Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500
Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 48 YLO
Dnro LOS-2002-Y-155-124
Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2004 ASIA
Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittaminen Turun Topinojan kaa- topaikalle.
LUVAN HAKIJA
Turun Seudun Jätehuolto Oy (ennen Turun kaupunki, Jätelaitos) Tapulikatu 7
20810 Turku
ASIAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 23.5.2000 Dnro 0295Y0562-121 koskien Topinojan kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelman, perustilaselvityksen sekä vesien ja kaatopaikkakaasun hyväksymistä. Päätöksen määräyksessä 5 on edellytetty seuraavaa:
Täyttöalueen peitemaana ja työmaateiden rakennusmateriaalina käytettävän polttolaitok- sen arinakuonan sopivuus em. tarkoituksiin tulee selvittää riippumattoman tutkimuslai- toksen tekemin kaatopaikkakelpoisuustestein. Selvitys arinakuonan kaatopaikkakelpoi- suudesta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoi- tuslautakunnalle 31.12.2000 mennessä.
ASIAN KÄSITTELY
Asian vireilletulo
Turun kaupungin jätelaitos toimitti ympäristökeskukselle Turun jätteenpolttolaitoksen arinakuonan eli pohjakuonan kaatopaikkaselvityksen 8.1.2001 ja pohjakuonan läjitys- suunnitelman 27.2.2002.
Täydennykset
Turun kaupungin jätelaitos täydensi pohjakuonan läjityssuunnitelmaa 4.11.2002.
POHJAKUONAN LÄJITYSSUUNNITELMA
Pohjakuona läjitetään Topinojan koillisosaan 1,8 hehtaarin alueelle, jota on aiemmin läji- tetty yhdyskuntajätettä ja pohjakuonaa (karttaliite 1). Nykyisen jätetäytön paksuus on 10- 15 metriä. Jätetäyttö tiivistetään ja tasataan, jonka jälkeen alueelle tehdään 0,5-1,5 metrin paksuinen tasauskerros pohjakuonasta. Tasauskerroksen päälle rakennetaan 0, 5 metrin paksuinen tiivistyskerros kuitusavesta, jonka vedenläpäisevyysarvo K on < 10 –8 m/s tai vaihtoehtoisesti maabentoniitistä. Tämän päälle rakennetaan salaojakerros louheesta tai asennetaan 200 mm:n salaojaputki. Suotovedet johdetaan viettoviemärin kautta kaupun- gin jätevedenpuhdistamolle. Tiivistyskerroksen päälle läjitetään 1,5 metrin kerros pohja-
kuonaa, jonka päälle rakennetaan vähintään 0,2 metrin paksuinen tiivistyskerros.
Tiivistyskerrokset rakennetaan pohjakuonakerrosten väliin estämään sadevesien pääsyä pohjakuonakerrokseen.
Alueen täyttötilavuus on arviolta 30 000-40 000 m3 rtr . Kun alue on rakennettu valmiik- si, sille rakennetaan pintarakenteet valtioneuvoston kaatopaikkamääräysten mukaisesti.
Samalle alueelle aiotaan läjittää jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan kanssa asbestijätettä, sairaalajätettä ja kuolleita pieneläimiä. Asbestijäte peitetään pohjakuonalla.
Pohjakuonan kaatopaikkakelpoisuusselvitys
Pohjakuonasta tehtiin NEN 7343-kolonnitestin mukainen liukoisuuskoe Fortum Tekno- logian voimalaitos- ja ympäristökemian laboratoriossa. Kolonnikokeessa tutkittavan massan läpi pumpattiin vastavirtaperiaatteella eluenttia vakionopeudella ja kerättiin frak- tionäytteitä kiintoaine/nestesuhteilla 0,1, 0,2, 0,5, 1,0, 2,0, 5,0 ja 10,0. Näiden tulosten perusteella laskettiin kumulatiivinen liukoisuus L/S 10. Eluenttina käytettiin ionivaihdet- tua vettä, jonka pH oli 4. Tutkittujen uutteiden pH oli 11,3 -11,7 ja sähkönjohtavuus 111- 633 mS/m.
Pohjakuonan liukoisuuskokeen tulokset esitetään taulukossa 1. ja kuonan haitallisten ai- neiden kokonaispitoisuudet taulukossa 2.
Taulukko 1. Pohjakuonan liukoisuuskokeen tulokset Alkuaine tai yhdiste Liukoisuus, kumu-
latiivinen summa mg/kg
Hollantilaiset raja- arvot mg/kg luokka 1, eristämät- tä, peitettynä
Hollantilaiset raja- arvot mg/kg
luokka 2, eristettynä
Arseeni 0,08 0,88 7
Barium 6,0 5,5 58
Kadmium <0,004 0,032 0,066
Kromi 0,13 1,3 12
Kupari 9,2 0,72 3,5
Lyijy 0,49 1,9 8,7
Mangaani <0,08
Molybdeeni 2,2 0,28 0,91
Nikkeli 0,09 1,1 3,7
Sinkki 0,47 3,8 15
Vanadiini <0,56 1,6 32
Elohopea <0,001 0,018 0,076
Kloridi 1792 600 8800
Sulfaatti 1131 750 22000
Tuloksia verrattiin hollantilaisiin raja-arvoihin, jotka koskevat pilaantuneen maan käyttöä maarakennuksessa. Pohjakuonan sisältämien bariumin, kuparin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuusarvot ylittävät luokassa I esitetyt raja-arvot. Kupari ja molybdeeni ylittivät myös luokan 2 raja-arvot.
Taulukko 2. Pohjakuonan haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet v. 2000 Alkuaine tai yhdiste Kokonaispitoisuus mg/kg
Arseeni 17 Barium 2300 Kadmium 2,3 Kromi 370 Kupari 2300 Lyijy 1100 Mangaani 2100 Molybdeeni 13 Nikkeli 116 Sinkki 2600 Vanadiini 52 Elohopea <0,03 Kloridi 2600 Sulfaatti 23970
Kuonan kromi-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat korkeita. Selvityksen johtopää- töksenä on, että kuonaa ei voida hyödyntää peitemateriaalina tai muissa vastaavissa ra- kenteissa ja että kuona on sijoitettava kaatopaikalla erilleen muista jätteistä ja rakentami- sessa on huomioitava, että veden kulkeutuminen kuonakerrokseen estetään.
Muut tutkimukset
Turun jätteenpolttolaitoksella vuosittain tehtävien ilmapäästömittauksien yhteydessä tut- kitaan pohjakuonan sisältämät haitalliset aineet: elohopea, kadmium, lyijy sekä palamat- toman ainesosan osuus. Pohjakuonanäytteet koostuvat kuudesta osanäytteestä, jotka on kerätty yhden päivän aikana. Vuosien 2001-2003 tulokset esitetään taulukossa 3.
Taulukko 3.
Päivämäärä 3.4.2001 3.9.2002 1.10.2003
Raskasmetallit mg/kg mg/kg mg/kg
Elohopea <0,02 <0,05 <0,05
Kadmium 3,6 4,3 1,4
Lyijy 3055 1700 630
Palava ainesosa p-% 6,3 5,2 8,4
Pohjakuonasta on tutkittu edellä mainittujen raskasmetallien lisäksi myös dioksiini- ja fu- raaniyhdisteet, jotka esitetään taulukossa 4. Taulukossa esitetään dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien lisäksi TCDD-toksisuusekvivalenttien summa (I-TEQ).
Taulukko 4.
Päivämäärä 3.4.2001 3.9.2002 1.10.2003 PCDD + PCDF
µg/kg 0,084 0,987 0,356
PCDD +PCDF
I-TEQ µg/kg 0,004 0.029 0,022
Suomessa on toistaiseksi esitetty käytettäväksi dioksiinien ongelmajäteraja-arvona 10 µg I-TEQ/kg. SAMASE-ohjearvo dioksiinien toksisuusekvivalenteille on 0,02 ja raja- arvo 0,5 µg I-TEQ/kg.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Lounais-Suomen ympäristökeskus hylkää hakemuksen Turun jätteenpolttolaitoksen poh- jakuonan sijoittamisesta Topinojan kaatopaikalle.
Jätehuoltoyhtiön on esitettävä käsittelymenetelmät, joiden avulla pohjakuonan vaarallis- ten aineiden ominaisuuksia voidaan vähentää siten, että jäte voidaan sijoittaa tavanomai- sen jätteen kaatopaikalle, mikäli jäte aiotaan edelleen sijoittaa Topinojan kaatopaikalle.
Käsittelymenetelmät on esitettävä ympäristökeskukselle viimeistään 30.9.2004.
Perustelut
Jätteiden poltossa syntyvä pohjatuhka ja kuona luokitellaan ongelmajätteiksi yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon perusteella (ympäristöministeriön asetus 1129/2001), jos ne sisältävät vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että jätteellä on yksi tai useampi jäteasetuksen (1390/1993) liitteessä 4 luetelluista ominaisuuksista. Jos jäte sisältää useampaa kuin yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, noudatetaan aineiden pi- toisuuksien yhteenlaskussa kemikaalilain 19 §:n 2 momentin nojalla annettuja säännök- siä.
Jätteenpolttolaitoksen pohjakuona sisältää raskasmetalleja mm. lyijyä, kadmiumia, kro- mia, kuparia, nikkeliä, ja sinkkiä. Yksittäisen aineen määrä ei ylitä sellaista pitoisuutta, jonka perusteella pohjakuona luokiteltaisiin ongelmajätteeksi jäteasetuksen 3 §:n liitteen 4 perusteella. Pohjakuonan sisältämien raskasmetallien seos luokitellaan kuitenkin on- gelmajätteeksi sen sisältämien aineiden määrien ja vaarallisten ominaisuuksien yhteis- vaikutusten perusteella. Pohjakuonassa on yksittäisiä myrkyllisiä ja haitallisia aineita, joiden painoprosenttien yhteenlaskettu summa on yli 1%.
Pohjakuonan sisältämä palava ainesosa on suuri, 5-8 %.
Jätteiden kaatopaikkasijoitukseen vaikuttaa haitallisen aineiden kokonaismäärän lisäksi niiden liukoisuus kaatopaikkaolosuhteissa. Pohjakuonan haitallisten aineiden kumulatii- vinen liukoisuus mitattiin kolonnitestillä NEN 7343. Raskasmetallien liukoisuudet olivat tutkituissa olosuhteissa melko pieniä. EU:n neuvosto on tehnyt 19.12.2002 päätöksen pe- rusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille. Päätös tulee voimaan 16.7.2004. Päätöksessä on annettu perusteet vaarallisten jätteiden hyväksymiselle tavan- omaisen jätteen kaatopaikoille. Perusteet koskevat mm. raskasmetallien suotautumista ja orgaanisen hiilen kokonaismäärää. Pohjakuona ei täytä näitä kaikkia perusteita.
Vähentämällä pohjakuonan vaarallisten aineiden määrää mm. ohjaamalla polttoon lajitel- tua polttokelpoista jätettä, on mahdollista vaikuttaa pohjakuonan laatuun ja kaatopaikka- kelpoisuuteen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28 § Ympäristönsuojeluasetus 1 ja 6 § Jätelaki 6 §
Jäteasetus 3a §
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suorit- teista (1415/2001)
Kemikaalilaki (744/1989) LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1680 €.
Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon koh- taan "muu ympäristölupa".
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Turun Seudun Jätehuolto Oy Jäljennös päätöksestä
Turun kaupunginhallitus
Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta Suomen ympäristökeskus
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Turun kaupungin ilmoitustaulu
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Vali- tusoikeus tähän päätökseen on:
- sillä, jonka oikeutta tai etuutta asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama
Ylitarkastaja Kristiina Rainio LIITTEET
Kartta
Valitusosoitus
