Jani Murto
Allianssi korjausrakentamisessa – tuotannon haasteet ja mahdollisuudet
Metropolia Ammattikorkeakoulu Rakennusmestari (AMK)
Rakennusalan työnjohto Mestarityö
31.3.2020
Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
Jani Murto
Allianssi korjausrakentamisessa – tuotannon haasteet ja mahdollisuudet 65 sivua + 2 liitettä
31.3.2020
Tutkinto Rakennusmestari (AMK)
Tutkinto-ohjelma Rakennusalan työnjohto Ammatillinen pääaine Talonrakennus
Ohjaajat Työpäällikkö Sonja Laiho
Tutkintovastaava, lehtori Jouni Ruotsalainen
Rakennusalalla on pitkään toimittu samalla tavalla. Rakentamisessa noudatetaan alalle va- kiintuneita sopimuksia ja käytäntöjä. Perinteiset urakointimuodot johtavat usein vastakkain asetelmaan urakoitsijoiden ja tilaajan välillä, varsinkin kalliiden ja monimutkaisien projek- tien osalta. Korjausrakentamisen vaikeus on alan heikko tuottavuus, kustannusylitykset sekä erimielisyydet.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin allianssia korjausrakentamisen toteutusmuotona sekä sii- hen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen kohteena oli korjausrakennushanke Helsingissä, jonka toteutus tehtiin allianssihankkeena. Tutkimuksessa kerättiin tietoa alli- anssista yleisellä tasolla sekä haastateltiin allianssin jäseniä hankeen toteutumisesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää aiheita, jotka koettiin haastaviksi ja nostaa esiin mahdollisuuksiksi mielletyt osa-alueet. Tutkimus pohjautui jäsenille pidettyyn kyselyyn, jossa henkilöitä pyydettiin arvioimaan allianssia henkilökohtaisella tasolla.
Tutkimuksen tuloksena esiin nousi ongelmallisiksi koetut aiheet sekä syntyi käsitys allians- sin jäsenien kokemuksista. Tutkimuksessa nousi esiin myös positiivisena koetut asiat sekä yhteistyön ja luottamuksen merkitys osana allianssiyhteisöä. Tutkimustuloksista lukija pys- tyy saamaan käsityksen allianssin toteutusvaiheesta ja henkilöiden omakohtaisista koke- muksista koskien hankeen haasteita ja mahdollisuuksia.
Avainsanat Allianssimalli, korjausrakentaminen, yhteistyö
Author Title
Number of Pages Date
Jani Murto
Alliance in Renovation – Challenges and Possibilities in Produc- tion
65 pages +2 appendices 31 March 2020
Degree Bachelor of Construction Site Management Degree Programme Construction Site Management
Professional Major Building Construction
Instructors Sonja Laiho, Project Manager
Jouni Ruotsalainen, Senior Lecturer, Head of Degree Pro- gramme
The construction industry has long been doing the same. The construction follows estab- lished conventions and practices in the industry. Traditional forms of contracting often lead to confrontation between contractors and the client, especially in expensive and complex projects. The difficulty of renovation is poor productivity in the industry, cost overruns and disagreements.
This thesis explores alliance as a production form of renovation, and the challenges and possibilities associated with this. The subject of the study was a renovation project in Hel- sinki, which was implemented as an alliance project. The study collected information about the alliance at a general level and interviewed alliance members about the project. The purpose of this thesis was to find issues that were considered challenging and highlight ar- eas that were perceived as possibilities. The study was based on a survey sent to alliance members asking them to rate the alliance on a personal level.
As a result of the study, issues that were perceived as problematic were raised and an un- derstanding of the experiences of the alliance members emerged. The study also high- lighted positive issues and the importance of cooperation and trust as part of the alliance community. The research results will give the reader an insight into the implementation phase of the alliance and the individuals' own experiences of project challenges and possi- bilities.
Keywords Alliance, renovation, cooperation
Sisällys
Lyhenteet
1 Johdanto 1
1.1 Työn taustat ja tavoitteet 1
1.2 Työn ja tutkimuksen rajaukset 2
1.3 Keskeiset käsitteet 2
1.4 Tutkimuskohde 5
1.5 Menetelmät 9
2 Allianssi toteutusmuotona 12
2.1 Allianssin pääpiirteet 12
2.2 Periaate 14
2.3 Allianssihankkeen vaiheet 16
2.4 Allianssihankkeen keskeiset erot perinteisiin urakkamuotoihin 17
2.4.1 Toteutusmuotojen erot 18
2.4.2 Arvoa rahalle 19
2.4.3 Kaupallinen malli 19
2.4.4 Hankkeen parhaaksi-ajattelu 21
2.4.5 Jälkivastuu 22
2.5 Organisaatio ja päätöksentekoprosessi 22
2.5.1 Allianssiorganisaatio yleisesti 22
2.5.2 Allianssin johtoryhmä (AJR) 23
2.5.3 Allianssin projektiryhmä (APR) 24
2.5.4 Allianssin projektipäällikkö 25
3 Allianssi korjausrakentamisessa 27
3.1 Korjausrakentamisen haasteet 27
3.2 Toteutusmuodon merkitys 28
4 Tuotantovaiheen allianssi 29
4.1 Olosuhteet 29
4.2 Big Room 30
4.1 Perinteinen ajattelu 31
4.2 Ongelmakohtia 31
5 Tutkimus 32
5.1 Osapuolet 32
5.2 Näkemykset hankkeesta 37
5.3 Keskinäinen yhteistyö ja luottamus 38
5.4 Yhteistoiminta 43
5.5 Hankeen parhaaksi 46
6 Tulokset 49
6.1 Haasteet 49
6.2 Mahdollisuudet 51
7 Kehitysehdotukset 54
7.1 Kyselyyn perustuvat kehitysehdotukset 54
7.1.1 Tuotantovaiheen parantaminen 54
7.1.2 Yhteistyön parantaminen 55
7.1.3 Muutosehdotukset 56
7.2 Haastatteluihin perustuvat kehitysehdotukset 57
7.2.1 Haasteet 57
7.2.2 Mahdollisuudet 59
7.2.3 Hankkeen tilanne 60
8 Yhteenveto 61
9 Pohdinta 62
Lähteet 64
Liitteet
Liite 1. UK16-20 Allianssin kyselykaavake Liite 2. UK16-20 Allianssin haastattelulomake
Lyhenteet
AJR Allianssin johtoryhmä
APR Allianssin projektinjohtoryhmä IPT Integroitu projektitoteutus IVKH Ilmanvaihtokonehuone
KAS Kehitysvaiheen allianssisopimus
KSE Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KVR Kokonaisvastuurakentaminen
PP Projektipäällikkö RKO Rakennuttajakonsultti
TAS Toteutusvaiheen allianssisopimus
UK16-20 KOy Helsingin Uudenmaankatu 16-20 allianssi VTJ Vastaava työnjohtaja
YSE Rakennusalan Yleiset sopimusehdot (1998)
1 Johdanto
1.1 Työn taustat ja tavoitteet
Allianssimalli on yleistynyt rakentamisen toteutusmuotona Suomessa vuodesta 2010 al- kaen. Lyhyessä ajassa Suomesta on noussut yksi maailman johtavimmista allianssi- hankkeiden toteuttajista suhteessa markkinoiden kokoon. Loppuunsaatettuja tai käyn- nissä olevia hankkeita on noin viisikymmentä ja näiden yhteisarvo noin 5 miljardia euroa.
[1.]
Tämän mestarityön tarkoituksena on tutkia yhtä korjausrakentamisen allianssihanketta sekä arvioida toteutusvaiheen ongelmia ja onnistumisia haastattelemalla hankkeen osa- puolia ja toteutusvaiheessa mukana olleita henkilöitä. Kyselyt ja haastattelut ajoitettiin toteutuksen puoliväliin, jotta kokemuksia voitaisiin tutkimuksen kautta hyödyntää ja niistä tehtyjä päätelmiä testata korjausrakennushankkeen seuraavassa vaiheessa. Tässä mestarityössä ei kuitenkaan käydä läpi testausvaiheen tuloksia vaan niiden analysointi toteutetaan korjausrakennushankkeen loppuvaiheessa vuonna 2021.
Olen ollut mukana allianssimuotoisessa korjausrakennushankkeessa TAS-vaiheen (To- teutusvaiheen allianssisopimus) alusta pitäen ja toiminut mukana toteuttavana osapuo- lena työnjohtajan roolissa. Samalla olen osallistunut muun muassa Big Room-toimintaan ja työpajoihin. Allianssihankeen toteutusvaihe on mielenkiintoinen ja haastava lopputyön ja tutkimuksen aihe moneltakin osin. Toteutusmuoto oli minulle uusi kokemus ja urakan yhteisvastuullisuus aluksi hämmentävää. Haastetta lisäsi myös omaan tutkimukseen liit- tyvien lähteiden vähäinen määrä. Allianssin kehitysvaiheesta ja sopimusmuodoista on paljonkin tutkittua tietoa ja kirjallisuutta. Tutkimukseni keskiössä ovat kuitenkin toteutus- vaiheen kokemukset, mutta niistä oli vain vähän lähteitä käytettävissä. Allianssihankkeita on toteutettu menestyksekkäästi aiemminkin, ja kokemukset pääosin positiivisia, mutta suunnitelman ja tuloksen välissä oli harmaa alue. Miten lopputulokseen päästiin? Mitä keinoja käytettiin ja kuinka tehokkaasti? Voisiko asioita tehdä vielä paremmin? Mitä su- denkuoppia tulisi välttää?
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on etsiä vastauksia ja mahdollisesti soveltuvia ratkai- suja seuraaviin kysymyksiin:
Mikä allianssin tuotantovaiheessa on haastavaa?
Millaisia mahdollisuuksia allianssin tuotantovaihe luo?
Tavoitteena oli löytää ja tunnistaa allianssihankkeen tuotantovaiheeseen liittyviä ongel- makohtia ja luoda näihin konkreettisia kehitysajatuksia. Tavoitteena oli rakentaa pohjaa uusille hankkeille sekä tuoda esiin kokemuksen kautta tullutta tietotaitoa, jota voidaan hyödyntää uusissa projekteissa. Yhtenä tavoitteena oli myös tunnistaa ne toteutusvai- heen kohdat, jotka koetaan positiivisina ja merkittävinä rakennushankkeen läpiviennissä.
1.2 Työn ja tutkimuksen rajaukset
Tutkimus rajautuu koskemaan vain korjausrakentamista eikä uudisrakentamisen allians- sihankkeisiin paneuduta tai oteta niihin kantaa kuin mahdollisien viittauksien kautta. Ul- kopuolelle rajautuvat myös kehitysvaiheen allianssinmalli ja siihen liittyvät toimet. Tutki- muksessa ei myöskään tarkastella hankeen kustannuksia suhteessa muihin toteutus- tai urakointimuotoihin kuin korkeintaan yksittäisinä viittauksina.
Tutkimuksessa esitellään allianssin pääpiirteet, periaate sekä vertailua perinteisiin ura- kointimuotoihin mutta vain pinnallisesti. Tutkimus on keskittynyt nimettyyn korjausraken- nushankkeeseen, sen toteutukseen sekä hankkeessa mukana olleisiin toimihenkilöihin.
Vertailua muihin vastaavantyyppisiin hankkeisiin ei ole tehty kuin esimerkinomaisesti.
1.3 Keskeiset käsitteet
Tässä kohdassa esitetään allianssiin liittyviä käsitteitä, jotka helpottavat lukijaa ymmär- tämään kunkin aiheen asiasisältöä. Käsite allianssi tarkoittaa eri asioita eri konteks- teissa. Tässä työssä käsite viittaa kuitenkin nimenomaan projektiallianssiin (ks. luku 2).
Allianssi Valtiollinen, aatteellinen, kaupallinen tai muu yhteenliittymä. Tässä tutkimuksessa Allianssi on KOy Uudenmaankatu 16-20 taloteknisen pe- rusparannuksen suunnittelusta ja toteuttami- sesta vastaava projektin osapuolten muodos- tama allianssiorganisaatio, joka yhteisillä kehi- tys- ja toteutusvaiheen allianssisopimuksilla vastaa projektin toteutuksesta.
Allianssimalli Tilaajan ja yhden tai useamman osapuolen muodostama yhteistyöperusteinen toteutus- muotosopimus.
Allianssin johtoryhmä Allianssin ylintä päätäntävaltaa käyttävä osa.
Koostuu allianssin sopimusosapuolten jäse- nistä, joilla on mandaatti käyttää päätäntävaltaa organisaatiossa ja hankkeessa.
Allianssin kehitysvaihe Allianssin kehitysvaiheessa on määritetty alli- anssin toteutusvaiheen taloudelliset ja tekniset tavoitteet sekä suunnitelma projektin toteutta- misesta.
Allianssin projektiryhmä Hoitaa päivittäisen hankkeen johtamisen ja hal- linnon. Puheenjohtajana toimii projektipäällikkö, joka raportoi johtoryhmälle. Koostuu allianssin osapuolten avainhenkilöistä.
Allianssin toteutusvaihe Tilaajan päätöksellä aloitetaan hankkeen ra- kennustyöt ja hankinnat. Varsinainen rakenta- misen vaihe, joka sisältää jälkivastuuvaiheen.
Arvoa rahalle Tavoite suunnitella ja toteuttaa tilaajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla arvoa tuottava ratkaisu.
Avaintulosalue Allianssin osapuolten sopimat avaintavoitteet, jotka ovat osa allianssin kannustinjärjestelmää.
Big Room Hankkeen osapuolten edustajat työskentelevät
yhteisessä työtilassa. Big Room-toimintaa osal- listuvat pääasiassa allianssin osapuolet sekä ulkopuoliset asiantuntijat.
Hankkeen parhaaksi Periaate tarkoittaa toimintatapaa, päätöksiä ja ratkaisuja, jotka ovat yhdenmukaisia allianssin peruskirjan periaatteiden kanssa ja joilla var- mistetaan osapuolten kannalta paras lopputu- los projektille.
Kannustinjärjestelmä Allianssin kannustinjärjestelmä, jonka pohjalta osapuolet saavat bonuksia tai sanktiota. Järjes- telmä on määritelty tarkemmin Kaupallinen malli -asiakirjassa.
Kaupallinen malli Asiakirjassa on kuvattu allianssin kaupalliset perusteet.
Kehitysvaiheen allianssisopimus Sopimus, jossa osapuolet ovat sopineet allians- sin kehitysvaiheesta. Käytetään lyhennettä KAS.
Korvattavat kustannukset Allianssin töiden suorat kustannukset (mukaan lukien virheet, korjaukset ja turhat yritykset) ja hankekohtaiset yleiskustannukset, jotka korva- taan todellisten tarkastettujen kustannusten mukaisesti ja on liitetty kaupallisen mallin liit- teeksi.
Open Book (Avoimet kirjat) Allianssin periaate, jossa hankkeeseen liittyvät kustannukset sekä palkkiot ovat kaikkien osa- puolten nähtävissä.
Palveluntuottaja Allianssissa palveluja ja urakoita toteuttava yk- sittäinen yritys.
Projektipäällikkö Allianssin projektiryhmää johtava ja päivittäistä toimintaa ohjaava projektiryhmän jäsen. Osal- listuu projektin johtoryhmän kokouksiin mutta ei ole johtoryhmän jäsen.
Päätoteuttaja Allianssin osapuoli, joka on nimetty toteutusvai- heen allianssisopimuksessa projektin toteutus- vaiheen päätoteuttajaksi ja joka vastaa työ- maan johtovelvollisuuksista sekä lainsäädän- nön mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista.
Tavoitekustannus Projektin kehitysvaiheessa allianssin asettama projektin toteutuksen kustannustavoite.
Tilaaja Tilaaja toimii allianssin osapuolena tai asiak- kaana, joka on hankkinut palveluntuottajan to- teuttamaan projektin.
Toteutusvaiheen allianssisopimus Allianssin toteutusvaiheen sekä takuuajan sopi- mus, joka käynnistää varsinaisen rakentamis- vaiheen. Käytetään lyhennettä TAS.
1.4 Tutkimuskohde
Työni tutkimuskohteena toimi Uudenmaankatu 16-20 allianssiurakka Helsingissä Uu- denmaakadun ja Annankadun kulmassa sijaitsevassa toimitilakiinteistössä. Kyseessä on vuonna 1968 rakennettu toimitila, jossa toteutettiin talotekninen perusparannus koskien
koko kiinteistöä. Rakennus käsittää noin 20 000 bruttoneliömetriä toimistoja, liike- ja tek- nisiä sekä autopaikoitustiloja:
Parkkihallikerrokset K3-K1 (varastot, väestösuojan ja teknisiä tiloja) noin 10 000 m2 Maatasokerros (liiketilat.) noin 1850 m2
2.-5. kerros (toimistotiloja) noin 8000 m2
Vesikatto noin 2100 m2 sekä IV-konehuoneet noin 450 m2
KOy Helsingin Uudenmaankatu 16-20, tietomallikuva.
Kiinteistön korjaushanke ulottui laaja-alaisesti ja kattavasti kiinteistön teknisistä järjestel- mistä maatason lasijulkisivun ja pihakannen rakenteiden uusimiseen:
Parkkihallikerrokset K3-K1
teknisten järjestelmien uusiminen
keskitettyjen sosiaalitilojen rakentaminen
VSS-kriisiajan ilmastoinnin uusiminen
Maantasokerros
teknisten järjestelmien uusiminen osakasvastuurajaan asti
kaukojäähdytyksen tuominen tiloihin
WC-tilojen uusiminen sekä tekniikan uusimisesta aiheutuvat rakennustekniset työt
uudenmaankadun varren pihan pintarakenteiden uusiminen
maantasokerroksen lasijulkisivun uusiminen
pihakannen eristeiden uusiminen ja rampin kunnostus
Toimistokerrokset 2.- 5. krs.
purkutyöt betonipintaan saakka.
teknisten järjestelmien uusiminen
WC-tilojen ja tekniikkakuilujen uudelleen sijoittelu
rakennustekniset työt osakasvastuurajaan asti
julkisivuseinäliitosten tiivistäminen
Vesikatto ja IV-konehuoneet
teknisten järjestelmien uusiminen
yksi kokonaan uusi IV-konehuone, vanhojen konehuoneiden sisäpuolinen purku ja rakenteellinen vahvistaminen sekä hissikonehuoneiden purku
vesikaton eristeiden ja räystäiden uusiminen (myös vanhat IVKH:t)
IV-konehuoneen seinäpellitysten uusiminen
uusien kattoturvatuotteiden asennus
terassin rakennus 5. kerroksen katolle
Lisäksi koko kiinteistöön uusittiin hissit A-, B- ja C-portaisiin, yhteensä 5 kpl.
Tilaajana hankkeessa toimi KOy Helsingin Uudenmaakatu 16-20 ja päätoteuttajana Consti Korjausrakentaminen Oy. Taloteknisestä toteutuksesta vastasi Consti Talotek- niikka Oy ja LVIS- ja rakennesuunnittelusta Ramboll Oy sekä pääsuunnittelijana ja ark- kitehtina Arkkitehdit D4 Oy. Tilaajan rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimi Uuden- maan projektinjohtopalvelut Oy.
Tilaaja: KOy Helsingin Uudenmaankatu 16-20 Arkkitehti ja pääsuunnittelija: Arkkitehdit D4 Oy
Päätoteuttaja: Consti Korjausrakentaminen Oy
Talotekninen toteutus: Consti Talotekniikka Oy LVIS- ja rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Rakennuttajakonsultti ja valvoja: UPJ (Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy)
Edellä mainitut yritykset olivat myös allianssihankeen sopimuskumppanit, joiden vas- tuulla oli korjaushankeen toteutus tasavertaisina osapuolina.
Perusparannushanke alkoi tammikuussa vuonna 2018 KAS-vaiheella. Alussa määritet- tiin allianssin pelisäännöt ja tavoitteet. Hankeen alkuperäinen laajuus oli melko suppea ja kevään 2018 aikana allianssi toteutti laajan kiinteistön korjaustarvekartoituksen. Tar- kempi tutkimus kiinteistöstä ja sen käyttäjistä laajensi lopulta hanketta huomattavasti suuremmaksi kuin mistä alun perin oli lähdetty liikkeelle. Vuoden 2018 lopussa hanke- kehitysvaiheen aineisto ja kustannusrakenne olivat kasassa. Tilaajan päätöksenteko to- teutusvaiheen käynnistämistä varten. Tilaaja aloitti hankkeen käsittelyn omassa organi- saatiossaan tammikuussa 2019 ja hanke siirtyi TAS-vaiheeseen toukokuussa 2019.
Kiinteistön tekniset järjestelmät olivat suurelta osin alkuperäisiä ja käyttöiän puolesta elinkaarensa loppupuolella. Talotekniset järjestelmät ovat vanhentuneita ja kiinteistön käyttäjä- ja osakasmuutosten vuoksi tiloihin oli tehty ajan saatossa tila- ja laitemuutoksia, joita ei ollut yhteensovitettu kiinteistön muiden järjestelmien kanssa. Allianssihankkeen TAS-vaiheessa tehdyn kattavan selvityksen perusteella kiinteistöön suunniteltiin koko- naisvaltainen talotekninen perusparannus, jonka tarkoituksena oli korjata, uudistaa ja nykyaikaistaa kiinteistön talotekniset järjestelmät nykypäivän tasolle ja pitkälle tulevai- suuteen.
Kohteen lähtötietojen kartoitus, hankesuunnittelu, rakennuslupasuunnittelu, ns. yleis- suunnittelu sekä toteutuksen ajalliset, taloudelliset ja laadulliset raamit on määritelty Al- lianssin kehitysvaiheessa. Taloudelliset raamit on kuvattu ”Kaupallinen malli” – sopimus- asiakirjassa. Toteutuslaajuus sekä ajalliset ja toiminnan laadulliset raamit on määritetty projektisuunnitelmassa sekä lopputuotteen laadulliset raamit sopimussuunnitelmissa.
Allianssin toteutusvaiheen tarkoituksena on saattaa kehitysvaiheessa tehdyt päätökset ja suunnitelmat konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Hankkeen toteutusvaihe oli jaettu kahteen lohkoon (1 ja 2), joista ensimmäinen (1) alkoi kesäkuussa 2019. Lohkon 1 valmistuminen kesäkuussa 6/2020 ja lohkon 2 toteutus 8/2020-9/2021. Poikkeukselliseksi toteutusvaiheen teki se, että 1-lohkon ollessa työn alla oli 2-lohko käytössä kokoaikaisesti. Samoin maantason liiketilat sekä suurin osa parkkihallista oli kiinteistön osakkaiden käytössä. Tämä teki tuotannon läpiviennistä haastavampaa, kun samoissa tiloissa liikkui ja toimi myös urakkaan kuulumattomia hen- kilöitä ja ajoneuvoja. Eritystä huolellisuutta jouduttiin noudattamaan mitä tuli työmaa-alu- eiden rajauksiin, työturvallisuuteen, logistiikkaan sekä sähkön ja veden käyttökatkoksiin.
Tässä edesauttoi hyvä ennakkosuunnittelu, aktiivinen tiedottaminen sekä työvaiheiden ajoitus esimerkiksi kesälomakausien yhteyteen, jolloin käyttäjiä oli kiinteistössä vähem- män.
Kaikkia vaiheita ei kuitenkaan ollut mahdollista toteuttaa näin ja hankausta syntyi hetkit- täin. Rakennuksessa oli myös käytetty aikanaan melko paljon erilaisia tänä päivänä haitta-aineiksi luokiteltuja rakennusmateriaaleja, joiden purkaminen oli hidasta ja työ- lästä. Kiinteistössä oli tehty osana KAS-vaihetta kattava haitta-ainekartoitus mutta todel- liset määrät paljastuivat vasta purkutöiden edistyessä. Yhtenä merkittävänä osana alli- anssihanketta oli periaatteellinen päätös, jossa määriteltiin, että kaikki ne haitta-aineet, jotka oli mahdollista poistaa, tuli purkaa ja hävittää asianmukaisesti. Kiinteistöstä oli tar- koitus tehdä nykypäivän määräysten mukaisesti haitta-aineetonta.
1.5 Menetelmät
Tätä mestarityötä voidaan pitää soveltavana tutkimuksena, jossa jo toteutunutta tilan- netta ja lähtökotia arvioidaan ja havainnoidaan jälkikäteen. Tutkimus toteutettiin luomalla toteutusvaihetta koskeva kysymyskartasto (liite 1). Kysymyksiin kiteytettiin kyseistä han- ketta koskevat keskeiset seikat, joiden pohjalta haastateltava pystyi esittämään omakoh- taisen näkemyksensä allianssista urakkamuotona sekä toteutusvaiheen onnistumisista ja solmukohdista. Kysymykset kaikkiaan koskivat sekä suunnittelua, toteutusta että pro- jektin johtoa, jotta kokonaisuudesta saataisiin mahdollisimman kattava näkemys. Kuiten- kin kysymykset pystyttiin myös tarvittaessa rajaamaan koskemaan kunkin haastatelta- van omaa tehtävä- ja osaamisaluetta, jotta mahdollisia tehtäväkohtaisia ongelmakohtia voitaisiin tarkentaa.
Kyselyyn vastaaminen toteutettiin anonyymisti koska tavoitteena oli saada mahdollisim- man rehellinen näkemys hankkeen ongelmista. Kyselylomakkeeseen jätettiin haastatte- lupyyntökohta, mihin vastaaja pystyi jättämään oman nimensä, mikäli näin halusi. Näin vastaajan oli mahdollista tarkentaa omia vastauksiaan tai antaa haastattelun kautta lisä- tietoa kokemuksistaan hankkeessa. Kysymyskartasto käsitti yhteensä 27 kysymystä, jotka koskivat yhteistoimintaa, palaverikäytäntöjä, hankevertailua, tuotantoa, haasteita ja mahdollisuuksia sekä laadullisia tekijöitä. Kyselyn lisäksi haastateltiin hankkeen projek- tipäällikköä, vastaavaa työnjohtajaa sekä tilaajan konsulttia.
Kuvaus tutkimuksen etenemisestä.
Kyselyjen ja haastattelujen pohjalta muodostettiin kuhunkin aihealueeseen liittyviä yhtä- läisiä kokonaisuuksia asioista, jotka hankkeessa miellettiin haastaviksi tai ongelmalli-
siksi. Näitä aiheita lähestyttiin lisäkysymyksillä (liite 2), joilla pyrittiin eristämään ongel- man ydin ja löytää siihen soveltuvia ratkaisumalleja. Tapauksissa, joissa ongelmaa ei voitu helposti ratkaista esimerkiksi muuttamalla toimintatapaa tai jossa mahdollinen rat- kaisu olisi aiheuttanut muita ongelmia, pyrittiin ratkaisuvaihtoehtoja hahmottelemaan useampia.
Tutkimuksen laadullinen luotettavuus ei ole suoraan verrannollinen vastaavantyyppisiin tutkimuksiin ja tuloksia tulee käsitellä prosessina, jossa mielipiteet ja näkemykset voivat muuttua tapauksesta ja ajankohdasta riippuen. Vastausten ja tuloksien kertyessä pro- sessi on kaiken aikaa edennyt ja esiin nousseisiin ongelmiin on jo osin saatettu tarttua.
Siten kyselyihin kertyneet vastaukset voisivat myöhemmin olla erilaisia. Tulokset eivät ole yleistettävissä myöskään siksi, että tutkimus keskittyy vain yhteen hankkeeseen.
Tästä syystä tuloksia on syytä pitää enemmänkin suuntaa antavina.
2 Allianssi toteutusmuotona
2.1 Allianssin pääpiirteet
Allianssilla tarkoitetaan rakennushankkeen toteutusmuotosopimusta, jonka hankkee- seen ryhtyvä solmii yhdessä sopimuksen eri osapuolten (tilaaja, suunnittelijat, urakoitsi- jat, materiaalitoimittajat etc.) kanssa tarkoituksena jakaa ennakkoon sovitulla tavalla ris- kit ja hyödyt yhdessä kumppanien kanssa. [2, s. 57]
Projektiallianssiksi tai allianssiurakaksi kutsutaan yksittäistä hanketta tai projektia, jonka ympärille muodostetaan kumppanuuteen ja yhteiseen riskienjakoon perustuva allianssi- sopimus ja keskeisimmät palveluntuottajat suunnittelevat sekä rakentavat yhteisellä or- ganisaatiolla jakaen riskit ja hyödyt yhdessä. Projektiallianssista käytetään nimitystä al- lianssimalli ja kyseisellä mallilla toteutettavaa projektia tai hanketta kutsutaan allianssi- hankkeeksi. [3, s. 45]
Projektiallianssilla on kolme rakenteellista ja kolme yhteistoiminnallista tyyppipiirrettä [3, s. 47]:
Rakenteelliset piirteet
yhteinen sopimus
yhteinen organisaatio
hyötyjen ja riskien jakaminen
Yhteistoiminnalliset piirteet
luottamus
yhteistyö
sitoutuminen
Näiden piirteiden kautta allianssille muodostuu sille ominainen osapuolten tiedon ja kiin- teän yhteistyön tavoittelun periaate. [3, s. 47]
Mainitut rakenteelliset tyyppipiirteet ovat yksiselitteisiä ja ehdottomia ns. kovia ehtoja, joita ilman ei toteutusta voida kutsua allianssimuotoiseksi. Myös yhteistoiminnalliset piir- teet kuuluvat allianssiurakan ominaispiirteisiin mutta niiden luonne tekee niistä vaikeasti konkretisoitavia, joten nämä ns. pehmeät ehdot eivät kuulu ensisijaisiin perusteisiin. [4, s. 14]
Allianssi toteutusmuotona ei vielä kerro minkälaisesta allianssista on kyse. Kyseistä sa- namuotoa saatetaan käyttää yleistävänä terminä monille variaatioille yhteistoiminnalli- sesta sopimuksesta, joten on tärkeää havaita ne määritelmät ja yhteistyön luonne, jotka allianssissa vallitsevat. Sopimusten monimuotoisuus ei sinänsä tee niistä toimimattomia tai vähemmän tehokkaita mutta on tärkeää, että erilaisissa tapauksissa jokainen sopi- muksen osapuoli ymmärtää toteutuksen realistiset mahdollisuudet sekä yhteistyön lop- putuloksen odotukset kussakin vaihtoehtoisessa mallissa. [5, s. 3]
Vaihtoehtoja on useita, riippuen hankkeesta sekä osapuolten välisestä sopimuksesta:
Puhdas allianssi
osapuolten tuominen mukaan hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa
yhteinen kehitysvaihe
yhteinen ja yksimielinen päätöksenteko
hankeen parhaaksi-periaate
riskien ja hyötyjen jakaminen ajatuksella ”yhdessä voitetaan, yhdessä hävitään”
tilaajan oikeus pysäyttää hankkeen toteutus missä vaiheessa tahansa
Kevennetty allianssi
kevennetty osapuolten valintaprosessi
tilaaja valitsee ensin urakoitsijan tai suunnittelijan
Muokattu allianssi
hankkeelle määritelty maksimikustannus
tilaaja tekee päätökset, yksimielisiä päätöksiä ei vaadita
ylimääräisiä sanktioita
Edellä mainitut seikat ovat esimerkkejä piirteistä, jotka ohjaavat allianssin muotoa ja si- sältöä ja täten määrittävät, onko kyseessä todellinen puhdas allianssi vai hybridi. Yksi
tällainen allianssiksi mielletty sopimusmuoto voi olla esimerkiksi projektinjohtourakka, jossa on korostettu yhteistyön merkitystä osapuolien välillä.
UK16-20 on niin sanotusti puhdas allianssi, joka noudattelee johtamis- ja päätöksente- koprosessiltaan sekä sopimusmuodoltaan allianssin henkeä ja rakennetta. Allianssia koskevat tavoitteet on määritelty toteutusvaiheen projektisuunnitelmassa ja ohjaavat tuo- tantoa sekä hankintoja.
UK16-20 Allianssin tavoitteet:
a) Käyttäjät keskiössä
Innovoimme ja suunnittelemme toteutettavat ratkaisut rakennuksen käyttäjät huomioon ottaen. Käyttäjien toimistotyö mahdollistetaan kuten rakentajien ra- kennustyö.
b) Uusi vielä ”100 vuoden” päästäkin
Huomioimme valituissa ratkaisuissa rakennuksen sekä rakennusosien käyt- töiän ja huollettavuuden.
c) Laatu saavutetaan yhdessä ideoimalla
Emme tyydy vastaukseen: ”näin tämä on tehty aina ennenkin”.
d) Pidämme huolta yhteisestä kukkarosta.
Yhdessä innovoimalla löydämme hankkeelle kokonaisedullisimmat ratkaisut.
2.2 Periaate
Merkittävimpinä periaatteina allianssimallin sopimuksessa ovat keskinäinen luottamus, yhteisvastuullisuus, riskien jako sekä päätösten teko, jonka tulee olla yksimielistä. Tilaa- jan tavoite on muodostaa allianssi parhaiden osaajien ja yhteistyöhön soveltuvimpien
palveluntuottajien kesken. Kumppanien valintaprosessissa pitää kiinnittää eritystä huo- mioita yhteistyökykyyn ja ryhmätyöskentelyyn. Allianssin tarkoitus on parantaa rakenta- misen tehokkuutta, tuottaa nopeammin, laadukkaammin sekä edullisemmin, kehittää in- novaatioita ja osaamista sekä parantaa avoimuutta ja luottamukseen perustuvaa toimin- takulttuuria. [5, s. 14]
UK16-20 Allianssin pelisäännöt:
a) Pidetään huolta toisistamme
Varmistamme töiden jakautumisen allianssin kesken siten, ettei kenenkään työ- kuorma kasva suuremmaksi kuin resurssit riittävät.
b) Olemme tasavertaisia ja teemme yhteisiä päätöksiä
Allianssissa kaikki otamme ja saamme vastuuta yrityksestä ja asemasta riippu- matta.
c) Lupaukset pidetään ja muistamme auttaa lupauksien pitämisessä enemmin kuin niiden vaatimisessa.
Annamme allianssille lupauksia, jotka pystymme pitämään. Mahdollisten haas- teiden ilmetessä uskallamme avoimesti tuoda ongelmat esiin. Ongelmatilan- teissa emme syyttele toisiamme vaan yhdessä etsimme ratkaisut.
d) Palautetta pyydetään ja annetaan kannustavasti
Esitämme aktiivisesti ideoitamme ja laatimiamme luonnoksia, joihin otamme vas- taan avoimin mielin rakentavassa hengessä annettua palautetta. Otamme myös vastuun antaa palautetta sitä pyydettäessä.
2.3 Allianssihankkeen vaiheet
Allianssihanke sisältää strategiavaiheen, allianssin muodostusvaiheen ja kehitys-, toteu- tus- ja jälkivastuuvaiheen. Tilaajan hankkeelle tekemästä toteutusmuodon päätöksestä käynnistyy allianssin muodostus. Osapuolten valinta pohjautuu yleensä tarjouskilpailuun perustuvaan neuvottelumenettelyyn, jonka tavoitteena on taloudellisesti edullisin koko- naisratkaisu. Hyväksytty tarjous ja hankintapäätös johtaa allianssin kehitysvaiheen sopi- mukseen (KAS) ja allianssihankkeen aloitukseen, jossa määritellään rakennushankkeen toteutuksen sisältö, laajuus, tilaajan tavoitteet sekä tavoitekustannus. Kehitysvaiheessa määritellään myös avaintulosalueet ja niiden mittarit sekä toteutussuunnitelma. [6, s. 16]
Allianssin vaiheet (mukaillen lähdettä 6, s. 17).
Kehitysvaihe päättyy, kun tilaaja on hyväksynyt tavoitekustannukset, toteutussuunnitel- man ja käynnistää toteutusvaiheen. Toteutusvaiheessa osapuolet noudattelevat allians- sin toteutusvaiheen sopimusta (TAS) ja hankkeen suunnittelua sekä kehittämistä jatke- taan. Toteutusvaihe koostuu hankkeen rakennustöistä, käyttöönoton suunnittelusta ja jälkivastuuajan tehtävistä. [6, s. 16]
2.4 Allianssihankkeen keskeiset erot perinteisiin urakkamuotoihin
Urakan toteutusmuoto määrittelee miten hankkeen tehtävät, riskit ja hyödyt jakautuvat osapuolten välillä. Voidaan olettaa, että rakennushankkeeseen ryhtyvä pyrkii valitse- maan omien resurssien ja lähtökohtien pohjalta parhaan mahdollisen toteutustavan. To- teutusmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi rakennushankkeen laajuus, tekninen vaativuus, olosuhteet, aikataulu, riskit, käyttäjät ja markkinatilanne. Toteutusmuoto itses- sään taas määrittää hankkeen rakennuttamis- ja suunnittelupalvelut ja hankintatavan, sopimusperusteet, vastuut ja niiden jakautuminen sekä johtamistavan. Rakennuttajalla tulee olla ymmärrys hankkeen tavoitteista, keinoista niiden saavuttamiseksi, hankintojen merkityksestä sekä siitä, mitä riskitekijöitä hankkeeseen liittyy. Pitää myös tiedostaa mi- ten riskit voidaan jakaa hankkeen eri osapuolien kesken. [7, s. 2]
Riskeihin perustuva soveltuvuuskuvaus (mukaillen lähdettä 5, s. 2).
2.4.1 Toteutusmuotojen erot
Jos ja kun rakennushanke on suunnitelmiltaan ja toteutukseltaan selkeä kokonaisuus, sopimuskohdat selkeästi määriteltävissä ja riskit tunnistettavia, voidaan pääurakkamuo- toa tai suunnittele ja toteuta-muotoa pitää soveltuvimpana toteutustapana. Sellaisissa rakennushankkeissa, joihin sisältyy paljon epävarmuustekijöitä, monimutkaisuutta ja en- nalta arvaamattomia riskejä, soveltuu projektinjohto- ja yhteisvastuumuotoiset urakointi- muodot paremmin. Tällaisissa tapauksissa riskejä pyritään ohjaamaan niille osapuolille, joilla on parhaat edellytykset niiden hoitamiseen. Rakennuttajan tarve muuttaa tai kehit- tää hankkeen tavoitteita tai toimintatapoja kesken rakennushankkeen läpivientiä on myös hyvä syy valita yhteisvastuullinen urakointimuoto. [7, s. 2]
Oheinen kuvio kuvastaa erilaisten urakointimuotojen soveltuvuutta eri tarpeisiin.
Urakointimuodon soveltuvuuskuvaus (mukaillen lähdettä 8.).
Projektiallianssin ero perinteisiin urakointimuotoihin on sen yhteisvastuullisessa toteu- tusmuodossa, jossa rakennushankkeen osapuolet muodostavat yhteisön (tiimin). Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa hanke yhdessä ja jakaa hankkeen tuotot sekä mah- dolliset riskit. Allianssisopimuksessa ei sovelleta YSE:n (Rakennusalan Yleiset sopimus- ehdot 1998) tai KSE:n (Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot) ehtoja vaan osapuolet
määrittelevät sopimukseen sisältyvät ehdot, joita hankkeessa noudatetaan yhteisesti. Al- lianssi ohjaa ja johtaa suunnittelua sekä hankintoja yhteistyössä allianssisopimus- osapuolten kanssa. Allianssi ei kuitenkaan ole lain silmissä oikeushenkilö ja tällöin jokai- sen mukana olevan tahon täytyy olla sopimussuhteessa johonkin allianssin osapuoleen.
Vastuu jaetaan sopimukseen erikseen määritettyjen jakosuhteiden mukaisesti kaikkien osapuolten kesken ja ainoastaan rikosoikeudellisesti rangaistavat teot voidaan riitauttaa oikeudessa. Allianssin johtamista ohjaa käsite Hankkeen parhaaksi, jossa kaikki sopi- muksen osapuolet yhdessä vastaavat hankinnoista, suunnittelusta ja toteutuksesta ra- kennuttajan tai muiden palveluntuottajien omasta toimialasta riippumatta. Päätökset teh- dään yksimielisesti ja hankeen kustannukset esitetään kaikille sopimuksen osapuolille avoimesti, ns. Open Book-käytännöllä. [7, s. 7]
2.4.2 Arvoa rahalle
Tilaajan kannalta allianssin merkittävä tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa sijoitettuun rahaan nähden. Arvonnousu ei automaattisesti tarkoita halvempaa hintaa vaan se voi myös sisältää esimerkiksi laadulliset, ympäristölliset ja sosiaaliset tulokset.
Mitä enemmän hankkeeseen sisältyy riskejä, sitä enemmän allianssi muodostaa rahalle arvoa. Tämä pätee varsinkin isoissa ja vaativissa hankkeissa. Arvoa rahalle on yksi ti- laajan tavoitteista, joka merkitään osaksi Kaupallista mallia ja jonka pohjalta palvelun- tuottajat voivat ansaita bonusta tai sanktioita sen mukaan onnistutaanko tavoitteiden saavuttamisessa. [9, s. 30]
2.4.3 Kaupallinen malli
Allianssin kaupallisella mallilla on tarkoitus sitouttaa palveluntuottaja(t) yhteistyöhön ti- laajan kanssa yhteiseen tavoitteeseen hankkeen parhaaksi. Tarkoituksena on, että pal- veluntuottajan hyvä toiminta palkitaan ja huono sanktioidaan. Kaupallisen mallin hyvällä suunnittelulla on iso merkitys koska se kannustaa osapuolia parantamaan suorituskykyä ja tehokkuutta. Palkkiomallissa tilaaja pystyy ohjaamaan palveluntuottajia myös muihin osatekijöihin kuin pelkästään tavoitehinnan alittamiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aikataulun, työturvallisuuden ja ympäristötekijöiden huomioiminen osana hankkeen to- teutusta. [9, s. 31]
Kaupallisen mallin rakenne koostuu kolmesta eri osasta:
Projektiin liittyvät kiinteät kustannukset korvataan toteutuneiden kustannusten mukaisesti täysimääräisinä.
Palkkio-osuus sisältää palveluntuottajien normaalit katteet sekä korvauksen yleiskuluista. Tämä perustuu ennalta sovittuun prosenttiosuuteen projektin tavoi- tekustannuksista. Palkkio-osuus sisältää myös palveluntuottajan maksimiriskin.
Bonukset ja sanktiot määräytyvät ennalta määriteltyjen tavoitekustannuksien ja laatutason mukaisista avaintulostavoitteista. Tällä rakenteella lasketaan hank- keen voittojen ja tappioiden jakautuminen tasapuolisesti allianssin tilaajan sekä palveluntuottajien välillä.
Yleisen kaupallisen mallin kuvaus, (mukaillen lähdettä 9.).
Kompensaatiomallissa olennaista on kustannusten ja maksuerien kirjanpidollinen avoi- muus, ns. Open Book. Tällä on tarkoitus estää hankkeeseen kuulumattomat piilokustan- nukset ja kuluerät sekä urakoitsijan mahdollisuus alittaa tavoitekustannukset käyttämällä esimerkiksi laadullisesti huonompia tai hinnallisesti halvempia materiaaleja. Allianssissa kaikki kustannukset ja maksuerät ovat kaikkien nähtävillä kaikille hankkeen osapuolille.
[9, s. 31]
Kaupallisen mallin yleiset periaatteet:
Allianssissa kaikki osapuolet voittavat tai kaikki häviävät.
Osapuolten välillä vallitsee täydellinen läpinäkyvyys ja osapuolet noudattavat Avoimet kirjat -periaatetta.
Allianssissa on tasapuolinen voittojen ja tappioiden jako. Voitot ja tappiot ovat verrannollisia todelliseen suoritukseen sekä tilaajalle tuotettuun arvoon avaintu- losalueittain (tasapuolinen ei välttämättä ole samansuuruinen tai tasasuhteinen).
Kunkin osapuolen kokonaisriski on enintään kyseisen osapuolen palkkion suu- ruinen.
Bonusten ansaitseminen edellyttää allianssilta erinomaista suoritusta tilaajalle li- säarvoa tuovissa avaintulosalueissa.
Erittäin hyvin onnistuttaessa bonusten kokonaismäärä voi kasvaa tavoitekustan- nuksen alituksen tuloksena.
Jokainen palveluntuottajaosapuoli alkaa kärsiä sanktioita samaan aikaan, mikäli hanke epäonnistuu.
Erinomaiseen lopputulokseen tarvittavien lisäresurssien hankkimisen tulee olla mahdollista siten, että resursseihin investoiva palveluntuottajaosapuoli ei kärsi siitä epäreilusti.
Kannustinjärjestelmässä bonukset ja sanktiot jaetaan osapuolten kesken avaintulosta- voitteiden mukaisesti. Niihin voidaan sisällyttää myös niin sanottu järkyttävä tapahtuma, kuten suuronnettomuus tai vastaava. [9, s. 33]
2.4.4 Hankkeen parhaaksi-ajattelu
Hankkeen parhaaksi on allianssihanketta ohjaava periaate, jolla pyritään vaikuttamaan hankeen toteutukseen. Periaatteella tarkoitetaan ratkaisuja, päätöksiä ja toimintatapaa, jotka ovat yhdenmukaisia allianssin peruskirjan periaatteiden kanssa ja joilla varmiste-
taan osapuolten kannalta paras lopputulos projektille. Hankkeen päätöksenteossa ja joh- tamisessa pyritään varmistamaan hankeen etu sekä yhteisten tavoitteiden toteutuminen sen sijaan, että kukin osapuoli toteuttaisi vain omaa sopimustaan. [10.]
2.4.5 Jälkivastuu
Perinteisiin urakointimuotoihin verrattuna tilaajaa houkuttelee allianssissa sen pitkä jäl- kivastuuaika, joka on viisi vuotta. Tämä voi vaihdella alliansseittain. YSE:hen pohjautu- vassa urakointimuodossa vastuuaika on kaksi vuotta, joten on tilaajan kannalta suotui- saa sitouttaa palveluntuottaja pidempään jälkivastuuseen, huolimatta siitä, että vastuu jaetaan yhdessä tilaajan kanssa. Allianssi kuitenkaan sellaisenaan ei sovellu kovin hyvin tavanomaisiin tai pienimuotoisiin hankkeisiin johtuen sopimukseen liittyvistä hanke- ja kehitysvaiheen kustannuksista. Näiden kustannusten kokonaismäärä voi kasvattaa han- keen kokonaiskustannuksia ja näin tehdä hankkeesta liian kalliin toteuttaa. [11.]
2.5 Organisaatio ja päätöksentekoprosessi
Sopimusteknisesti perinteiset toimintatavat eri osapuolten välillä merkitsevät, että jokai- nen toimii omassa organisaatiossaan. Kullakin osapuolella on omat johtamisen protokol- lat sekä prosessit. Tehtävät ja riskit jakautuvat sen mukaan mikä on kulloisenkin henkilön rooli hankkeessa mukana olevassa organisaatiossa. Allianssissa osapuolista tulee yh- teinen organisaatio ja hankkeessa mukana olevista henkilöistä osa allianssia. [2, s. 61]
2.5.1 Allianssiorganisaatio yleisesti
Allianssin organisaatio koostuu allianssin johtoryhmästä, projektiryhmästä, projektipääl- liköstä sekä muusta organisaatiosta. Hallintoa sekä korkeinta päätäntävaltaa käyttää Al- lianssin johtoryhmä (AJR), jonka ensisijainen tehtävä on johtaa hankkeen toteutuksen suorittamista ja velvoitteita hanketta kohtaan. Johtoryhmä koostuu allianssin päätösval- taisen osapuolen edustajista. Johtoryhmän jäseneltä odotetaan kykyä erinomaiseen joh- tamiseen sekä valtaa tehdä päätöksi johtoryhmän puolesta. Tärkeää on myös kyky joh-
taa omaa organisaatiota osana allianssia ja ohjata yhteistyöhön muiden osapuolten kes- ken. Merkittävää on myös johtoryhmän jäsenten ajallinen panostus hankkeeseen. [3, s.
62]
Allianssin projektiryhmä (APR) ja projektipäällikkö yhdessä johtavat allianssin päivittäisiä toimintoja. Allianssin projektipäällikkö toimii projektiryhmän johtajana ja raportoi hank- keen etenemisestä sekä sille asetetuista tavoitteista johtoryhmälle. Projektiryhmän jäse- net valitaan Hankkeen parhaaksi-periaatteella ja projektipäällikkö ehdottaa soveltuvim- mat henkilöt, jotka johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy erillisellä päätöksellä. Parhaana vaihtoehtona voitaisiin pitää sellaista ryhmää, jolla olisi oma edustaja allianssin kultakin osapuolelta. Projektipäällikön ja projektiryhmän jäsenien tulee tarvittaessa olla valmiita työskentelemään hankkeen parissa täysipäiväisesti, mikäli tälle on tarvetta. [2, s. 63]
UK16-20 allianssin organisaatiorakenne vastaa tyypillistä puhdasta allianssia, jossa pää- täntävalta on johtoryhmällä ja sen päivittäistä hankkeen koordinointia hoitaa projektipääl- likkö yhdessä projektiryhmän kanssa.
2.5.2 Allianssin johtoryhmä (AJR)
AJR:n kokous pidetään kuukauden välein, ellei AJR muuta sovi. AJR:n kokouksista laa- ditaan pöytäkirja, joka toimitetaan kaikille AJR:n jäsenille sekä APR:n projektipäällikölle tarkastettavaksi viikon sisällä kokouksesta. Kaikki AJR:n jäsenet allekirjoittavat tarkaste- tun ja hyväksytyn pöytäkirjan ennen seuraavaa AJR:n kokousta. Allekirjoitetut pöytäkirjat tallennetaan projektipankkiin. Jokainen Allianssi johtoryhmän jäsen nimeää itselleen va- rajäsenen viimeistään ensimmäisessä johtoryhmän kokouksessa. Mikäli varsinainen jä- sen on estynyt osallistumasta kokoukseen, tulee hänen varmistaa, että varajäsen osal- listuu kokoukseen sekä että varajäsenellä on edellytykset tehdä tarvittavat päätökset ko- kouksessa.
UK16-20 Allianssin johtoryhmän kokouksissa käsiteltävät ja päätettävät asiat:
a) Allianssin sopimusasiat (esim. mahdolliset muutokset toteutussisältöön ja kus- tannuksiin, toteutusaikatauluun, avaintulosalueisiin, vastuualueisiin jne.)
b) Allianssin projektipäällikön raportin mukaiset asiat c) yksittäiset hankinnat > yli 500.000 € (alv.0 %)
d) mahdolliset kolmansilta osapuolilta tulleet, AJR:n reagointia vaativat reklamaatiot e) lähipiirihankinnat allianssisopimuksen mukaisesti
f) purku- tai rakennustöiden aikana tarjottavat tai jälkivastuisiin vaikuttavat osakas- muutokset
g) mahdolliset työtapaturmat tai vakavat läheltä piti –tilanteet
Mikäli AJR ei pysty tekemään tarvittavia päätöksiä puutteellisten lähtötietojen takia, tulee AJR:n informoida puuttuvista lähtötiedoista allianssin projektipäällikköä. Projektipäälli- köllä on velvollisuus saattaa asia APR:lle uudelleen valmisteltavaksi AJR:n esittämän aikataulun mukaisesti.
2.5.3 Allianssin projektiryhmä (APR)
APR järjestää kokouksen vähintään kerran kuukaudessa Allianssin projektipäällikön joh- dolla; tai useimmin mikäli Allianssin projektipäällikkö katsoo tämän tarpeelliseksi. Kokous järjestetään noin viikkoa ennen AJR:n kokousta. Lisäksi APR kokoontuu tarpeen mukai- sesti joko viikoittain tai minimissään kahden viikon välein projektin tilanne huomioiden.
Kokoontumisten tarkoitus on ratkaista ennakoivasti tunnistettavia epäkohtia sekä valmis- tella kuukausittain järjestettävään APR:n kokoukseen päätettäväksi vietäviä asioita. Ko- kouksissa tuotannosta vastuulliset henkilöt: (työpäällikkö ja talotekniikkapäällikkö) rapor- toivat tuotannon asiat sekä suunnittelijat suunnittelun etenemisen. APR:n kanssa yhtei- sesti sopien kokouksiin voidaan kutsua joko Allianssin jäsenyritysten tai Allianssin ulko- puolisia asiantuntijoita. APR:n kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan kaikille APR:n osapuolille tarkastettavaksi viikon sisällä kokouksesta. APR:n puheenjohtaja sekä tilaajan edustaja allekirjoittavat tarkastetun ja hyväksytyn pöytäkirjan ennen seu- raavaa APR:n kokousta. Allekirjoitetut pöytäkirjat tallennetaan hankeen projektipankkiin.
UK 16-20 Allianssin projektiryhmän kokouksissa käsiteltävät asiat:
a) tarvittavat päätökset toimenpiteistä rakennus- ja taloteknisten töiden eteenpäin saattamiseksi
b) avaintulosalueiden seuranta
c) yleisaikataulutilanne ja välitavoitteiden toteutuminen d) suunnitelmien ja niiden päivitysten tarve
e) hankintojen eteneminen
f) budjettiarvion tilanneraportti; budjettiarviopäivitykset ja toteutuman seuranta g) työturvallisuus
h) riskiraportti
i) laadunvarmistus ja siihen liittyvät suoritetut toimenpiteet
j) käyttäjäyhteistyön sekä osakasmuutoksien tilanne ja käyttäjäyhteydenottojen kä- sitteleminen
k) tarvittavat esitykset AJR:lle l) seuraavat kokoukset
Mikäli APR:n jäsen on estynyt tulemasta paikalle kokoukseen tai palaveriin, on hänellä velvollisuus nimetä itselleen sijainen. Kyseisen APR:n jäsenen tehtävänä on perehdyttää sijaisensa siten, että sijaisella on edellytykset toimia tehtävässä.
APR nimeää tarpeen mukaan kokoontuvat ohjausryhmät hankkeen kannalta merkittä- vimpien kokonaisuuksien ohjaamiseen, valvontaan, riskien tunnistamiseen ja ennaltaeh- käisyyn sekä raportointiin. Toteutusorganisaatio ja suunnittelijat tuottavat kukin osaltaan tarvittavan aineiston ryhmien analysoitavaksi; esim. kustannus- tai aikataulutiedon. Ryh- mät kokoontuvat sovittuina aikoina ryhmänvetäjän kutsumana. Ryhmien vetäjinä toimi- vat erikseen nimetyt APR:n jäsenet. Vetäjien lisäksi ryhmissä on APR:n jäseniä sekä toteutusorganisaation henkilöitä ja suunnittelijoita, jotka hoitavat aihepiirien mukaisia töitä hankkeella. Ryhmien kokoonpanot määritetään TAS-vaiheen alussa ja ryhmien jä- seniä voidaan tarpeen mukaan vaihtaa ryhmän vetäjän esityksestä hankkeen edetessä.
Ryhmänvetäjä raportoi aiheesta muulle APR:lle kirjallisesti viimeistään vuorokautta en- nen APR:n kokousta. Tarkempi raportointitapa ja sisältö sovitaan viimeistään ensimmäi- sessä APR:n kokouksessa.
2.5.4 Allianssin projektipäällikkö
Allianssin projektipäällikkö on APR:n jäsen ja johtaja sekä kokousten puheenjohtaja. Hän on vastuussa AJR:lle TAS-tehtävien toimittamisesta.
Allianssin projektipäällikkö tai varaprojektipäällikkö on valtuutettu tekemään päätökset allianssisopimukseen liitetyn projektisuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikön valtuuk- sia voidaan täydentää tai muuttaa AJR:n yksimielisellä päätöksellä.
Projektipäällikkö raportoi johtoryhmälle kirjallisesti aina kuukauden ensimmäisenä työ- päivänä hankkeen etenemisestä. Tarvittaessa AJR tai AJR:n yksittäinen jäsen voi pyytää lisäselvityksiä tai tarkennuksia raporttiin.
Projektiraportti käsitellään kokonaisuudessaan Allianssin johtoryhmän kokouksissa. Ra- portista tulee ilmetä vähintään projektin:
a) akuutti tilannetieto
b) tarvittavat päätökset hankkeen eteenpäin saattamiseksi
c) ajallinen ja taloudellinen tilanne verrattaessa sovittuun tavoitteeseen d) tunnistetut riskit ja mahdollisuudet
e) työturvallisuus
f) hankintojen tilanne (ehdotetut ja valitut urakoitsijat sekä materiaalitoimittajat) g) käyttäjä-/ osakasyhteistyön tilanne
h) hyväksyttäväksi esitettävät suunnitelmat ja dokumentit
i) APR:n laatima tai tilaama toteutuksen kannalta merkittävä aineisto
Projektipäällikön osaamisalueeseen kuuluu normaalien projektinhallintaan liittyvien tai- tojen lisäksi teknistä, liiketoiminnallista, projektinhallinnallista sekä organisatorista ja so- siaalista osaamista ainakin yleisellä tasolla. Projektipäällikön tehtävä on johtaa sekä ih- misiä että liiketoimintaa. [12, s. 275-276]
3 Allianssi korjausrakentamisessa
Tilastokeskuksen julkaisun (11.12.2019) mukaan vuonna 2018 rakennusyritysten kor- jausurakoiden kokonaisarvo oli 9,2 miljardia euroa ja vastasi noin 44 prosenttia kaikista talonrakennusalan urakoista. [13.]
Seuraavan kymmenen vuoden aikana asuinrakennusten korjaustarve kasvaa 11,1 mil- jardiin euroon vuodessa. Kuntien korjausvaje palvelurakennuskannassa on 9 miljardia euroa ja huomioiden tämän päivän laatu- ja toiminnalliset vaatimukset, korjauskustan- nukset nousevat 16,5 miljardiin euroon. Korjausrakentamisen merkitys korostuu hiilineut- raaliuden tavoittelussa sillä neutraaliuteen ei päästä ilman vanhan rakennuskannan vas- tuullista parantamista. [14, s. 10]
Selvitysmies Erkki Virtanen suositteli valtioneuvoston kanslian julkaisussa (10/2017) että valtio siirtyisi kaikissa omissa vaativissa rakennushankkeissa käyttämään pääsääntöi- sesti allianssimallia. Samalla suositeltiin, että allianssimallia sovellettaisiin myös niissä rakennushankkeissa, joissa valtio olisi osarahoittajana. [15, s. 8]
3.1 Korjausrakentamisen haasteet
Suomen rakennuskannasta suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Tarve pe- ruskorjauksiin kasvaa samalla kun kiinteistöjen energiatehokkuustavoitteet ja tiukentuvat määräykset lisääntyvät. Korjausrakennusalaa vaivaa kuitenkin alan heikko arvostus ja tuottavuuskehityksen puute eikä korjausrakentamisen kehittäminen ole ollut prioriteetti samalla tavalla kuin uudisrakentamisen osalta on ollut. Osittain asiaa selittää suhteelli- sen nuori rakennuskanta, jonka järjestelmällisiin korjauksiin ei ollut tarvetta, mikä olisi luonnollisesti kehittänyt alan markkinoita ja lisännyt osaavien peruskorjauksen ammatti- laisten koulutustarvetta. Korjausrakentaminen on rakennusalana hybridi, sillä se vaatii purkutöiden, uudisrakentamisen sekä korjaus- ja saneerausrakentamisen osaamista.
[16, s. 7]
Työ on usein hidasta ja suurin osa tehdään tänäkin päivänä käsityönä. Vanhoihin perus- korjattaviin kiinteistöihin lisätään uutta automaatiotekniikkaa ja samalla haetaan jousta- vuutta tilojen käyttötarkoituksiin. Alan haastavuutta lisäävät sirpaloitunut markkina-alue,
alan toimijoiden ja hankkeiden monimuotoisuus, asiakaslähtöisyys, eri osapuolten yh- teistoiminnalliset vaikeudet, toimintavarmuus sekä suunnittelun ja tuotannon integrointi.
Korjausrakentamisessa on kuitenkin paljon potentiaalia liiketoiminnallisesti ja yhtenä merkittävänä kehittämisen kohteena voidaan pitää korjausrakennushankkeen toteutus- muotoa. [16, s. 7-8]
3.2 Toteutusmuodon merkitys
UK16-20 allianssin toteutus lähti liikkeelle tilaajan tahdosta. Tilaajan rakennuttajakonsul- tin (RKO) mukaan toteutusmuodon valintaan vaikutti useat tekijät kuten esimerkiksi kiin- teistön yhtäaikainen käyttö rakennusvaiheen aikana. Rakennuttajakonsultti toteaa että
”Muutostöitä tämän kaltaisessa hankkeessa on paljon ja perinteisellä toteutusmuodolla ehkä 10-15%. Tällaisella avoimella allianssisopimuksella, sen sijaan että keskustellaan, kuuluuko jokin urakkaan tai ei, päästään keskustelemaan miten hanke laadullisesti ja kustannuksellisesti tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Hankeen kannalta oli tarkoi- tuksen mukaista hankkia mukaan parasta mahdollista osaamista toteuttamaan ja ideoi- maan ratkaisuja tilaajan tavoitteisiin. Sen sijaan että etukäteen pyritään määrittämään kiinteää urakkasisältöä hankkeelle, jolla urakan sisällön määritys oli moninaisista syistä hyvin haastavaa.”
Vastaavan työnjohtajan (VTJ) näkemys toteutusmuodon merkityksestä oli ”Kun vastak- kainasettelu vähenee, se lisää halua saada ratkaisuja. Koetaan, että omalla toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa, kun allianssikumppanuus on tasavertaista.”
Allianssin projektipäällikön (PP) mukaan avaintekijä on muuntojoustavuus. ”Allianssi hankemuotona mahdollistaa suunnittelun ja tuotannon yhtäaikaisen toteutuksen, tilaajan tarkentuvien tarpeiden mukaisesti. Hankemuoto mahdollistaa joustavan vuorovaikutuk- sen eri osapuolien kanssa ilman sopimuksen mukanaan tuomia rajoitteita.”
4 Tuotantovaiheen allianssi
UK16-20 allianssin toteutusvaihe käynnistyi kesäkuussa 2019 tilaajan päätöksestä ja to- teutusvaiheen allianssisopimus (TAS) allekirjoitettiin 17.5.2019.
4.1 Olosuhteet
UK16-20 työmaan perustamisvaihe oli aloitettu maaliskuussa 2019 aluesuunnitelmien tekemisellä, työmaan sähköistyksellä sekä lohkojen palo-osastoinnilla. Varsinainen tuo- tantovaihe alkoi kesäkuun alussa 1 lohkon purkutöillä, jossa edettiin kerroksittain al- haalta ylöspäin purkaen väliseinät, alakatot, lattiapinnoitteet sekä talotekniikka. Hissit purettiin lukitsemalla hissikorit 4-5 kerrosten väliin ja koneistot purettiin vesikaton kautta.
Samalla purettiin koko IV-konehuoneen tekniikka. Työn edetessä rakennettiin vesikaton päälle sääsuoja ja purkutyöt jatkuivat IV-konehuoneen pellitysten sekä vesikaton purka- misella. Osittain purkutyövaiheita hidasti haitta-aineet kuten asbesti, joiden purkaminen tehtiin eristettynä ja alipaineistetuissa olosuhteissa. Purkutöiden jälkeen aloitettiin talo- tekniikan asennus kuiluihin, ikkunakarmit tiivistettiin, seinäpinnat tasoitettiin ja maalattiin sekä kuilut muurattiin. Maalaustöiden jälkeen asennettiin uusi talotekniikka (vesi, lämpö, sähkö, ilmanvaihto jne.) sekä rakennettiin suunnitelmien mukaiset wc- ja sosiaalitilat.
Osakas- ja käyttäjämuutosten myötä tehtiin väliseinät sekä muut toimitilat sitä mukaa kun tilojen suunnitelmat valmistuivat. Kellarikerroksiin tehtiin ilmanvaihtoon ja savunpois- toon liittyvät kanava-asennukset, vaihdettiin viemärit ja hiekanerotuskaivot sekä uusittiin koko valaistusjärjestelmä yhdessä kiinteistön sähkökeskusten kanssa. Hanke jatkui ka- tutason kiinteistöjen purkutöillä sekä yhdessä lasijulkisivun uusimisen ja pihakannen kor- jauksen kanssa, joiden työt aloitettiin maaliskuussa 2020.
Työmaan keskimääräinen vahvuus oli noin 50-60 henkeä, joista toimihenkilöitä noin 15.
Työmaatoimisto sijaitsi samassa kiinteistössä 2 lohkolla, jossa järjestettiin normaalin työ- maan johtamisen lisäksi Big Room-toiminta, kokoukset sekä erilaiset kiinteistöä koskevat infotilaisuudet. Samoissa tiloissa oli myös henkilöstön tauko- ja sosiaalitilat. Työmaan varastotilat oli rakennettu K1 kerrokseen työmaan perustamisvaiheessa.
4.2 Big Room
Sanalla Big Room viitataan allianssihankkeeseen liittyvään työskentelytapaan ja työs- kentelytilaan, jossa työskentelee joko päivittäin tai viikoittain allianssiin kuuluvien osa- puolien työntekijät. Yhteinen työtila yhteisellä organisaatiolla muodostaa allianssin ja eri yritysten väliset rajat katoavat hankkeen parhaaksi. Päivittäinen yhteistyö helpottaa työs- kentelyä ja päätöksenteko nopeutuu. Aktiivisuus ja osallistuminen pitää osapuolet hyvin selvillä hankkeen etenemisestä sekä kokonaisuudesta. Toiminta vaatii uudenlaista osaa- mista, joustavuutta, sosiaalisia taitoja, kykyä nähdä ja kuulla eri mielipiteitä sekä näke- myksiä. Big Room-toiminnalla on iso merkitys osana allianssia. Voisi sanoa, että se on koko toiminnan keskus ja sydän. [17.]
Big Room on aina hankekohtainen ja määritellään aina uudelleen seuraavan hankkee- seen. Projektit eivät ole samanlaisia, joten myös työskentelymuoto ja osapuolet vaihtuvat eri hankkeissa eikä suoraan verrannollista toimintamallia ole. Big Room voidaan toteut- taa myös virtuaalisesti, jolloin kaikki yhteydenpito toimii netin välityksellä. [18.]
UK16-20 Allianssissa Big Room kokoontuu joka viikko käymään läpi hankkeeseen liitty- viä toimenpiteitä ja tarkastuksia. Agendalistalle merkitään palaveria edeltävä aamuna jokaisen asianomaisen toimittamat selvityspyynnöt ja lista toimitetaan sähköpostitse kai- kille osapuolille noin vuorokautta ennen palaverin alkua. Aamupäivä käytetään työnjoh- tajien ja valvojien akuuttien asioiden läpikäymiseen. Palaveri jatkuu agendalistan läpi- käynnillä, pienpalavereilla sekä katselmuksilla. Palaverista muodostetaan muistio, jonka pohjalta tehtävät jalkautetaan osapuolille.
PARILLISTEN VIIKKOJEN AGENDAT:
Kello
8.00- 9.00 Valvojien ja työnjohdon kesken käytävät akuutit asiat 9.00- 9.10 Agendan läpikäynti
9.10- 10.00 Määrämuotoisempi palaveri, jossa vain jaettuja puheenvuo- roja; esim.
* työmaan ajallinen tilanne
* työturvallisuus
* valvojien asiat (merkittävimmät)
* edellisen kahden viikon ajan muistioiden mu- kaisten asioiden eteneminen
10.00 > Pienpalaverit, katselmukset ja yhteiset kierrokset PARITTOMIEN VIIKKOJEN AGENDAT:
Kello
8.00- 9.00 Valvojien ja työnjohdon kesken käytävät akuutit asiat 9.00- 9.10 Agendan läpikäynti
9.10 > Agendan mukaiset pienpalaverit, katselmukset.
4.1 Perinteinen ajattelu
Lainsäädännöllisestä näkökulmasta allianssi on osapuolten välinen sopimus eikä näin ollen poista laissa määriteltyjä pääurakoitsijan ja tilaajan velvoitteita. Pääurakoitsijan ja tilaajan vastuita ei voida siirtää allianssisopimuksella eli juridisesti allianssihanke toteu- tetaan samalla tavalla kuten muissa rakennusalan hankemuodoissa. Allianssin projekti- päällikön (PP) mukaan ”Kustannuksia määritettäessä on tehty epävirallinen urakkaraja- liite mutta sen vaikutus on rajattu eikä ole mikään virallinen sopimusasiakirja. Urakkara- jaliitettä käytetään ohjamaan sopimuskumppanien toimintaa hankkeen sisällä, mutta siitä voidaan poiketa yhteisesti sopimalla, mikäli se on hankkeen parhaaksi.”
4.2 Ongelmakohtia
Yhteisvastuullisessa urakointimuodossa on hyvää tarkoittava periaate, jonka ajatuksena on, että vastuu jaetaan hankkeen osapuolten kesken. Ongelmia saattaa kuitenkin syntyä sellaisilla tuotannon osa-alueilla, jotka usein mielletään esimerkiksi pääurakoitsijan tai tilaajan velvoitteiksi kuten työmaa-alueiden siivous ja kunnossapito, suojaukset, logis- tiikka, työturvallisuus, telinetyöt, tiedottaminen yms. Projektipäällikkö toteaa että, ”Alli- anssihankkeessa vastuut jaetaan hankkeen parhaaksi-periaatteella, mutta todellisuu- dessa tilanne voi johtaa olettamuksiin eri osapuolten välillä. Yhteistyön, avoimuuden ja ennalta sovittujen toimintatapojen kautta tilannetta voidaan parantaa ja rooleja sovitella kulloinkin hankeen parhaaksi riippumatta siitä kuuluuko jokin työtehtävä tai toiminto ole- tusarvoisesti jollekin osapuolelle.” (PP)
5 Tutkimus
Tutkimus toteutettiin pääosin kyselyinä ja haastatteluina. Kyselyn ja haastattelun poh- jana käytettiin alaan liittyvää kirjallisuutta sekä ennakolta määriteltyjä allianssin tuotan- tovaiheen parametreja. Kirjallisina lähteinä käytettiin Suomessa ja Australiassa toteutet- tuihin alliansseihin liittyviä tutkimuksia sekä artikkeleita.
Allianssihanketta koskeva kysely (liite 1) teetettiin 17.2.-28.2.2020 välisenä aikana hank- keessa mukana oleville toimihenkilöille. Vastausprosentti oli 95 ja yhteensä vastauksia saatiin 18 kappaletta 20:stä. Jakauma eri toimenkuvien suhteen:
Projektin johto tai valvoja 8 henkilöä
Työnjohtaja 8 henkilöä
Suunnittelija 2 henkilöä
Kaikki asianomaiset henkilöt olivat osallisia tuotantovaiheen toteutuksessa sekä osallis- tuivat hankeen Big Room-toimintaan ainakin osittain.
Tutkimuksessa haastateltiin hankkeen tilaajan rakennuttajakonsulttia (RKO), projekti- päällikköä (PP) sekä työmaan vastaavaa työnjohtajaa (VTJ). Haastattelut toteutettiin ky- selyjen jälkeen ja haastateltaville esitettiin kooste kyselyn tuloksista ennen itse haastat- telua. Haastattelussa kysyttiin näkemyksiä muun muassa sisäisestä tiedonkulusta, vas- taajien käsitykseen hankkeesta, työtehtävien vaativuuteen sekä luottamuksen ja tasa- arvon toteutumiseen. Kunkin haastatellun omat kommentit on lisätty kyselytuloksen lop- puun ja kussakin kommentissa on käytetty heille määritettyä lyhennettä. Heidän esittä- mät parannusehdotukset on liitetty kehitysehdotuksiin (ks. luku 7).
5.1 Osapuolet
Kyselyn osapuolet jaoteltiin kolmeen ryhmään: projektin johtoon tai valvontaan, suunnit- teluun tai työnjohtoon heidän ammatillisen profiilinsa ja toimenkuvansa perusteella. Ja- ottelulla ei ollut sinänsä isoa merkitystä lopputuloksen kannalta mutta tarkoitus oli tarvit-
taessa kohdentaa annetut vastaukset toimialuetta vastaaviksi. Osallistujat edustivat ta- lotekniikan, rakennustuotannon, suunnittelun, valvonnan, työmaan johdon sekä projektin johdon työtehtäviä hankkeessa ja ovat osapuolten edustajia Big Room-toiminnassa.
Taulukko 1. Kysymys nro 1.
Kyselyyn vastanneista vain yksi henkilö ilmoitti olleensa mukana aiemminkin allianssi- hankkeen toteutusvaiheessa tai vastaavantyyppisessä hankemuodossa. Muiden koh- dalla kyseessä oleva hanke on ensimmäinen, joten vastausten voi katsoa kuvastavan ensikosketusta allianssimalliseen toteutustapaan.
Taulukko 2. Kysymys nro 2.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia esittämään arvioimaan oma käsityksensä allianssista ura- kointimuotona sekä arvioimaan tilaajan hankkeelle määrittelemät tavoitteet tässä projek- tissa.
Taulukko 3. Kysymys nro 3.
89 prosenttia ilmoitti olevansa perillä hankeen tavoitteista.
Seuraavalla kysymyksellä pyydettiin vastaajaa kuvailemaan arvoasteikolla yhdestä vii- teen mikä on vastaajan oma käsitys allianssista urakointimuotona. Tarkoituksena oli ar- vioida, millaiseksi vastaajat arvioivat oman osaamisensa ja ymmärryksensä kyseisessä hankemuodossa ja olisiko lisäkoulutukselle ja sen kehittämiselle tarvetta.
Taulukko 4. Kysymys nro 4.
Vastausten keskiarvoksi saatiin 3,8 mikä ilmaisee, että vastaajien käsitys on keskimää- räistä parempi. Huomioiden kuitenkin, että kyselyyn osallistujat ovat osana allianssihan- ketta ja sen toteutusta voitaisiin odottaa, että ymmärrys hankemuodosta ja siihen liitty- vistä sopimuksista on olennainen ja merkittävä osa hankeen toteutusta. Tähän nähden tulos antaa viitteitä, että koulutukselle tai lisätiedolle olisi mahdollisesti tarvetta.
Haastateltujen näkemykset tuloksesta:
”Tulos on kutakuinkin odotetussa tasossa huomioiden toteutettujen hankkeiden määrään Suomessa. Olemme edelleen pioneereja allianssitoteutuksissa.” (RKO)
”Mielestäni tulos on ihan hyvä, on kuitenkin monta Allianssi ensikertalaista mukana. Us- kon, että tekemällä oppii ja seuraavassa allianssikohteessa, käsitys on vieläkin parempi.”
(VTJ)
”Allianssi on ollut oppimisprosessi jokaiselle allianssin jäsenelle. Kehittymisen ja vakiin- tuneiden pelisääntöjen myötä toimintaa pitäisi saada entisestään tehostumaan ajankäy- tön ja päätöksentekoprosessin osalta.” (PP)
Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään hankkeen sisäiseen tiedonkulkuun ar- voasteikoilla yhdestä viiteen. Kysymyksen tarkoituksena oli arvioida, miten hyvin henki- löstö koki saavansa informaatiota hankkeesta ja toteutuiko yhteistyö viestinnän osalta.
Taulukko 5. Kysymys nro 5.
Annettujen vastausten keskiarvo oli 3,6. Tulos on keskiarvoa ylempänä mutta huomioi- den hankkeen toteutusmuodon sekä siihen liittyvät yhteistyön merkittävyyden, voidaan tulosta pitää jatkokysymyksiä herättävänä. Voidaan siis päätellä, että osa henkilöstöstä ei koe saavansa tarpeeksi informaatiota hankkeesta.
Haastateltujen näkemykset tuloksesta:
”Tuloksessa on selkeästi kehitysmahdollisuuksia. Ainakin osin johtuu siitä, että olemme yksi avoin yhteisö, jossa olemme kannustaneet osapuolia ottamaan kantaa asioihin myös oman vastuualueen ulkopuolelta. Sen seurauksena kaikki tieto tulvii kaikille osa- puolille yhtä aikaa.” (RKO)
”Mielestäni tämäkin tulos on ihan hyvä. Parantaa aina voi ja mielestäni työkalut ovat ole- massa. Yksi parhaimmista tiedonkulun työkaluista on Big Room-toiminta. Myös viikko- ja urakoitsijapalaverit ovat hyviä työkaluja. Näissä keskustellut asiat, kun vaan jalkautuu sinne työmaallekin, niin se luo paremman tiedon kulun kulttuuria.” (VTJ)
”Ongelma ei ole tieto tai sen puute, pikemminkin valtavan tietomäärän jalostaminen ja ohjaaminen sellaiseen muotoon, että jokainen osapuoli pystyisi itsenäisesti löytämään ja hyödyntämään itselle oleelliset asiat. Ohjelmistoista Teams Wiki otettiin käyttöön 2020 vuoden alusta mistä on ollut apua tiedon kokoamiseen ja edelleen ohjaamiseen. Tiedon jakamista ja jalostamista pitää kuitenkin edelleen kehittää.” (PP)
5.2 Näkemykset hankkeesta
Kyselyssä pyydettiin ilmaisemaan oma näkemys toteutusvaiheen vaikutuksesta omaan työhön ja toimenkuvaan valmiiksi annettujen väittämien valikolla.
Taulukko 6. Kysymys nro 6.
Kysymykseen vastanneista 7 henkilöä (39%) oli sitä mieltä, että oma työskentely on hel- pottunut allianssin myötä. Toiseksi suurin osa, 6 henkilöä (33%) mielsi hankkeen ihan hyväksi mutta asioita voisi tehdä paremminkin. 3 henkilöä (17%) koki hankemuodon ai- heuttavan enemmän työtä ja 2 henkilöllä (11%) ei ollut asiaan mielipidettä. Kukaan vas- tanneista ei ollut huolissaan hankkeen toteutuksesta kyseisessä urakkamuodossa.
Haastateltujen näkemykset tuloksesta:
”Projektin johdon näkökulmasta, jos henkilö kokee, että omassa työssä tai tehtävässä on parantamisen varaa tai ideoita sen kehittämiseen, johto kannustaa tekemään muu- toksia. Allianssiorganisaation tavoite on mahdollistaa, että kukin voi tehdä työnsä hank- keessa parhaalla mahdollisella tavalla.” (RKO)
”Tarvitsee parantaa ja tässä on mielestäni kyse osapuolten/henkilöiden omassa asen- teessa ja asiaan suhtautumisessa. En ymmärrä mitenkään tuota 17% näkemystä, että allianssi hankaloittaisi työskentelyä. Oikeiden henkilöiden valikoituminen hankkeeseen on haaste. Oikeat henkilöt eivät välttämättä ole käytettävissä vaan ovat jo jossain muussa kohteessa kiinni. Mutta jokainen voi kyllä vaikuttaa omaan asenteeseen ja toi- mintatapaan, jos vain haluaa. Mutta se halu omaksua ja oppia, pitää tulla itsestä.
Asenne.” (VTJ)
”Allianssi mahdollistaa ja jopa velvoittaa kaikkien osapuolten osallistumisen. Se on myös tuonut vastuun olla mukana ratkaisujen hakemisessa kuin päätösten teossa jopa niissä työn osa-alueissa, joihin ei normaalisti YSE-hankkeessa ei edes kysyttäisi mielipidettä.
Avoimen keskustelun lisääminen ehkä edesauttaisi osapuolia ymmärtämään omat vai- kutusmahdollisuutensa hankkeen onnistumiseen.” (PP)
5.3 Keskinäinen yhteistyö ja luottamus
Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan yhteistyön toteutumista hankkeessa. Tarkoituk- sena oli arvioida minkä tasoisena henkilöstö piti yhteistyötä ja toteutuiko se omien odo- tusten mukaisesti.
Taulukko 7. Kysymys nro 11.
Vastanneista 22 prosenttia näki yhteistyön toteutuvan ja 67 prosenttia arvio yhteistyön toteutuvan jossakin määrin.
Kyselyssä pyydettiin vertailemaan allianssiurakoinnin eroja perinteisiin urakointimuotoi- hin ja antamaan oma arvio hankemuodosta. Kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten allianssiin suhtauduttiin kokemuksena.
Taulukko 8. Kysymys nro 12.
72 prosenttia piti allianssia positiivisena kokemuksena. Vastaajista 17 prosenttia ei osan- nut sanoa ja 11 prosenttia koki hankemuodon negatiivisesti.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan hankemuodon vaikutusta tuotannon laatuun. Kysymyk- sellä oli tarkoitus saada esiin henkilöstön oma näkemys hankemuodon merkityksestä tuotannon laatuun.
Taulukko 9. Kysymys nro 13.
Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia koki, että hankemuoto on vaikuttanut laatuun posi- tiivisesti. 11 prosenttia ei osannut sanoa ja 11 prosenttia piti hankemuotoa negatiivisena.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, onko allianssi hankemuotona mahdollistanut uusia tuo- tantovaiheen toimintatapoja. Kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa, toteutuuko allians- sin henkeen kuuluva uusien innovaatioiden ja toimintatapojen etsiminen ja näkevätkö osallistujat vaihtoehtoisia keinoja toteutukselle.
Taulukko 10. Kysymys nro 14.
Vastaajista suurin osa, yhteensä 94 prosenttia koki, että hankemuoto mahdollisti tai ai- nakin jossakin määrin mahdollisti uusia tapoja tehdä asioita tuotantovaiheessa.
Vastaajat arvioivat myös allianssihankkeeseen osallistuvia osapuolia luottamuksen ja ta- savertaisuuden näkökulmasta ja niiden toteutumisesta käytännössä. Kysymyksellä oli tarkoitus arvioida, onnistuuko hankemuoto lisäämään luottamusta ja tasa-arvoa kump- panien kesken ja olisiko asiassa parannettavaa.
Taulukko 11. Kysymys nro 15.
50 prosenttia oli sitä mieltä, että luottamus ja tasavertaisuus toteutuu hankkeessa. Vas- taajista 39 prosenttia koki, että asioissa olisi parannettavaa ja 11 prosenttia oli sitä mieltä, ettei luottamus ja tasa-arvo toteudu käytännössä.
Haastateltujen näkemykset tuloksesta:
”Luottamus on kaiken perusta. Ilman luottamusta ei ole mitään. Luottamus ansaitaan joka päivä uudelleen. Ei olla aina vaatimassa vaan kysytään mieluummin, miten itse voi- sin luoda pienillä yksittäisillä päivittäisillä teoilla tasa-arvon ja luottamuksen ilmapiiriä.”
(RKO)
”Ei ole tyydyttävä ja jälleen kerran, se oma asenne.” (VTJ)
”Tulos on yllättävän hyvä, ottaen huomioon että 50 prosenttia kokee luottamuksen ja tasavertaisuuden toteutuneen. Itse olen sitä mieltä, että aina on mahdollista parantaa.
Molemminpuolista ymmärrystä tulisi ehkä lisätä tehtäväkuvien terävöittämisellä niiden osapuolten kanssa, joiden läsnäolo on jokapäiväistä suhteessa niihin, jotka käyvät työ- maalla harvemmin. Avoimesti kerrottaisiin mitä odotamme toisiltamme.” (PP)
