Valiokunnan lausuntoLaVL 35/2018 vp─ U 33/2018 vp
Lakivaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ja direktiiviksi (lainvalvontaviranomaisen rajat ylittävä pääsy sähköiseen to- distusaineistoon)
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk- seksi ja direktiiviksi (lainvalvontaviranomaisen rajat ylittävä pääsy sähköiseen todistusaineis- toon) (U 33/2018 vp): Lakivaliokuntaan on saapunut jatkokirjelmä UJ 42/2018 vp — U 33/2018 vp mahdollisia toimenpiteitä varten.
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut:
- lainsäädäntöneuvos Lauri Rautio, oikeusministeriö - ylitarkastaja Olli Lehtilä, liikenne- ja viestintäministeriö
- lakimies Asko Metsola, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- sisäministeriö
- Valtakunnansyyttäjänvirasto - keskusrikospoliisi
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Viitetiedot
Lakivaliokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnot LaVL 16/2018 vp ja LaVL 29/2018 vp.
VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
tämismääräyksestä ja säilyttämismääräyksestä (COM(2018) 225 final) ja direktiiviksi yhtenäisis- tä säännöistä koskien laillisten edustajien nimittämistä todistusaineiston keräämiseksi rikos- asioissa (COM(2018) 226 final). Ehdotukset ovat osa komission samana päivänä hyväksymiä toi- menpiteitä, joiden tarkoituksena on toteuttaa toimia terroristien ja muiden rikollisten toimintata- pojen ja -tilan rajoittamiseksi. Neuvoston yleisnäkemys asetusehdotuksesta hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa joulukuussa 2018.
Asetus- ja direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö ilmenee valtioneuvoston kirjelmästä (U 33/
2018 vp) sekä nyt käsiteltävästä jatkokirjelmästä (UJ 42/2018 vp) ja sen liitteenä olevasta muis- tiosta. Nyt käsiteltävä jatkokirjelmä koskee direktiiviehdotusta.
Jatkokirjelmän liitteenä olevan muistion mukaan 7.—8.3.2019 pidettävässä oikeus- ja sisäasi- oiden neuvoston kokouksessa jäsenvaltioilta tiedustellaan, hyväksyvätkö nämä neuvoston yleis- näkemyksen direktiiviehdotuksesta pohjaksi Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Työryhmätason keskusteluja ehdotuksen sisällöstä jatketaan vielä ennen oikeus- ja sisä- asioiden neuvoston kokousta.
Valtioneuvoston kanta
Teknologinen kehitys on muuttanut rikollisuuden muotoja ja vaikuttanut merkittävästi sen selvit- tämismahdollisuuksiin. On tärkeää jatkaa työtä sähköisen todistusaineiston saatavuuden tehosta- miseksi erityisesti rajat ylittävissä tiedonhankintatilanteissa. Todistusaineiston saatavuuden ja ri- kosvastuun toteutumisen kannalta merkitystä ei tulisi olla sillä, onko todistusaineisto EU:iin si- joittautuneella vai EU:n ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Valtioneuvosto pitää siksi perusteltu- na, että pyritään luomat säännöt laillisten edustajien nimittämiselle EU:n alueelle todistusaineis- ton keräämiseksi rikosasioissa.
Valtioneuvosto korostaa, että direktiiviehdotusta koskeva kanta ei vaikuta Suomen varaukselli- seen kantaan koskien asetusehdotusta sähköistä todistusaineistoa rikosasioissa koskevista eurooppalaisesta esittämismääräyksestä ja säilyttämismääräyksestä sen nykyisessä muodossa.
Valtioneuvosto pitääkin keskeisenä, että direktiiviehdotus ei edellytä toimiakseen kyseistä ase- tusta eikä myöskään aikaansaa kyseisessä asetusehdotuksessa tarkoitettuja suoran yhteistyön vel- voitteita. On perusteltua, että direktiiviä voitaisiin soveltaa myös muiden rikosoikeudellisen yh- teistyön instrumenttien mukaisessa yhteistyössä. Valtioneuvosto katsoo lisäksi, että direktiivissä voidaan vielä harkita ehdotettua tarkempaa sääntelyä kriteereistä, joita palveluntarjoajien tulisi noudattaa ratkaistessaan, mihin jäsenvaltioon laillinen edustaja tulee nimittää.
Valtioneuvosto voi edellä esitetyn perusteella hyväksyä neuvoston yleisnäkemyksen direktiivi- ehdotuksesta pohjaksi Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten viimeisimmäs- sä puheenjohtajan asiakirjassa 5050/2/19 REV 2 ehdotetussa tai sitä keskeiseltä sisällöltään vas- taavassa muodossa.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Euroopan komissio on 17. huhtikuuta 2018 antanut ehdotukset asetukseksi sähköistä todistus- aineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismäärä- yksistä (COM(2018) 225 final) sekä direktiiviksi yhdenmukaisista säännöistä laillisten edusta- jien nimeämiseksi todistusaineiston keräämistä varten rikosoikeudellisissa menettelyissä (COM(2018) 226 final). Ehdotuksilla pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan rajat ylittävissä ti- lanteissa lainvalvontaviranomaisten pääsyä sähköiseen todistusaineistoon, kuten sähköpostitie- toihin tai pilvipalveluihin tallennettuihin pikaviestitietoihin.
Asetusehdotuksessa säännellään, miten ja millä edellytyksillä jäsenvaltion lainvalvontaviran- omainen voi suoraan velvoittaa Euroopan unionin alueella palveluita tarjoavan palveluntarjoajan toimittamaan tai säilyttämään tietyn palveluntarjoajan hallussa olevan sähköisessä muodossa ole- van tiedon käytettäväksi todistusaineistona käynnissä olevassa rikosoikeudellisessa menettelys- sä. Direktiiviehdotuksessa säännellään palveluntarjoajien laillisten edustajien nimittämistä, jotta näille edustajille voitaisiin toimittaa todistusaineiston toimittamista koskevia pyyntöjä ja mää- räyksiä.
Neuvoston yleisnäkemys asetusehdotuksesta hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston ko- kouksessa joulukuussa 2018 Suomen asetusehdotusta koskevasta varauksellisesta kannasta huo- limatta. Lakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan (LaVL 16/2018 vp ja LaVL 29/2018 vp) pi- tänyt asetusehdotuksen sääntelyä ongelmallisena erityisesti sen vuoksi, että palveluntarjoajat vas- taanottaisivat ja käsittelisivät suoraan toisesta jäsenvaltiosta toimitettuja tietopyyntöjä, mikä aset- taisi ne lähinnä oikeudellisia asioita hoitavan viranomaisen rooliin. Lakivaliokunta on katsonut, että toisen jäsenvaltion viranomaisen toimittama tietojen säilyttämistä tai luovuttamista koskeva määräys tulee arvioida sen jäsenvaltion viranomaisen toimesta, jossa toimivalta palveluntar- joajalta tietoja pyydetään. Lakivaliokunta uudistaa aiemmissa lausunnoissaan esitetyt varauksel- liset kantansa asetusehdotuksen sääntelyn osalta.
Nyt käsiteltävä jatkokirjelmä koskee puolestaan direktiiviehdotusta yhdenmukaisista säännöistä koskien laillisten edustajien nimittämistä todistusaineiston keräämiseksi rikosasioissa. Jatkokir- jelmän liitteenä olevan muistion mukaan 7.—8.3.2019 pidettävässä oikeus- ja sisäasioiden neu- voston kokouksessa jäsenvaltioilta tiedustellaan, hyväksyvätkö nämä neuvoston yleisnäkemyk- sen direktiiviehdotuksesta pohjaksi Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten.
Direktiiviehdotuksessa säännellään palveluntarjoajien laillisten edustajien nimittämistä, jotta näille edustajille voitaisiin toimittaa todistusaineiston toimittamista koskevia pyyntöjä ja mää- räyksiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan direktiiviehdotus ei edellytä toimiakseen edel- lä selostettua asetusta eikä direktiivi aikaansaa kyseisessä asetusehdotuksessa tarkoitettuja suo- ran yhteistyön velvoitteita. Direktiiviä voidaan soveltaa myös muiden rikosoikeudellisen yhteis- työn instrumenttien mukaisessa yhteistyössä.
saatavuuden ja rikosvastuun toteutumisen kannalta merkitystä ei tulisi olla sillä, onko todistusai- neisto Euroopan unioniin sijoittautuneella vai Euroopan unionin ulkopuolisella palveluntarjoajal- la. Näin ollen on perusteltua, että pyritään luomaan säännöt laillisten edustajien nimittämiselle EU:n alueelle todistusaineiston keräämiseksi rikosasioissa.
Lakivaliokunta korostaa sitä, että direktiiviehdotusta koskevan kannan ei tule vaikuttaa Suomen varaukselliseen kantaan koskien asetusehdotusta sähköistä todistusaineistoa rikosasioissa koske- vista eurooppalaisesta esittämismääräyksestä ja säilyttämismääräyksestä sen nykyisessä muodos- sa. Valtioneuvoston tavoin lakivaliokunta pitää keskeisenä, että direktiiviehdotus ei edellytä toi- miakseen kyseistä asetusta eikä myöskään aikaansaa kyseisessä asetusehdotuksessa tarkoitettuja suoran yhteistyön velvoitteita. On perusteltua, että direktiiviä voidaan soveltaa myös muiden ri- kosoikeudellisen yhteistyön instrumenttien mukaisessa yhteistyössä.
Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta katsoo, että neuvoston yleisnäkemys direktiiviehdo- tuksesta voidaan hyväksyä pohjaksi Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten, mikäli direktiiviehdotuksen sisältö on viimeisimmässä puheenjohtajan asiakirjassa 5050/2/19 REV 2 ehdotetussa tai sitä keskeiseltä sisällöltään vastaavassa muodossa.
VALIOKUNNAN LAUSUNTO Lakivaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 22.2.2019
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kari Tolvanen kok
varapuheenjohtaja Eva Biaudet r jäsen Eeva-Johanna Eloranta sd jäsen Ari Jalonen sin
jäsen Johanna Karimäki vihr jäsen Pia Kauma kok jäsen Suna Kymäläinen sd jäsen Antero Laukkanen kd jäsen Hanna-Leena Mattila kesk jäsen Ilmari Nurminen sd jäsen Antti Rantakangas kesk jäsen Veera Ruoho kok jäsen Ville Tavio ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Mikko Monto
