FOLIÄ FORESTÄLIÄ no

(1)

ODC

524.1

832.10

FOLIÄ FORESTÄLIÄ no

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

• INSTITUTUM FORESTA.LE FENNIAE ^• HELSINKI 1973

PENTTI RIKKONEN

HAVUSAHATUKKIEN LATVAMUOTOLUVUT ERILAISIA LÄPIMITTALUOKITUKSIA KÄYTETTÄESSÄ

(2)

1972 No 134 Aarne Reunala & Ilpo ^Tikkanen: Metsätilanomistajat metsätaloudenedistämistoimin nan kohteena Keski-Suomessa.

Non-farmerforestownersand promotionof private forestry. 4,^— No 135 PenttiHakkila & Olavi Sukku: Kuonprosentin määritys sahanhakkeesta.

Measurementof bark

perosmage in saw mill

chips.

1,50

No 136 Ukko Rummukainen: Vt-sakontorjunta-aineiden ja rikkakasvinhävitteiden käytöstä

metsänviljelyaloilla

^Suomessa ^vuosina ^1969—1970.

On the use of brush and -yeed killers _on forest regeneration ^sites ⁱⁿ ^Finland ⁱⁿ 1969—70. 4,—

No 137 Eino Mälkönen: Näkökohtia metsämaan muokkauksesta.

Some _aspects concerning cultivationof forestsoil. 1,50

No 138 P. J. ^Viro: ^Die Walddungang ^auf ^finnischen Mineralböden. 2,50

No 139

Seppo

^Kaunisto: Lannoituksen vaikutus istutuksen onnistumiseen ja luonnontaimien määrään rahkanevalla. Tuloksia ^Kivisuon koekentältä.

Effectof fertilizationonsaoessful planting^and ^the ^number^of

naturally

^born ^seedl ings on a fuscumbogatKhisuo experimental ^field.1,50

No 140 MattiAhonen& Markku Mäkelä: Juurakoidenirroittaminenmaasta

pyöräkuormaajilla.

Extractionof _stump-root _szstems by ^vvheel ^loaders. 2,50 No 141 Yrjö ^Vuokila: ^Taimiston ^lasttely puuntuotannolliselta^kannalta.

Treatmentof seedling stands from the viewpoint of production. 4,^— No 142 PenttiKoivisto: Kainuun ja Pohjanmaan talousmänniköiden kehityksestä.

On the development^of ^Scotspine ^stands ⁱⁿ ^central ^Finland. ^2,^— No 143 Matti Huovinen, ^Soini Silander, PaavoTiihonen & Juho Yli-Hukkala:

Hakkuumiehen määrittämäänrunkolukuun perustuva leimikon pystymittaus.

Stichprobenweise Massenertti. tlung ^am ^stehenden ^Holz ^eines ausgezeichneten ^Bestan des auf Grund vonStammzahlaufnahmedurch den Holzfäller. 2,^—

No 144 Esko Leinonen: Puutavaran nittaus kuorma- ja otantamenetelmillä.

Measurementof timberbythe loadand sampling methods.4,—

No 145 Esko Leinonen: Tilavuuspain>>otanta sahatukkien mittauksessa.

Green density sampling in sa

wlog

scaling. 1,50 No 146 Markku Mäkelä: Kanto- ja ;uuripuun kuljetus.

Transport of _stump and root wood. 2,50

No 147 PenttiHakkila, Jouko Laai-asenaho& Kari Oittinen: Korjuuteknisiä oksatietoja.

Branch data for logging wirk. 2,—

No 148 Pertti Mikkola:

Metsähukkspaun

^osuus hakkuupoistumastaSuomessa.

Proportion of waste wood 'n the total cut inFinland. 2,^—

No 149 N. A. Osara: Sometrends in world forestry ^with respect to Finland.

Eräitämetsä- ja puutalouden kehitysilmiöitä ^maailmassa ja ^Suomessa. 1,^— No 150 Ole Oskarsson: Suomalaiset

plusmännyt

^ja pluskuuset.

Finnish plus trees of Scotspine ^and Norwayspruce. 14,^—

No 151 Pertti Harstela & Paavo \ialonen:

Työn

tuotos, työntekijän

fyysinen

kuormittuminen ja tärinäaltistus

pelkässä

^kaadossa.

Work output, physical load of theworker and _exposure to vibrationin feeling. 5,^— No 152 Kari Keipi: Lannoituskustannukset ja tuottojen

käsittely

^metsän lannoituksen kan

nattavuuslaskelmissa Norjassa Ruotsissa ja ^Suomessa.

Theconcept of forest fertilzarionreturns in Norway, Sweden and Finland. 4,^— No 153 Hannu Vehviläinen: Palkkaur ja työolot metsäkonetöissä syksyllä ^1971.

Theworking ^conditions^and ^of forest-machine _operators in _autumn 1971 in Finland. 9,^—

No 154 Paavo Tiihonen: Kiintokuutiometrin

käyttöön

^perustuvat^männyn, ^kuusen ^ja ^koivun kuitupuu taulukot.

Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit fiir Kiefern-, ^Fichten- ^und ^Birken faserholz. 7,^—

No 155 Paavo Tiihonen: Kiintokuutiometrinkäyttöön perustuvat männyn ja kuusen tukki puutaulukot.

Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit fiir Kiefern- und Fichtenblochholz.

2,50

.

^No 156 Eljas Pohtila:Tulokset Petä-Pohjolan valtionmaillavuosina 1930—45

tehdyistä

^kuusi viljelyistä.

Resultsof _spruce cultivatior trom1930—45_onstate-ownedlandsin

Perä-Pohjola.

1,50 No 157 Eino Mälkönen: Hakkuuta]'teiden talteenoton vaikutus männikön ravinnevaroihin.

Effectof harvesting logging residues onthe nutrientstatus of Scoth pinestands. IJO No 158 Kaarlo Kinnunen & Erkki Lähde: Kylvöajankohdan vaikutus kennotaimien kehityk

seen ensimmäisen kasvukauden aikana.

Theeffect of sowing ^time^c

i

ievelopmentduring ^the^first growing season of seedlings grown in _paper containers. 2,50

No 159 Pentti Hakkila: Oksaraaka-iireen korjuumahdollisuudet Suomessa.

Possibilities of harvesting ^Lranch ^raw ^materialⁱⁿ ^Finland. 2,^—

No160 Kullervo Etholen: Männyn ".jelyn ^tulosPohjois-Suomessa ja siemenenalkuperä.

The succes ofartifical regenerationof Scots pine inNorthern Finland and originof seed.

CocTOHHHe KyjibTyp cocHti ^b CeßepHoö <I>hhjihhahh ^hnpoHcxoatfleHHe ^ceiraß.

3,—

Luettelo jatkuu 3.kansisivulla

(3)

FOL I A FORESTALIA 180

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1973

Pentti Rikkonen

HAVUSAHATUKKIEN LATVAMUOTOLUVUT ERILAISIA

LÄPIMITTALUOKITUKSIA

KÄYTETTÄESSÄ

12362—73/17

(4)

2 ISBN 951-40-0071-4

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu

JOHDANTO

³

TAULUKOISTA 3

KIRJALLISUUTTA

⁴

TAULUKOT 5

(5)

3

JOHDANTO

Metsäntutkimuslaitos on laatinut tukkien todellisen kiintomitan määrittämistä varten

kuutiointiluvut

(HEISKANEN

^& ^RIKKONEN 1971a,

1971 b).

^Niiden

käyttö edellyttää

^tasaa

vaa

latvaläpimitan

mittaamista.

Myös pituuden

määrittäminen

tapahtuu

^uudessa mittauksessa tasaavan luokituksen

periaatetta käyttäen.

^Mit

taus

poikkeaa

^siis luokituksen suhteen

perin

teellisestä teknillisen kiintomitan määrittämis

tavasta,

joka

^on

edellyttänyt

^alenevalla ^luoki tuksella

tapahtuvaa latvaläpimitan

^määrittä mistä sekä kuutioinnin

ulkopuolelle jäävää

^ta

sausvaraa. Alenevanluokituksen

käyttö

^on^ollut

ja

^on edelleenkin

perusteltua

^sahauksen

ja

^sen suunnittelun kannalta. Sahoilla

tapahtuvassa

mittauksessa tätä

periaatetta käytetäänkin ylei

sesti edelleenkin siitä

huolimatta,

että metsä mittauksessa on

siirrytty

^tasaavaan ^luokituk

seen. Ne

kuutiointiluvut, joita

metsämittauk

sessa

käytetään

^todellisenkiintomitanmäärittä

misessä, ^eivät ^näinollen ^sovellu sahamittauk

sessa tähäntarkoitukseen

käytettäviksi.

Todellisen kiintomitan määrittäminen on

kuitenkin tarpeen

myös

^sahoilla ^mm. ^saha mittauksen

ja

metsämittauksen tulosten_vertaa mistavarten. Tämäon

mahdollista, jos käytet

tävissä on tukkien todellisen

ja

teknillisen kiintomitan suhdetta ilmaisevat latvamuoto

luvut, joilla

sahamittauksessasaatavateknillinen kiintomitta voidaan _muuntaa todelliseksi kiinto

mitaksi. Tällaisten

lukujen

^laatiminen ^onkin

käytännön

^taholta^katsottu

ajan

tarpeen^vaati maksi.Tätä

kirjoitettaessa

onniitä

jo

^toimitettu Suomen

Sahanomistajayhdistyksen välityksellä sahojen käyttöön.

^Niiden esittäminen

myös

Metsäntutkimuslaitoksen

julkaisuissa

^on^kuiten kin katsottu

aiheelliseksi, jotta

mahdollisimman monet

lukujen tarvitsijoista

^saisivat ^niitä

käyt

töönsä. Ko.

muuntolukujen käyttäjiä

^saattaa

esiintyä myös

^muissa

piireissä.

TAULUKOISTA

Tässä

julkaisussa

esitettävät latvamuotoluvut

on laadittu seuraavin

perustein (vrt.

^Uudistuva puutavaran^.^. ^.

.)

— Tukkienmuoto

ja

^{kuorimäärä}^vastaavat ^met sämittauksessa

käytettävien kuutiointilukujen

mukaistamuotoa

ja

kuorimäärää.

—

Peruskeskipituus

^on Etelä-Suomentukeilla 49

dmja Pohjois-Suomen

^tukeilla^47.5^dm¹⁾ elisiis samakuncm.

kuutiointilukujen

perus tanaoleva

keskipituus.

—

Latvaläpimitta

^mitataan^kuoren ^alta ^tukin latvaleikkauksesta tai enintään 3 cm:n etäi

syydeltä

^siitävaakasuorassa _suunnassaalene

vaaluokitusta

käyttäen.

— 10 cm:n

(4") pituinen

^tasausvara ^ei

sisälly

teknilliseen kiintomittaan.

Pohjois-Suomen ^alueellatarkoitetaan neljän pohjoi simman piirimetsälautakunnan ^alueita.

Saatujen tietojen

^mukaan

käytännössä

^aina kin toistaiseksi

esiintyy ja

^voi

esiintyä

^erilaisia

läpimittaluokituksen luokkavälejä. Kysymyk

seen tulevat lähinnäne

luokitukset, jotka

^ilme

nevät

allaolevasta,

^tässä

julkaisussa

esitettävien

taulukkojen

luettelosta.

1. 2 cm:n aleneva luokitus

2. 1 ^" ^" ^"

3. 1/2"

4. 1 tuumanaleneva luokitus 5. 1/2 ^"

Taulukoiden

muuntolukusarjat

^on ^laadittu

pienimmistä

^tukeista

suurimpiin

^siten, ^että ^ne

ovat

yhtäpitäviä käytössä

^olevien ^kuutiointi

lukujen

^kanssa.Metsäntutkimuslaitoksen

julkai

semissa kuutiointiluvuissasamoin kuin

yleensä

käytännössä

^olevissa

lukusarjoissa

^luvut^on^esi tetty ^välille ^13—53 ^cm.

Erityistarpeita

^varten

(6)

4

onkuitenkinlaskettu

lukuja myös

^sitä^ohuem mille

ja

^toisaalta

järeämmille

^tukeille.

Myös

näiltäosin

nytesitettävät

ja käytäntöön

^annetut luvut ovat

yhtäpitäviä

^toistensa ^kanssa ^mutta todellisen kiintomitan määrittämisen kannalta

epävarmoja

^siitä syystä, että ne perustuvat

extrapolointiin. Nyt

esitettävissä

sarjoissa

⁵³

cm:n

(n. 20")

^kohdalla

erityisesti

Etelä-Suomen kuusella

esiintyvä epäjohdonmukaisuus johtuu

siitä, että tästä

paksuudesta

^lähtienon

käytän

nöllisistä

syistä

^annettu^samat ^luvut^Etelä-Suo

mea

ja Pohjois-Suomea

^varten.

KIRJALLISUUTTA

HEISKANEN, ^V. & RIKKONEN, ^P. ¹⁹⁷¹^a.

Tukkien todellisen kiintomitan mittaami

sessa

käytettävät

^muunto-

ja

^kuutioimis luvut. Folia Forestalia 115.

HEISKANEN, V. & RIKKONEN, P. 1971b.

Havusahatukkien todellisen kiintomitan _mää-

rittäminen

latvaläpimitan perusteella.

^Folia Forestalia 128.

Uudistuva

puutavaran ^mittaus. ^I.

Järeä

^puu

tavara. Puutavaran mittauksen

osapuolia

edustavien

järjestöjen

^v. ¹⁹⁷³

julkaisema

selostevihkonen.

(7)

5 Taulukko 1.Latvamuotoluvut2 cm:nalenevaa Taulukko 2. Latvamuotoluvut1 cm:nalenevaa

luokitusta

käyttäen.

^luokitusta

käyttäen.

Latvaläpi- nitta,

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-Suomi Mänty Kuusi

Latvaläpi- mitta,

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-S Mänty

Suomi Kuusi

:m cm

9 11 13

2.221 1.953 1.792

2.770 2.398 2.041

2.326 2.862 2.060 2.522 1.854 2.182

10 11 12

1.928 1.825 1.751

2.410 2.266 2.121

2.034 1.933 1.843

2.503 2.375 2.240 15

17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45

1.685 1.610 1.558 1.525 1.511 1.504 1.499 1.493 1.483 1.475 1.466 1.459 1.452 1.445 1.437 1.430

1.758 1.657 1.592 1.550 1.527 1.510 1.499 1.489 1.477 1.465 1.451 1.439 1.429 1.417 1.409 1.400

1.725 1.923 1.662 1.815 1.619 1.750 1.591 1.711 1.568 1.676 1.548 1.644 1.530 1.612 1.516 1.585 1.503 1.556 1.488 1.528 1.473 1.501 1.463 1.477 1.457 1.457 1.449 1.439 1.442 1.429 1.434 1.421

13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28

1.693 1.639 1.596 1.560 1.534 1.507 1.488 1.470 1.458 1.452 1.449 1.447 1.445 1.445 1.446 1.445

1.975 1.812 1.681 1.617 1.577 1.548 1.522 1.501 1.484 1.474 1.466 1.459 1.454 1.451 1.446 1.443

1.756 1.685 1.636 1.600 1.577 1.559 1.544 1.532 1.521 1.513 1.506 1.499 1.491 1.484 1.478 1.472

2.093 1.950 1.835 1.773 1.719 1.697 1.671 1.651 1.636 1.621 1.610 1.599 1.587 1.573 1.561 1.548 47

49 51

1.422 1.417 1.412

1.392 1.385 1.398

1.427 1.414 1.421 1.407 1.413 1.399

29 30 31

1.444 1.441 1.439

1.439 1.436 1.432

1.467 1.463 1.458

1.538 1.525 1.513 53

55

1.407 1.401

1.492 1.486

1.408 1.392 1.402 1.386

32

33

1.435 1.432

1.429 1.423

1.454 1.447

1.501 1.488 57

59

1.394 1.389

1.478 1.473

1.395 1.379 1.390 1.373

34 35

1.429 1.427

1.419 1.413

1.441 1.434

1.475 1.463 61

63 65

1.382 1.377 1.371

1.467 1.360 1.356

1.383 1.367 1.377 1.360 1.372 1.356

36 37 38

1.424 1.422 1.419

1.408 1.404 1.399

1.428 1.426 1.423

1.454 1.444 1.433 67

69 71

1.367 1.361 1.356

1.351 1.345 1.340

1.368 1.351 1.362 1.345 1.357 1.340

39 40 41

1.417 1.415 1.412

1.395 1.390 1.385

1.421 1.419 1.416

1.424 1.415 1.414 72

73

1.351 1.346

1.335 1.330

1.352 1.335 1.346 1.330

42 43 44 45

1.409 1.406 1.403 1.400

1.380 1.377 1.374 1.370

1.413 1.410 1.407 1.404

1.401 1.397 1.395 1.391 46

47

1.398 1.394

1.367 1.365

1.402 1.399

1.388 1.385 48

49 50 51 52 53 54 55

1.391 1.389 1.390 1.386 1.384 1.382 1.380 1.377

1.361 1.358 1.356 1.374 1.371 1.369 1.366 1.363

1.396 1.394 1.391 1.388 1.385 1.383 1.381 1.378

1.383 1.380 1.377 1.374 1.371 1.369 1.366 1.363 56

57

1.375 1.371

1.361 1.357

1.375 1.372

1.361 1.357

(8)

6

Taulukko 3. Latvamuotoluvut 1/2 cm:n ale

nevaa luokitusta

käyttäen.

l-atvaläpi- nitta,

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-S Mänty

Suomi Kuusi

Latvaläpi- mitta,

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-S Mänty

Suomi Kuusi

:m cm

58 59 60 61 62 63 64

1.369 1.366 1.365 1.361 1.359 1.356 1.354

1.355 1.352 1.350

1,346

1.344 1.342 1.339

1.369 1.367 1.365 1.362 1.360 1.357 1.355

1.355 1.352 1.350 1.346 1.344 1.342 1.339

10

10,5 11

11,5 12 12,5 13

1.866 1.817 1.767 1.726 1.695 1.670 1.644

2.327 2.261 2.194 2.132 2.069 2.002 1.935

1.958 1.914 1.869 1.828 1.786 1.747 1.708

2.410 2.354 2.297 2.236 2.175 2.112 2.048 65

66 67 68 69 70

1.352 1.349 1.347 1.344 1.343 1.341

1.337 1.334 1.332 1.329 1.326 1.325

1.352 1.350 1.348 1.345 1.344 1.342

1.337 1.334 1.332 1.329 1.326 1.325

13,5 14 14,5 15 15,5 16

1.618 1.591 1.572 1.552 1.536 1.519

1.861 1.787 1.717 1.646 1.613 1.579

1.675 1.642 1.617 1.592 1.577 1.562

1.982 1.916 1.856 1.795 1.753 1.728 71

72 73 74 75 76

1.337 1.336 1.334 1.331 1.329 1.327

1.323 1.320 1.318 1.316 1.313 1.311

1.338 1.337 1.335 1.332 1.330 1.328

1.323 1.320 1.318 1.316 1.313 1.311

16,5 17 17,5 18

18,5 19 19,5 20

1.506 1.492 1.482 1.472 1.463 1.454 1.446 1.438

1.560 1.540 1.527 1.514 1.502 1.489 1.479 1.469

1.549 1.535 1.528 1.520 1.514 1.507 1.502 1.496

1.708 1.687 1.671 1.654 1.644 1.633 1.624 1.615 20,5

21 21,5 22

22,5 23 23,5 24 24,5 25 25,5 26 26,5 27 27,5 28 28,5 29

1.432 1.426 1.423 1.420 1.419 1.418 1.418 1.417 1.417 1.417 1.417 1.417 1.418 1.419 1.419 1.419 1.419 1.419

1.460 1.451 1.447 1.443 1.440 1.436 1.433 1.430 1.428 1.426 1.425 1.423 1.422 1.420 1.419 1.418 1.418 1.417

1.492 1.488 1.484 1.480 1.478 1.475 1.472 1.469 1.466 1.463 1.461 1.458 1.455 1.452 1.450 1.447 1.445 1.443

1.608 1.600 1.594 1.588 1.583 1.578 1.573 1.568 1.563 1.558 1.553 1.547 1.541 1.535 1.529 1.523 1.518 1.513 29,5

30

1.419 1.419

1.415 1.413

1.441 1.439

1.508 1.503 30,5

31

1.417 1.415

1.412 1.411

1.438 1.436

1.501 1.491 31,5

32 32,5 33 33,5

1.414 1.413 1.412 1.411 1.410

1.409 1.407 1.405 1.403 1.401

1.434 1.432 1.430 1.427 1.424

1.486 1.480 1.475 1.469 1.463

(9)

7 Latvaläpi-

nitta,

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-S Mänty

Suomi Kuusi

Latvaläpi- mitta,

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-S Mänty

Suomi Kuusi

:m cm

34

34,5

35 35,5 36

36,5

37 37,5 38 38,5 39

1.409 1.408 1.407 1.406 1.405 1.404 1.403 1.402 1.401 1.400 1.399

1.398 1.397 1.395 1.393 1.390 1.388 1.385 1.384 1.382 1.380 1.378

1.421 1.418 1.415 1.412 1.409 1.408 1.407 1.406 1.405 1.404 1.403

1.457 1.451 1.445 1.441 1.436 1.432 1.428 1.423 1.417 1.413 1.408

59 59,5 60 60,5 61 61,5 62 62,5 63 63,5 64

1.356 1.355 1.353 1.352 1.351 1.350 1.349 1.348 1.347 1.346 1.344

1.340 1.339 1.338 1.337 1.336 1.335 1.333 1.332 1.331 1.330 1.328

1.357 1.356 1.354 1.353 1.352 1.351 1.350 1.349 1.348 1.347 1.345

1.340 1.339 1.338 1.337 1.336 1.335 1.333 1.332 1.331 1.330 1.328 39,5

40 40,5 41 41,5 42 42,5 43 43,5 44

44,5

45 45,5 46 46,5 47 47,5 48 48,5 49 49,5 50

1.398 1.397 1.396 1.395 1.394 1.392 1.391 1.390 1.389 1.387 1.386 1.385 1.384 1.383 1.382 1.380 1.379 1.377 1.377 1.376 1.377 1.377

1.377 1.375 1.373 1.370 1.368 1.365 1.363 1.362 1.360 1.359 1.357 1.355 1.353 1.352 1.351 1.350 1.348 1.347 1.346 1.345 1.343 1.342

1.402 1.401 1.401 1.400 1.399 1.397 1.396 1.395 1.394 1.392 1.391 1.390 1.389 1.388 1.386 1.384 1.383 1.382 1.381 1.379 1.379 1.378

1.404 1.400 1.397 1.393 1.390 1.387 1.384 1.381 1.380 1.379 1.378 1.377 1.376 1.374 1.373 1.371 1.370 1.368 1.368 1.367 1.366 1.364

64,5

65 65,5 66 66,5 67 67,5 68 68,5 69 69,5 70 70,5 71 71,5 72 72,5 73 73,5 74 74,5 75

1.343 1.342 1.341 1.340 1.339 1.338 1.337 1.336 1.335 1.333 1.332 1.331 1.330 1.329 1.328 1.327 1.326 1.325 1.324 1.322 1.321 1.320

1.328 1.327 1.326 1.324 1.323 1.322 1.321 1.320 1.319 1.318 1.317 1.316 1.315 1.313 1.312 1.311 1.310 1.309 1.308 1.307 1.306 1.305

1.344 1.343 1.342 1.341 1.340 1.339 1.338 1.336 1.335 1.334 1.333 1.332 1.331 1.330 1.329 1.328 1.327 1.325 1.324 1.323 1.322 1.321

1.328 1.327 1.326 1.324 1.323 1.322 1.321 1.320 1.319 1.318 1.317 1.316 1.315 1.313 1.312 1.311 1.310 1.309 1.308 1.307 1.306 1.305 50,5

51 51,5 52 52,5 53 53,5 54 54,5 55 55,5 56

1.376 1.374 1.373 1.372 1.371 1.369 1.368 1.367 1.366 1.365 1.364 1.362

1.341 1.340 1.360 1.359 1.358 1.356 1.355 1.353 1.352 1.351 1.350 1.348

1.377 1.376 1.375 1.373 1.372 1.370 1.369 1.368 1.367 1.366 1.365 1.363

1.363 1.361 1.360 1.359 1.358 1.356 1.355 1.353 1.352 1.351 1.350 1.348 56,5

57 57,5 58 58,5

1.361 1.360 1.369 1.358 1.357

1.347 1.346 1.345 1.343 1.342

1.362 1.361 1.360 1.359 1.358

1.347 1.346 1.345 1.343 1.342

(10)

8

Taulukko 4. Latvamuotoluvut 1 tuuman alene

vaaluokitusta

käyttäen.

Latvaläpi- Etelä-Suomi Pohjois-Suomi mitta, Mänty Kuusi Mänty ^Kuusi tuumaa

Latvaläpi- mitta,

tuumaa

Etelä-S Mänty

Suomi Kuusi

Pohjois-Suomi Mänty Kuusi

4 2.126 2.632 2.249 2.761 5 1.872 2.131 1.935 2.274 6 1.721 1.782 1.769 1.955 7 1.629 1.670 1.687 1.833 8 1.569 1.597 1.637 1.761 9 1.547 1.561 1.603 1.714 10 1.535 1.538 1.574 1.667 11 1.525 1.521 1.551 1.626 12 1.511 1.505 1.531 1.588 13 1.497 1.486 1.510 1.549 14 1.486 1.468 1.490 1.514 15 1.476 1.453 1.479 1.483 16 1.464 1.437 1.470 1.459 17 1.453 1.427 1.458 1.445 18 1.443 1.415 1.448 1.434 19 1.434 1.405 1.438 1.424 20 1.427 1.414 1.428 1.414 21 1.419 1.405 1.420 1.405 22 1.410 1.395 1.411 1.395 23 1.402 1.385 1.403 1.385 24 1.394 1.377 1.395 1.377 25 1.387 1.370 1.388 1.370

7 7 1/2

8 8 1/2 9 9 1/2 10 10 1/2 11

11 1/2 12

12 1/2 13 13 1/2 14 14 1/2 15 15 1/2 16 16 1/2

17 17 1/2

1.534 1.506 1.484 1.471 1.466 1.462 1.461 1.460 1.459 1.457 1.452 1.447 1.443 1.439 1.436 1.432 1.428 1.425 1.421 1.418 1.413 1.409

1.573 1.540 1.511 1.495 1.483 1.474 1.468 1.461 1.456 1.451 1.447 1.442 1.435 1.427 1.420 1.414 1.408 1.403 1.396 1.391 1.385 1.380

1.584 1.727 1.564 1.692 1.547 1.665 1.535 1.646 1.523 1.629 1.513 1.613 1.503 1.597 1.495 1.578 1.486 1.562 1.480 1.548 1.473 1.532 1.466 1.515 1.458 1.499 1.449 1.482 1.441 1.468 1.436 1.454 1.433 1.442 1.429 1.430 1.425 1.419 1.422 1.410 1.419 1.405 1.414 1.401 26 1.379 1.362 1.380 1.362

27 1.372 1.355 1.373 1.355

18 18 1/2

1.406 1.402

1.375 1.371

1.410 1.396 1.407 1.393 28 1.365 1.347 1.366 1.347

29 1.358 1.341 1.359 1.341

19 19 1/2

1.399 1.399

1.368 1.385

1.403 1.389 1.400 1.385 20

20 1/2 21 21 1/2 22

1.395 1.391 1.387 1.384 1.380

1.382 1.378 1.373 1.368 1.366

1.396 1.382 1.392 1.378 1.388 1.373 1.385 1.368 1.381 1.366 22 1/2

23

1.376 1.375

1.363 1.359

1.377 1.363 1.376 1.359

Taulukko 5. Latvamuotoluvut 1/2 tuuman ale- nevaa luokitusta

käyttäen.

Latvaläpi- Etelä-Suomi Pohjois-Suomi mitta, Mänty Kuusi Mänty Kuusi tuumaa

4 1.943 2.435 2.055 2.527 4 1/2 ^1.824 ^2.233 ^1.923 ^2.346 5 1.740 2.044 1.809 2.173 5 1/2 ^1.667 1.832 1.714 1.971 6 1.608 1.683 1.650 1.837

23 1/2 24 24 1/2 25 25 1/2 26 26 1/2 27 27 1/2 28 28 1/2 29

1.371 1.368 1.365 1.361 1.357 1.355 1.352 1.349 1.346 1.342 1.340 1.336

1.355 1.352 1.349 1.345 1.342 1.340 1.336 1.333 1.330 1.327 1.324 1.321

1.372 1.355 1.369 1.352 1.365 1.349 1.362 1.345 1.358 1.342 1.355 1.340 1.353 1.336 1.350 1.333 1.347 1.330 1.343 1.327 1.341 1.324 1.337 1.321 6 1/2 1.567 1.617 1.611 1.773 29 1/2 1.334 1.317 1.335 1.317

(11)

No 161 Olavi Huuri: Eräiden kloorattujen

hiilivetyjen

vaikutuksesta männyn ^taimien ^alku

kehitykseen.

The effect of _some chlorinated

hydrocarbons

on the initial development of

planted

pine seedlings. 2,50

No 162 Veijo Heiskanen, Antero Kuronen & Paavo Tiihonen: Rinnankorkeusläpimittaan ja tukkilukuun_perustuvat sahapuiden kuutioimistaulukot.

Volume tables for _saw timber _stems based on the breast height ^diameter ^and ^the numberof log per ^stem. 1,50

No 163 Ilkka Kohmo: Nykymetsiköiden kasvuprosentti ^Suomen

pohjoispuoliskossa

^vuosina

1969—70. 1,50

No 164 Jouko Laasasenaho & Yrjö ^Sevola: Havutukkien latvamuotolukujen ^vaihtelu.

Thevariation in _top formquotients of the coniferous logs. 2, ^— No 165 Metsätilastollinen vuosikirja ^1971.

Yearbook of forest statistics 1971. 10,^—

No 166 TerhoHuttunen: Suomenpuunkäyttö,poistuma ja ^metsätase vuosina 1970—72.

Wood consumption, totaldrain and forestbalance in Finland in1970—72. 5,^— No 167 PaavoTiihonen:Rinnankorkeusläpimittaanja pituuteen perustuvatuudetpuutavaralaji

taulukot.

Auf Brusthöhendurchmesser und Höhe gestiitzte neue Sortimententafeln.1,50 1973 No168 Lorenzo Runeberg: The future for forest-industry products ⁱⁿ ^the ^United Kingdom.

Ison-Britannian metsäteollisuustuotteiden käytön tulevaisuus. 8,^—

No 169Veijo ^Heiskanen: ^Pinon

kehysmitan

^mittausja

tyhjän

tilan

vähennys

sekä niiden tark kuus.

Measurementof the _gross volumeof a

pile

^and ^deduction^for empty space and their accuracy. 5,^—

No 170Veijo Heiskanen:

Pinotiheysluvun

ja pinotiheystekijäin arviointi ja ^sen ^tarkkuus.

Evaluationof thesolid content and the solid content factorsand its _accuracy. 3,^— No 171 Veijo ^Heiskanen: Hylkypölkkyjen ^osuuden ^arviointipinomittauksessa.

Estimationof the shareof wastebolts in pile measurements. 2,^—

No 172 Metsäntutkimuslaitoksen päätös puutavaran mittauksessa käytettävistä muuntoiuvuista ja kuutioimistaulukoista2 päivänä ^toukokuuta ¹⁹⁶⁹ ^annetun päätöksen muuttamisesta.

Skogsforskningsinsitutets ^beslut angaende ändring av beslutet _av den 2 maj ¹⁹⁶⁹ ^om omvandlingskoefficienter och kuberingstabeller för virkesmätning. 10,^—

No173 Matti Palo & Esko Pala: Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat vuonna 1970 (1964, 1967).

Removal and flow of commercial roundwood in Finland during 1970 (1964, 1967), by districts. 5,^—

No 174 Jorma ^Riikonen: Kuitupuun ^kuoren kutistuminenmetsävarastoinnissa.

The

volymetric

shrinkage^of pulpwood ^bark. 1,50

No 175 Lauri Heikinheimo, MattiHeikinheimo& AarneReunala: Earnings of forest workers in

Scandinavia,

^especially ⁱⁿ ^Finland.

Metsätyömiesten ^ansiot ^Suomessa ja ^muissa pohjoismaissa. 8,^— No 176Matti Palo& MikkoTervo: Hakkuumäärien lyhytjaksoinen ennakointi.

Short-termforecastingof cut in Finland.

No 177 Olavi Huuri: Taimitarhanostonsuoritustavan vaikutus kuusen ja ^männyn ^taimien^alku kehitykseen.

The effect of

nursery lifting ^methods on initial

development

of _spruce and pine transplants.

No178 Matti Leikola & Jyrki ^Raulo: Tutkimuksia taimityyppiiluokituksen ^laatimista varten 111. Taimien morfologisten tunnusten muuttuminen kasvukauden aikana.

Investigations ^on ^the ^basis for grading nursery stock 111. Changes ⁱⁿ morphological characteristics of _nursery stock duringthe vegetationperiod. 2,^—

No 179 Paavo Valonen& MattiAhonen: Vajaakarsinta ja silmävarainen apteeraus kuusisaha puun ^teossa.

The partial limbing and ocular marking for crosscutting ⁱⁿ the preparation of _spruce savvlogs. 4,^—

No 180 Pentti Rikkonen: Havusahatukkien latvamuotoluvut erilaisia läpimittaluokituksia käy tettäessä. 1,^—

No 181 Veijo ^Heiskanen: Havusahatukkien kapeneminen ja latvamuotoluku Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Taper and _top formfactorof coniferous sawlogs ⁱⁿ Kainuuand NorthOstrobothnia regions. 2,—.

No 182 Veijo ^Heiskanen ^& Jorma ^Riikonen: Kuitupuun

kehysmitta

ja

pinotiheys autokulje

tuksen eri vaiheissa.

Piled measure and solid volume _content of

pulpwood

piles in various

phases

^of truck transportation. 2,50.

(12)

Myynti ^— ^Available^for ^sale ^at:^Valtionpainatuskeskus, Annankatu 44, 00100 Helsinki 10,_p. 645 121 MerkintäODC tarkoittaa

metsäkirjallisuuden

kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää

12362—73/88 ISBN 951-40-0071-4