• Ei tuloksia

Teknologian historian grand old man on poissa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Teknologian historian grand old man on poissa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

82

Tekniikan Waiheita 1/14

SEMINAARIT JA MATKAT IN MEMORIAM

82

TEKNOLOGIAN HISTORI- AN GRAND OLD MAN ON POISSA

T

HOMAS

P. H

UGHES

1923–2014

Karl-Erik Michelsen

Amerikkalainen modernin teknologian historian uranuurtaja, professori Thomas P. Hughes, kuoli Charlottesvillessä Virginiassa helmikuun 3. päi- vänä 2014. Hän oli juuri ehtinyt täyttää 90 vuotta.

Thomas P. Hughes opiskeli ensin insinöö- riksi, mutta jatko-opinnoissa hän keskittyi historiaan. Hänen intohimonsa oli mo- derni teollinen yhteiskunta ja sen muutos- prosessit. Hughes näki nuoruusvuosinaan massatuotannon synnyn, modernismin läpimurron sekä siihen liittyvän teknologi- sen innostuksen. Hän oli myös aitiopaikalla Tyynenmeren rintamalla, kun amerikka- laiset pudottivat Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit vuonna 1945.

Tom Hughes sai vaikutteita Lewis Mumfordilta, jonka trilogia The Myth of the Machine avasi lukijoille näkökulman koneen, teknologian ja ihmisen monimut- kaiseen vuoropuheluun. Vaikka Hughes ihaili Mumfordia, hän ei jakanut mentorinsa teknologista determinismiä. Hughesille tek- nologia oli keskeinen osa modernia yhteis- kuntaa. Vaikka teknologia muuttaa yhteis- kuntaa ja sen rakenteita, samalla yhteiskunta muokkaa teknologiaa. Tämä kaksisuuntai- nen vuoropuhelu toteutuu historiallisessa prosessissa, johon vaikuttavat poliittiset, ta- loudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.

Tom Hughes perusti kollegojensa kans- sa Society for History of Technology -jär- jestön 1950-luvun lopulla. Sen keskeinen missio oli, ja on edelleen, teknologian ja yh-

teiskunnan vuorovaikutuksen ymmärtämi- nen. Järjestö julkaisee Technology and Culture -lehteä, josta on kasvanut modernin tekno- logian historian johtava tieteellinen julkaisu.

Tom Hughes toimi järjestön presidenttinä vuosina 1979–81 ja Technology and Culture -lehden toimittajana vuosina 1960–65.

Tom Hughesin tieteellinen ura oli pitkä ja menetyksellinen. Hänen varsinainen läpi- murtoteoksensa ilmestyi vuonna 1983. Net- works of Power – Electrification of the Western Society 1880–1939 kertoo, kuinka sähköjär- jestelmä syntyi ja levisi läntiseen maailmaan.

Hughes esittelee lukijoilleen järjestelmäteo- riaan perustuvan innovaatiomallin, jossa ovat mukana radikaalit innovaatiot, itsenäi- set innovaattorit, teknologiset järjestelmät sekä niitä rakentavat managerit. Hughes pohtii myös teknologian siirtoa sekä järjes- telmiin kerääntyvää liike-energiaa eli mo- mentumia, joka ohjaa ja vaikuttaa yhteis- kuntiin ja niiden kulttuuriin.

Kuva: Thomas P. Hughesin perikunta.

(2)

IN MEMORIAM

Tekniikan Waiheita 3/12

83 Networks of Power -kirja keräsi Tom Hughesin ympärille koulukunnan tutkijoi- ta, jotka syvensivät järjestelmäteoriaa sekä veivät tutkimusta uusille aloille. Kirja inspi- roi myös sosiologeja, jotka olivat pohtineet samaan aikaan tieteen, teknologian ja yh- teiskunnan vuorovaikutusta. Wiebe Bijker ja Trevor Pinch sekä hieman myöhemmin Bruno Latour ja Steve Woolgar yhdisti- vät teknologisen järjestelmän ja sosiaalisen konstruktion teoriat. Näin syntyi ns. SCOT (Social construction of technology) -teoria, joka hyödynsi Hughesin käsitteitä ja histo- riallista analyysiä. Teknologia kaivettiin nyt ulos ”mustasta laatikosta” ja se tuli kaikilta osin yhteiskunnallisen analyysin kohteeksi.

SCOT- koulukunnan perusteos on edelleen Bijkerin, Pinchin ja Hughesin vuonna 1987 julkaisema The Social Construction of Technolo- gical Systems.

Tom Hughesin koko uran läpi kulkeva missio oli toive liittää teknologia osaksi his- torian valtavirtaa. Tämän mission pääteos on vuonna 1988 julkaistu American Genesis – A Century of Innovation and Technological Enthusiasm. Kirja on vahva puheenvuoro historiantutkijoille, jotka ovat tulkinneet länsimaiden kehitystä lähes pelkästään po- litiikan näkökulmasta. Hughes toi politiikan rinnalle innovaatiot, innovatiivisen kulttuu- rin sekä teknologiset järjestelmät. Ne ovat läntisen maailman kehityksen kovassa yti- messä. Teknologia ei ole ulkopuolinen il- miö, vaan sillä on ollut keskeinen merkitys amerikkalaisen ja eurooppalaisen identitee- tin rakentamisessa.

Tom Hughes ehti vielä pohtia suurten teknologisten järjestelmien valloittaman maailman problematiikkaa. Vuonna 1998 ilmestynyt Rescuing Prometheus nosti histo- rian hämäristä esiin managerit, jotka oli- vat mukana atomi-, tietokone-, internet- ja infrastruktuuriprojekteissa. Tästä teoksesta oli suora kehityslinja Tom Hughesin vii- meiseen tutkimukseen, jossa hän yhdisti ekologian ja teknologian. Human Built World

(2004) esitteli ekoteknologiset järjestelmät, joissa ihmisen rakentama maailma ja luon- nonympäristö sulautuvat toisiinsa. Tom Hughes päätti uransa Lewis Mumfordin ajatukseen teknologisesta maailmasta, jos- sa vielä kahlitsematonta luontoa edustavat vain häivähdys sinistä taivasta, hirmumyrsky tai tulva-aalto, joka peittää alleen rakennus- taiteen ihmeet, kuten Pietarin, New Orlean- sin tai Venetsian.

Tom Hughes oli huumorintajuinen

”etelän gentleman”. Hän oli ehdoton ja vaativa opettaja, mutta myös uskollinen ys- tävä, joka ei unohtanut oppilaitaan. Hän oli luomassa tieteen ja teknologiatutkimuksen huippuyksikköä University of Pennsylvani- aan. Sen lisäksi hän toi modernin teknolo- giahistorian Kungliga Tekniska Högskola- niin, jossa hän vietti monta kesää Torsten Althin professorina. Hän rakasti arkkiteh- tuuria ja hän sai tilaisuuden asua perheensä kanssa Robert Venturin suunnittelemassa My Mother’s Housessa, joka on yksi post- modernin arkkitehtuurin helmiä.

Kirjoittaja on tieteen- ja teknologiatutkimuksen professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistos- sa ja Thomas P. Hughesin oppilas ja ystävä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Erityisesti olen halunnut kiinnittää huomiota teknologian fyysistä ympäristöä ohjaa- vaan algoritmiseen valtaan ja siihen, miten kaupunkiympäristöön upotetut uudet

Martti Rapola oli aikanaan suomen kielen tutkimuksen grand old man ja samalla myös tieteenalansa vaikutusval- taisin persoona. Hänen edustamaansa tutkimussuuntaan eniten

Modernin teknologian historian menetelmäfilosofian merkittävin käänne liittyi sosiaali- sen rakentumisen omaksumiseen tieteen historian piiristä 1980-luvulla, mutta nyt suunta on

Tapahtuman tarkoituksena oli saat- taa teknologian historian tutkijat, tieteen ja teknologian tutkijat, opiskelijat, opettajat, teknologian kannattajat ja muut toimijat yh-

Toisessa katsauksessa Meri- keskus Forum Marinumin tutkijat Tuomas Värjö, Mikko Meronen ja Maija Joro esitte- levät ajankohtaisia merenkulun teknologian historian hankkeita

Tästä alkoi tie teknologian historian pariin energiatekniikan historiaa käsitelleen projektin merkeissä, ja näin Myllyntaus tuli mukaan myös Tekniikan Historian

joka rakentuu menneisyyden kohtaamisen muodoista, tavoista, tapahtumista ja men- neisyydelle annetuista merkityksistä. His- torioitsija Hannu Salmen mukaan historia-

Pidän myös tärkeänä että Tekniikan Waiheita on jatkossakin sekä teknologian historian ammattilaisten että harrastajien lehti. Tekniikan Waiheiden kahdeksas päätoimittaja