• Ei tuloksia

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vuoden 2015 talousarvion valmistelu"

Copied!
15
0
0

Kokoteksti

(1)

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu

Kaupunginvaltuuston seminaari 29.9.2014

1.10.2014

(2)

1.10.2014 2

(3)

1000 euroa TP TA+M Kehys

2013 2014 2015 2016 2017

Toimintatulot 316 957 309 893 312 227,7 319 675 324 275

Toimintamenot -916 960 -918 012 -920 346,1 -929 245 -940 873

TOIMINTAKATE -600 004 -608 118 -608 118,4 -609 570 -616 598

Verotulot 478 131 482 100 494 200,0 508 417 529 353

Valtionosuudet 144 277 144 252 142 967,1 138 678 134 518

Rahoitustulot ja -menot 11 868 6 528 3 827,5 2 927 1 973

Korkotulot 16 493 12 617 12 617,2 12 617 12 563

Muut rahoitustulot 2 455 3 951 1 250,3 1 350 1 450

Korkomenot -7 028 -10 000 -10 000,0 -11 000 -12 000

Muut rahoitusmenot -51 -40 -40,0 -40 -40

VUOSIKATE 34 272 24 762 32 876,1 40 452 49 245

Poistot/arvonalentumiset -72 759 -51 371 -51 965,2 -50 885 -49 245

Satunnaiset tulot 0 0 0,0 0 0

Satunnaiset menot 0 0 0,0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -38 487 -26 608 -19 089,0 -10 432 0

Poistoeron lisäys/vähennys 340 340 340,4 340 340

Varausten lisäys/vähennys 0 0 0,0 0 0

Rahastojen lisäys/vähennys -4 0 0,0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ

-38 151 -26 268 -18 748,6 -10 092 340

Vuosikate % poistoista 47,1 % 48,2 % 63,3 % 79,5 % 100,0 % Vuosik. % poist.al.inv. 66,4 % 53,6 % 83,9 % 94,2 % 108,6 %

Kumulatiivinen ali-/ylijäämä, M€ 58,2 31,9 13,2 3,1 3,4

Tulossuunnitelma 2013 - 2017

Jyväskylän kaupunki

Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä

Nettomenojen

nollakasvu 2014-2015 Veroprosentit vuoden 2014 tasolla

Tasapainotavoite

saavutetaan 2017

(4)

TA+M Kehys Muutos Muutos

2014 2015 1000 € %

Konsernihallinto ja kilpailukyky 24 731 24 123 -608 -2,5 %

Perusturvapalvelut 378 683 380 907 2 224 0,6 %

Sivistyspalvelut 224 528 225 648 1 121 0,5 %

Kaupunkirakennepalvelut 20 848 16 137 -4 712 -22,6 %

YHTEENSÄ 648 790 646 815 -1 975 -0,3 %

Laskentapohja Kehys Muutos Muutos

2014 2015 1000 € %

Tilapalvelu 57 340 56 740 -600 -1,0 %

Jyväskylän Seudun Työtervey 9 203 9 203 0 0,0 %

Talouskeskus 6 741 6 441 -300 -4,5 %

Altek Aluetekniikka 18 004 15 504 -2 500 -13,9 %

Kylän Kattaus 19 044 18 744 -300 -1,6 %

Keski-Suomen Pelastuslaitos 29 262 29 262 0 0,0 %

YHTEENSÄ 139 594 135 894 -3 700 -2,7 %

Menot Nettomenot

1.10.2014 4

(5)

1.10.2014 5

TA+M Kehys LTK esitys Ero Muutos

2014 2015 2015 1000 € %

Konsernihallinto 24 731 24 123 24 123 0 0,0 %

Perusturvapalvelut 378 683 380 907 381 907 1 000 0,3 %

Sivistyspalvelut 224 528 225 648 227 698 2 050 0,9 %

Kaupunkirakennepalvelut 20 848 16 137 17 577 1 440 8,9 %

YHTEENSÄ 648 790 646 815 651 305 4 490 0,7 %

Laskentapohja Kehys JHK esitys Ero Muutos

2015 2015 2015 1000 € %

Tilapalvelu 57 340 56 740 56 528 -212 -0,4 %

Jyväskylän Seudun Työterveys 9 203 9 203 8 374 -829 -9,0 %

Talouskeskus 6 741 6 441 6 187 -255 -4,0 %

Altek Aluetekniikka 18 004 15 504 14 609 -895 -5,8 %

Kylän Kattaus 19 044 18 744 18 744 0 0,0 %

Keski-Suomen Pelastuslaitos 29 262 29 262 29 262 0 0,0 % YHTEENSÄ 139 594 135 894 133 704 -2 190 -1,6 %

Nettomenot

Menot

(6)

Selityksiä:

Vanhus- ja vammaispalvelut:

– Palveluasuminen 1.000.000 €

Sivistyspalvelut: 2.050.000 €

– ei lakisääteisten palvelujen lakkautus 250.000 €

– perhepäivähoitajien lasten palvelurahan lakkautus 300.000 € – varhaiskasvatuksen virikepaikat 200.000 €

– puolet määräaikaisista kk-avustajista 300.000 €

– tuntijako -3 tuntia ja erityisopetuksen tunnit 350.000€

– kunnallisten perhepäivähoitajien väheneminen (20htv) 600.000 €

Kaupunkirakennepalvelut:

– Sisäinen maanvuokra 240.000 €

– Altekin säästöarvion kohdentuminen 1.200.000 €

1.10.2014 6

(7)

Perusturvan talousarvion merkittävimmän riskit ja niiden vaikutukset

Talousarvion keskeisimmät riskit ovat työllisyyden heikkeneminen, työmarkkinatuen kuntaosuuden laskentaperusteen muutos (yhteensä 5 miljoonaa euroa) ja erikoissairaanhoidon tarpeen ja kustannusten kehitys.

Talousarvion valmistelun tässä vaiheessa neuvottelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ovat kesken.

Alustavan sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen mukaan erikoissairaanhoidon menot ovat 4,2 miljoonaa suuremmat kuin Jyväskylä kaupungin talousarvioon varattu summa.

Riskien toteutuessa ns. kolmen täyden palvelun terveysaseman mallin käyttöön ottaminen Jyväskylässä

selvitetään vuoden 2015 ensimmäisellä kolmanneksella. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi Keskustan ja Kuokkalan terveysasemien toiminnan tarkastelua, sillä muiden terveysasemien osalta on sovittu monipalvelupisteiden

perustamisesta. Niin sanotuiksi täyden palvelun terveysasemiksi on puolestaan kaavailtu Palokan, Vaajakosken ja Kyllön terveysasemia.

Riskien toteutuessa henkilöstö- ja tilasäästöt on kohdennettava perusturvapalveluissa kaikkiin mahdollisiin toimintoihin. Henkilöstömenojen vuositason tavoitesäästöksi muodostuu 2 miljoonaa euroa ja tilasäästöjen osuudeksi 1,5 miljoonaa euroa. Tarkempi selvitystyö näiden osalta tehdään erikseen.

Palvelujen tuottamisessa on tehtävä lisää rakenteellisia uudistuksia. Osa nykyisestä omasta tuotannosta on hankittava ulkoisilta palvelujen tuottajilta, mikäli ne ovat taloudellisesti perusteltavia. Tavoitetaso tätä kautta saatavalla tehostamisella on 5 miljoonaa euroa vuodessa. Tukien ja avustusten maksamisperusteita on

säilytettävä nykyisellään tai tiukennettava jolloin säästöjä saavutetaan vuositasolla miljoona euroa.

1.10.2014 7

(8)

Työmarkkinatukiuudistus 2015

Kustannusvaikutus Jyväskylän kaupungille

• Jos 500 päivää (maksuosuus 50 %) muuttuu 300 päiväksi, vaikutus on noin 3 miljoonaa euroa.

• Jos 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden kuntaosuus muuttuu 70 %:ksi vaikutus on noin 2,3 miljoonaa euroa.

• Vuoden 2014 maksuosuus noin 9,6 miljoonaa euroa nousee vuonna 2015 em. syystä ja

työttömyyden kasvaessa ainakin 15 miljoonaan euroon.

1.10.2014

(9)

Yhteisöverolisäyksen (75 M€) ja pitkäaikaistyöttömyyden välinen yhteys (kunnan osuus koko maasta, %)

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00

Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

Kunnan osuus yhteisöveron tuoton lisäyksestä (75 M€) Kunnan osuus pitkäaikaistyöttömistä (yli vuosi) Lähde: Kuntaliitto

(10)

1.10.2014 10

1000 euroa Kehys LTK

2015 2015 Ero

Toimintatulot 312 228 313 922 1 694

Toimintamenot -920 346 -936 967 -16 621

TOIMINTAKATE -608 118 -623 045 -14 926

Verotulot 494 200 495 200 1 000

Valtionosuudet 142 967 145 967 3 000

Rahoitustulot ja -menot 3 827 3 827 0

Korkotulot 12 617 12 617 0

Muut rahoitustulot 1 250 1 250 0

Korkomenot -10 000 -10 000 0

Muut rahoitusmenot -40 -40 0

VUOSIKATE 32 876 21 950 -10 926

Poistot/arvonalentumiset -51 965 -51 965 0

Satunnaiset tulot 0 0 0

Satunnaiset menot 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -19 089 -30 016 -10 926

Poistoeron lisäys/vähennys 340 340 0

Varausten lisäys/vähennys 0 0 0

Rahastojen lisäys/vähennys 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 0

-18 749 -29 675 -10 926

Vuosikate % poistoista 63,3 % 42,2 % -21,0 %

Kumulatiivinen ali-/ylijäämä, M€ 15,4 4,4 -10,9

Tulossuunnitelman muutos

Esitykset + 9,2 M€

Arviot tarkentuvat ?

Tavoite – 11 M€

(11)

Talouden tasapainotusohjelma

Verkkoratkaisut

– Monipalvelupisteet ! – Kirjastoverkko ?

– ……..

Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntäminen

– Tavoite – 150 / vuosi

Oman toiminnan tehostaminen ja ostopalvelujen hyödyntäminen

Palvelujen määrän ja tason alentaminen ?

1.10.2014 11

(12)

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

• Hallitus edellyttää, että sosiaali‐ ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntientehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella. Myös muut kuin lainsäädäntöä edellyttävät toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on toteutettava viipymättä. Luettelo sosiaali‐ ja terveysministeriön toimista on esitetty liitteessä.

• Kyseiset toimet eivät kuitenkaan yksistään takaa hallituksen päätöksen mukaista kuntien menojen kasvun hidastumista, koska sosiaali‐ ja terveysministeriön

hallinnonalalla taloudelliset ohjausmahdollisuudet menokehitykseen ovat varsin rajalliset.

• Hallitus katsoo, että rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite menojen kasvun hidastumiselle yhdellä miljardilla eurolla voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten

hallintajärjestelmä.

Järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että sovittujen tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta aiheutuvat säästöt myös hidastavat kuntien menojen kasvua hallituksen aiempien päätöksen mukaisesti ja että asetettu yhden miljardin euron tavoite kyetään saavuttamaan.

1.10.2014 12

(13)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallinta

Hallitus on päättänyt johtoryhmän esityksen mukaisesti, että valmistellaan pikaisesti julkisten sosiaali‐ ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttava budjetti- kehysjärjestelmä parlamentaarisen sote‐ryhmän sovinnon tueksi. Valmisteltavan

järjestelmän avulla varmistetaan, että julkisten sosiaali‐ ja terveysmenojen kehitys noudattaa menorajoitetta, jossa palvelujärjestelmän tuottavuuden kasvulle asetettu tavoite toteutuu.

 Lisäksi järjestelmän kautta voidaan varmistaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä tavoiteltava hyöty kunnille ja valtiolle. Järjestelmää muutettaessa tulisi arvioida edelleen kriittisesti sosiaali‐ ja terveydenhuollon lainsäädäntöön sisältyviä kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja mahdollisuutta niiden

vähentämiseen.

 Tarkoituksena on, että järjestelmä on menettelynä kytketty julkisen talouden suunnitelmaa ja talousarviota koskevaan päätöksentekoon. Järjestelmän

arvioidaan edellyttävän lainsäädäntömuutoksia lähinnä valtionosuuslain säädäntöön ja mahdollisesti mm. kuntalakiin ja lausunnolla olevaan sote‐ järjestämislakiluonnokseen.

Valmistelu toteutetaan lokakuun loppuun mennessä valtiovarainministeriön, valtio- varainministeriön kuntaosaston, oikeusministeriön sekä sosiaali‐ ja terveysministeriön kesken pikaisesti asetettavan työryhmän toimesta.

1.10.2014 13

(14)

Lauta- ja johtokuntien esitykset :

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/emb eds/jyvaskylawwwstructure/70664_ta_2015_ltk_johtok_esitykset.pdf

1.10.2014

(15)

1.10.2014 15

29.9 12-16 Kaupunginvaltuuston seminaari

- Strategia

29.9 18- Kaupunginvaltuuston kokous

30.9 11-15 Johtoryhmän seminaari

30.9 18-20 KUNTAJAKOSELVITYS-SEMINAARI

6.10 12-16 KH:n seminaari

6.10 16.30- Taloustoimikunta

14.-15.10 Johtoryhmän talousarvioseminaari

- TA-esityksen valmistelu

27.10 18- Kaupunginvaltuuston kokous

- KJ:n TA-esitys

27.10 TA-info medialle ja KH:lle

- KJ:n TA-esitys

28.10 14-16 Yhteistyötoimikunta

29.10 12-16 Johtoryhmän seminaari

3.11 16.30- Taloustoimikunta

10.11 12-16 Kaupunginvaltuuston seminaari

10.11 18- Kaupunginvaltuuston kokous

- Talousarvion lähetekeskustelu - Vuoden 2014 talousarvion muutokset

14.-15.11 Kaupunginhallituksen TA-seminaari

- KH:n TA-esityksen valmistelu 17.11 16.30- Taloustoimikunta

18.11 14-16 Yhteistyötoimikunta

20.11 12-16 Johtoryhmän seminaari

24.11 Kaupunginhallituksen TA-esitys valtuustolle

1.12 16 - Kaupunginvaltuuston kokous

- Talousarvion käsittely

15.12 18- Kaupunginvaltuuston kokous

16.12 14-16 Yhteistyötoimikunta

Vuoden 2015 talousarvion valmisteluaikataulu, syksy 2014

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tapaustutkimushankkeiden tarpeista sopiminen perustui praktiselle mallille, jossa alueiden omat tarpeet yhdistettiin kansallisen tason tavoitteiden kanssa. Tarpeista sopiminen

The needs end up as financed projects by a combined effect of two processes: Needs affect strategy programs and the project selection criteria. Needs also arouse applications to

Vaikka taloudellisen kasvun ja joidenkin julkis- ten menojen komponenttien välillä näyttäisi vallitsevan epälineaarinen riippuvuus eli aluksi eräiden julkisten menojen

Kuinka paljon valuuttaa yhdellä eurolla

Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite nousta kansallisen avoimen tieteen kypsyystasolle

Hallitus katsoo, että laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus esittää kuitenkin, että asiasta

- D-rakennuksen urakan ja hankintojen ohjaus sekä muuttojen suunnittelu siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuoden 2015 helmi-maaliskuussa.. - eduskuntatalon peruskorjauksen

• ”Hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia