• Ei tuloksia

"Jos äiti ei tuliskaan takas" : Päihdeperheen lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia läheisissä ihmissuhteissaan

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Jos äiti ei tuliskaan takas" : Päihdeperheen lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia läheisissä ihmissuhteissaan"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2005-3372 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntapolitiikan laitos

Tekijä-Författare-Author

Heikkilä, Anu

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Jos äiti ei tuliskaan takas" : Päihdeperheen lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia läheisissä ihmissuhteissaan

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalityö

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2005-05-02

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

76 s. + 4 liitettä

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tämän tutkielman tutkimuskohteena ovat päihdeperheen lapsen kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta läheisissä ihmissuhteissaan.

Tarkoituksena on selvittää millaisia asioita lapset pelkäävät ja millaisista asioista he kantavat huolta. Erityisesti halutaan selvittää sitä, millaisia pelkoja ja huolia lapsilla on vanhemman alkoholinkäyttöön liittyen. Lisäksi tarkastellaan lapsen turvallisuuden kokemuksia sekä sitä, miten lapset saavuttavat turvallisuuden tunteen pelon hetkellä.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii lapsuuden perusturvallisuutta sekä läheisten aikuisten merkitystä painottavat teoriat. Tutkielma sijoittuu sosiologisen lapsuustutkimuksen kenttään, jossa lapset nähdään aktiivisina ja sosiaalisina toimijoina elämässään.

Suomessa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia päihdeperheessä eläviä lapsia tällä hetkellä. Aikuisten kesken paljon puhutaan päihdeperheen lapsen turvallisuudesta ja turvattomuudesta, mutta lasten omista kokemuksia meillä on vähän tietoa. Meillä Suomessa päihdeperheiden lasten kokemuksia on lähinnä tutkittu alkoholistien aikuisten lasten näkökulmasta, jolloin ei kuitenkaan päästä todelliseen lapsen subjektiiviseen kokemukseen. Tämän työn tarkoitus on tehdä päihdeperheen lapsi näkyvämmäksi ja nostaa esiin lapsen omat kokemukset juuri sinä hetkenä kun ne ovat ajankohtaisia.

Tässä työssä puheenvuoron saavat lapset, joiden perheessä on jommallakummalla vanhemmista alkoholiongelma. Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa viisi 6-8-vuotiaan lapsen haastattelua. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuva-avusteista teemahaastattelua, jossa lapsille on esitetty yhdeksän erilaista kuvaa, joiden pohjalta haastattelu on toteutettu. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty temaattista

sisällönanalyysiä.

Lasten läheisiin ihmissuhteisiin liittyvistä turvattomuuden aiheista muodostui neljä luokkaa: läheisten aikuisten riiteleminen, läheisten aikuisten suuttuminen, läheisen aikuisen alkoholinkäyttö sekä läheisen aikuisen menettäminen. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheutti lapsille paljon pelkoa ja huolta. Keskeisiksi tekijöiksi nousi vanhemman muuttuminen erilaiseksi, vanhemman käyttäytyminen humalassa, huoli vanhemman

menettämisestä, lasten ikäistään suurempi vastuunotto sekä yritys vaikuttaa vanhemman juomiseen.

Lasten kokemukset turvallisuudesta liittyivät myös kiinteästi vanhempiin. Lapset hakivat monissa arkipäivän tilanteissa turvaa vanhemmiltaan ja monissa tilanteissa vanhemmat ovat tehokkaasti vähentäneet lapsen pelkoa ja auttaneet lasta saavuttamaan turvallisuuden tunteen. Turvallisiin hetkiin kuului vanhemman läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä. Vanhemman juomiseen ja vanhempien riitelyyn liittyvät tilanteet näyttäytyivät lapsen näkökulmasta kaikkein turvattomimpina ja näissä tilanteissa lapsi ei pystynyt hakemaan turvaa vanhemmaltaan. Aineiston valossa keskeiseksi lasten turvallisuutta määrittäväksi piirteeksi nousi turvallisuuden paradoksaalinen luonne. Lasten läheiset ihmissuhteet näyttäytyivät aineistossani sekä turvallisuuden perustana että turvattomuuden aiheuttajina.

Tutkimukseni osoitti, että lapsilla on tarvetta ja halua kertoa omista kokemuksistaan, kun heiltä vain uskalletaan kysyä.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords lapset - lapsuus

päihdeperhe

turvallisuus - turvattomuus

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

(Vuorisalo 2012, 67.) Kalliala (2008) nostaa esille sen, miten nykyisessä keskustelussa lapsikäsityksistä asetetaan vastakkain käsitykset osaavasta ja kompetentista lapsesta

Muun muassa De Shipper kollegoineen (2003) selvittivät millaisia vaikutuksia vuorohoidolla on lasten sosioemotionaaliseen hyvin- vointiin vanhempien ja hoitajien

Ennen kaikkea turvallisuuden tunne, myös kontrollin tunne on keskeisellä sijalla kotona, koska ikääntynyt saa tunteen siitä, että voi itse vaikuttaa asioiden kulkuun

Tässä vaiheessa keskustellaan työntekijähaastatteluissa esille tulleista työskentelyedellytysten puutteista. Keskustelun aluksi haastattelija esittelee puutelistan ja

(Dyregrov 1994; Parkes 1990.) On huomioitava, että traumaattiset tapahtumat saattavat altistaa ihmisen merkittävälle turvallisuuden tunteen katoamisen uhalle, vaikeille

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhden sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alkuarvioin- titiimin kokemuksia ja näkemyksiä lapsen osallisuuden toteutumisesta

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla julkisen ja yksityisen kotihoidon palveluntarjoajan asiakkaiden kokemuksia kotihoidon laadusta sen asianmukaisuuden, turvallisuuden

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii deliberatiivisen demokratian teoria. Deliberatiivisessa demokratiassa on kyse päätöksenteosta, joka perustuu autonomisten