- tossa 2.6.2014. Ohjelmassa tuulivoimatuotannon hallittu kehittäminen on tunnistettu yhdeksi maakunnan kärkiteemoista.
Sähkönkulutus Haapajärvellä oli vuonna 2015 noin 70 GWh, josta asumisen ja maata- louden osuus oli noin 43 %. Palveluiden ja rakentamisen osuus oli noin 30 % ja teolli- suuden noin 26 % (Energiateollisuus ry 2016).
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen säh- köverkkoon. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho olisi enimmillään 96 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön tuotanto olisi tällöin n. 200 GWh luokkaa.
Hankkeen toteutumisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tuulipuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteis- tö- ja yhteisöverotuloja. Tuulivoimahankkeella tulee toteutuessaan olemaan positiivisia
vaikutuksia myös alueella toimiviin rakennus- ja suunnittelualan yrityksiin. Lisääntyneel- lä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välillisiä vaikutuksia myös alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan.
3.4 Tuulisuus
Suomen tuuliatlas kuvaa tuuliolosuhteita Suomessa ja sen tarkoituksena on toimia apuvälineenä arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa tuulen avulla sähköä sekä suunnata tuulivoimarakentamista tuuliolosuhteiltaan hyville alueille. Tuulen nopeus kasvaa kor- keuden kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu muun muassa maaston korkeuseroista ja rosoisuudesta (maaston muodot, sekä pintakasvillisuus ja -piirteet), sekä ilman lämpöti- lamuutoksesta. Tämän vuoksi on perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuuli- voimaloita. (Tuuliatlas 2016)
Vallitseva tuulensuunta Pajuperänkankaalla on lounaasta (Kuva 3-2). Tuulennopeus hankealueella on 100 metrin korkeudella noin 6,2 m/s ja 200 metrin korkeudella noin 7,7 m/s (Tuuliatlas 2016).
Kuva 3-2. Tuulensuunta Pajuperänkankaan alueella 200 metrin korkeudella.
3.5 Arvioitavat vaihtoehdot
YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tulee esitellä hank- keen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen.
Pajuperänkankaan tuulipuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muo- dostamaan vaihtoehto, joka lähtökohtaisesti aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta on kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellises- ti kannattava.
Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma- asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on sijoitettu siten, että lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on riittävä suojaetäisyys.
Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavaksi maakaapeleilla, uusia ilmajohtoja ei rakenneta. Maakaapeli sijoitetaan hankealueella huoltoteiden yhteyteen ja hanke- alueen ulkopuolella yleisten teiden yhteyteen.
Voimaloiden sijoittelu ja huoltoteiden linjaukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa YVA- menettelyä ja kaavoitusta varten laadittavien selvitysten perusteella sekä hankkeesta saadun palautteen perusteella.
Lähtökohtaisesti tässä YVA:ssa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja (Taulukko 3-1):
Taulukko 3-1. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot.
Vaihtoehto Kuvaus
VE0 • Hanketta ei toteuteta
• Tuulipuistoa ei rakenneta
VE1
• Hankealueelle sijoitetaan enintään 16 voimalaa
• Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3-6 MW.
• Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä (napakorkeus enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä mutta siten, ettei kokonaiskorkeus ylity).
Sähkönsiirto
• Tuulipuiston sähkönsiirto tapahtuu voimajohtolinjaan joko hankealueen län- sipuolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköaseman paikal- le on kolme vaihtoehtoa.
Kuva 3-3. Tuulipuiston hankevaihtoehto VE1, tuulivoimalat, alustavat tielinjaukset ja maakaapelireitti.
Kuva 3-4. Tuulipuiston hankevaihtoehto VE1 ilmakuvalla.
Kuva 3-5. Tuulipuiston sähkönsiirtoreitti ja vaihtoehtoisten sähköasemien sijainnit.
3.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Hankealueen lähin tuulivoimahanke on noin 16 km koilliseen sijaitseva ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Sauviinmäen 9 tuulivoimalan tuulivoimahanke. Sauviinmäen hankealueelle on pystytetty kesällä 2015 kaksi voimalaa ja seitsemälle voimalalle on lainvoimaiset rakennusluvat. Hankealueelta noin 24 km koilliseen sijaitsee ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Ristiniityn kahdeksan voimalan hanke ja noin 23 km koilliseen ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Välikankaan tuulivoimahanke.
Molempiin hankkeisiin on toteutettu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi- menettely. Hankkeiden osayleiskaavoitus on valmistunut ja luvitus on meneillään.
4 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS
Suunniteltu tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden välisestä maanalai- sesta 20 kV:n keskijännitekaapeliverkostosta. Tuulipuiston alueelle rakennetaan lisäksi huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille. Sähkönsiirtoa varten ra- kennetaan sähköasema sekä hankealueen Fingrid Oyj:n sähköverkkoon yhdistävä maakaapelilinja.
4.1 Tuulivoimalat
Tuulivoimalat muodostuvat perustuksesta, tornista, konehuoneesta ja roottorista (Kuva 4-1). Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on enintään 6 MW, napakorkeus (kohta, jossa roottori liittyy torniin) on enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, ettei 250 metrin kokonaiskorkeus ylity.
Yksikköteho 3–6 MW
Napakorkeus enintään 180 metriä
Roottorin läpimitta enintään 180 metriä Kokonaiskorkeus kuitenkin enintään 250 metriä
Kuva 4-1. Periaatekuva tuulivoimalasta ja tiedot hankkeeseen suunniteltujen tuulivoimaloiden koosta.
Tuulivoimaloiden tornit valmistetaan joko kokonaan teräsrakenteisina, betonin ja teräk- sen yhdistelmänä (hybriditornit) tai kokonaan betonista. Lisäksi on mahdollista käyttää teräsristikkorakenteista tornia. Tyypillisesti yli 100 metriä korkeat tornit ovat teräs- betonitorneja. Tässä hankkeessa käytettävä tornityyppi tullaan päättämään hankkeen suunnitelmien tarkentuessa.
Kemikaalit
Tuulipuiston toimintaan liittyvät merkittävimmät kemikaalit ovat voimaloissa olevat öljyt ja jäähdytysnesteet. Tuulivoimaloissa on kemikaaleja noin 2–3 tonnia/voimala, eli yh- teensä koko tuulipuistossa noin 32–48 tonnia. Tuulivoimaloissa on keruualtaat, joilla estetään kemikaalien pääsy ympäristöön mahdollisen, mutta epätodennäköisen vuo- don sattuessa.
Lentoestevalot
Voimalat varustetaan lentoestevaloilla, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritte- lee Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi lentoesteluvassa (kappale 5.1.5).
Trafi on marraskuussa 2013 julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden lentoestevalaistusta koskien. Ohjeen vaatimukset lentoestevaloista tuulivoimaloissa, joiden lavan korkein kohta on yli 150 metrin korkeudessa, on esitetty taulukossa (Taulukko 4-1). Ohjeessa huomioidaan puistomaiset, useista tuulivoimaloista muodostuvat tuulivoimahankkeet si- ten, että alueen keskiosassa sijaitsevien voimaloiden valaistus voi olla reuna-alueen voimaloiden valaistusta pienitehoisempi.(Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013). Täl- lä lievennetään lentoestevalaistuksen vaikutuksia lähiympäristöön.
Taulukko 4-1. Tuulivoimalan lentoestevalot, kun tuulivoimalan lavan korkein kohta on yli 150 metrin korkeudessa. (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013).
Päivällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen pääl- lä
Hämärällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen pääl- lä
Yöllä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen, tai - keskitehoinen B-tyypin vilkkuva punainen, tai
- keskitehoinen C-tyypin kiinteä punainen valo, konehuoneen päälle - Mikäli voimalan tornin korkeus on 105 metriä tai enemmän maan-
pinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A-tyypin pienitehoi- set lentoestevalot tasaisin, enintään 52 metrin, välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle.
4.2 Sähkönsiirto
Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimaloiden välillä toteutetaan keskijännitemaakaapeleilla. Maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti alueel- le rakennettavien ja alueella jo olemassa olevien teiden varsille kaivettaviin kaapeliojiin.
Tuulipuiston sähkönsiirto sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla, ilmajohtoja ei ra- kenneta. Uusi sähköasema (Kuva 4-2) rakennetaan hankealueen länsipuolella sijaitse- van Fingridin voimajohtokäytävän läheisyyteen. Vaihtoehtoisesti sähköverkon liitäntä- piste sijoittuu Haapajärven taajaman pohjoispuolelle nykyiselle Elenian Koivuhaan säh- köasemalle tai Sauviinmäen tuulipuiston laajennusta varten rakennettavalle sähkö- asemalle.
Kuva 4-2. Esimerkki tuulivoimahankkeen 20/110 kV sähköasemasta. (Kuva: Pöy- ry)
4.3 Hankealueen sisäinen tieverkosto
Hankealueen sisäinen tieverkosto (Kuva 4-3) tullaan toteuttamaan siten, että olemassa olevia teitä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tällä tavalla vältetään tur- hien tieosuuksien rakentaminen ja minimoidaan rakennettavan tieverkoston haitalliset vaikutukset hankealueella ja sen lähiympäristössä. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pys- tytyskaluston erikoiskuljetukset parannuksia vaativat. Erikoiskuljetuksiin tarvittavan tien ajoradan minimileveys on noin 5–6 metriä. Käännösten kohdilta tiet ovat leveämpiä.
Hankealueen alustava tiesuunnitelma rakennettavista ja kunnostettavista teistä tullaan esittämään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.
Kuva 4-3. Esimerkki tuulipuiston rakennus- ja huoltotiestä. (Kuva: Pöyry)
4.4 Tuulivoimaloiden, teiden ja sähkönsiirtoreittien sijoittelun periaatteet
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään suurimmalle mahdolliselle alueelle si- joitettavalle tuulivoimaloiden lukumäärälle. Suunnittelualue ja sijoitettavien tuulivoima- loiden määrä ovat tarkentuneet hankkeen esisuunnitteluvaiheiden aikana tehtyjen sel- vitysten perusteella. Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen alustavat linjaukset ja liityntään käytettävän sähköaseman valinta perustuvat esisuunnittelun aikana tehtyihin selvityk- siin.
YVA-menettelyssä tarkasteltavaa tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa sekä siihen liit- tyvää tieverkostoa ja sähkönsiirtoreittejä suunniteltaessa on huomioitu muun muassa seuraavat seikat:
− tärkeimmät ympäristön aiheuttamat rajoitteet liittyen hankealueeseen ja sen lä- hialueisiin (muun muassa hankealueen ja sen lähiympäristön nykytila, kuten asutus ja luontokohteet)
− alustava tuulianalyysi
− voimaloiden minimietäisyydet toisistaan tuotantohävikin minimoimiseksi
− maaperän rakennettavuus ja rinteiden jyrkkyys
− mahdollisimman pieni tarve rakentaa uutta tiestöä alueelle
− luonnonsuojelualueiden sekä asutuksen välttäminen voimajohtoreittisuunnitte- lussa
4.5 Tuulipuiston rakentaminen
Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen 4.5.1
Teiden rakentaminen aloitetaan poistamalla tarvittava määrä puustoa voimalapaikoille johtavien tieyhteyksien kohdalta. Hankealueen tieverkosto rakennetaan ja kunnoste- taan raivauksien jälkeen. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin voimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston erikoiskuljetukset vaativat. Lopuksi rakennetaan tarvittava uusi tiestö, jolla tuulivoimalat yhdistetään ole- massa oleviin ja kunnostettuihin teihin.
Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu 4.5.2
Rakennustöitä varten poistetaan kunkin tuulivoimalan rakennuspaikalta puustoa noin 0,5 hehtaarin alueelta. Voimaloiden rakennuspaikan viereen tasoitetaan ja vahviste- taan niin sanottu asennusalue pystytyskalustoa varten. Asennusalueen koko on noin 30 x 50 metriä ja sen pinta on joko luonnonsoraa tai kivimurskaa. Roottorin kokoamista varten puustoa on lisäksi raivattava ainakin niiltä kohdilta, joille roottorin lavat sijoittuvat roottorin kokoamisvaiheessa. Tämän raivauspinta-alan tarve on noin 20 x 100 metriä, mutta se riippuu roottorin koosta ja kokoamistekniikasta. Voimalapaikalla on pystytyk- sen ajan myös väliaikainen alue nostureiden ja voimalaosien kokoamista varten.
Perustukset 4.5.3
Hankkeen suunnittelun edetessä tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla tehdään alustavia maaperätutkimuksia kairaamalla tai maatutkaamalla. Näiden tutkimusten perusteella valitaan tuulivoimaloiden perustustapa. Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tehdään vielä tarkentavia maaperätutkimuksia, joiden perusteella tehdään perustusten lopullinen mitoitus ja yksityiskohtainen suunnittelu. Perustamistapoja on useita ja niiden
valintaan vaikuttavat alueen maaperä ja sen pohjaolosuhteet. Voimaloiden perustamis- tavan valinta riippuu myös valittavasta tornivaihtoehdosta. Seuraavassa on esitelty ly- hyesti tyypillisesti käytettävät perustustekniikat.
Maanvaraan perustettaessa raudoitettu betonilaatta upotetaan kaivamalla tiettyyn sy- vyyteen pohjaolosuhteista riippuen. Laatan paksuus on reunoilta noin 1–2 metriä ja keskikohdasta noin 2–3 metriä. Tarvittava perustuslaatan koko ja halkaisija riippuvat suuresti voimalasta ja pohjaolosuhteista. Nykyään käytettävillä voimalavaihtoehdoilla halkaisija on tyypillisesti noin 15–25 metriä. Perustus peitellään valmistumisen jälkeen maamassoilla tai kiviaineksella, jolloin siitä jää näkyviin pieni osa. Maanvarainen perus- tus edellyttää maaperältä riittävää kantavuutta.
Kallioon ankkuroitua perustusta käytetään olosuhteissa, joissa tuulivoimalat sijoittu- vat ehjille kallioalueille ja kallion pinta on joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa.
Tällöin kallioon louhitaan varaus perustukselle ja porataan reiät kallioankkureita varten.
Ankkurit asennetaan kallioon porattuihin reikiin. Yläpäästä ankkurit yhdistetään tuuli- voimalan teräsbetoniperustukseen, joka valetaan kallioon louhittuun varaukseen. Tar- vittava kallioankkureiden määrä ja pituus riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan ai- heuttamasta kuormituksesta. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi.
Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan kanto- kyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei mas- sanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa or- gaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Eri paalutyypeillä on eri asennusmene- telmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen.
Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalu- jen varaan.
Hankealueen sisäisen kaapeliverkoston ja voimajohtoliitynnän rakentaminen 4.5.4
Ennen tuulivoimaloiden pystyttämistä rakennetaan ja asennetaan hankealueen sisäiset kaapeloinnit sekä rakennetaan yhteys sähköverkkoliitynnälle. Hankealue tullaan yhdis- tämään sähköverkkoon maakaapelilla. Tuulipuiston vaatimat maakaapelit pyritään si- joittamaan hankealueen sisällä kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin.
Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto 4.5.5
Voimalaosien tuominen hankealueelle vaatii ison määrän kuljetuksia, joista osa on eri- koiskuljetuksia (mm. lavat). Kuljetukset jaksotetaan voimaloiden pystytysaikataulujen mukaan. Tuulivoimaloiden pystytys alkaa, kun perustukset, tarvittavat tuulipuiston tie- yhteydet ja asennusalue ovat valmiina ja voimaloiden eri komponentit on toimitettu pai- kalle. Tuulivoimalat pystytetään nostureiden avulla. Ensimmäisenä nostetaan torni loh- ko kerrallaan, tämän jälkeen konehuone ja viimeiseksi roottori.
Yhden voimalan asentamiseen valmiille perustukselle kuluu tyypillisesti 2–3 päivää.
Nosturin siirtäminen pystytyspaikalta toiselle voi viedä yhden työpäivän. Vaikeat sää- olosuhteet, kuten esimerkiksi kova tuuli tai sumu, voivat keskeyttää nostotyöt. Yhden
4.6 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto
Tuulivoimaloiden käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuuli- voimalan tekninen käyttöikä on noin 20–30 vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden raken- teiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Koneistoja uusimalla voimaloi- den käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti, joka on tornin ja perustusten mi- toitettu rakenteellinen käyttöikä. Toinen vaihtoehto jatkaa tuulipuiston toimintaa on uu- sia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten. Voimajohdon tekninen käyttöikä on 50–70 vuotta, mutta sen käyttöikää on mahdollista pidentää minimissään 20–30 vuodella tekemällä siihen perusparannuksia.
Kun tuulivoimala on poistettu käytöstä, se puretaan osiin. Purkamisen työvaiheet ja ka- lusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Tuulivoimaloiden entiset sijaintipaikat voidaan maisemoida ympäröivän maiseman mukaisesti. Tarvittaessa myös tuulivoimaloiden perustukset poistetaan. Perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat kuitenkin olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toi- menpiteitä kuin niiden poistaminen. Perustuksia voi olla mahdollista hyödyntää myös osana muuta rakentamista.
Voimajohdon käytön päätyttyä sähköliitännän (sähkö- tai kytkinasema) rakenteet pois- tetaan ja sähköliitäntää varten käytössä ollut maa-ala vapautetaan maanomistajan muuhun käyttöön. Maakaapelit voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei kuitenkaan ole välttämättä tarkoi- tuksenmukaista.
5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT
5.1 Hankkeen edellyttämät luvat
Ympäristövaikutusten arviointi 5.1.1
YVA-lain (468/1994) 4 §:n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä hai- tallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä.
YVA-asetuksen(713/2006, muutos 359/2011) 2 luvun 6 §:n hankeluettelon 7 e) kohdan mukaan tuulivoimahankkeisiin sovelletaan YVA-menettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 MW.
Hankkeen YVA-menettely käsittää tämän YVA-ohjelman sekä YVA-selostuksen laati- misen. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen (tässä hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) siitä antama lausunto ovat edellytyksenä hanketta koskevien lupien saa- miselle.
Kaavoitus 5.1.2
Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja (luku 6.1.3). Samanaikai- sesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty osayleiskaavan laadinta suunnitellulle tuulipuistoalueelle. YVA-menettelyn yhteydessä tehtävät selvitykset, esimerkiksi luonto- ja maisemaselvitykset, sekä vaikutusten arvioinnit toimivat myös kaavoituksen selvitys- aineistona.
Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteensovittamista on kuvattu kappaleessa 2.4. YVA- lain 5 §:n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai kaupungin ja han-
kevastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoi- tuksen yhteensovittamiseksi.
Hankevastaava on 23.5.2016 tehnyt Haapajärven kaupungille esityksen osayleiskaa- van käynnistämisestä hankealueelle. Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt käynnistää kaavoituksen 8.6.2016.
Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset 5.1.3
Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat pääosin yksityisten omistamille maille. Hankkeesta vastaava sopii maan käytöstä ja vuokrauksesta alueiden omistajien kanssa.
Rakennuslupa 5.1.4
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa haetaan kaikille uu- disrakennuksille. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää rakennusluvan saamis- ta sähköasemalle sekä jokaiselle voimalalle. Lupa haetaan Haapajärven kaupungin ra- kennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun yleiskaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympä- ristövaikutusten arviointimenettely on loppuun suoritettu.
Lentoestelupa 5.1.5
Lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta voivat hankaloittaa niin sanotut lentoesteet.
Lentoesteen asettamiseen tarvitaan marraskuussa 2014 voimaan astuneen ilmailulain (864/2014) mukaan lentoestelupa, jonka tarve määritellään ilmailulain 158 §:ssä. Käy- tännössä kaikki yli 60 metriä (lentoasemien lähellä 30 metriä) korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan, jota haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Hakemukseen liitetään Finavian lausunto asiasta ja varsinaisen lentoestelu- van myöntää TraFi. Ilmailulain mukaan lentoeste ei saa häiritä ilmailua palvelevia lait- teita tai lentoliikennettä, eikä sitä voida asettaa niin, että sitä voisi erehdyksissä pitää lentoliikennettä palvelevana laitteena tai merkkinä.
Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista haetaan ilmailulain mukainen lentoestelupa.
Hankealuetta lähimmät lentoasemat ovat Kokkola-Pietarsaari noin 88 km hankealuees- ta lounaaseen ja Oulu noin 103 km hankealueesta koilliseen. Hankealue ei sijoitu len- toasemien korkeusrajoitusalueille. Muita lentopaikkoja hankealueen ympäristössä ovat Ylivieska noin 6 km hankealueesta luoteeseen, Haapavesi noin 30 km hankealueesta koilliseen, Kannus noin 38 km hankealueesta lounaaseen ja Kärsämäki noin 40 hanke- alueesta itään. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 12 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon.
Puolustusvoimien hyväksyntä 5.1.6
Tuulivoimalat voivat vaikuttaa tutkahavaintoihin ja Puolustusvoimien toimintaan. Han- kevastaavan tulee tästä syystä pyytää suunnitellusta tuulipuistosta lausuntoa Puolus- tusvoimilta. Hyväksyntä on edellytyksenä hankkeen toteuttamiselle.
Sähköverkkoon liittyminen 5.1.7
Sähköverkkoon liittyminen edellyttää liittymissopimuksen tekemistä verkkoa hallinnoi- van yhtiön kanssa (Fingrid Oyj tai paikallinen sähköverkkotoimija). Tarkentavia keskus- teluja verkkoliitynnästä sekä verkkoliityntäsopimuksesta käydään hankkeen edetessä.
5.2 Muut mahdollisesti edellytettävät luvat
Ympäristö- ja vesilupa 5.2.1
Tuulivoimaloilta voidaan tapauskohtaisesti edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa, mikäli niistä voi aiheutua naapuruussuhdelain (26/1920) mukaista rasitusta. Tuulivoimaloiden tapauksessa tällaisia rasitusta aiheuttavia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi melu ja lapojen pyörimisestä aiheutuva varjon vilkkuminen. Ympäristölupaa haetaan kunnan tai kaupungin ympäristöviranomaiselta.
Hanke voi edellyttää vesilain (587/2011) mukaista lupaa (vesilupa), jos se vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen tai aiheuttaa muita muutoksia vesistöihin (esimerkiksi luonnontilaisen lähteen tilan muuttaminen).
Liittymälupa 5.2.2
Uusien yksityistieliittymien rakentaminen tai nykyisten liittymien parantaminen ja/tai le- ventäminen edellyttävät liittymälupaa, jonka myöntämisestä vastaa ELY-keskus.
Luonnonsuojelulain poikkeamislupa 5.2.3
Jos tuulivoimahankkeen toteuttaminen vaikuttaa haitallisesti erityisesti suojeltaviin la- jeihin, rauhoitettuihin tai luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin, tulee hanke- vastaavan hakea luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa.
Luonnonsuojelulain (1996/1096)42 §:n nojalla on rauhoitettu lajeja, joiden olemassaolo on käynyt uhatuksi tai rauhoittaminen on muusta syystä osoittautunut tarpeelliseksi.
Rauhoitettujen kasvien tai niiden osien poimiminen tai hävittäminen on kielletty. Luon- nonsuojelulain 47 §:n nojalla erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiinty- mispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto on voimassa sen jälkeen kun ELY-keskus on tehnyt ja antanut tiedoksi päätöksen alueen rajoista. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Lajit ilmenevät luonnonsuojeluasetuksen liitteestä 4. ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa kasvilajin rauhoitussäännöksistä tai erityisesti suojeltavan lajin kiellosta, jos lajin suoje- lutaso säilyy suotuisana.
Luonnonsuojelulain (1996/1096) 49 §:n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainit- tujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Nämä lajit ovat niin sanottuja tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia li- sääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. ELY- keskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta.
Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tarve hankkeen osalta selviää alueelle laadittujen luontoselvitysten sekä ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta.
Natura-arviointi 5.2.4
Natura 2000 -verkosto on Euroopan yhteisön kattava ekologinen verkosto. Luonnon- suojelulain (1996/1096) 65 §:ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksel- lisesti heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joi- den suojelemiseksi alue on verkostoon sisällytetty, on hankkeen toteuttajan tai suunni- telman laatijan arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla.
Osana tämän hankkeen YVA-menettelyä tullaan käsittelemään luonnonsuojelulain 65
§:n mukaisen Natura-arvioinnin tarve koskien Pajuperänkankaan Natura-aluetta. Natu- ra-arvioinnin tarveselvityksessä selvitetään, voisiko hankkeella olla jokin vaikutuskana- va Natura-alueen suojelun perusteina oleviin luontoarvoihin.
Erikoiskuljetuslupa 5.2.5
Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, kun se ylittää normaaliliikenteelle sallitut mitta- tai massarajat. Erikoiskuljetuslupaa haetaan kirjallisesti lähettämällä hakemus Pirkan- maan ELY-keskukseen. Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kaikki erikoiskuljetusluvat Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tuulivoimaloiden komponenttikuljetukset voivat vaatia erikoiskuljetusluvan hakemista.
Sopimus kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittumisesta 5.2.6
tiealueelle
Kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittaminen yleisen tien tiealueelle edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta.
Muinaisjäännöksiin kajoamiseen liittyvä lupamenettely 5.2.7
Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja ja ilman muinaismuis- tolain nojalla annettua lupaa on kielletty kaikenlainen kiinteään muinaisjäännökseen ka- joaminen kuten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja poistami- nen. Mikäli muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa, voi ELY-keskus hakemuksesta Museovirastoa kuultuaan myöntää kajoamislu- van muinaisjäännökseen. Yksityisissä työhankkeissa sovelletaan mml:n 11§ mukaista kajoamislupamenettelyä. Lausunnossaan Museovirasto voi asettaa kajoamiselle ehto- ja, jotka liittyvät useimmiten tutkimuksiin. Vasta riittävien tutkimusten jälkeen muinais- jäännöksen rauhoitus voidaan purkaa ja kohteeseen kajota.
5.3 Lausuntopyynnöt
Vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin 5.3.1
YVA-menettelyn yhteydessä pyydetään lausunto Digita Oy:ltä hankkeen vaikutuksista tv- ja radiolähetyksiin.
Vaikutukset säätutkiin 5.3.2
6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
6.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Asutus ja alueen muut toiminnot 6.1.1
Pajuperänkankaan hankealue sijaitsee Haapajärven kaupungissa, n. 9 kilometriä Haa- pajärven keskustasta lounaaseen, n. 1,3 kilometriä Reisjärventien eteläpuolella. Han- kealue rajautuu lännessä Reisjärven kuntarajaan. Pihtiputaan kuntaraja sijaitsee n. 2,5 kilometrin päässä kaava-alueen eteläpuolella. Hankealue on asumatonta aluetta. Han- kealuetta ympäröivä yhdyskuntarakenne on pääosin maaseudun harvaa asutusta (Kuva 6-1). Alueella sijaitsevat suot ovat pääosin ojitettu. Hankealueella sijaitsee yksi luonnontilaisen kaltainen suo.
Kuva 6-1. YKR-aluejaon mukainen yhdyskuntarakenne hankealueen ympäristösssä (Syke 2016, pohjakartta © MML 2016).
Alustavien voimalapaikkojen läheisyydessä sijaitsee yksi asuinrakennus lähimmillään n. 2 kilometrin etäisyydellä ja yksi lomarakennus n. 1,9 kilometrin etäisyydellä hanke- alueesta (Kuva 6-2).
Kuva 6-2. Hankealueen lähiasutus (MML 2016).
Noin 1,3 kilometriä hankealueesta pohjoiseen sijaitsee maa-aineksenottoalue. Noin ki- lometrin päässä hankealueesta itään sijaitsee Sukkasalmen ampumarata.
Kuva 6-3. Haapajärvi-Muuraisjärvi –moottorikelkkaura (Retkikartta.fi, pohjakartta © MML 2016).
Elinkeinot 6.1.2
Haapajärven väkiluku oli vuonna 2016 7 391 asukasta (Tilastokeskuksen PX-Web- tietokannat 2016) ja pinta-ala 789,11 km², josta 23,37 km² on vesistöjä (Pinta-alat kun- nittain, Maanmittauslaitos 2016).
Vuonna 2013 Haapajärvellä oli 3 002 työpaikkaa ja työttömyysaste oli vuoden 2012 lo- pulla 9,7 %. Haapajärven työpaikat koostuvat pääosin teollisuuden työpaikoista (19,5
%), terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikoista (15,6 %) ja maa-, metsä-, ja kalatalouden työpaikoista (10,8 %) (Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat 2016).
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueelle on suunnitteilla maanottotoimin- taa.
Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat 6.1.3
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 6.1.3.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväk- synyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000. Tarkistetut tavoitteet tuli- vat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haastei- siin vastaaminen. Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta:
- maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet,
- tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksi- köihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteut- tamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion vi- ranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraa- via kokonaisuuksia:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:
- varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maa- kuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnitte-
lun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittä-
vissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmu- kaisuutta ja yhtenäisyyttä
- edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
- luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttami- selle.
Nimenomaisesti tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima- alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustus- voimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Näistä keskei-
- Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja ra- javalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset maanpuolus- tuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
- Maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät teki- jät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuu- det sekä sotilasilmailun tarpeet.
Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa, että:
- Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
- Alueidenkäytöllä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energia- lähteiden käyttöedellytyksiä.
- Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista ai- heutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.
Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tär- keänä alueidenkäytön suunnittelussa, että:
- Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.
- Alueidenkäytöllä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuu- riympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.
Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueiden- käytön suunnittelussa, että:
- Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja ediste- tään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
- Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- kohteet ja -alueet sekä maiseman yleispiirteet.
- Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energia- huollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteutta- mismahdollisuudet säilyvät.
Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoittei- siin arvioidaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa ker- rotaan myös hankkeeseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä.
Maakuntakaava 6.1.3.2
Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä (YM3/5222/2003) 17.2.2005. Hankealueen eteläosaan sijoittuu maakuntakaavan mer- kintä SL (luonnonsuojelualue) ja Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue.
SL-aluetta koskee suunnittelumääräys:
Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaran- neta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuo-
toisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupaha- kemuksesta tulee pyytää MRL 133 §:n mukainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kuksen lausunto.
Kuva 6-4. Hankealueen likimääräinen sijoittuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2006).
Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava
Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015.
1. vaihemaakuntakaavan aihepiirejä ovat:
- energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet)
- kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat
Tv-1-merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 § mukaista ra- kentamisrajoitusta. Luku merkinnän yhteydessä viittaa kaavaselostuksen alueluette- loon.
Tv-1-merkintää koskevat suunnittelumääräykset:
Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, lin- nustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaiku- tuksia. Tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistet- tava, ettei asutukselle aiheudu merkittäviä melu- ja välkevaikutuksia ja että valtakunnal- listen kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät.
Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon edellytykset.
Kuva 6-5. Hankealueen likimääräinen sijoittuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2016)
Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä 2. ja 3. vaihemaakuntakaava. Vireillä olevien vaihe- maakuntakaavojen teemat ovat:
Toinen vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkai- lu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille 2013. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ke- väällä 2015. Kaavaehdotus on ollut lausunnoilla keväällä 2016. Kaavaehdotus on ase- tettu nähtäville 5.9.–4.10.2016 väliseksi ajaksi.
Kolmas vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, tarvitta- vat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016.
Yleis- ja asemakaavat 6.1.3.3
Hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.
Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat asemakaavoitetut alueet ovat Valkeisjärven, Syvä- järven ja Tielammen ranta-asemakaavat. Ne sijaitsevat Reisjärven kunnassa n. 4 kilo- metriä hankealueelta lounaaseen. Haapajärven kuntakeskuksen asemakaava-alue si- jaitsee hankealueelta n. 9 kilometriä koilliseen ja Reisjärven kuntakeskuksen asema- kaava-alue sijaitsee hankealueelta n. 12 kilometriä lounaaseen (Kuva 6-6).
