• Ei tuloksia

Viimeisen vuosikymmenen kynnyksellä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Viimeisen vuosikymmenen kynnyksellä näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TERRA

VUOSIKERTA 102

Viimeisen vuosikymmenen kynnyksellä

>Maailma muuttuu

-

vai muuttuuko se> oli ai-

he, josta valtion päämiehemme

piti

taannoin luentoa Helsingin yliopiston Porthanian täpötäy- dessä luentosalissa. Juuri päättyneen vuosikym- menen jäätyä historiaan voinemme olla vakuut- tuneita siitä, että luentoaiheen loppuosaan liit- tyvä epäilyksen siemen on vailla hedelmâllistä maaperää. Maailma näet muuttuu, tietyiltä osin

jopa

nopeammin kuin monikaan

on

osannut aavistaa. Toivoa vain sopii, että muutokset py- syvät edes jotenkin hallinnassa.

Uuden ja samalla tämän vuosituhannen viimei- sen vuosikymmenen alkaessa on rnaailma yhä monien muutosten edessä. Muutosten aikaan liit- tyy valitettavasti useita uhkatekijöitä, kuten ot-

sonikato,

kasvihuoneilmiö, aavikoituminen, saastuminen, eliölajien kuoleminen sukupuut- toon, asevarustelu, kehitysmaiden väestönkasvu ja velkakriisijne. Nämä YK:n ympäristön ja ke- hityksen maailmankomission raporttiinsa, Yhtei- nen tulevaisuutemme, kirjaamat uhkat eivät lu- paa kovin valoisaa tulevaisuutta ihmiskunnalle, ellei ongelmiin aleta keksiâ ratkaisuja jo alkaneel- la vuosikymmenellä.

Muutokset ja uhkakuvat olivat keskeisesti esil- lä myös viime syksyisillä maantieteen pâivillä, joi-

den pitopaikkana oli vuorossa Vaasa. Liekö vaa- salaisilla ollut käytössään tavallista parempia en- nakkotietoja tulevasta, kun olivat osanneet va- lita pãivien teemaksi >Eurooppa

-

ajassa muut-

tuva mannerkokonaisuus>. Joka tapauksessa tä- mä ajankohtainen aihepiiri kokosi päiville yli sa-

1990

tapäisen osanottajajoukon kuuntelemaan esitel-

miä, keskustelemaan

ja

osallistumaan ryhmä- työskentelyyn. Tässä Terran numerossa esitellâãn kyseisten päivien antia myös niille, jotka olivat joukosta poissa.

Terran toimituksessa siirryttiin viime vuonna uuden 1O0-vuotistaipaleen alkaessa uuteen käy- täntöön. Sen mukaan aikakauskirjan vastaava- na toimittajana on kulloinenkin Suomen Maan- tieteellisen Seuran puheenjohtaja vuorollaan.

Jârjestelyn etuna voi pitäåi mm. sitä, että kun Seuran puheenjohtaja ja sen myötä Terran vas- taava toimittaja vaihtuu vuosittain, maantieteen eri osa-alojen edustajat, jotka ovat usein eri puo- lilta maata, voivat

-

niin halutessaan

-

tuoda

vaihtelua Terran sisältöön nostamalla esille tär- keinä pitämiään teemoja ja oman alueensa eri- tyiskysymyksiä. Epäilemättä menettelyssä on myös haittansa. Vuoden toimikausi on liian ly- hyt vähänkään mittavampien hankkeiden toteut- tamiselle, ja mitään omaa tutkimuspoliittista oh- jelmaa vastaavan toimittajan tuskin kannattaa ryhtyä luomaan. Uudet ideat

tai

käynnistetyt hankkeet eivät kuitenkaan joudu hukkaan toimit- tajan vaihtuessa, sillä jatkuvuutta Terrassa edus- tavat toimitusneuvosto

ja

toimitussihteeri.

Uhkakuvia leijuu myös Terran yllä. Osin juh- lavuoteen liittyneen runsaan materiaalin

ja

sen

vuoksi lykkääntyneen muun aineiston julkaise- misen takia ovat Terrat olleet viime aikoina ta- vanomaista tuhdimpia. Niinpä olemme eläneet

yli Seuran niukkojen julkaisuvarojen. Ollaan ti- NUMERO 1

Tikkanen, Matti (1990). Viimeisen vuosikymmenen kynnyksellä. Terra 102:1, 1–2.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

(2)

2

lanteessa, jossa julkaistavaa tekstimäärää joudu- taan ainakin jonkin verran supistamaan. Tämä tarkoittaa joko vähälukuisempia tai lyhyempiä artikkeleita. Viimeksi mainittu vaihtoehto tun- tuu järkevemmältä. Nasevat ja ajankohtaiset ar-

tikkelit,

katsaukset, keskustelupuheenvuorot

ovat edelleen tervetulleita. Ne tulevat varmimmin julkaistuksi ja luetuksikin. Sillä kuten Terran toi- mittaja Pentti Viitala

kirjoitti

1970luvun puoli- välissä Shakespearea siteeraten, >lyhyys on vii- sauden sielu>>.

MATTI TIKKANEN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kun asumisen ja asuinympäristön merki- tys korostuu koko maan kehityksessä, tulisi myös julkishallinnon ottaa käyttöönsä keinoja, jotka lisäävät kohtuuhintaisempaa

Näyttelyyn osallistui tunnettuja suomalaisia maalareita, veistäjiä ja keraamikkoja, kuten Helene Schjerf- beck, Essi Renvall, Greda Qvist, Rut Bryk ja Toini

Viimeisen vuosikymmenen aikana eurooppalainen fysiikan tutkimus on kuitenkin monilla aloilla ollut edelläkävijä.. Supertörmäyttimen rakentaminen hiukkasfysiikan kokeita

Näin kirjoitti rokotuksia tutkiva kuninkaallinen komissio (Royal Commission on Vaccination) loppuraportissaan 1800-luvun viimeisen vuosikymmenen viimeisinä vuosina, kun se

Kuten Puhe ja kieli -lehden viimeisimmän vuoden artikkelit sekä vuonna 2017 aloitettu uusi Lea Niemisen kokoama Puheen ja kielentutkimuksen kentältä -yhteenveto on

Kirjoittajakutsussa totesin myös, että lasten ja nuorten maantieteen tutkimuksessa on viime vuosina syntynyt paljon sellaista tietoa, jota voi­. taisiin helposti

Helsingin yliopistossa Eurooppa tulee esille myös systemaattisen maantieteen opetuksessa lä- päisyperiaatteella.. Yliopistossa on suunnitteilla l5 opintoviikon

Koska työvoimakustannusten ja myös funktionaalisen tulonjaon muutokset ovat olleet avoimella ja suljetulla sektorilla pit- kälti samankaltaisia (kuvio 2), voidaan päätel- lä,