Kunnia-alumni
tutKimus
opisKelijaesittelyitä
alumniesittelyitä Kansainvälinen
Kemian vuosi
AlumnipAinos 2011
Hyvät luKijat,
Tämä Kemiauutisten numero on suunnattu erityisesti alumneille. Helsin- gin yliopisto on voimakkaasti kehittä- nyt alumnitoimintaa. Tämän toiminnan tärkeyttä ei ole aina heti sisäistetty. Nyt kuitenkin jo ymmärrämme, että alum- nitoiminnan kautta työmme yhteiskun- nallista näkyvyyttä voidaan parantaa merkittävästi. Alumnitoiminnalla saa- daan aktivoitua vanhoja ja rakennettua uusia yhteyksiä teollisuuteen, tutkimus- laitoksiin, julkishallintoon ja koulumaail- maan. Alumniyhteyksien kautta näemme myös selkeämmin kemian laajan merki- tyksen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
Toiminta myös edesauttaa opiskelijoiden sitoutumista kemiaan sekä heidän urava- lintojensa suunnittelua.
Kemian laitoksen alumnien määrä on jo ilahduttava. Edellinen alumnitapah- tuma lukuisine osanottajineen oli me- nestys. Alumnien innokkuuden johdosta pyrimme laajentamaan keskusteluyhte- yksiä heidän kanssaan. Laitoksen hen- kilökunnan mielestä on erittäin miellyt- tävää tavata vanhoja ja uusia kemiasta kiinnostuneita laitoksemme tarjoamissa tyylikkäissä puitteissa.
Voimme olla ylpeitä Suomen Akate- mian suorittamasta kemian alan arvioin- nin tuloksesta, jossa Helsingin yliopiston kemian laitos menestyi erinomaisesti ol- len paikoin myös aivan kansainvälistä kärkeä. Arviointi käsitti 41 kemian kan- sallista yksikköä ja kattoi vuodet 2005- 2009. Paneeli koostui seitsemästä kansainvälisestä asiantuntijasta. Arvi- ointipaneeli antoi kiitosta suomalaiselle kemian tutkimukselle, joka oli yleises- ti korkeatasoista. Tällaiset huolella teh- dyt arvioinnit ovat tärkeitä, sillä kemia on maamme toiseksi merkittävin teolli- suudenala, ja juuri perustutkimus ja hyvä koulutus luovat hedelmällisen maaperän uusille innovaatioille.
Vuosi 2011 on kansainvälinen kemi- an vuosi. Tämä tarkoittaa, että lisäämme näkyvyyttämme merkittävästi. Kemian laitos on näyttävästi esillä mm. ChemBio –messuilla, Helsinki Chemicals Forumil- la, Narinkkatorin tapahtumassa, Kemian yö-tapahtumassa jne. Tämä lehti sisältää tarkat yksityiskohdat järjestettävistä ta- pahtumista ja uskon, että tapaamme use- asti tämän vuoden aikana noissa tapah- tumissa.
Hyvää ja aurinKoista Kevään alKua!
mArkku räsänen kemian laitoksen johtaja
kuvAAjA veli-matti vesterinen
Kemian laitoKsen Kunnia-alumni 2011 jorma K. miettinen
Akateemikko Jorma K. Miettinen on luonut 60 vuoden aikana ainutlaatuisen uran suomalaisen tieteen saralla. Poik- keuksellinen vastuuntunto ja palava into uuden oppimiseen ovat tehneet Mietti- sestä myös vahvan yhteiskunnallisen vaikuttajan.
Haastatteluajan sopiminen akateemikko Jorma K. Miettisen kanssa ei käy aivan yksinkertaisesti. Tapaamisen jälkeise- nä päivänä Miettinen on lähdössä Suo- men Atomiteknillisen Seuran matkalle Etelä-Afrikkaan. Viikkoa aiemmin hän oli palannut Etelä-Koreasta, jossa pidet- tiin maailmanrauhan puolesta toimivan Pugwash-liikkeen kokous. Välipäivät oli- vat täyttyneet luennoista ja kokouksista.
”Vierailemme puolentoista viikon ai- kana kymmenessä atomialan laitok- sessa”, Miettinen kuvailee ohjelmaan- sa Etelä-Afrikassa. ”Tutustumme muun muassa Suomeen rakennettavan viiden- nen ydinvoimalan reaktorin sisarreakto- riin Kapkaupungissa.”
Kemia-Kemi-lehden äänestykses- sä Suomen merkittävimmäksi nykyke- mistiksi valittu Jorma K. Miettinen on edelleen, 83-vuotiaana, toimelias ja in- toa täynnä. Hän seuraa tieteen uusia saa- vutuksia erityisesti omalla alallaan, bio- kemiassa ja radiokemiassa, mutta myös tähtitieteen saavutukset kiinnostavat häntä. Miettinen on niin ikään erinomai- sesti perillä maailmanpolitiikan nykyti- lanteesta.
soitto a.i. virtaselta ratKaisi uran suunnan
Jorma K. Miettinen aloitti kemian opintonsa Helsingin yliopistossa syk- syllä 1939, mutta jo 10. lokakuuta yli- opisto suljettiin ”ylimääräisten kerta- usharjoitusten” vuoksi. Miettinen liittyi suojeluskuntaan ja siirtyi tammikuussa 1940 vapaaehtoisena armeijaan. Kun vii- den vuoden mittaiseksi venynyt asepal-
velus päättyi, Miettinen jatkoi opintojaan yliopistossa ja teki erikoistyönsä orgaa- nisen kemian professorin Niilo Toivosen alaisuudessa.
Toivonen lupasi lahjakkaalle oppilaal- leen jatko-opiskelupaikan ja assistentin paikan, mutta toisin kävi. Puhelinsoitto Artturi Ilmari Virtaselta keväällä 1948 antoi Miettisen uralle uuden suunnan.
”Virtanen soitti Toivoselle ja kertoi tarvitsevansa hyvän orgaanikon uusiin tehtäviin. Toivonen tuli luokseni ja sanoi, että vähän pahoillaan hänen oli luvattava minut Virtasen laboratorioon.”
Seurasi puolen tunnin työhönotto- haastattelu nobelistin työhuoneessa.
”Virtanen selosti jännittävästi ja mielen- kiintoisesti tutkimuksiaan, ja minähän olin heti myyty”, Miettinen naurahtaa.
Näin alkoi vaikuttavia tuloksia tuottanut yhteistyö, joka kehittyi vuosien saatos- sa opettaja-oppilassuhteesta molemmin- puoliseksi kunnioitukseksi ja lämpimäk- si ystävyydeksi.
Paperikromatografia oli tuolloin uusi menetelmä. Miettisen tehtävänä oli tut- kia, miten sillä ja muilla uusilla kromato- grafisilla menetelmillä voitiin erotella ja analysoida aminohappoja. Tutkimus joh- ti tohtorinväitökseen biokemiassa vuon- na 1954. Väitöskirjaansa varten Miet- tinen analysoi peptidejä, joita syntyi aineenvaihdunnassa proteiinisynteesin välituotteena.
radioaKtiivinen löytö poiKi liiKKuvan laboratorion
1950-luvun alussa radioisotooppeja alet- tiin käyttää biokemiassa aineenvaihdun-
nan tutkimiseen. ”Leimasimme lähtöai- neita ja reaktion tapahduttua tutkimme, mihin reaktiotuotteeseen radioaktiivi- suus oli siirtynyt”, Miettinen muistelee.
Biokemistin oli näin perehdyttävä myös radiokemian menetelmiin. Samoi- hin aikoihin USA ja Neuvostoliitto aloit- tivat kokeet maailman tuhovoimaisim- malla aseella, vetypommilla. Kylmän sodan kiristämä poliittinen ilmapiiri sai Miettisen siirtymään vähitellen koko- naan radiokemian pariin.
”Vuonna 1955 selvisi, että vetypom- mikokeilujen seurauksena maapallolle oli levinnyt radioaktiivinen laskeuma, jon- ka epäiltiin vaikuttavan koko ihmiskun- nan geeniperimään”, Miettinen kertoo.
Pohjois-Siperiasta kantautuneiden tieto- jen mukaan jopa lumisateet olivat radio- aktiivisia.
Miettinen ei aikaillut vaan keräsi en- simmäisten lumisateiden tultua laitoksen edestä, Unioninkatu 35:n parkkipaikalta, muutaman säkillisen lunta, joka sulatet- tiin laboratoriossa. Haihdutusjäännök- senä saatiin pikkusormenpään kokoinen tomukasa, joka osoittautui erittäin radio- aktiiviseksi. Virtasen luvalla Miettinen kirjoitti löydöstään Helsingin Sanomiin.
Pieni uutinen aiheutti sensaation.
”Kari teki sitten ikimuistoisen pila- piirroksen, jossa Lapin ukko seisoo haja- reisin lumisateessa ja sanoo, että rikkaat menevät etelään ottamaan radioaktiivi- sia kylpyjä, mutta täällä Pohjolassa me saadaan niitä ilmaiseksi”, Miettinen nau- rahtaa.
Uutinen johti siihen, että radioaktii- visuuden vaarallisuutta päätettiin tutkia kunnolla. Atomienergianeuvottelukunta jorma k. miettinen pitää
aloittamiaan käytännön mittauksia uransa tärkeimpänä työnä. radioaktiivisuuden mittaaminen lappalaisista aloitettiin lähes 50 vuotta sitten liikkuvan laboratorion avulla.
palava into oppia viitoitti tien HuippututKijaKsi ja vaiKuttajaKsi
kuvAAjA tero pajuKallio
antoi määrärahan, jonka avulla Mietti- nen rakennutti aivan uudenlaisen paket- tikuorma-auton liikkuvaksi laboratoriok- si. Auton ansiosta mittauksia saatettiin tehdä eri puolilla maata. Aluksi tutkit- tiin varsinkin lappalaisia, joiden radioak- tiivinen kuorma arveltiin muita suurem- maksi.
”Autossa oli muutaman tonnin pai- noinen, kylpyammeen mallinen lyijyam- me ja sen päällä suojattu kide, niin että koko ihmisen keho saatiin mitatuksi. Po- romiehet haettiin tunturista lentokoneel- la mittauksiin”, Miettinen kuvailee.
Aiemmin A.I. Virtasen laitoksessa oli tehty elintarviketutkimuksia, jotka olivat osoittaneet poronlihan 50 kertaa radio- aktiivisemmaksi kuin naudanlihan. Po- rojen saama radioaktiivinen annos oli pe- räisin jäkälästä.
”Jäkälällä ei ole juuria, vaan se imee ravinteet ja radioaktiivisuuden suoraan ilmasta”, Miettinen muistuttaa ja ker- too, että poromiesten pitoisuudet eivät kuitenkaan osoittautuneet hälyttävän suuriksi. ”Poromies, joka söi puoli kiloa poronlihaa, sai juuri ja juuri sallitun an- noksen kattorajan. Keskimäärin lappa- laiset saivat vain kymmenesosan tästä”, hän kertoo.
radioKemian laitos
ainutlaatuisen monipuolinen Vähitellen kävi ilmeiseksi, että yliopis- to tarvitsi oman radiokemian laitoksen.
Miettinen nimitettiin laitoksen vt. pro- fessoriksi vuonna 1962 ja professoriksi vuonna 1964. Tätä virkaa hän hoiti eläk- keelle siirtymiseensä, vuoteen 1986, asti.
Miettinen organisoi aivan uuden yli- opistolaitoksen, jossa tutkimus ja ope- tus jakaantuivat kolmelle eri alalle: radi- oisotooppien käyttöön ja analytiikkaan, säteilykemiaan ja ympäristöradiokemi- aan.
”Missään muualla en olekaan näh- nyt näin monipuolista radiokemian lai- tosta”, Miettinen kertoo innostuneena.
Ainutlaatuisen laitoksesta teki myös sen käytännönläheinen toiminta liikkuvine laboratorioautoineen ja tavallisille kansa- laisille tehtyine mittauksineen. Mittauk- sia jatkettiin viiden vuoden ajan säännöl- lisesti ja myöhemminkin aika ajoin.
”Viimeksi pari vuotta sitten radio- kemian laitos oli mittaamassa Lapissa”, Miettinen toteaa ja mainitsee itse pitä- vänsä kansan parissa tehtyä käytännön mittaustyötä uransa tärkeimpänä. Tässä työssä hän tutkimusryhmineen siirsi tie- teen tulokset suoraan kansan palveluk- seen. Työ synnytti radiokemian laitoksen ja loi pohjan alan suomalaiselle tutki- musperinteelle Suomessa.
Jorma K. Miettinen on aina sisäistä- nyt vahvasti tutkijoiden yhteiskunnalli- sen vastuun ja toiminut vuosikymmen- ten ajan yhteiskunnallisena ja globaalina vaikuttajana. Tiedemiesten ja -naisten Pugwash-liikkeeseen hänet kutsuttiin jo vuonna 1959. Liikkeen kokouksia pi- detään vuosittain eri puolilla maailmaa.
Miettinen muistelee olleensa 45 vuoden aikana vain parista kokouksesta poissa.
Suurimpana tämänhetkisenä uhkana maailmanrauhalle Miettinen pitää Poh- jois-Korean ja Yhdysvaltojen välistä krii- siä. ”Kriisistä johtuen viimeisin kokous pidettiin juuri Etelä-Korean ja Pohjois- Korean rajalla demarkaatiolinjalla.”
KoKo elämä uuden oppimista
Miettisen nuoruudesta viisi vuotta kului sodassa, mutta rintamallakin hän opis- keli niin kutsutussa Syvärin yliopistossa.
”Se oli yhden assistentin johtama yhden huoneen yliopisto Syvärin voimalaitok- sessa”, hän kertoo. ”Tein siellä yli vuo- den opinnot asemasodan aikana. Opiske- lin aina kun oli rauhallista. Suoritin myös
geologian approbaturin ja kemian cum lauden tentit, mutta laboratoriotöitä en siellä tietenkään voinut tehdä.”
Kemian opintojen ohella Miettinen suoritti laudaturin myös fysiikassa. Opis- ta on ollut hyötyä radiokemian uralla mutta myös tähtitieteessä, joka oli Miet- tisen lempitieteenala hänen nuoruudes- saan.
”Viime vuosikymmenten aikana fy- siikasta on tullut avaruudentutkimukses- sa yhä keskeisempi ala”, Miettinen muis- tuttaa, ”ja vanha rakkaushan ei ruostu”, hän lisää.
”Avaan joka päivä space news -sivut.
Viime viikkoina on tullut aivan järisyttä- vää uutta tietoa kosmologian alalla. Ein- steinin teorioitakin ollaan jo panemas- sa uusiksi”, Miettinen innostuu ja kehuu huipputehokasta tietokonettaan. ”Ainoa huoli on se, että joka päivä pöydälleni tu- lee puhelinluettelon paksuinen paperi- kasa ja vaimo huolestuu, mihin se pan- naan.”
Pari vuotta sitten Miettinen yllät- ti biokemian laudaturopiskelijat Viikissä osallistumalla heidän kanssaan laborato- riotyökursseille. ”Kun en enää oikein ym- märtänyt biokemian uusimpia tieteellisiä tekstejä, niin lähdin kahdelle laudaturku- rssille pari vuotta sitten”, hän perustelee.
”Se oli tosi mielenkiintoista, sain seistä pulpetin ääressä aamusta iltaan nyky- nuorten kanssa.”
Opit tarttuivat veteraaniopiskelijaan ilmeisen hyvin. Miettinen sanoo ymmär- tävänsä geenitekniikan nykytilan jo aika hyvin ja päättää ystävällisesti haastatte- lun. Akateemikon on aika lähteä iltapäi- vän kokoukseen pitämään esitelmää.
kirjoittAjA sisKo loiKKanen
Artikkeli julkaistaan uudestaan sekä kemia-lehden että kirjoittajan luvalla.
radioisotooppien käyttö teki tuloaan suomeen 1950-luvun alussa.
A.i. virtanen ja jorma k. miettinen neuvonpidossa isotooppilaboratoriossa.
kuvAAjA peKKa linKo
Iisa Outola on 36-vuotias radiokemian filosofian tohtori. 6-vuotiaan pojan äiti työskentelee erikoistutkijana Säteilytur- vakeskuksessa (STUK).
milloin ja mitä olet opisKellut Kemian laitoKsella?
Aloitin kemian opiskelut vuonna 1993, valmistuin maisteriksi 1997 ja väittelin tohtoriksi 2002. Pääaineena opiskelin ra- diokemiaa ja sivuaineina geofysiikkaa, matematiikkaa ja sovellettua kemiaa.
miKsi Halusit opisKella radioKemiaa?
Radioaktiivisuus kiinnosti minua jo luki- ossa. Kemian laitoksella kävin kuuntele- massa kaikkien eri laboratorioiden luen- toja, mutta radiokemia kolahti parhaiten.
Laboratoriossa oli myös oikein hyvä hen- ki ja löysin sieltä aviomiehenkin.
minKälaisissa työteHtävissä olet ollut ja mitä teet nyt?
Opiskeluaikana työskentelin kesäisin Merentutkimuslaitoksessa, jossa analy- soin ravinteita merivedestä. Valmistutut- tuani maisteriksi työskentelin Radioke- mian laboratoriossa 5 vuotta väitökseeni asti. Analysoin radioaktiivisia aineita ym- päristönäytteistä ja tutkin miten ne käyt- täytyvät metsäympäristössä. Väiteltyäni lähdin USA:han, Marylandin osavalti- oon, jossa työskentelin 6 vuotta NIST:ssä (National Institute of Standards and Technologies). Siellä valmistin referens- simateriaaleja ympäristönäytteille, tein menetelmäkehitystä eri radionuklideille ja järjestin vertailumittauksia. Suomeen palaisin takaisin 2008, mistä asti olen työskennellyt STUK:ssa.
Työni on monipuolista: tutkimusta, valmiustoimintaa, viestintää ja paljon kansainvälistä yhteistyötä. Tutkin radio- aktiivisten aineiden käyttäytymistä ym-
päristössä, ennen kaikkea Itämeressä ja sisävesistöissä. Olen tehnyt myös me- netelmänkehitystä selvittääkseni muun muassa miten aktinoidit liukenevat ra- dioaktiivisista hiukkasista fraktioivan uuton avulla. Uutena osa-alueena olen viime aikoina perehtynyt ympäristön sä- teilysuojeluun.
millaiset valmiudet sait
tuleviin työteHtäviisi ja pidätKö vielä yHteyttä radioKemian laboratorioon?
Opetus radiokemian yksikössä oli moni- puolista ja laadukasta, ja sen avulla pär- jäsi hyvin ulkomaillakin. Olen pitänyt yhteyttä radiokemian laboratorioon tut- kimusseminaarien ja pikkujoulujen mer- keissä.
mitKä ovat HarrastuKsesi?
Rakkain harrastukseni on palapelien ko- koaminen.
miten alKanut Kemian vuosi näKyy työpaiKallasi?
Ei ole vielä näkynyt mitenkään työpai- kallani. Marie Curie Radiokemian Sym- posiumiin varmaan osallistun.
HAAstAttelijA pirKKo Hölttä
alumni radioaKtiivisuus Kiinnostaa
Jason McKee aloitti kemian opinnot vuonna 2006 ja valmistui luonnontie- teiden kandidaatiksi Eurobachelor-luo- kituksella ensimmäisten joukossa vuon- na 2009. Hän aloitti polymeerikemian opinnot jo toisena opiskeluvuotenaan valiten polymeerikemian myös suuntau- tumisvaihtoehdokseen.
Hän on ollut hyvin aktiivinen myös opis- kelijajärjestöjen toiminnassa, toimien sekä Helsingin yliopiston kemistien pu- heenjohtajana että toiminnanjohtaja- na, kuten myös ainejärjestöjen edustaja- na Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Jason on myös mukana Luonnontieteiden akateemisten liiton toi- minnassa ja edustaa Helsingin yliopiston hallinnon eri elimissä.
Jason suoritti erikoistyönsä Shef- fieldissä Isossa-Britanniassa professo- ri Steven Armesin tutkimusryhmässä
loppuvuodesta 2010. Työssä tutkittiin ve- siliukoisten lämpöherkkien polymeeri- en syntetisointia kontrolloidulla radikaa- lipolymeroinnilla ja kuinka hyvin nämä polymeerit toimivat steerisinä stabilaat- toreina styreenin dispersiopolymeroin- nissa. Erikoistyöstä on valmisteilla käsi- kirjoitus ja siihen liittyvä pro gradu työ on parhaillaan tarkastettavana. Jason pyrkii valmistumaan kesään 2011 men- nessä, jonka jälkeen hän haluaa jatko- opiskelijaksi.
Kemian vuonna 2011 Jason halu- aa sanoa nuorille opiskelijoille: opiskel- kaa kemiaa, se kannattaa! Vaikka alku- pään teorian opinnot tuntuvat vaikeilta ja joskus jopa mahdottomilta, niin muka- na pysyminen sekä opintoihin panosta- minen maksavat itsensä myöhemmin tu- hatkertaisesti takaisin.
HAAstAttelijA sami Hietala
opisKelija opisKelKaa Kemiaa, se Kannattaa!
Jatko-opiskelija Nina Huittinen tekee väitöskirjaa kolmenarvoisten aktinoidi- en kemiasta radiokemian laboratorios- sa.
milloin ja mitä olet opisKellut Kemian laitoKsella?
Aloitin opinnot kemian laitoksen ruot- sinkielisessä opetuslaboratoriossa vuon- na 2002. Muutama vuosi myöhemmin valitsin pääaineekseni radiokemian ja ra- diokemian maisterin paperit sain käteeni keväällä 2007. Tällä hetkellä teen väitös- kirjaa radiokemian laboratoriossa. Sekä maisteritutkintoni aikana että nyt väi- töskirjan puitteissa olen myös oleskellut Saksassa ja tehnyt gradun, sekä osan väi- töskirjatutkimuksesta Karlsruhessa si- jaitsevassa Ydinjäteinstituutissa, Institut für Nukleare Entsorgung (INE).
miKsi Halusit opisKella radioKemiaa?
Jo lukiossa kemia alkoi kiinnostaa, ja päätin lähteä opiskelemaan kemiaa heti kun saan ylioppilastodistuksen käteeni.
Lukion ydinfysiikan kurssilla innostuin säteilystä ilmiönä ja mahdollisuuksis-
ta hyödyntää radioaktiivisia isotooppeja energian tuotannossa sekä lääketietees- sä. Näin ollen opinto-oppaita lueskelles- sa törmäsin mahdollisuuteen opiskella radiokemiaa Helsingin yliopistossa. Ra- diokemian valitseminen pääaineeksi oli siis minulla tiedossa jo yliopistoon haki- essani.
minKälaisissa työteHtävissä olet ollut ja mitä teet nyt?
Jatko-opiskelijana aiemmat työkoke- mukseni ovat enimmäkseen jostain muu- alta kuin kemian alalta. Tein perusopin- toaikana kesän verran töitä radiokemian laboratoriossa matriisidiffuusiota tutki- en. Tämän jälkeen seuraava oman alan työjakso oli gradun puitteissa tehty tut- kimustyö Karlsruhessa. Tällöin aloitin kolmenarvoisten aktinidien kuten pluto- niumin, amerikiumin ja curiumin sorp- tiomekanismien ja spesiaation tutkimi- sen laserspektroskopiaa hyödyntäen.
Tästä aiheesta lähdinkin sitten reilu vuo- si myöhemmin tekemään väitöskirjaani.
mitKä ovat HarrastuKsesi?
Musiikki ja urheilu. Aloitin huilun soi- ton kahdeksanvuotiaana ja jatkoin sitä musiikkiopistossa lukion loppuun saak- ka. Nykyään ylläpidän huilistin taitoja- ni soittamalla pienissä duo-kvartettiko- koonpanoissa. Lisäksi yritän rämpytellä sähkökitaraa hieman Mozartia raskaam- man musiikin tahtiin. Urheilurintamalla olen kokeillut kaikkea uinnista thainyrk- keilyyn. Tällä hetkellä kulutan lähinnä lenkkitossuja lenkkipolulla ja käyn välil- lä polskimassa uima-altaassa parin kilo- metrin verran.
miten alKanut Kemian vuosi näKyy työpaiKallasi?
Kemian vuodelle sattui osumaan radio- kemistin kannalta tärkeä virstanpylväs.
Tasan 100 vuotta sitten Marie Curie sai kemian Nobel-palkinnon löydettyään radioaktiiviset radiumin ja poloniumin.
Häntä juhlitaankin loppuvuodesta Marie Curie Radiokemian Symposiumilla johon on kutsuttu eri radiokemian alan vaikut- tajia esitelmöimään.
HAAstAttelijA pirKKo Hölttä
opisKelija säteily ilmiönä innostavaa
FT Janne Raula on perustanut yrityksen Teicos Pharma Oy:n, joka tarjoaa jauheformulaatiopalvelua lääkealan yrityksille.
Aloitin kemian opintoni Vuori- kadulla kemian laitoksella vuon- na 1992 ja val- mistuin mais- teriksi 1997 Kumpulan kam- puksella. Sivu-
aineiksi valitsin matematiikan ja ympäristötieteen. Syventäväksi ke- mianalakseen valitsin polymeerike- mian.
Valmistumisen jälkeen aloitin jat- ko-opinnot Polymeerikemian labo- ratorissa. Tutkimuksen aiheena oli ympäristövasteellisten polymeerien syntetisointi ja tutkiminen vesiliuok- sissa. Väittelin vuonna 2002, jonka jälkeen jatkoin noin vuoden verran samassa laboratoriossa post-docina.
Vuonna 2003 vaihdoin työpaikkaa Teknilliseen korkeakouluun, jossa tutkimus keskittyi lääkehiukkasten valmistamiseen aerosolimenetelmin ja niiden tutkimisen hallitussa lää- keannostelussa ja inhalaatiolääkityk- sessä. Työskentelen edelleen samassa paikassa erikoistutkijana. Olen myös perustanut yrityksen Teicos Pharma Oy, joka tarjoaa jauheformulaatiopal- velua lääkealan yrityksille.
Tutkimus on tänä päivänä hyvin poikkitieteellistä, jolloin materiaali- en tuntemus ja soveltaminen erilai- sissa valmistusmenetelmissä ja sovel- luksissa on tärkeää. Kemian opinnot ja varsinkin polymeerikemian opin- not tarjosivat hyvät eväät materiaa- lipuolen osaamiselle. Tutkimus on kansainvälistä ja yhteinen kieli on englanti. Englanninkieliset oppikir- jat kehittivät ammatillisen englannin kielen sanavarastoani sekä viettämä- ni vuosi Isossa-Britannissa Swansean yliopistossa, jossa tein erikoistyöni, li- säsi huomattavasti keskustelutaitojani.
HAAstAttelijA sami Hietala
alumni
Kemiasta Hyvät eväät
materiaalipuolen
osaamiselle
Stefan Taubert är på slutrakan av sin doktorsavhandling i beräkningskemi.
Avhandlingen kommer att innefatta 8 artiklar där beräkningar på molekylers magnetiska egenskaper samt ring- strömmar i cykliska föreningars utförts.
Hur kom Stefan in på detta forsknin- gområde? Ja, vad fick honom som tonå- ring att välja studier i kemi? Stefan med- ger att forskningsområdet delvis öppnade sig via slumpen. Studier i kemi däremot var ett medvetet val. Stefan ger stor fört- jänst till två inspirerande lärare, gymna- sielärare Stefan Gustafsson från Kyrks- lätts gymnasium, och den numera pensionerade docenten Dr. Henrik Kon- schin från Laboratoriet för svenskspråkig undervisning.
Stefan började sina kemistudier år 2000. Kemin var det intressantaste ämne redan i gymnasiet och studierna öppna- de ”en oändlig värld av möjligheter och av spännande fenomen”. Stefan studerade snabbt, och Dr. Henrik Konschin, som fö- reläste gulishöstens kurs ”Allmän kemi”
uppmuntrade Stefan till att bekanta sig med beräkningskemi. I Stefans special- och pro gradu arbete ”Densitetsfunktio- nalstudier av socker och sockerkomp- lex” fungerade Dr. Konschin som en av handledarna. Även forskningsdirektö- ren och nuvarande professorn vid Labo- ratoriet för svenskspråkig undervisning
Dage Sundholm handledde beräkningar- na. Stefan blev färdig kemist i slutet av år 2004. Samma höst började han sina stu- dier till ämneslärare.
Läraryrket intresserade Stefan, men också den beräkningskemiska forsknin- gen. Han skrev även in sig som fortsätt- ningsstuderande. Under sina ämneslä- rarstudier och under det följande året då han jobbade på heltid i Kyrkslätts högsta- dieskola deltog Stefan i ett fåtal universi- tetskurser. Möjligheten till heltidsstudier öppnade sig sommaren 2006 som del av lektor Juha Vaaras forskningsgrupp i mo- lekylär magnetism vid avdelningen för fysikalisk kemi (Juha Vaara är nu pro- fessor vid Uleåborgs universitet). Ring- strömsberäkningar med professor Dage Sundholm inleddes kort därefter (se Ke- miauutiset 1/2010, s.22 för mera informa- tion på ringströmsberäkningar och aro- maticitet).
Beräkningskemi uppfattas ofta som väldigt teoretisk och abstrakt. Men det behöver den inte vara, menar Stefan. Det intressanta är inte datorn eller program- varan utom de kemiska och fysikaliska fenomenen som studeras. ”Datorn är min spektrometer” säger Stefan. ”Beräkning- skemi är bara ytterligare en metod som ger ny information” I motsats till experi- mentell kemi tillåter datorn en dessutom att leka med naturen. Man kan till exem- pel utesluta vissa växelverkningar eller
ändra en bindningslängd med 0,1 Å och se hur molekylen påverkas. Man kan ock- så förutse molekyler som inte ännu finns.
Men hur är det med läraryrket, fråga- de jag Stefan. Kunde han ännu tänka sig att jobba som lärare? ”Inte är det uteslu- tet,” svarade Stefan. Vilken väg Stefan än väljer i framtiden kommer han säkert i sin tur att inspirera många.
skrivet Av anneKa tuomola
ringströmmar i några olika molekyler. Den positiva (diatropiska) komponenten är blå och den negativa (paratropiska) komponenten är röd. i aromatiska/antiaromatiska molekyler är nettoströmmen övervägande diatropisk/
paratropisk.
studerande
Sari Alho-Richmond on suorittanut filosofien tohtorin tutkinnon orgaanisen kemian laboratoriossa. Hänen jatkotut- kimuksensa aiheena oli molekyylimal- linnus. Nykyisin hän työskentelee Orio- nilla.
mitä teet nyt?
Olen laadunvalvonnan asiantuntija (Qua- lity Control Specialist) ja huolehdin kemi- allisella laadunvalvontaosaston laitteiden validiudesta.
miKsi Kemian opisKelu on tärKeää?
Kemia on tärkeä, ihmistä lähellä oleva ala, joka antaa paljon virikkeitä elämään.
Työskentely kemian alalla on palkitsevaa ja mielenkiintoista.
mitä Haluaisit sanoa Kemian vuonna 2011?
On tärkeä ymmärtää kemian perusasi- oita, tällöin huomaamme, kuinka kemia on mukana kaikessa, mitä ympärilläm- me tapahtuu.
alumni Kemia on iHmistä läHellä oleva ala stor förtjänst till två inspirerande lärare
HAAstAttelijA Kristiina WäHälä
Toni Alasuvanto, alumn från Kemiska institutionen år 2008, inledde sina stu- dier i Università di Pisa för 2 månader sedan.
Trots att Toni stolt nämnde (i vårt Skype- samtal) att Galileo Galilei fungerat som professor i universitetet ifråga är Toni inte där som naturvetare. Toni var en av 30 intagna till ett internationellt 1-års MBA-program som nu hålls i Pisa för an- dra gången. Toni hoppas kunna arbeta in- nom kemikalie- eller läkemedelshandeln i fortsättningen eller även som försäljare av analystjänster eller apparatur.
Detta konkreta mål hade Toni inte då han inledde sina kemistudier år 1999. Ke- miintresset hade väckts i gymnasiet och det räckte väl som orsak till att söka till Helsingfors universitetets utbildnings- program i kemi. Toni trivdes bra, och speciellt efter året i armén 2001-’02 blev han aktiv inom studielivet. Under tre års tid skötte han först positionen som vi- ceordförande, och sedan som ordföran- de för Spektrum, en ämnesförening för svenskspråkiga kemister, fysiker, mate- matiker och datavetare. Toni inriktade sig sedan på organisk kemi och fick sina
magisterspapper sommaren 2008.
Efter slutförda magisterstudier deltog Toni i kursen ”Expert på akademisk af- färsförsäljning” som hölls av Arbets- och näringsbyrån och fick därefter ett jobb på CRO-firman Quintiles. Under ett och ett halvt år koordinera han kliniska pröv- ningar. Samtidigt fick han en inblick i lä- kemedelsindustrin. Under fjolårets höst jobbade Toni dessutom för Europeiska kemikaliemyndigheterna (ECHA) i ett tidsbundet jobb som teknisk kontrollör av de elektroniska kemikaliemapparna,
”dossiers”.
Under interviewn strålar Toni ut en belåtenhet med sitt val att flytta till Pisa.
Delvis beror detta säkert på miljön. Pisa är, med sina 3 universitet, en livlig studie- stad med ett stort historiskt värde. Ock- så beror det på MBA-programmets ut- maningar och internationella stämning.
(Även om programet går på engelska rå- dar han anskaffning av goda italiens- ka kunskaper för vardagslivet.) Innan vi avslutar interviewn flyttar Toni ännu da- torns kamera till fönstret. Utanför lyser apelsinerna i apelsinträdet.
skrivet Av anneKa tuomola
alumn
Joona Mikkilä on viidennen vuoden orgaanisen kemian opiskelija. Sivuainei- naan hänellä on fysiikka ja matematiik- ka.
minKälaista tutKimusta teet?
Tällä hetkellä teen erikoistyötäni orgaa- nisen kemian laboratoriossa Jussi Sipi- län ryhmässä. Syntetisoin ligniinin mal- liaineita, joita käytetään tutkittaessa nk.
valkeaa bioteknologiaa. Tässä prosessis- sa on tarkoitus kasvattaa hapetusreakti- oiden avulla ligniinin reaktiivisuutta.
miKsi Kemian opisKelu on muKavaa?
Parhaimmillaan esimerkiksi jatkotöissä tai erikoistyössä saa tehdä jotakin uutta ja päivät ovat aina erilaisia. Lisäksi opis- kellessa saa onnistumisen tunteita, kun ratkaisee jonkin ongelman, jonka kanssa on paininut tunnin tai kolme kuukautta riippuen ongelmasta.
mitä Haluaisit sanoa Kemian
vuonna 2011? Peruskoululaisille ja lukiolaisille tulisi kertoa enemmän kemian merkityksestä ja kemistin työmahdollisuuksista, jotta he osaisivat hakeutua tälle alalle.
opisKelija Kemiasta onnistumisen tunteita studier i
università di pisa
Jyrki Hakola valmistunut filosofien maisteriksi vuonna 1985 orgaanisen ke- mian laboratoriosta. Sivuaineena hänel- lä on fysikaalinen kemia.
missä olet nyt?
Olen työskennellyt 1980-luvun puolivä- listä lähtien erilaisissa yritys-, tehdas- ja liikkeenjohdon tehtävissä sekä suuris- sa että pienissä organisaatioissa. Kah- desti työtehtävät ovat vieneet useam- maksi vuodeksi ulkomaille: Kaliforniaan (1989–1992) ja Saksaan (1997–2000).
Näillä komennuksilla myös perhe on ollut mukana. Työnantajinani ovat olleet mm.
Premix, Finnplast, Dynea, Fortum, Nes- te, Uniax ja KSV-yhtiöt/Mancon. Uniax- yhteistoiminta Nesteen ja UC Santa Barbaran tutkijayhteisöjen kanssa 90-lu- vulla oli osaltaan edesauttamassa Nobe- lin kemianpalkinnon myöntämistä vuon- na 2000 professori Allan Heegerille, joka toimi 90-luvulla myös Uniaxin toimitus- johtajana. Sittemmin 2000-luvulla toi- minut lisäksi Kemianteollisuus ry:n että Muoviteollisuus ry:n luottamustehtävis- sä, sekä Huoltovarmuuskeskuksen alai- sessa Kemianpoolissa, jossa olen puheen- johtajana.
mitä teet nyt?
Viimaaikainen työtehtäväni Premix Oy:n ja konsernin toimitusjohtajana päät- tyi 28.2.2011. Saneerasimme kuluneen viimeisen neljän vuoden aikana tämän perheomistustaustaisen yhtiökokonai- suuden uudelleen kannattavaksi ja toi- mintakykyiseksi, sekä taseasemaltaan vakautetuksi liiketoiminnoksi. Premix- konsernille on luotu uusi strategia ja Sak- saan on perustettu oma myyntiyhtiö henkilökuntineen. Omistajaperheen nuo- rempi sukupolvi ottaa suunnitelman mu- kaisesti yhtiön nyt johtaakseen. On jäl- leen aika lähteä etsimään uusia haasteita ja tekemään matkaa vielä itselle tunte- mattomille vesille.
miKsi Kemian opisKelu on tärKeää?
Kemia on erittäin monipuolinen tieteen- ala, joka mahdollistaa urakehityksen sekä tutkija-tuotekehittäjänä että liik- keenjohdossa kansainvälisesti. Kemia on kaikkialla lähellä meitä meidän joka- päiväisessä elämässä ja ilman kemiaa ei nykyaikainen yhteiskunta voisi enää toi- mia. Kemia on kasvava, kansainvälinen ja maantieteelliset rajat vapaasti ylittävä tieteenala, jota tullaa tarvitsemaan kai- killa mantereilla ihmiskunnan kaikissa toiminnoissa - myös tulevaisuudessa.
mitä Haluaisit sanoa Kemian vuonna 2011?
Kemialla on suuri tulevaisuus ja keskei- nen rooli ihmiskunnan hyvinvoinnin pa- rantamiseksi. Yhä vaativampia ja mielen- kiintoisempia sovellutuksia kehitetään niin elintarvike, kemikaali, muovimate- riaalien, kuin erilaisten käyttöhyödyk- keidenkin osalla, ja näissä kaikissa ke- mian merkitys on keskeinen. Toisaalta kemianteollisuuen ympäristövastuut voi- mistuvat vuosi vuodelta ja näihin haas- teisiin on löydettävä yleisesti hyväksyt- tävät ratkaisut myös tulevaisuudessa.
Tässä työssä tutkijoilla on vielä paljon jat- kotyötä tehtävänä.
HAAstAttelijA Kristiina WäHälä
Kemialla on suuri tulevaisuus
alumni
elämässä pitää olla Kemiaa
alumni
Pia Bruce toimii kehitysjohtajana Punaisen Ristin Veripalvelussa.
mitä olet opisKellut?
Orgaanista- ja analyyttistä kemiaa Hel- singin yliopiston kemian laitoksella ja MBAn Helsingin Kauppakorkeakoulun kansainvälisessä yksikössä.
missä olet ja mitä teet nyKyään?
Asun Espoossa ja teen töitä Suomen Pu- naisen Ristin Veripalvelussa. Toimin ke- hitysjohtajana.
miKsi Kemian opisKelu on tärKeää?
Luonnontieteet ovat objektiivisia. Tieto perustuu kokeellisiin havaintoihin ja on osoitettavissa oikeaksi tai vääräksi. Ana- lyyttisestä tavasta ajatella ja toimia on hyötyä elämässä ei pelkästään töissä.
HAAstAttelijA Kristiina WäHälä
Wei Wu is a student of the Advanced Spectroscopy in Chemistry Master’s De- gree programme.
WHat Have you studied?
My name is Wei Wu, a Chinese girl who is pursuing my future in University of Hel- sinki as an international master student.
I hold my four-year bachelor in pharma- ceutical chemistry and engineering field
in China. I couldn’t forget how exciting I was when I got the acceptance letter from European international master program – Advanced Spectroscopy in Chemistry (ASC) which is absolutely provides high- qualified education in spectroscopic techniques. I experienced a wonderful time last academic year in University of Leipzig (Germany), and the special mo- bility strategy gave me the opportunity to study in one of six other universities
of the consortium. University of Helsin- ki became my unhesitating choice due to her attractive research specialization and internationally high ranking.
WHat are you studying noW?
I’ll never feel regretful for this choice sin- ce the University of Helsinki does satisfy me in many aspects. The personal study plan led by Professor Kristiina Wähä- lä supports me a lot in the management of my study here by patient discussion and instructions. My weakness in orga- nic chemistry has been improved signifi- cantly from the lecture “organic reaction mechanism” and practice “advanced or- ganic chemistry laboratory work”. As well I am more widely exposed to the current research circumstance and perspectives through the seminars hold my different laboratories.
My dream to get more experience as an analytical chemist has also been rea- lized here. Another two laboratory works as to the sample preparation and opera- tion on the analytical instruments, chal- lenge and strengthen my ability of scien- tific thinking and writing skills once again. To my most happiness, I have got the chance to work on thesis project in the VERIFIN (Finnish Institute for Verifica- tion of the Chemical Weapons Conventi- on) which is an accredited analytical la- boratory specialized in environmental studies. The teamwork and strict quali- ty system have given me an indelible im- pression. My research project currently is targeted on the extraction of phenylar- sinic compounds from marine sediment and analysis of them by HPLC-MS.
WHat ideas you Have for tHe international year of CHemistry 2011?
Concerning to the International Year of Chemistry 2011, I really wish to see more international faces who sit in the lectures given in English and who work in the la- boratories contributing their efforts in various projects. It would be even nicer for more youths from poor countries can fly to Finland and enjoy the excellent at- mosphere in Department of Chemistry with financial support.
interviewer Kristiina WäHälä
international student
tHe exCellent atmospHere in department of CHemistry
Olen Linnea Töyrylä, neljännen vuo- den kemian aineenopettajaopiskelija.
Opetettaviksi aineikseni tulevat kemia ja biologia.
Vaihdoin kemian opettajapuolelle viime lukuvuonna, kun sijaisuustöiden jälkeen tajusin haluavani opettajaksi.
Toivon, että voisin olla valmistuttua- ni kannustava ja motivoiva opettaja. Mi- nulla on ollut itselläni upeita opettajia läpi opiskeluaikani, ja he toimivat hienoi- na esimerkkeinä.
Opiskelun lisäksi olen päätoimitta- nut nyt vuoden HYK ry:n Esitisle-lehteä ja sitä ennen ollut vakituisena toimitta-
jana koko opiskeluaikani. Siitä hommas- ta olen tosin siirtymässä vähitellen pois.
Tällä hetkellä puuhailen myös lasten tie- deverkkolehti Jipon parissa ja toimin ke- mian opettajankoulutusyksikön suunnit- teluryhmän puheenjohtajana.
Vapaa-ajallani luen, katson elokuvia, neulon, leivon ja valokuvaan.
Toivon, että kansainvälinen kemian vuosi toisi kemiaa ja tietoisuutta siitä lä- hemmäs ihmisten arkea. Olisi hienoa, jos moni nuori innostuisi kemiasta ja valitsi- si sitä jos ei ammatin niin edes kiinnos- tuksen vuoksi koulussa enemmän.
HAAstAttelijA maija aKsela
FM Klaus Sippel toimii tuoteasian- tuntijana maailmanlaajuisessa ame- rikkalaisessa suuryrityksessä ja vastaa isotooppilääketieteen ja radiologian tuotteiden käytöstä ja myynnistä Suo- messa yhdessä esimiehensä kanssa.
Vietin Kemian laitoksella muistorikkaat vuodet syksystä 2004 kevääseen 2008.
Opintojen aineyhdistelmäksi muodostui sattumien ja kokemusten ohjaamana ke- mia-biologia ja yksiköksi kemian opetta- jankoulutus. Näin pääsin kurkistamaan kolmen tiedekunnan tapoihin tuottaa tie- toa ja opettaa sitä. Tämä yhdistelmä tar- josi hyvän pohjan perehtyä moneen asi- aan syvällisemmin myöhemmin.
Nykyisin toimin tuoteasiantuntijana maailmanlaajuisessa amerikkalaisessa suuryrityksessä ja vastaan isotooppilää- ketieteen ja radiologian tuotteiden käy- töstä ja myynnistä Suomessa esimieheni kanssa. Käytännössä työ on asiantunti- jaluennointia, tuote- ja käyttökoulutus-
ta sekä myynnin edistämistä Suomessa.
Aiemmin opiskellun perusterveyden- huollon tutkinnon omaavana olin asen- nemuutoksen edessä. Yliopistotutkinto asettaa valmistuneen työssään asiantun- tijan asemaan, eikä tieto tai valmis rat- kaisu työssä tule muilta. Tämä korostuu ja ohjaa ajattelua nykyisissä työtehtävis- sä, johon luonnontieteen opinnot tarjo- avat hyvän pohjan. Pedagogiset kemi- an opinnot tarjoavat vastaavasti tukea ihmissuhde-painotteiseen työhön, ke- mian selittämiseen asiakkaille ymmär- rettävästi ja innostavasti sekä auttavat vuorovaikutuksessa niin tuotteen käyt- täjän kuin oman yrityksen väen kanssa.
Kemian vuonna on mukava todeta olevansa yksi laitoksen kasvateista. Kan- sainvälisessä työympäristössä oma kou- lutukseni on erittäin arvostettu ja avaa ovet tarvittaessa useaan eri työtehtävään myös Suomen ulkopuolella.
HAAstAttelijA maija aKsela
arKipäivän Kemiaa enemmän esille
opettajanKoulutuKsella Kansainvälisiin teHtäviin
opisKelija
alumni
Mia Halme opiskelee kemian laitoksel- la VERIFIN:ssä, Kemiallisen aseen kiel- tosopimuksen instituutissa.
Olen Mia Halme, 27-vuotias analyytti- sen kemian tohtorikoulutettava ja työs- kentelen VERIFIN:illä, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa.
Erikoistyöni ja Pro Gradu -tutkielmani tein VERIFIN:illä levämyrkkyjen analy- tiikasta, ja maisterintutkinnon suoritin vuonna 2008. Jatkoin tohtorikoulutetta- vana vuonna 2009 aiheenani biomarkke- rien seulonta- ja tunnistusmenetelmien kehittäminen terveydelle haitallisten ke- mikaalien metabolian ja molekyylitason vaikutusten tutkimisessa.
Väitöskirjatyössäni tutkin pippuri- sumutteissa käytettävien kapsaisiini- en ja sinappikaasun metaboliaa ja mo- lekyylitason vaikutuksia analyyttisen kemian keinoin. Altistumisen arvioin- tiin tarkoitettuja luotettavia tunnisteita eli biomarkkereita ja niiden analyysime- netelmiä on kehitetty vain muutamille haitallisille yhdisteille. Menetelmät, joil- la altistuminen voitaisiin mitata henki-
lön verestä tai virtsasta, ovat työsuojelun kannalta tärkeitä, jotta esimerkiksi po- liisien tai teollisuuden työntekijöiden al- tistuminen voidaan luotettavasti todeta.
Kemiallisen altistumisen biomarkkerina voi olla esimerkiksi aineenvaihdunnassa muodostunut metaboliitti kuten proteii- ni-addukti. Tarkoituksenani on löytää ja tunnistaa erityisesti matalan tason altis- tuksesta syntyviä aineenvaihduntatuot- teita hyödyntämällä erilaisia näytteen esikäsittely- ja analyysimenetelmiä ku- ten kiinteäfaasiuuttoa sekä LC-MS/MS ja GC-MS -tekniikoita.
Pidän siitä, että kemian opiske- lu voi olla hyvinkin poikkitieteellistä.
VERIFIN:illä työskentely on tuonut uu- den tiedon lisäksi myös paljon uusia nä- kökulmia työhön, sillä tutkimusaiheeni kanssa risteävät niin biokemia, farma- seuttinen kemia kuin toksikologiakin.
Yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden vä- lillä on mielestäni tärkeä osa myös kemi- an opetuksen ja tutkimuksen kehitystä tulevaisuudessa.
HAAstAttelijA paula vanninen
Kemian opisKelu Hyvin poiKKitieteellistä
opisKelija
Juha Sarlund työskentelee AdBlue- liiketoimintapäälikkönä maailman suu- rimmassa mineraalilannoiteyhtiössä, Yara International ASA.
Hot Guys and Wet Boys: vuosi 1993–94.
Epäorgaanisen osaston ohutkalvotut- kimuksen alkujuurille oli keksitty omat lempinimet.
Olin päätynyt kemian opiskelijaksi jo muutamaa vuotta aiemmin. Useimmat lukioaikaiset ystäväni olivat rientäneet Polille, mutta en kokenut sitä mielek- kääksi opiskelupaikaksi itselleni. Yliopis- ton henkinen olemus puhutteli minua huomattavasti enemmän.
Käänteen tekevää omalle opiskelulle- ni oli koripallon pelaaminen, mikä mää- räsi syventävät opintoni: Epäorgaaninen kemia.
Kyseessä oli vaihtokauppa. Värväsin jatko-opiskelija Mikko Ritalan joukku-
eeseemme ja Mikko värväsi minut Hot Guys-ryhmään. Opiskelujen jälkeen tein useamman vuoden töitä ohutkalvojen ja optoelektroniikan parissa.
Hakiessani nykyiseen työpaikkaan suomalaisuus oli eräs kriteeri amerik- kalaisen työnantajan jälkeen. Seitsemän viikkoa Kemira GrowHow:lla iltapäiväl- lä noin klo 14 konttorissa kaikui: Yara on ostanut GrowHow:n!
Norjalainen maailman suurin mi- neraalilannoiteyhtiö Yara International ASA osti valtioltamme GrowHow:n osak- keet keväällä 2007.
AdBlue-liiketoimintapäälikkönä olen siirtynyt pinta-ilmiöistä peruskemiaan.
Kaupallisten tehtävien myötä olen opis- kelijakavereitteni mittapuulla ”Turned to the Dark Side”, vaikka AdBlue-tuotteem- me on uutta kasvavaa ympäristöliiketoi- mintaa.
Mutta mitähän ystäni sitten sanovat,
jos pääsen eduskuntaan tämän kevään vaaleissa?
Lopuksi haluan tähdentää, että kemi- an osaamisella luodaan ratkaiseva perus- ta ympäristöä kohentavan liiketoimin- nan onnistumisessa. Meitä tarvitaan, jotta kaupallisilla ihmisillä riittää töitä!
kirjoittAjA juHa sarlund
alumni tales from tHe darK side
KuKa olet?
Kemian laitoksen uusi toimistopäällikkö, Markku Toivonen. Aloitin työt laitoksella tammikuussa.
mistä tulet?
Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakou- lusta. Aiemmin olen työskennellyt rei- lut 20 vuotta Orion-yhtymä Oyj Noirossa myynti/markkinointi-, talous- ja tuoteke- hitysosastoilla. Yritys toimii teknokemi- an alalla. Se kehittää, valmistaa ja myy kosmetiikkaa sekä puhdistus- ja hygie- niatuotteita. Yrityskauppojen jälkeen yk- sikkö jatkoi toimintaansa nimellä Lume- ne Oy.
mitKä ovat pääteHtäväsi?
Vastuullani on johtamisen ja päätöksen- teon tukeminen: yleis- ja henkilöstöhal-
linto sekä talous. Tehtävät varmaan täs- mentyvät pikkuhiljaa. Jo nyt olen päässyt mukaan moniin hyvinkin erilaisiin työ- ryhmiin.
miltä Kemian laitos tuntuu uutena työpaiKKana?
Täällä tuntuu olevan töissä mieletön määrä todella osaavia ihmisiä. Itselläni taitaa mennä vielä tovi, ennen kuin olen omaksunut yliopistolla käytettävän ter- minologian. Toistaiseksi kysymyksiini on löytynyt vastaukset; ihmiset vaikuttavat mukavilta ja avuliailta.
mitä muuta Haluaisit sanoa?
Kemian laitoksen tutkimus ja opetus on jo arvioitu korkealle tasolle. Toivottavasti voin omalta osaltani olla mukana kehit- tämässä laitosta ja sen toimintaa.
HAAstAttelijA maija aKsela
toimistopäälliKKö marKKu toivonen
KuKa olet?
Jarkko Ihanus
miKä on työteHtäväsi?
Yliopistonlehtori 1.2.2011 alkaen.
missä työsKentelet?
Kemian laitoksen opintotoimistossa.
mitä teHtäviisi Kuuluu?
Muun muassa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vastaanotto, orientoivien
opintojen järjestäminen, eräillä perus- kursseilla opettaminen, opintoneuvon- ta sekä HOPS-asiat, opetusohjelman ja tutkintovaatimusten valmistelu, kv-yh- dyshenkilönä ja opetuksenkehittämis- työryhmässä toimiminen, opintoasiois- ta tiedottaminen ja monien atk-asioiden hoitaminen.
mitä muuta Haluat sanoa?
Omasta puolestani toivon kaikille kemi- an opiskelijoille onnistumisen elämyksiä kemian opintojen parissa!
HAAstAttelijA maija aKsela
Koordinaattori jarKKo iHanus
uudet työnteKijät
KuKa olet?
Olen Simo Poikolainen.
mistä tulet Kemian laitoKselle?
Tulen Incap Oy:stä, jossa toimin meka- niikkasuunnittelijana.
mitKä ovat pääteHtäväsi ja missä työsKentelet?
Työskentelen laboratorioteknikkona fy- siikanlaitoksen protopajassa. Suunnitte- len ja valmistan erilaisia mekaanisia lait- teita ja niiden osia.
miltä tuntuu olla töissä Kemian laitoKsella?
Hyvältä.
muuta mitä Haluat sanoa?
Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille!
HAAstAttelijA maija aKsela
laboratorioteKniKKo simo poiKolainen
Elämä on täynnä sattumia ja se ohjasi kolme toisilleen tuntematonta nuorta yh- teen Kumpulan vuosien aikana, jopa sa- maan työhuoneeseen.
Kunkin reitti Epäorgaanisen kemi- an laboratorioon oli omanlaisensa, sa- moin sivuaineet. Perinteisempien opin- tojen ohella suoritusmerkintöjä on tullut biokemiasta, geologiasta ja teoreettises- ta fysiikasta.
Nykyisin päivät koostuvat ALD-pro- sessien sielunelämän tutkimisesta, eri- laisista analyysimenetelmistä ja opetuk-
sesta. Maarit tutkii plasma-avusteista ALD:tä ja metalleja, Miia kahta metallia sisältäviä oksideja sekä fluorideja ja Tiina faasimuutosmuistimateriaaleja.
Monipuolisena tutkimuskohteena ALD antaa mahdollisuuden hyödyntää ja hankkia laaja-alaista tietämystä. Kaik- ki materiaaleihin ja lähtöaineisiin liittyvä on olennaista.
Tutkijan arkeen kuuluvien öljynvaih- tojen, hiekkapuhallusten ja vuototestaus- ten lomassa luonnollisesti luetaan ja kir- joitetaan paljon. Maailmalla tapahtuu
aina jotain lukemisen arvoista.
Vuodet Kumpulassa ovat olleet haus- koja ja antoisia sekä tutustuttaneet mo- niin mielenkiintoisiin ihmisiin. Ke- mian opinnot antavat hyvän pohjan luonnon(tieteiden) ymmärtämiselle, mikä ei koskaan ole pahitteeksi. Ja jatkoa on siis vielä luvassa, ovathan jatko-opin- not vasta aluillaan.
kirjoittAjA tiina sarnet
miia mäntymäki (vasemmalla), maarit kariniemi ja tiina sarnet ovat epäorgaanisen kemian jatko- opiskelijoita ja tutkivat ohutkalvojen kasvattamista atomikerroskasvatuksen avulla.
Kalvon-
Kasvattajain KerHo
Eräänä aurinkoisena syyspäivänä kol- me fuksityttöä kiipesi Kumpulan mäelle ja aloitti kemian opintonsa. Kaksi heistä heittäytyi mukaan ainejärjestötoimin- taa, kaksi päätyi labrapareiksi. Kaikki kolme löysivät itsensä samasta labrasta kesätöistä.
Vuosien kuluessa opinnot edistyivät ja perehtyminen ALD:n saloihin eteni.
Jopa siinä määrin, että eräänä kesäise- nä torstaipäivänä kolme tutkintotodis- tusta löysi tiensä arkistomappeihin gra- dujen koristaessa hyllyjä.
Mutta siitä tutkimuksen tie vasta auke- ni, kullekin omalla tavallaan: Maaritille plasman, Miialle oksidien ja Tiinalle kai- ken haisevan muodossa.
kuvA: jAAkko tuunAnen
uudet työnteKijät
”Hei, täähän on kemiaa, mä ymmärsin tän!”, sanoi vieraileva oppilas, kun oli ymmärtänyt jotain uutta kemiasta vie- raillessaan Kemian laitoksen B-siivessä sijaitsevassa Kemianluokka Gadolinis- sa.
Kemianluokka Gadolin tarjoaa kouluil- le ja oppilaitoksille maksuttomia opinto- käyntejä vuoden jokaisena koulupäivänä.
Viime vuonna vierailijoina oli yli kolme tuhatta lasta, nuorta ja opettajaa.
Opintokäynti alkaa ohjaajan lämpi- mällä tervetuloa toivotuksella ja labora- toriotakkien ja suojalasien pukemisella, joka on jo ainakin pienemmille vierai- lijoille (ikäjakauma 6-20v.) se jännit- tävin vaihe. Vierailun aikana päästään tekemään kokeellista kemiaa laborato- riossa esimerkiksi kasvien väriaineita erottamalla tai veden ominaisuuksia tut- kimalla. Kemianluokka Gadolinin la- boratoriossa on käytössä modernia la- boratoriotekniikkaa ja välineitä, joiden avulla voimme tarjota koulujen kemian opetukseen jotain uutta ja soveltaa myös teollista tutkimusta vierailuiden teemoi- hin. Näihin laitteisiin kuuluvat esimer-
kiksi FT-IR, jolla voidaan tunnistaa ja analysoida niin muoveja kuin tuntemat- tomia aineitakin vertaamalla niitä da- tatietokantaan. Veden ominaisuudet ja puhtaus voidaan analysoida oppilaiden kanssa automaattititraattorin, lumino- metrin ja mittausautomaatiolaitteiden avulla. Kaasukromatografin käyttöön tu- tustuminen tarjoaa opiskelijoille uusia näkökulmia kromatografiaan ja metalle- ja analysoidaan spektrofotometrin avul- la. Kaasujen opetukseen on käytettävis- sä nestetyppeä, heliumia ja hiilidioksidia, joiden avulla kaasujen kemia saadaan he- räämään henkiin. Molekyylimallinnuk- sessa vieraiden käyttöön tarjotaan ke- mian laitoksen tutkijoidenkin käyttämä Spartan molekyylimallinnusohjelma ja esimerkiksi polymeerien rakentaminen erilaisilla katalyyteillä tai veden pintajän- nityksen syyn hahmottaminen sujuu op- pilailta mallinnuksen avulla. Tutkimus- laboratoriovierailulla kemian laitoksen tutkijat johdattelevat vierailijat oman tut- kimuksensa ja työnsä saloihin.
Kemianluokka Gadolin tekee vahvaa yhteistyötä Helsingin Yliopiston, Kemi- anteollisuus ry:n, kemian alan yritysten,
laitevalmistajien, pedagogisten tahojen ja koulujen sekä oppilaitosten kanssa tarjo- ten vieraileville oppilaille oppimisen elä- myksiä ja kiinnostusta kemiaa kohtaan, tietoa kemian alasta ja kemian mahdol- lisuuksista sekä tietoa ura- ja opiskelu- vaihtoehdoista kemian alalla. Kolmivuo- tinen pilottivaihe päättyy keväällä 2011 ja onnistuneen pilottihankkeen toimintaa jatketaan vakauttamisvaiheella. Yhteis- työ eritahojen kanssa jatkuu ja vahvis- tuu erilaisten yhteistyötoimintamallien avulla. Esimerkiksi AGA Oy:n kanssa ol- laan ChemBio-messuilla ja Kemira Oy:n kanssa kehitettiin veteen liittyvä kuukau- den työohjepaketti.
Vuoden vaihteessa Kemianluok- ka Gadolin aloitti yhteistyön BASF Oy:n kanssa ja maaliskuun aikana on solmit- tu yhteistyösopimukset Suomen 3M:n ja Metrohm Nordic Oy:n kanssa. Yhteis- työstä Kemianluokka Gadolinin kans- sa hyötyvät kaikki tahot, mutta kaikkein eniten lapset ja nuoret! Tervetuloa moni- puoliseen yhteistyöhön kemian alan tule- vaisuuden osaajien innostamiseen!
teksti marja Happonen
Kemian opetus
KemianluoKKa gadolin teKee yHteistyötä lasten ja nuorten eteen
vArAA opintokäynti kemiAnluokkA GADolinistA. WWW.KemianluoKKa.fi.
Parin viime vuoden aikana on riittänyt puhetta työurien pidentämistarpeesta ja yhteiskunnan huoltosuhteen turvaami- sesta.
Yliopistot ja korkeakoulut ovat olleet esil- lä sekä suhteellisen pitkien valmistumis- aikojen että opiskelijavalintojen järjes- telmien vuoksi. Kemian ja muiden ns.
matemaattisten tieteiden kohdalla oma valintajärjestelmä ei ole varsinainen on- gelma. Nämä oppiaineet kuuluvat niihin, joissa perinteisesti käytetään runsaas- ti todistuspohjaista valintaa. Helsingin yliopistossa suurin osa kemian, fysiikan ja matematiikan opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella hy- vin yksinkertaisella pistelaskulla. Valin- taa täydennetään valintakokeella, joka antaa mahdollisuuden niille, joita ei voi- da ylioppilaskirjoitusten arvosanojen pe- rusteella. Meidän vaikeutemme ei ole opiskelijoiden järjestykseen saaminen.
Aloituspaikoille riittää hyvin kyvykkäitä hakijoita ja suurin osa aloittavista on aina uusia, ensimmäiseen korkeakoulupaik- kaansa tulevia opiskelijoita. Periaattees- sa siis opiskelijavalinta matemaattisissa aineissa toimii jo nyt hyvin ministeri- ön mietinnöissä asetettujen tavoitteiden mukaan. Olemme silti osana kokonai- suutta, joka johtaa käytännössä osittain välivuosiin ja tyhjäkäyntiin, päällekkäis- ten opinto-oikeuksien kerääntymiseen ja todellisten opintoaikojen venymiseen.
Valinnoissa annamme mahdollisuu- den suurelle joukolle kykynsä osoitta- neita opiskelijoita ja koetamme omalla panoksellamme, hyvällä ja mielenkiintoi- sella opetuksella saada mahdollisimman monet jatkamaan luonnontieteilijän ural- la. Kuten tunnettua, moni meillä aloitta- neista lähtee kuitenkin myöhemmin ha- kemaan omaa uraansa jostain muualta, toiveenaan ehkä suoremmin ammat- tiin valmistava koulutus, mutta heillekin olemme uskoakseni tarjonneet hyvää op- pia ja eväitä menestykseen myös uudella uralla. Me emme pidä muihin koulutus-
ohjelmiin siirtyville antamaamme ope- tusta suinkaan hukkaan heitettynä. Vah- vistaahan se luonnontieteiden osaamista joka on hyvin tarpeellista monilla aloilla.
Muualle siirtyvä opiskelija voi saada mu- kaansa myös opintopisteitä, jotka laske- taan sivuainesuorituksiin hänen uudes- sa koulutusohjelmassaan – valitettavasti tämä ei tosin toteudu tällä hetkellä lää- ketieteen koulutuksessa, joka on kemian opiskelijoiden suosituin siirtymissuunta.
Vaikka valmentava koulutus on mie- lestämme ainakin jossain laajuudessa selvästi tarpeellista ja hyödyllistä, muut- totappio on kemialle ja tiedekunnan ma- temaattisille oppiaineille hankala hal- linnollinen ja taloudellinen ongelma.
Tilastoissa se näkyy runsaana keskeyt- täneiden määränä ja huonona ns. läpäi- syprosenttina. Koulutuksen tulos las- ketaan valmiiden tulosten eli tutkinnon suorittaneiden perusteella, jolloin val- mentava koulutus jää laitosten rasitteek- si. Kirjautuminen tutkinto-opiskelijaksi pelkän valmentautumistavoitteen vuok- si on raskas menettely sekä opiskelijalle yliopistolle.
Koetamme pitää asiaa esillä koko tie- dekunnan voimin, jotta emme esimer- kiksi joutuisi tarpeettomasti kärsimään yliopistojen tuloksen arvioinnissa käytet- tävistä tunnusluvuista ja erilaisten indi- kaattorien soveltamisesta. Kehittelemme toki myös jatkuvasti ajatuksia opetusjär- jestelyistä, joilla nykytilanteeseen liit- tyvää tehottomuutta voitaisiin rajoittaa.
Esimerkiksi, miten valmentavaa koulu- tusta voitaisiin kanavoida erilleen tut- kintokoulutuksesta tavoitteellisessa ja positiivisessa hengessä. Nykyiset opinto- oikeus- ja opintotukisäädökset eivät vain juurikaan tue erilaisia opintopolkuja.
Paras ja positiivisin suhtautumistapa on joka tapauksessa tehdä oma opetuk- semme ja luonnontieteet niin houkutte- levaksi, että hakijoita riittää ja opiskelijat sitoutuvat tiiviisti omiin koulutusohjel- miimme. Samaan aikaan tuemme voi- makkaasti luonnontieteiden asemaa
kouluissa, esimerkiksi vakinaistuneen ja jatkuvasti laajenevan LUMA-toimin- nan sekä kemian laitoksen aktiivisen Ke- mianluokka Gadolinin ja muiden yhte- yksien kautta, jotta näiden oppiaineiden keskeinen merkitys ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tulisivat riittävän selväs- ti esiin riittävän varhain.
Opiskelijavalintojakin olemme kui- tenkin kehittäneet. Tänä keväänä ilmoi- tamme suoraan todistuksen perusteella valituille aiempaa nopeammin ja kut- summe heidät jo kesäkuun puolivälissä tutustumaan Kumpulan kampuksen tar- jontaan. Järjestämme koko kampuksel- la näyttävän ja monipuolisen esittelytilai- suuden ja toivomme saavamme paikalle useita satoja opiskelupaikkaansa harkit- sevia nuoria. Alumni-ilta maaliskuussa toimii hyvänä harjoitteluna kesäkuun markkinatapahtumalle. Satsaamme siis monella tapaa luonnontieteellisen koulu- tuksen tunnetuksi tekemiseen.
Toinen tuore uudistus valinnoissa on opiskelijoiden valinta syksyllä. Kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettaja- koulutukseen on otettu opiskelijoita tam- mikuussa alkaviin opintoihin jo useana vuonna. Kemian koulutusohjelmaan va- linta toteutettiin nyt toisen kerran ja se sai jo selvästi enemmän huomiota kuin edellisenä vuonna. Parisenkymmen- tä uutta, hyvin motivoituneen ja innok- kaan tuntuista kemian opiskelijaa aloit- ti opintonsa vuodenvaihteessa. Tämä on ollut selvästi kannattava kokeilu ja syys- valinta tulee jatkumaan. Monipuolisen ja suhteellisen suuren laitoksen etu on, että pystymme näin tarjoamaan syksyllä val- mistuneille ylioppilaille välitöntä mah- dollisuutta yliopisto-opintoihin käytän- nössä ilman erityisiä muutoksia laitoksen opetusohjelmaan.
kirjoittAjA miKKo oivanen
professori mikko oivanen on kemian laitoksen opetuk- sen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja.
Kemian Koulutus
miten valita luonnontieteiden opisKelijat?
Their reactions in the gas phase can be isolated for studies under conditions not controlled by diffusion or other interfe- rences. This is the reason why the reacti- on rates and mechanisms achieved from these studies can give some insight into the unsolved problem of chemical reac- tivity, which is right in the heart of che- mistry.
Our group has studied reaction ra- tes and mechanisms (kinetics) of about 40 different radicals with different mo- lecules (O2, NO, NO2, Cl2, HCl, DCl, Br2, HBr, DBr). This number of radicals stu- died with one method is a world re- cord (as such). This shows the capabili- ty of the method for many applications from atmospheric (–90 oC) to combusti- on temperatures (+700 oC). The width of the temperature range is also close to the world record in the
kinetic studies and is part of our aim to improve the rese- arch method. Our experimental appa- ratus is a fast flow reactor combined to either (1) laser pho-
tolytic1 production of radicals or (2) the introduction of the reactants by a mova- ble injector2 for gases to contact with the reactant in the gas or on surface for va- riable reaction intervals. The detection is the speciality of the apparatus: A self- constructed photoionization in a quad- rupole mass spectrometer equipped with a dynode-electron multiplier detection (http://www.helsinki.fi/kemia/fysikaali- nen/research/kinetics/apparatus.html).
The current apparatus is constructed in the work shop of chemistry department at University of Helsinki.
In the development of the detecti-
on we have had an aim to make it reach- ing the level of so called isomer selectivi- ty.3 [The first submitted proposal for this improvement was made by us about 20 years ago at Max-lab (Synchrotron labo- ratory in Lund)]. The better selectivity in this method can be achieved by replacing our atomic resonance lamps with syn- chrotron light. The wavelength continuity of the synchrotron light, in contrast to the discrete atomic lines (of 12 lamps) in the vacuum ultraviolet light for ionization in the mass spectrometer, improves the se- lectivity especially in product detection.
However, even without this impro- ved light source the method has shown its overwhelming capabilities for the stu- dies described above in comparison with any other method used and the detecti- on is not limited to radicals, but it works
for large number of molecules, too. The term ultra-sensitive can be used for this method, because its sensitivity is for example about an order of magnitude better than in a ca- vity ring-down (CRD) spectroscopy.
(CRD can also be used for few multiatom radical reaction studies.) However, all methods have of course their limitations.
Currently we cannot use high pressures (over 60 Torr).
Most reactions are not pressure de- pendent at the pressures employed and our results are directly valid. In other ca- ses there are ways to avoid the problem for example by using theoretical calcula- tions by Jürgen Troe to extrapolate the lo- wer pressure data to the values at higher pressures.4, 5, 6 We participate in the CoE of Computational molecular science sup-
ported by Academy of Finland and are also looking forward to having some lo- cal support from the visiting FiDiPro pro- fessor Benny Gerber for the calculations.
In few cases other high pressure experi- mental methods are available to support our experimental data and in future our method can still be improved for higher pressures.
The method described above was de- veloped by few researchers, but mainly by professor David Gutman7, with whom we collaborated. Later we constructed our own apparatus1 with similar ideas (but different structure) continuing to deve- lop the method. Recently it was adopted by Sandia National Laboratory (SNL) to combine it with the local synchrotron fa- cility (Advanced Light Source, ALS).3, 8 They accomplished the previous aim of our group to use synchrotron as the light source for the apparatus. At this mo- ment only these two apparatuses (using the method) seem to be in active rese- arch. We collaborate with the researchers of SNL to make their apparatus reaching wider range of low temperatures and our wish is to study reaction products with their better selectivity. The beamtime at synchrotron is, however, limited com- pared to the huge number of reactions, which we have to study.
researCH of rates and meCHanisms of gas and surfaCe CHemiCal reaCtions: ConCern for energy and environment
Radical reactions are the largest group of reactions taking place in combustion and atmospheric che- mistry of Earth and other planets. They are also important in many other fields like astrochemistry and surface catalysis including many promising green chemistry applications like production of fuels and special chemicals.
it is important to recognize the
problematic materials, like for example CFCs.
Conversion of methane on metal oxide surfaces.
researCH groups
It is important to recognize the prob- lematic materials, like for example CFCs and their further reactions as early as possible. Therefore, our current studies concentrate to the understanding of at- mospheric chemistry of amines, which may be used for CO2 capture and stora- ge (CCS) business. There are many so cal- led “clean technology” methods, which need deeper considerations and innova- tions. Few other examples of atmosphe-
ric chemistry processes are: Formation and reactions of Criegee radicals and che- mistry of formation particles (sizes ≤ 0.2 nm) from reactions of gas molecules, as well as formation and reactions of mole- cules creating and supporting life in the gas and surface phases of planets. The- re are also great possibilities for many in- dustrial innovations in many unexpected contexts.
The respect on works by Craik Taatjes,
David Osborn and already by David Gut- man (from reaction chemists) shows, that this method is one of the most promising ways to solve many problems in the fields mentioned above. Therefore, we are wor- king hard on promoting this important method and there are already many rese- archers realizing the large applicability of the method.
kirjoittAjA raimo timonen our current group: matti rissanen, Arkke eskola, raimo timonen, suula Arppe, and erkki Halme.
referenCes
1. A. Eskola and R. Timonen, Phys Chem Chem Phys 5, 2557 – 2581, (2003) 2. R.S.Timonen and M.-T. Leu, J. Phys Chem. A 103, 9259-9265, (2006).
3. D. L. Osborn, P. Zou, H. Johnsen, C. C. Hayden, C. A. Taatjes, V. D. Knyazev, S. W. North, D. S. Peterka, M. Ahmed, and S. R. Leo- ne. “The multiplexed chemical kinetic photoionization mass spectrometer: a new approach to isomer resolved chemical kinetics.”
Rev. Sci. Instrum. 79, 104103, (2008).
4. J. Troe, J. Phys. Chem. 83, 114, (1979) 5. J. Troe, Chem. Rev., 103, 4565, (2003)
6. Antonio Fernandez Ramos, James A. Miller, Stephen J. Klippenstein, and Donald G. Truhlar, Chem. Rev., 106, 4518-4584 (2006) 7. J. Berkowitz, G.B. Ellison and D. Gutman. J. Phys. Chem., 98, 2744 (1994)
8. Stephen R. Leone, Musahid Ahmed and Kevin R. Wilson, Chemical dynamics, molecular energetics, and kinetics at the syn- chrotron, Phys. Chem. Chem. Phys., 12, 6564 (2010)
