tiedotustutkimus
5. vuosikerta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Tilausmaksu vsk 1983 mk 60,-
Jukka Haapasalo Veikko Pietilä Tarmo Malmberg
Eino Suova Raino Vehmas Veikko Pietilä Kaarle Nordenstreng Pertti Hemanus Taisto Hujanen Sirkka Minkkinen Dan Steinback Kauko Pietilä Pertti Hemanus Maija Jussilainen
Kauko Pietilä Louhi Surakka Heikki Hellman Jyrki Jyrkiäinen
Tilausosoite Tilaushinnat
Osoitteenmuutokset I rtonumer·ohi nta
4·!982
3 13 22 24 38 48 56 64
?2 83 8?
104 123 127 128 131 134 13?
141 143 144
Julkaisijat:
Tiedotusopi ll i nen yhdistys ry. ja NORDICOM TOY ry.: PL 342, 33101 Tampere 10
NORDICOM: PL 607, 33101 Tampere 10 ISSN 035?-80?0
Tiedotustutkimus, 5 v.
Artikkelit
Varsitietä pitkinkö?
Identiteettiä etsimässä. Kommentti V. Pietilän esitykseen
Yxi alcu
Sanomalehtitiede valinkauhassa
Lehdistö- ja tiedotusopin tavoitteista Iltatuulen viesti
Joukkotiedotus yhteiskunnallisena voimana Indoktrinaatio tutkimuskohteena
Ahmavaaralainen tietoteoria ja kriittinen tiede Tutkimuksesta käytäntöön, käytännöstä tutkimukseen Mainoselokuvan symbolismi. Johdantoa psyko- semiotiikkaan
Ajankohtais-TV:n kaksi ulottuvuutta Keskustelua
Välihuutoja puheenvuoroihin Katsauksia
Tietokanta testissä Kirja-arvioita
Tieto taikoo demokratiaa (Häkli, E. Tiedon taika) Katetta ja vajetta (Suomalaisen tiedotustutkimuksen bibliografia VII)
Kielioppi atomikieleen (Aubrey, C. (ed.). Nukespeak) Journalistisesta opportunismista (Hoffman, E.
Medien-Freiheit ?) Uutta kirjallisuutta Tapaarrrisia
Peilillä peilaten
Tiedotusapillinen yhdistys ry> PL 342> 33101 Tampere 10> PS-tili TA 5??9 65-3.
Tiedotusopillisen yhdistyksen jäsenet saavat Tiedotustutkimuksen jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Jäsenmaksut 1983: vuosijäsen 50>->
opiskelijajäsen 25>-> ainaisjäsenyys 350>->
yhteisöjäsen 320>-·
Yhdistykseen kuulumattomille Tiedotustutkimuk.''en vuosikerta 1983 maksaa 60>-·
NORDICOM> PL 60?> 33101 Tampere 10
20,-. Irtonumeroita myyvät NORDICOM (myös van- hoja numeroita) ja Akateeminen kirjakauppa.
Kannattaa kysellä myös muista hyvinvarustetuista kirjakaupoista.
edotustutkimus, 5 v.
Elämme historiattornia aikoja. Kauppahuoneet ja bulevardijournaalit käyttävät julkisuutta häpeilemättä hyväkseen juhliessaan 1-vuotis-
päiviään. Vuosirenkaiden kasvuun aiemmin liittyoyt juhlallinen arvokkuus on hukutettu kaupalliseen rojuun.
Mutta me emme lannistu. Tiedotustutkimuksella on viisi vuotta taka- naan, ja Sinulla, tuhatpäinen lukija, tukeva lukupaketti vankoissa kourissasi.
Näin ei ole ollut aina. Eikä näin tule ikuisesti olemaan. Miksi?
Ja miksi?
Ensimmäinen kysymys pakottaa raottamaan historian gardiineja.
Tiedotustutkimus syntyi vuonna 1978 kalpoisena aanelos-monisteena.
Newsletter-aineistoa julkaistiin ~uoden mittaan 79 sivua. Seuraavana vuonna tieteen pyhää henkeä alettiin säilöä pahvikansiin, lehti laajeni ja talous iski kylmän kätensä lehden niskaan. Eikä tuo käsi ole paljon lämmennyt, mutta silti lehden vuosivolyymin sivumäärä on kasvanut 433 prosentilla viidessä vuodessa.
Ensimmäisenä vuonna lehteä tekivät Renny Jokelin, Paula Jyrkiäinen ja Jukka Haapasalo. Vuoden 1979 alusta kööriin liittyivät Juha Kulmanen ja Kauko Pietilä, ja Jokelin poistui hieman laajalevikkisempään julkai- suun. Seuraavan vuoden alussa Maija Jussilainen tuli uutena NORDICOM- ihmisenä Jyrkiäisen tilalle ja pian toimitukseen liittyi Heikki Hellman.
Vuoden 1981 alusta Tuomo Sauri täydensi toimitusta, ja Leena Paldän tämän vuoden alusta. Jussilaisen viransijainen Pekka Kaarninen on ollut toimittamassa tätä numeroa.
Jos kiitoksia on syytä jakaa, niin ei pelkästään vain heille, vaan niille yli puolellesadalle suomalaiselle ja puolelletoistakymmenelle
ulkomaalaiselle, jotka ovat kirjoittaneet T·iedotustutkimukseen artik- keleita, keskustelupuheenvuoroja, katsauksia ja kirja-arvioita. Sekä sille hieman isommalle joukolle, joka tämän tekeleen ääressä on viet- tänyt piinan ja kärsimyksen hetkiä.
ikko Pietilä
Tieteellinen julkaisu, jonka nimi ei ole Taikausko ja taantumus, arvioi tässä taannoin Yhteiskuntasuunnittelu-lehteä todeten, että
"Lujemmin taitaa erikoislehdistä mennä vain TiedotustutkimukseUa, j
potee jo turvatusta" (Tiede ja edistys, 4/82, s. 317). Tässä piileeki
rsitietä pitkinkö ?
vastauksen siemen jälkimmäiseen kysymykseen. Toimituksen takki alkaa
olla tyhjä taskuja myöten, joten tämänkaltaisia mammuttinumeroita on laluan aloittaa esitykseni ker-
~nkin klassiseen tapaan. - Jo 1uinaiset roomalaiset sanoivat
!ttä purjehtiminen on välttämätön- turha odotella aivan lähiaikoina.
Viisivuotisjuhlakalun käyttöohjeita ei ole myöskään jaossa. Yhdessä- :ä, elämä ei. Voidaanko samaa sa-
. . . toa tiedotustutkimuksesta? Voi-
to1sta art1kkel1ssa on val1nnanvaraa, er1la1s1a tutk1musotte1ta Ja laanpa taikka ei: yhteistä purjeh- näkökulmia. Artikkeleita on viisikymmenluvulta lähtien aina muutamaan:imiselle ja tiedotustutkimuksel-
. . . .... e joka tapauksessa on matka 11 a
T~edotustutk~muksen 5-vuotlSJUhlasemlnaarlssa p1dettyyn es1telmaan. 1lo; se että ollaan tulossa jos- Kaarta "klassikoista" "modernisteihin" on mahdoton piirtää kun kysees:ain, päästy johonkin ja menossa
onnekin. - Huomaamme, mitä hyö-
~ä on aloittaa esitys klassises-
:i: se antaa sille yksinkertaisen on vyyhti katkoksineen kaikkineen.
1:f
Lehden tuleviin vaiheisiin en aio tässä myöskään erityisemmin Ehkä joitain suuntaviivoja: Enemmän konkreettista tutkimusta.
tutkimuksen ja käytännön yhteyksiä. Avoin keskustelufoorumi.
Jukka Haapasalo
2
. äsennyksen. Seuraavassa tulenkin kaJota.:arkastelemaan, (1) missä olemme EnemmänJlleet, (2) missä olemme nyt ja
3) minne olemme menossa. Tulen
!Sitykseni myös (4) lopettamaan.
Missä olemme olleet?
·arkastellessaan suomalaisen tie- lotustutkimuksen kehitystä Himanen
1975) erotti siinä kolme eri .autta: pragmaattisen sanomaleh- :iopin kauden 1925-60, amerikka-
aisen mediasosiologian kauden 961-1970 sekä integraation kau- :en vuodesta 1971 eteenpäin. Hi- tasen esitys on kahden ensimmäi-
en vaiheen osalta osuva koko suo- lalaista tiedotustutkimusta aja- :ellen. Sen sijaan kolmannen vai- leen osalta se on tätä vähemmän.
Näet 1970-luvun suomalaisen tiede- tutkimuksen kokonaisuutta ei luon- nehdi niinkään integraatio kuin disintegraatio eli - kuten Malm- berg (1979) artikkelissaan suoma- laisen tiedotusopin koulukunnista on esittänyt - kahden tiedotus- opillisen 'koulukunnan', nimit- täin 'wiiolaisuuden' ja 'norden- strenglaisuuden' syntyminen ja keskinäinen kilpailu. Ja 1970-lu- vun loppuun tultaessa hajaannus vain syveni, sillä tuolloin 'wiio- laisuuden' ja 'nordenstrenglaisuu- den' rinnalle kehittyi niistä sel- västi eroava virtaus, jota olen kutsunut 'uudeksi aalloksi' (V.
Pietilä 1981, 36-39 ja 1982, 1-15) Ja jopa tätä uudempikin aalto kuu- luu jo kohisevan: näet Malmberg (198la) on ainakin vihjaissut et- tä hänen edustamansa ajatteluta- pa on oleva seuraava suuri hyöky suomalaisessa tiedotusopissa.
Niinpä siis 1960-luvun tilan- teesta, jolloin lähes kaikki tie- dotustutkijamme polkivat yhtä ja samaa amerikkalaisen mediasosio- logian viitoittamaa tietä, olemme 1980-luvulla tulleet tilanteeseen, jossa on tarjolla todella monia teitä poljettavaksi. Tai - vielä kerran purjehdusmetaforaa käyt- tääkseni - olemme tulleet selvil- tä vesiltä melkomoiseen ristiaal-
3
