Ammatillinen opettajakorkeakoulu
perustutkinnon näytöissä
Timo Virenius
Kehittämishankeraportti
Toukokuu 2007
Tekijä(t) Virenius, Timo
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
27
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
Ammattiosaamisen näytöt. Työ- ja sopimusoikeuden opintojaksot liiketalouden perustutkinnon näytöissä.
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylä
Työn ohjaaja(t)
Soininen, Lea
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Ammattiosaamisen näytöt tulevat parhaillaan osaksi liiketalouden perustutkinnon opintoja. Merkonomitutkintoon kuuluu yhtenä osana juridiikan opintoja. Työn tavoitteena oli selvittää, mikä on sitä keskeistä ammatillista osaamista, jota opiskelija voi näyttää kahden juridiikan opintojakson osalta. Tavoite oli myös selvittää se, onko juridiikan opintojen näyttäminen ammattiosaamisen näyttöjen kautta ylipäänsä mielekästä. Kolmas tavoite oli tutkia, miten kahden opintojakson osaamisen näyttäminen jakaantuu kahden eri osanäytön kesken.
Aluksi perehdyttiin ammattiosaamisen näyttöjen perusasioihin kuten sen taustoihin, tarpeisiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Seuraavaksi käsiteltiin liiketalouden perustutkinnon näyttöaineistoa ja erityisesti sen liiketalous- ja hallinto-opintokokonaisuutta. Ennen yhteenvetoa tutkittiin kahden opintojakson sisältöä ja suhdetta ammattiosaamisen näyttöihin.
Juridiikan opintojen suorittamisen ammattiosaamisen näytöissä näyttäisi olevan haastavaa sen abstraktiivisuuden vuoksi. Juridista osaamista on vaikea havainnoida näytöissä, koska se sisältää lähinnä työn perustana olevan tiedon hallintaa. Oikeudellisten aiheiden näyttäminen kattavasti johtaa siihen, että näyttöjä joudutaan suorittamaan myös oppilaitosympäristössä. Suurin osa näytettävistä seikoista näytetään oppilaitoksessa suoritettavassa liiketoiminnan laadinnan osanäytössä ja pienehkö osa työpaikoilla suoritettavassa asiakaspalveluprosessin osanäytössä.
Ammattiosaamisen näytöt ovat uusi asia myös liiketalouden perustutkinnon koulutuksessa ja tulevaisuudessa kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston soveltamista mietittäneen uudelleen sen osalta, ettei kaikkia arvioinnin kohteita tarvitsisi näyttää ammattiosaamisen näytöissä. Silloin näytöistä tulisi suppeampia, mutta toisaalta myös luontevammin näytettäviä oppimistilanteita.
Avainsanat (asiasanat)
Ammattiosaamisen näytöt, liiketoimintasuunnitelma, asiakaspalvelu
Muut tiedot
Author(s)
Virenius, Timo
Type of Publication
Development project report
Pages
27
Language
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
The vocational skills demonstrations. The study modules of contract and labour law in the demonstrations of the basic degree of business and administration.
Degree Programme
Vocational Teacher Education
Tutor(s)
Soininen, Lea
Assigned by
Abstract
The vocational skills demonstrations are becoming a part of the basic degree of business and administration studies as we speak. Law studies are one part of the degree of Vocational Qualification in Business and Administration. The objective of this thesis was to find out what the essential vocational know-how, which the student can demonstrate considering the two study modules of law, is. Another goal was to find out if
demonstrating law studies through the vocational skills demonstrations generally is meaningful. Third goal was to study how showing the know-how of two study modules is divided between two different partial
demonstrations.
At first I got acquainted with the basics of the vocational skills demonstrations, such as its background, needs, planning, implementation and evaluation. Next I discussed the demonstration material of the basic degree of business and administration and especially its entity of study of business economics and administration. Before the summary, the contents of two study modules, as well as their relations with the vocational skills
demonstrations, were studied.
It seems to be challenging to take the law studies in the vocational skills demonstrations because it is so abstract.
It is hard to observe juridic know-how in the demonstrations because it includes mainly management of the knowledge, which is the basis of the work. To show the juridic subjects extensively leads to the fact that the demonstrations have to be taken also in the school environment. The biggest part of the issues is demonstrated in the school environment, in the partial demonstration of compilation of business plan. A relatively small part of the things demonstrated is shown in the partial demonstration of the process of customer service at the
workplace.
The vocational skills demonstrations are a new thing in the education of basic degree of business and administration. In the future the appliance of the national vocational demonstration material will probably be rethought in terms of that not all the objects of evaluation need to be proven in the vocational skills
demonstrations. Then the demonstrations would become more concise, but on the other hand also learning situations which are more natural to be demonstrated.
Keywords
The vocational skills demonstrations, business plan, customer service Miscellaneous
SISÄLTÖ
1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT MUUTTAVAT
AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA 2
1.1. Kehittämishankkeen tavoitteet 2
2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 4
2.1 Yleistä näytöistä 4
2.2 Miksi näyttöjä tarvitaan? 5
2.3 Kansallinen näyttöaineisto 6
2.4 Näyttöjen toteutus 6
2.5 Näyttöjen arviointi 7
3 TYÖOIKEUS- JA SOPIMUSOIKEUS-OPINTOJAKSOJEN
SOPEUTTAMINEN NÄYTTÖIHIN 10
3.1 Oppilaitosopetuksen ja näyttöjen arviointi 10 3.2 Liiketalous ja hallinto-opintokokonaisuuden näytöt 12
3.3 Työoikeus näytöissä 14
3.3.1 Asiakaspalveluprosessin osanäyttö 17
3.3.2 Liiketoimintasuunnitelman laadinnan osanäyttö 18
3.4 Sopimusoikeus näytöissä 19
3.4.1 Asiakaspalveluprosessin osanäyttö 21
3.4.2 Liiketoimintasuunnitelman laadinnan osanäyttö 22
4 YHTEENVETO 25
LÄHTEET 27
1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT MUUTTAVAT AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA
Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön Jyväskylän ammattiopiston Kauppaoppilaitoksessa elokuussa 2006 aloittavien opiskelijoiden osalta. Am- matiosaamisen näytöissä (jatkossa vain näytöt) opiskelija osoittaa, miten hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Lähtökohtana on, että näy- töt sijoittuvat koko opiskeluajalle ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa. Ammattiosaamisen näytöt tähtäävät ammatilli- sen koulutuksen laadun parantamiseen ja varmistamiseen. Työelämän edusta- jan tehtävänä on varmistaa, että opiskelijan saavuttama ammattitaito vastaa työelämän edellytyksiin mahdollisimman hyvin. Näyttöjen kautta kehitetään myös oppilaitoksen opetusjärjestelyitä ja opiskelijan ohjausta ja arviointia.
(Jyväskylän ammattiopiston Intranet 2007.)
1.1. Kehittämishankkeen tavoitteet
Jyväskylän ammattiopiston Kauppaoppilaitoksessa näytöt tulevat parhaillaan osaksi opettajan ja opiskelijan arkipäivää. Liiketalouden perustutkinnon liike- talous- ja hallinto-opintokokonaisuuden juridiikan opinnot tulee muun muas- sa näyttää ammattiosaamisen näytöillä. Tämä tulee konkreettisesti ajankohtai- sesti syksyn 2007 aikana, joten em. opintokokonaisuuteen liittyvien työ- ja sopimusoikeuden opintojen osalta on selvitettävä se keskeinen käytännön osaaminen, jonka opiskelijat pystyvät näyttämään kyseisten juridiikan opinto- jen osalta. Tämä on hankkeen ensimmäinen ja tärkein tavoite. Taustalla on se lähtökohta, että liiketalouden perustutkinnon kansallista näyttöaineistoa tul- kitaan oppilaitoksessamme siten, että kaikki kansallisessa näyttöaineistossa mainittava osaaminen on näytettävä.
Kehittämishankkeen toinen tavoite on muodostaa perusteltu käsitys siitä, että onko ylipäätään mielekästä näyttää juridiikan osaamista, jonka havaitseminen käytännön työssä ei ole aivan yksinkertaista. Kolmas tutkimuksen kohde on se, että miten näytettävä osaaminen jakautuu eri osanäyttöjen kesken. Nämä ovat kehittämishankkeeni keskeisimmät tavoitteet. Nyt toteutettava kehittä- mishanke palvelee myöhemmässä vaiheessa tehtävää työtä, jonka kautta myös muut Jyväskylän ammattiopiston Kauppaoppilaitoksessa suoritettavat juridiikan opinnot tulee sopeuttaa toteutettaviksi ammattiosaamisen näytöt huomioiden.
2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 2.1 Yleistä näytöistä
Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunni- telman perusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Näyttöjen suun- nittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä Opetushallituksen määräys (M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 6.)
Näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, to- teuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perustei- den ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt eivät muuta nykyisiä arvioinnin kohteita ja kriteerejä, vaan opiskelijan arviointi perustuu edelleen opetus- suunnitelman perusteissa annettuihin määräyksiin. Arvioinnin kohteet ja kri- teerit ilmenevät myös kansallisesta näyttöaineistosta. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 6.)
Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan muun arvioinnin ohella opiskelijan ammatillista osaamista työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta ja sijoittuvat ko- ko koulutuksen ajalle. Käytännössä niiden sijoittuminen opintojen eri vaihei-
siin vaihtelee ala- ja oppilaitoskohtaisesti. (Ammattiosaamisen näytöt käyt- töön 2006, 6.)
Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen opinto- kokonaisuuksista (90 ov). Poikkeuksena ovat kuitenkin ne valinnaiset opin- not, jotka sisällöltään ovat yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. Edellä mainittu- ja opintoja ei arvioida näytöillä. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä ammat- tiosaamisen näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista opinnoista (10 ov), mikäli ne ovat ammatillisia. Yhteisistä opinnoista (20 ov) ei anneta näyttö- jä. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 6.)
2.2 Miksi näyttöjä tarvitaan?
Erilaisissa ympäristöissä annetut näytöt edellyttävät henkilökohtaisia opetus- suunnitelmia. Suunnitelmat laaditaan opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaa- jan kesken. Näyttöjen suunnitteluun osallistuminen selkiyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. Tämä johtaa opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymiseen ja opiskelun tehostami- seen. Lisäksi avoimuus näyttöjen suunnittelu- ja arviointivaiheessa ehkäisevät arviointiin mahdollisesti liittyviä ristiriitatilanteita. (Ammattiosaamisen näy- töt käyttöön 2006, 7.)
Sen lisäksi, että opiskelijan arviointikyvyt vahvistuvat näyttöjen myötä, saa- daan näyttöjen kautta tietoa entistä paremmin opiskelijoiden oppimistuloksis- ta. Tiedon perusteella voidaan mitata opetuksen riittävyyttä ja työelämän nä- kökulmasta opiskelijoiden osaamisen revevanttiutta. Tiivistyvä yhteistyö op- pilaitosten ja yritysten välillä vastaa paremmin työelämän osaamisvaatimuk- siin, joita opiskelijoilta edellytetään. Näytöistä annettavan näyttötodistuksen
avulla työnantavat voivat aiempaa paremmin arvioida työnhakijan osaamisen tasoa. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 7.)
Ammattikoulutuksen laadun nostaminen näyttöjen avulla tähtää myös suo- malaisen työelämän ja ammatillisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistami- seen kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Osaavat ja uudistuskykyiset työn- tekijät ja yrittäjät varmistavat Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kaiken kaikkiaan näytöille asetetut tavoitteet korostavat koulutuksen ja työelämän syvenevän yhteistyön tarvetta. (Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä 2005, 3.)
2.3 Kansallinen näyttöaineisto
Kaikista ammatillisista perustutkinnoista on laadittu kansalliset ammat- tiosaamisen näyttöaineistot. Ne pohjautuvat voimassa oleviin opetussuunni- telman ja näyttötutkinnon perusteisiin. Aineisto ei ole tiukka normi vaan tu- kimateriaali, jota näyttöihin osallistuvat eri osapuolet voivat käyttää apuna näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Aineisto ohjaa näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Koulutuksen järjestäjä voi myös varmistautua näyttöaineiston avulla siitä, että näytöt kattavat kes- keisen tutkinnossa vaadittavan ammatillisen osaamisen. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 9-10.)
2.4 Näyttöjen toteutus
Näyttöjen yksi keskeinen idea on, että opiskelijat pääsevät näyttämään osaa- mistaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa. Sen vuoksi näytöt on integroitu työssäoppimisjaksoon, jonka aikana näytöt pääosin toteutetaan.
Yleensä työssäoppimisjakson alkuosa painottuu siihen, että opiskelija tutus-
tuu työympäristöön, oppii uusia taitoja ja harjaantuu oppimissaan asioissa.
Kun oppimisprosessi ja työssäoppimisjakso etenevät, opiskelijan työskentelyä arvioidaan hänen toimiessaan työpaikan tavanomaisissa tehtävissä. Työpaik- kaohjaaja seuraa näyttöä ja osallistuu arviointikeskusteluun. (Ammattiosaa- misen näytöt käyttöön 2006, 41-42.)
Lähtökohtana näyttöjen toteuttamispaikan valinnassa on, että mahdollisim- man moni näyttö toteutetaan työssäoppimispaikalla. Aina tämä ei ole mah- dollista ja siksi näyttöjä toteutetaan myös oppilaitosympäristössä. Oppilaitok- sessa tyypillisesti toteutettavia näyttöä ovat työelämässä vaikeasti toteutetta- vat näytöt, näyttöjen täydentämiset ja näyttöjen uusinnat. Näyttöympäristöstä riippumatta oleellista on se, että opiskelija pääsee osoittamaan osaamistaan tekemällä käytännön työtehtäviä. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 41-42.)
Ammattiosaamisen näytön kesto riippuu työstä tai työtehtävistä, joiden kaut- ta opiskelija osoittaa osaamisensa. Erilaiset tehtävät vaativat hyvinkin eripi- tuisia työskentelyaikoja. Näytön on oltava kuitenkin riittävän mittava luotet- tavan arvioin tekemiseksi siitä, mitä näyttöaineisto edellyttää kyseiseltä näy- töltä. Opiskelijan osaaminen on varmistettava ennen näyttöön osallistumista.
Opiskelija voi kysyä neuvoja näytön suorittamisessa, mutta hänen on oltava tietoinen ohjauksen vaikutuksesta arviointiin. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 41-42.)
2.5 Näyttöjen arviointi
Ammattiosaamisen näytöt tähtäävät koulutuksen parempaan työelämävas- taavuuteen ja siksi työelämän edustajilla on myös tärkeä rooli ammattitaidon arvioinnissa. Näytön arviointiin osallistuvat opettajan lisäksi opiskelija ja työ-
paikkaohjaaja. Näyttökokeilujen tuloksina saatujen kokemusten mukaan kaikkien kolmen osapuolen osallistuminen arviointikeskusteluun on suota- vaa. Opiskelijat arvostavat erityisesti työelämän edustajan arviota osaamises- ta. Työelämän edustajien läsnäolon näyttötilanteessa todettiin myös paranta- van opiskelijan motivaatiota ja näyttösuoritusta. Opettajan läsnäolo puoles- taan lisää arvioinnin yhdenmukaisuutta, koska opettajilla on vankka kokemus kriteeriperustaisesta arvioinnista. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 43.)
Näyttöjen arviointi kohdistuu kunkin ammatillisen opintokokonaisuuden keskeiseen, työn tekemisen kannalta olennaiseen osaamiseen. Kansalliset näyttöaineistot ovat tukena keskeisen osaamisen määrittelyssä. Arvioinnin kohteet ja kriteerit nousevat opetussuunnitelman perusteista. Arvioinnin koh- teita ovat työprosessin hallinta, työtehtävän hallinta, työturvallisuuden hallin- ta, työn perustana olevan tiedon hallinta, kaikille aloille yhteinen ydinosaa- minen ja yhteiset painotukset. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 44.)
Työn perustana olevan tiedon hallinnalla tarkoitetaan kyseisessä työssä tarvit- tavaa tietopohjaa. Tavoitteena on, että näytön yhteydessä selvitetään työn te- kemisen tietopohja silloinkin, kun tietopohjaa ei suoraan voida päätellä työn tekemisestä. Näytettävä osaaminen ei saa kaventua pelkästään työtehtävien suorittamiseen. Toisaalta vain ne arvioinnin kohteet arvioidaan, joista voidaan arvioinnissa tehdä luotettavat havainnot näyttöprosessin aikana. (Ammat- tiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 44.)
Ennen kuin näyttö toteutetaan, arviointiin osallistuvat tahot sopivat näytössä tehtävän työn, arvioinnin kohteet ja kriteerit, jotta arviointiprosessin aikana huomiota kiinnitetään näytön kannalta oleellisiin seikkoihin. Arvioija kerää- vät arviointiaineistoa mm. näyttöä seuraamalla, havainnoimalla ja haastatte-
lemalla. Arvioinnin tuloksia voidaan tallentaa arviointilomakkeelle. (Ammat- tiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 44.)
Yksi arvioinnin keskeisin seikka on opiskelijan osallistuminen arviointiin it- searvioinnin kautta. Opiskelija vertaa osaamistaan asetettuihin tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin pääkohta on arviointikeskustelu, jossa saa- daan perustelut arvioinnille ja tallennetaan arviointiaineisto. Päävastuu arvi- oinnin oikeellisuudesta on opettajalla. Arviointikeskustelu on hyvä aloittaa opiskelijan itsearvioinnilla ja työelämän edustajan arvioinnilla. Tällöin var- mistetaan se, ettei opettajan ja työpaikkaohjaajan näkemykset ohjaa opiskeli- jan arviointia eikä opettajan arviointi työpaikkaohjaajan arviointia.
3 TYÖOIKEUS- JA SOPIMUSOIKEUS-OPINTOJAKSOJEN SOPEUTTAMINEN NÄYTTÖIHIN
Tämän pääluvun tavoitteena selventää sitä, miten em. opintojaksoja sopeute- taan ammattiosaamisen näyttöihin. Ensiksi kuvataan oppilaitoksessa tapahtu- van opiskelun ja arvioinnin suhdetta näytöissä suoritettavaan opiskeluun.
Seuraavaksi kuvataan liiketalous- ja hallinto-opintokokonaisuuden näyttöjä yleisemmällä tasolla. Viimeisissä osioissa käsitellään työ- ja sopimusoikeuden opintojaksoja ja niiden sopeuttamista ammattiosaamisen näyttöihin. Näistä ensimmäisenä käsitellään työoikeuden opintojakso ja siihen liittyvät osanäy- töt. Viimeisenä selvennetään sopimusoikeuden opintojaksoa ja sen ilmenemis- tä molemmissa osanäytöissä.
3.1 Oppilaitosopetuksen ja näyttöjen arviointi
Vaikka näytöt tulevatkin tärkeäksi osaksi ammatillista koulutusta, koulussa tapahtuvaan opiskeluun ei välttämättä tule suuria muutoksia. Oppilaitoksessa ja työssäoppimisjaksolla tapahtuvaa oppimista arvioidaan jatkossa sen sijaan ohjaavasti ja kannustavasti ja tämä ns. muu arviointi vaikuttaa opintokoko- naisuuden arvosanaan. Kun opiskelija on oppinut opetussuunnitelman ta- voitteiden mukaisia asioita koulussa ja harjaantunut niissä työssäoppimisjak- solla, sen jälkeen opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä työtä eli näytöillä.
Sen lisäksi, että opiskelija saa näytöstään arvosanan, se vaikuttaa myös opin- tokokonaisuuden arvosanaan. Muu arviointi, joka siis kohdistuu niihin asioi- hin, joita ei näytöissä arvioida, vaikuttaa myös opintokokonaisuuden arvosa- naan. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006, 41.)
Liiketalouden perustutkinnon osalta näyttöaineistoa tulkitaan laajasti eli kaikki näyttöaineistosta nousevat asiat on näytettävä. Käytännössä tämä tar-
koittaa arvioinnin osalta sitä, että oppilaitoksessa suoritettavien opintojakso- jen ja työssäoppimisjaksojen arvosanat eivät vaikuta opintokokonaisuuden arvosanaan. Oppilaitoksessamme muusta arvioinnista annetaan toistaiseksi kuitenkin arvosana (T1-K5), vaikka se ei opintokokonaisuuden arvosanaan vaikutakaan.
Liiketalouden perustutkinnon näyttöjen arviointi kulminoituu arviointikes- kusteluun, johon opettaja osallistuu opiskelijan ja työpaikkaohjaajan lisäksi.
Arviointi pohjautuu arviointikriteereihin, joihin opiskelija ja työpaikkaohjaaja vertaavat opiskelijan antamia näyttöjä osaamisestaan. Arvioinnin laadukkuut- ta luonnollisesti voitaisiin luonnollisesti nostaa opettajan jatkuvalla läsnäololla työpaikalla, jossa näyttö annetaan. Tämä ei kuitenkaan käytännössä mahdol- lista vaan opettajan rooli arvioinnissa kohdistuu arviointikeskusteluun. On syytä täsmentää, että merkonomitutkinnon näytöissä ei voida yksittäisissä näyttötilanteissa osoittaa koko näyttöaineiston vaatimaa osaamista tai edes riittävän kattavaa osaamista. Toisin sanoen arviointi pohjautuu sekä työpaik- kaohjaajan arviointiin että opiskelijan suorittamaan itsearviointiin, joista opet- taja ikään kuin tekee yhteenvedon arviointikeskustelussa.
Toisaalta arvioinnin kohteet kuten työprosessin hallinta ja työtehtävien hallin- ta ovat luonteeltaan sellaisia, joiden osaamista voidaan mitata hyvin konkreet- tisesti tuloksia analysoimalla. Työn perustana olevan tiedon hallinnan-
arviointikohde, johon juridiikan opinnotkin lähinnä kuuluvat, ei puolestaan esimerkiksi suoraan kerro mitä opiskelijalta kyseisen kriteerin kohdalla odote- taan. Tämän vuoksi juridiikan opintojen arvioimiseksi on tärkeää kirjoittaa auki se, mitä juridiikan osaaminen näytöissä käytännössä merkitsee. Olennais- ta on saada myös opiskelija tietoiseksi näistä tulkinnallisista arviointikohteis- ta, jotta opiskelijaa osaa kohdistaa itsearviointinsa oikeisiin asioihin.
Näyttöjen arviointi on siis jatkuva oppimisprosessi, jossa opiskelija ja työ- paikkaohjaaja suorittavat jatkuvaa oppimisen arviointia työssäoppimisjakson aikana, jona myös itse näyttö suoritetaan. Oppilaitosnäytöissä arviointiin osal- listuu opiskelijan lisäksi opettaja. Yhteenvetomaisesti voisi todeta, että liiketa- louden perustutkinnon näyttöjen arviointi sisältää sekä tulos- että prosessiar- viointia arvioinninkohteesta riippuen. Tämä edellyttää hyviä arviointitaitoja kaikilta arviointiin osallistuvilta tahoilta.
3.2 Liiketalous ja hallinto-opintokokonaisuuden näytöt
Liiketalouden perustutkinnon ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksi- en näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille riippumatta siitä, minkä koulu- tusohjelman he opintojen edetessä valitsevat. Sen lisäksi opiskelijoille pakolli- sia ovat ne näytöt, jotka on sellaisiksi säädetty heidän valitsemassaan koulu- tusohjelmassa. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa myös ammatillisissa valinnaisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän huolehtien siitä, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaami- nen tulee näytettyä. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, liiketa- louden perustutkinto 2006, 5.)
Liiketalouden ja hallinnon näyttö koostuu kahdesta osanäytöstä; asiakaspal- velun ja liiketoimintasuunnitelman laadinnan osanäytöstä. Liiketoiminta- suunnitelman laatimisella näytetään kyky toimia ammatin harjoittajana omal- la asiantuntijuusalueella. Asiakaspalveluprosessin näytössä opiskelija näyttää osaamistaan asiakaspalveluun valmistautumisessa, suorittamisessa ja asia- kaspalvelutilanteen päättämisessä. Seuraavassa on kuvattu näyttöä liiketa- louden perustutkinnon kansallisen näyttöaineiston (2006, 6-7.) mukaan:
Asiakaspalvelu
Asiakaspalveluun valmistautuminen
Kun opiskelija valmistautuu myyntitilanteeseen tai asiakaspalveluun kauppaliikkeessä, hän huolehtii, että yrityksen tarjonnassa olevia tuottei- ta ja palveluja on saatavilla. Hän esimerkiksi vastaanottaa tuotteita ja hyllyttää niitä sekä tutustuu liikkeen tuotteisiin tai palveluihin. Opiske- lija hinnoittelee tavaroita tai palveluja katetavoitteen mukaisesti. Opis- kelija perehtyy meneillään oleviin kampanjoihin ja mainontaan. Hän huolehtii palvelutilan siisteydestä ja työturvallisuudesta. Muussa ympä- ristössä (esimerkiksi toimistossa, kuten tilitoimistossa, ja julkishallin- nossa) opiskelija valmistautuu asiakkaan palvelemiseen tutustumalla tie- tolähteisiin ja asiakkaan aineistoihin sekä työpaikan organisaatioon ja palvelutarjontaan. Hän huolehtii työympäristönsä siisteydestä ja järjes- tyksestä omalta osaltaan sekä työturvallisuudesta.
Asiakaspalvelutilanteessa toimiminen
Myynti- tai palvelutilanteessa kauppaliikkeessä opiskelija palvelee asia- kasta. Opiskelija vastaanottaa asiakkaan, selvittää tämän tarpeet ja esit- telee tuotteita tai palveluja. Hän esittelee tarvittaessa erilaisia maksujär- jestelyjä sekä opastaa asiakasta ja myy tuotteen tai tuottaa palvelun.
Muussa ympäristössä (esimerkiksi toimistossa, kuten tilitoimistossa, ja julkishallinnossa) opiskelija vastaanottaa asiakkaan ja/tai asiakkaan toi- meksiannon ja tuottaa asiakkaalle sovitun toimeksiannon mukaisen pal- velun asiakirjoineen.
Asiakaspalvelutilanteen päättäminen
Kauppaa tai palvelutilannetta päätettäessä kauppaliikkeessä opiskelija vastaanottaa maksun. Hän ottaa huomioon asiakasryhmän mahdolliset erityissopimukset ja alennukset tai sopii kaupan ehdoista, esimerkiksi maksujärjestelyistä. Hän soveltaa tavaroita ja palveluita koskevia mää- räyksiä ja suosituksia ja esittelee ne tarvittaessa asiakkaalle. Muussa ympäristössä opiskelija luovuttaa toimeksiannon mukaisen palvelun asiakirjoineen sekä saamansa palautteen mukaisesti joko korjaa tuotta- mansa palvelun vastaamaan sovittua toimeksiantoa ja/tai arkistoi asia- kirjat.
Liiketoimintasuunnitelman laadinta
Opiskelija valitsee pienen yrityksen tai esimerkiksi osaston, tuoteryh- män, palvelun tai tuotteesta nousevan liikeidean. Hän voi myös kehittää oman liikeidean. Liikeideassa opiskelija voi mallintaa olemassa olevaa yritystä, esimerkiksi työssäoppimispaikkaa, harjoitusyritystä tai vastaa-
vaa. Opiskelija arvioi liikeidean toimivuuden ja sille asetetut tavoitteet, tekee toimintaympäristö-, resurssi- ja kilpailutilanneselvityksen. Hän suunnittelee voimavarojen, kuten rahoituksen, henkilöstön, toimitilojen jne. käytön. Opiskelija ottaa huomioon henkilöstömenot kokonaisuudes- saan tuotteen kannattavuuslaskentaa varten, jolloin hän laskee suunni- tellun toiminnan edellyttämät palkat. Hän hinnoittelee tuotteet tai pal- velun, tekee rahoitussuunnitelman, kassa- ja tulosbudjetin sekä ennakoi- van taseen. Opiskelija valitsee tarkoituksenmukaisen yritysmuodon, jol- loin hän ottaa huomioon muun muassa verotuksen, vastuut ja viran- omaisten vaatimukset. Opiskelija laatii liiketoimintasuunnitelman.
Näyttöympäristönä voi olla mikä tahansa organisaatio, jossa on mahdollista tehdä liiketalouden ja hallinnon perustehtäviä: myydä, palvella asiakasta, hoi- taa taloushallinnon tehtäviä ja tehdä toimistotöitä. Esimerkkejä näyttöympä- ristöstä ovat esimerkiksi myymälä, toimisto, varasto, kirjasto tai virasto, jossa on mahdollista palvella sisäisiä tai ulkoisia asiakkaita, toimia tuotteen tai pal- velun logistiikkaprosessissa ja käyttää toimistotekniikkaa ja työvälineohjelmia sekä tuottaa ja arkistoida asiakirjoja. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttö- aineisto, liiketalouden perustutkinto 2006, 7.). Käytännössä asiakaspalvelun osanäyttö toteutetaan työpaikoilla työssäoppimisjakson aikana ja liiketoimin- tasuunnitelman laadinnan osanäyttö oppilaitosympäristössä, jossa opiskelijat laativat liiketoimintasuunnitelman.
3.3 Työoikeus näytöissä
Työoikeuden opintojakson nykytilaa on kuvattu seuraavassa sisällön ja tavoit- teiden kautta;
Työoikeus 1 ov.
Sisältö ja tavoite
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee työsuhteeseen liittyvät oi- keudet ja velvollisuudet. Työoikeuden opintojakson sisältö koostuu pääosin neljästä eri laista; työsopimuslaista, työaikalaista, vuosilomalaista ja työehto- sopimuslaista. Seuraavassa on kirjoitettu kunkin lain pääasiat. Keskeisen sisäl- lön määrittelyssä olen käyttänyt lähteenä Paanetojan (2002) teosta Työoikeus tutuksi.
Työsopimuslain keskeinen sisältö:
- Työsopimuksen määrittely
- Työsopimuksen muoto ja kesto, koeaika - Työnantajan velvollisuudet:
o Yleisvelvoite
o Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu o Työturvallisuus
o Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista o Muut työnantajan velvollisuudet - Työntekijän velvollisuudet
o Yleisvelvoite o Työturvallisuus o Kilpaileva toiminta - Perhevapaat
- Lomauttaminen
- Työsopimuksen päättäminen - Irtisanomisperusteet
- Työsopimuksen purkaminen
- Työsopimuksen päättämismenettely
- Muut työsopimukseen liittyvät yksittäiset asiat
Työaikalaki:
- Työaikalain tarkoitus ja soveltamisala - Työaika ja varallaoloaika
- Säännöllinen työaika, liukuva/lyhennetty työaika - Lisä-, yli- ja hätätyö
- Yö- ja vuorotyö
- Lepoajat ja sunnuntaityö - Työaika-asiakirjat
- Muut työaikalain säännökset
Vuosilomalaki: - Vuosilomalain sisältö ja soveltamisala - Vuosiloman pituus
- Vuosilomapalkka - Lomakorvaus
- Vuosiloman antaminen
- Muut vuosilomaa koskevat säädökset
Työehtosopimuslaki: - Työehtosopimuksen määritelmä ja osapuolet - Työehtosopimuksen sitovuus
- Työehtosopimus vs. muut säädökset
Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston (2006, 10.) mukaan työturvalli- suuden osalta on kirjattu seuraavat kriteerit: T1-tasolla edellytetään, että opis- kelija noudattaa alansa työturvallisuusohjeita esimerkiksi asiakaspalvelutilan- teissa ja toimiessaan työyhteisön jäsenenä. H3-tason kriteereissä edellytetään, että opiskelija tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä, noudattaa työturvallisuusohjeita esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa, ja huolehtii omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteis- sa. K5-tason edellytys on se, että opiskelija tunnistaa työhön ja työympäris- töön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä, kehittää työyhteisönsä työturvallisuut-
ta kehittämällä omia työkäytäntöjään ja työympäristöään, huolehtii omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa ja opastaa muita toimimaan turvallisesti toimiessaan työyhteisönsä jäsenenä työyhteisön ta- voitteiden mukaisesti.
Lisäksi työn perustana olevan tiedon hallinnan- arviointikohteen kriteereissä on H3-tasolla vaatimus, että opiskelija toimii työsuhdetta koskevia normeja noudattaen. K5-tasolle vaaditaan, että opiskelija toimii työsuhdetta koskevia normeja noudattaen ja tuntee työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuu- det. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, liiketalouden perustut- kinto 2006, 12.)
3.3.1 Asiakaspalveluprosessin osanäyttö
Asiakaspalveluprosessin osanäyttö toteutetaan työssäoppimisjakson yhtey- dessä työpaikoilla. Valtaosa opiskelijoista suorittaa työssäoppimisjakson kau- pan alan työpaikoissa myyjän työtä tehden. Pieni osa opiskelijoista päätyy erilaisiin toimistotöihin kuten tilitoimistoon tai verotoimistoon. Työssäoppi- mispaikassa opiskelijan pitää siis pystyä tekemään joko asiakaspalvelu- tai toimistotyötehtäviä. Asiakkaat voivat olla joko organisaation ulkoisia tai sisäi- siä asiakkaita. Jakson pituus on 6 viikkoa ja se on useimmilla opiskelijoilla ensimmäinen työkokemus, joten se painottuu työelämän perusteiden opette- luun eikä niinkään esimerkiksi asiakaspalvelutaitojen hiomiseen.
Olen koonnut seuraavaan niitä keskeisiä työoikeudellisia asioita, jotka ilme- nevät useimmiten asiakaspalveluprosessin näytössä. Asiat pohjautuvat lähin- nä omaan muutaman vuoden kokemuksiin työssäoppimispaikoista sekä työ- elämän edustajien näkemyksiin.
T1-tason arviointikriteerit: Opiskelija noudattaa kaupan alan työturvallisuus- ohjeita eri tilanteissa. Opiskelijan on siten perehdyttävä työpaikan työturvalli- suutta käsittelevään ohjeistukseen. Käytännössä opiskelijan on tiedettävä mi- ten toimia esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa, jossa häntä uhkaa vaara asi- akkaan puolelta. Myös ns. hyllytystyössä opiskelijan on tunnettava oikeat työmenetelmät, ettei työturvallisuus vaarannu.
H3-tason kriteerit: Opiskelijan on toimittava työsuhdetta koskevia normeja noudattaen. Käytännössä T1-kriteerien on täytyttävä ja lisäksi opiskelijan on noudatettava työaikoja. Opiskelija ei saa käyttää hyväkseen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Opiskelija tietää kuinka toimia sairaustapauksissa.
Opiskelijan on tunnettava oikeutensa esimerkiksi työpäivän taukojen osalta.
K5-tason kriteerit: Sama kuin H3-tason kriteerit.
3.3.2 Liiketoimintasuunnitelman laadinnan osanäyttö
Kansallisen näyttöaineiston (2006, 10, 12.) työoikeuteen kuuluvat arviointi- kohteet– ja kriteerit koskevat lähinnä asiakaspalvelun näyttöä. Poikkeuksen tekee vain työn perustana olevan tiedon hallinnan K5-tason kriteeri; opiskelija tuntee työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
Se keskeinen osaaminen työsuhteen oikeuksista ja velvollisuuksista, josta opiskelija tekee liiketoimintasuunnitelmaan selvityksen, sisältää tulkintani mukaan mm. seuraavia asioita, mukaellen teosta Perehdy Pykäliin, Kivelä- Nordell, 2003.:
- Työnantajan yleisvelvoite, syrjintäkielto, tasapuo- linen kohtelu, työturvallisuusvelvoite ja selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.
- Työntekijän yleiset velvoitteet työturvallisuudes- ta, kilpailevasta toiminnasta ja liike- ja ammat- tisalaisuuksista.
- Perhevapaat
- Työsuhteen irtisanominen ja purkaminen
- Työaikaan liittyvät keskeiset asiat kuten säännöl- linen työaika, ylityö, sunnuntaityö ja lepoajat.
- Vuosiloman pituus, ansainta, palkkaus ja pitämi- nen
- Työehtosopimuksen perusasiat, kaupan alan TES.
3.4 Sopimusoikeus näytöissä
Sopimusoikeuden opintojakson sisältö, laajuus ja tavoitteet on määritelty tällä hetkellä opinto-oppaassamme seuraavasti:
Sopimusoikeus 1 ov.
Sisältö ja tavoite: Opintojakson tavoite on, että opiskelija tuntee sopimuksen tekemiseen ja kaupankäyntiin liittyvät säädökset. Sisältönä on laki varalli- suusoikeudellisista oikeustoimista, laki osamaksukaupasta, kauppalaki ja ku- luttajansuojalaki. Lakien pääsisällöt ovat seuraavat:
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista:
- Sopimuksen tekeminen - Valtuutus
- Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu
Laki osamaksukaupasta
- Osamaksukaupan määritelmä ja tekeminen - Takaisinottooikeus
- Omistusoikeuden siirtyminen
Kauppalaki: - Lain soveltamisala - Tavaran luovutus - Vaaranvastuu tavarasta - Tavaran ominaisuudet
- Seuraamukset tavaran luovutuksen viivästymises- tä
- Tavaran virheen seuraamukset - Sopimusrikkomukset seuraukset - Ostajan velvollisuudet
- Kaupan purku
- Vahingonkorvauksen määrä
Kuluttajansuojalaki
- Kuluttajasuoja yleisesti - Sopimusehtojen sääntely
- Sopimuksen sovittelu ja tulkinta - Kuluttajankauppa
- Koti- ja etämyynti - Kulutusluotot
- Kuluttajapalvelussopimukset
Myös sopimusoikeuden osalta opiskelijat näyttävät opintojakson keskeistä ammatillista osaamista molemmissa osanäytöissä, sekä oppilaitosympäristös-
sä näytettävässä liiketoimintasuunnitelman laadinnan että työpaikalla tapah- tuvassa asiakaspalveluprosessin osanäytössä.
Sopimusoikeuden osalta näytöissä arvioinnin kohteena on työn perustana olevan tiedon hallinta ja kaikissa arviointikriteereissä T1-K5 on sama vaade;
opiskelija soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lain- säädäntöä. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, liiketalouden pe- rustutkinto 2006, 10.)
Lisäksi yhteisissä painotuksissa on kuluttajaosaamisen osalta T1-H3-tason kriteerinä, että opiskelija soveltaa myyntitilanteessa keskeistä tuotteita ja pal- veluita koskevaa lainsäädäntöä. K5-tason kriteeri on, että opiskelija soveltaa tavaroita ja palveluita koskevia määräyksiä, esimerkiksi kuluttajansuojalakia.
(Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, liiketalouden perustutkinto 2006, 14.)
3.4.1 Asiakaspalveluprosessin osanäyttö
Sopimusoikeuteen liittyvä asiakaspalveluprosessin osanäyttö toteutetaan luonnollisesti saman työssäoppimisjakson yhteydessä, jossa työoikeuteen liit- tyvät asiat näytetään. Olen kirjannut seuraavassa arviointikriteereittäin niitä käytännön asioita, joita opiskelija näyttää keskeisenä ammatillisena osaamise- na. T1-H3-tason kriteerit ovat samat näyttöaineistossa. K5-kriteeriä on mieles- täni tulkittava niin, että opiskelijan on osattava soveltaa muutakin kuin kes- keisintä tavaroita ja palveluita koskevia määräyksiä.
T1-H3-taso: Opiskelija ymmärtää myyntitilanteessa kauppasopimuksen syn- tymisen, sen sitovuuden ja vaaranvastuun siirtymisen. Opiskelija tuntee mah-
dolliset erityissopimukset kuten esimerkiksi kanta-asiakassopimukset. Opis- kelija tietää tuotteiden takuuasioista.
K5-taso: Opiskelija soveltaa asiakaspalvelutyössään myös erikoisempia ja harvinaisempia tavaroita ja palveluita koskevia määräyksiä kuten esimerkiksi tuoteturvallisuuslakia.
3.4.2 Liiketoimintasuunnitelman laadinnan osanäyttö
Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston (2006, 10.) mukaan sopimus- oikeuden arviointikriteerit löytyvät työn perustana olevan tiedon hallinnan osa-alueelta, jossa T1-K5-tason kriteerit ovat samat; opiskelija soveltaa kes- keistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevia lainsäädäntöä. Kuluttaja- osaaminen sopimusoikeuden kohdalla kuulunee asiakaspalveluprosessin näyttöön.
Liiketoimintasuunnitelman laadinnan osanäytössä opiskelija laatii siis liike- toimintasuunnitelman oppilaitosympäristössä ja osanäyttö rakennetaan teh- tävän liiketoimintasuunnitelman sisään. Sopimusoikeuden osalta arviointikri- teerit ovat samat kaikilla tasoilla. Olen koonnut seuraavaan niitä keskeisiä sopimusoikeudellisia asioita (sopimuksia), joita tässä näytössä opiskelijan esimerkiksi tulisi näyttää keskeisenä osaamisenaan.
Osana liiketoimintasuunnitelmaa opiskelijan on laadittava lukuisia sopimuk- sia eri sidosryhmien kanssa liiketoimintasuunnitelmassa olevan case-
yrityksen nimissä. Yritys solmii rahoittajien kanssa esimerkiksi erilaisia rahoi- tus- tai leasingsopimuksia. Opiskelija perehtyy tällöin vakiosopimuksiin. Ca- se-yrityksen on myös otettava erilaisia vakuutuksia osana riskienhallintaansa.
Pakollisia vakuutuksia ovat yrityksen vakuutus, joka voi sisältää toiminnan
vastuuvakuutuksen ja kiinteistön/irtaimiston vakuutuksen. Muut laadittavat vakuutussopimukset voivat koskea eläkkeitä, tapaturmia, työttömyysturvaa jne. Myös vakuutussopimukset sisältävät useimmiten vakioehtoja. Opiskelija perehtyy vakioehtojen problematiikkaan.
Tavarantoimittajien kanssa voidaan laatia tavanomaisia kauppasopimuksia, jotka sisältävät tietämystä sopimuksen syntymiseen liittyvistä seikoista. En- nen sopimusta osapuolet tekevät tarjouksia, joihin vastaamalla ja sopimus- neuvotteluiden myötä sopimus yleensä syntyy. Olennaista on kiinnittää huo- miota sopimuksen sitovuuteen niissä tilanteissa, joissa tarjoukseen vastataan myöhässä, muutetuin ehdoin tai vaikenemalla. Tavarantoimittajien kanssa saatetaan laatia aie- tai esisopimuksia.
Yrityksen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat asiakkaat, mutta kuluttaja- osaaminen näytetään sopimusoikeuden kohdalla asiakaspalveluprosessin osanäytössä. Yrityksen oman henkilöstön kanssa se laatii esimerkiksi työso- pimuksia ja opiskelija oppii mm. määräaikaisille sopimuksille tyypillisiä piir- teitä.
Liiketoimintasuunnitelman case-yrityksen on myös joko vuokrattava tai ostet- tava toimitilat. Opiskelija laatii esimerkiksi vuokrasopimuksen tai kiinteistön kauppasopimuksen. Opiskelijan on tällöin tunnettava sopimuksen muotoon liittyvät sopimusoikeudelliset erityispiirteet.
Verohallinnon kanssa yritys tekee yhteistyötä vähintään verotuksen perustana olevan veroilmoituksen muodossa, mutta usein yritys asioi verottajan kanssa myös arvonlisävero-, kiinteistövero-, työnantajasuoritusasioissa.
Yrityksen perustamisvaiheessa sen perustajat täyttävät perustamisasiakirjat.
Opiskelijan oppii muun muassa sopimuksen sitovuuteen ja sopimuspakkoon liittyviä asioita yrityksen perustamisen kautta.
Useat yritykset tekevät erilaisia sopimuksia myös edellä mainitsemattomien tahojen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi tilitoimisto (esimerkiksi sopimus talo- ushallinnon palveluiden ulkoistamisesta), franchisingantaja (franchise- sopimukset) ja Kansaneläkelaitos.
4 YHTEENVETO
Liiketalouden perustutkinnon kansallinen näyttöaineisto on vain tukimateri- aalia näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näyttöjä ollaan vasta otta- massa käyttöön ammatillisen toisen asteen kaupan alan koulutuksessa. Kui- tenkin nyt jo on nähtävillä se mikä selvisi kehittämishanketyön aikana, että näyttöaineistoa voidaan tulkita monella tavalla. Jyväskylän ammattiopiston, Kauppaoppilaitoksen tulkinta on ollut se, että näyttöaineisto sisältää ainoas- taan keskeistä ammatillista osaamista koskevaa materiaalia. Toisin sanoen kaikki näyttöaineistossa luettelut arvioinnin kohteet pyritään myös näyttä- mään. Tämä lähtökohta näkyi myös kehittämishankkeessani.
Kehittämishankkeeni pääpaino oikeastaan siirtyi suunnitellusta organisaation kehittämisestä omaan pedagogisen osaamisen kehittämiseen kehittämishan- keprosessin aikana. Aluksi perehdyin ammattiosaamisen näyttöjen perustei- siin kuten niiden taustoihin, tarpeisiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arvioin- tiin. Seuraavaksi perehdyin liiketalouden perustutkinnon näyttöaineistoon ja erityisesti sen liiketalous- ja hallinto-opintokokonaisuuden näyttöaineistoon.
Kun aloin tutkia sitä, mitä työoikeus- ja sopimusoikeus-opintokokonaisuudet ovat käytännön osaamisena, vastaan tuli paljon kysymyksiä. Toisaalta em.
juridiset asiat ovat keskeisiä elementtejä merkonomin tutkinnon osaamisaluei- ta ajatellen, mutta aivan toinen asia on se, että miten juridista osaamista pysty- tään ilmentämään niin selkeästi ja kattavasti, että se voidaan luotettavasti ar- vioida ammattiosaamisen näytöissä. Ongelmana juridisen osaamisen näyttä- misessä on yksinkertaisesti se, että työn perustana olevan tiedon hallinnan- arviointikriteerin näyttäminen vaatii paljon soveltamista ja tulkintaa. Esimer- kiksi työtehtävän hallinnan osaamista on luonnollisesti helpompi mitata, kos- ka kriteerit ovat konkreettisia. Kaiken kaikkiaan kehittämishankkeen aikana minulle on muodostunut se käsitys, että juridisia aiheita on vaikea näyttää
riittävän kattavasti ja aidossa työelämäympäristössä. Tämä johtaa oppilaitos- näyttöjen käyttämiseen, joka ei ole näyttöjen perusidean toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaista.
Kehittämishankkeen yksi tavoite oli tutkia, miten työoikeuden ja sopimusoi- keuden keskeinen näytettävä osaaminen jakaantuu eri osanäyttöjen kesken.
Jako oli suhteellisen helppo löytää, koska lähtökohtana pidin työelämässä suoritettavien näyttöjen ensisijaisuutta. Kaikki se keskeinen osaaminen, jota ei voida työpaikoilla näyttää, suoritetaan oppilaitoksessa liiketoimintasuunni- telman laadinnan osanäytössä.
Hankkeeni aikana selvisi myös se, että eri kauppaoppilaitokset soveltavat eri lailla kansallista näyttöaineistoa. Joissakin oppilaitoksissa näyttöaineistoa tul- kitaan siten, että näyttöaineistosta otetaan vain keskeisiksi tulkittavat asiat näytettäviksi eikä koko näyttöaineistoa. Tässä tulkinnassa on tietysti se vaara, että näytöt voivat kutistua hyvinkin suppeiksi ja näyttöjen alkuperäinen funk- tio jää toteutumatta. Toisaalta meidän oppilaitoksessamme käytetty tulkinta näyttöaineistosta, jossa kaikki aineistossa olevat asiat näytetään, johtaa ns.
pakkonäyttöihin, joita ei voida toteuttaa työpaikoilla vaan ne suoritetaan op- pilaitosympäristössä. Uskon, että muutaman vuoden näyttökokemusten kaut- ta näyttöihin liittyvät käytännöt ja tulkinnat yhtenäistyvät ja vakiintuvat. Tä- mä olisi tärkeä asia eri oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden tasa-arvon ja kansallisten oppimistulosten arvioinnin näkökulmasta.
LÄHTEET
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006. Vantaa: Opetushallitus. Dark Oy.
Intranet, Jyväskylän ammattiopisto, 20.4.2007.
Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, liiketalouden perustutkinto 2006, Opetushallitus.
Kivelä, Heikki ja Nordell, Reijo. Perehdy pykäliin. 2003. Porvoo. WS Bookwell Oy.
Paanetoja, Jaana. 2002. Työoikeus tutuksi. Helsinki. Edita Prima Oy.
Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä 2005. Opetusministeriö.
