• Ei tuloksia

Monipuolinen tietoteos Kaisa-talosta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Monipuolinen tietoteos Kaisa-talosta"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Monipuolinen tietoteos Kaisa-talosta

Posted on14.9.2012 by

Kaisa-talon arkkitehtuuri, rakennusprojekti ja Helsingin yliopiston uuden pääkirjaston kokoelmat, siinä keskeisiä teemoja, joita avataan tuoreessa kolmikielisessä teoksessaKaisa-talo Kajsahuset Kaisa House.

Mainittujen teemojen lisäksi kirjassa käsitellään koko kirjaston palveluissa ja organisaatiossa tapahtuneita muutoksia ja uusimpia kehittämishankkeita. Myös yliopiston tilasuunnittelun

historiallisista vaiheista ja tilojen keskittämisestä Kaisa-talon ympärillä olevaan Hirvi-kortteliin on kirjassa erillinen artikkeli.

Kaisa-talo –kirja on yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen aloitteesta syntynyt teos, jossa myös kirjasto oli vahvasti mukana. Kirjan on toimittanut Reino Lantto, joka seuraavassa kertoo kirjaprojektin tavoitteista ja toteutuksesta.

Reino on tehnyt pitkän uran toimittajana ja sähköisen viestinnän kehittämistehtävissä. Ennen kirjaprojektia Reino ehti toimia Yliopistopainon (nykyisin Unigrafia) toimitusjohtajana seitsemän vuoden ajan.

Kirja valmiiksi IFLA-konferenssiin mennessä

Reinon tukena Kaisa-talo -kirjan sisällön suunnittelussa oli toimitusneuvosto, joka ideoi sisältöä ja asetti aikataulun valmistumiselle.

– Tavoitteena oli saada kirja valmiiksi elokuussa 2012 pidettävään IFLA-konferenssiin mennessä, jotta se olisi haluttaessa lahjoitettavissa konferenssin vieraille. Samalla aikataululla kirja valmistuisi myös Kaisa-talon avajaisiin mennessä, mikä oli myös tärkeä tavoite.

(2)

Aikataulun lisäksi jo alkuvaiheessa päätettiin kirjan toteutuksesta kolmikielisenä; suomenkielisten pidempien tekstien lisäksi tulivat tiivistelmät ruotsiksi ja englanniksi.

Kirjan yleisenä tavoitteena oli kertoa monipuolisesti suunnittelu- ja rakennusprojekteista sekä kirjaston palveluista ja tulevaisuuden visioista. Tarkempi sisältö muovautui vähitellen

toimitusneuvoston kokouksissa ja Reinon keskustellessa eri ihmisten kanssa.

Kirjan artikkeleissa kirjaston kokoelmat tuodaan vahvasti esiin. Erikseen käsitellään mm. Jaakko Hintikan lahjoittamaa filosofian kokoelmaa, taidehistorioitsija Osvald Sirénin mukaan nimettyä Sirenia-kokoelmaa sekä teologian Luther-tutkimukseen liittyviä kokoelmia.

– Kirjaston kokoelmista nostettiin kirjassa esiin joitakin yleisesti kiinnostavia erikoiskokoelmia, joita ei harvinaisuutensa tai laajuutensa vuoksi välttämättä löydy muista kirjastoista.

Valokuvat tärkeässä roolissa

Reinolla oli kokonaisvastuu kirjan toteutuksesta aikatauluineen. Tähän liittyi artikkeleista ja kuvista sopimista, haastatteluja, tekstien kirjoittamista, tiivistelmien laatimista sekä yhteistyötä kirjan taitosta vastanneen graafisen suunnittelijan kanssa. Pienistä ongelmista huolimatta kokonaisprosessi sujui suhteellisen hyvin.

– Aikataulusyistä jouduin kirjoittamaan artikkeleita suunniteltua enemmän itse. Hieman ongelmia aiheutti myös se, että kuvia valmiista talosta oli mahdollista ottaa vasta alkukesästä, jolloin oli jo kiire saada kirja taitettua ja painoon.

(3)

Kirjaan tuli lopulta tekstejä 15 eri kirjoittajalta. Erittäin tärkeässä roolissa ovat myös kirjaan valitut valokuvat. Uusia kuvia kirjaan tuli neljältä eri kuvaajalta, lisäksi mukana on historiallisia kuvia.

Painotus on arkkitehtuurikuvissa, joissa Kaisa-talon komeita kaaria esitellään tarkkaan rajattuina otoksina. Lisäksi mukana on mm. Hirvi-korttelista otettu ilmakuva sekä kuvia kirjastojen vanhoista tiloista.

Opettavainen projekti

Reinolle itselleen kirjaprojekti ja kokemukset kirjastosta olivat myönteisiä ja opettavaisia. Reinon työpiste oli keskustakampuksen kirjaston valtiotieteiden toimipisteessä, joten Reino sai

lähietäisyydeltä seurata myös kirjaston arkea ja muuttovalmisteluja.

– Oli kiinnostavaa tutustua kirjaston toimintaan ja muutoksiin, joita kirjaston toimintaympäristössä esiintyy. Kirjastolaisten kanssa on ollut kiva tehdä yhteistyötä ja oppia uusia asioita.

Myös Kaisa-talon rakennusprojekti saa Reinolta kehuja.

– Suunnitelmat toteutuivat aiotulla tavalla. Nykypäivänä on harvinaista, että rakentaminen toteutetaan viimeisen päälle suunnitelmien mukaan ja lopputulos on myös esteettisesti korkeatasoinen.

Kaisa-talo –kirja julkistetaan virallisesti kirjaston avajaisissa 10.9.2012. Kirjaa on saatavilla Kaisa-talossa sijaitsevastaGaudeamuksen kirjakahvilasta (Kirja & Kahvi).

Teksti

Mika Holopainen Tietoasiantuntija

Keskustakampuksen kirjasto Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Mika Holopainen Reino Lantto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tulokset näkyvät yliopiston uutena visuaalisena ilmeenä viestinnässä ja lähiaikoina myös verkkosivuilla, mediassa ja Helsingin keskustassa.. Yliopiston kirjasto on

Tutkijapalvelut ja tuleva Kaisa-talon kirjasto kiinnostivat monia konferenssivieraita ja huomasimme, että kirjastolaisilla ympäri maailman on paljon yhteisiä ajatuksia, toiveita

Elokuisena maanantai-iltapäivänä seitsemäntoista kypäräpäisen kirjastolaisen ryhmä pääsi katsastamaan rakenteilla olevan Kaisa-talon tämänhetkisen tilan.. Työmaan

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara onnitteli puheessaan paitsi kymmenvuotiasta kirjastoa myös yli satavuotista tietopalvelua; osa

Siinä se seisoo, Kaisa-talo, täynnä loukkoja, rakennustelineitä ja vaaroja, joita uskalias ryhmämme on valmiina uhmaamaan.. Vain harva on päässyt Kaisa-talon sisuksiin, harvat

Kulttuuri- ja opetusministeriö ja Helsingin yliopiston kirjasto sopivat että Kotuksen kirjaston suomalais-ugrilainen kokoelma, tuttujen kesken SUK, siirretään uuteen

Keskustakampuksen kirjaston johtaja Pälvi Kaiponen kertoi, mitä uutta Kaisa-talon kirjasto ja palvelumuotoilu tuovat käyttäjälle?. Mitä kehityshankkeita

Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara jatkaa pitkään tauolla ollutta taidemaalausharrastustaan.. Hän on