Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto: henkilökohtainen näyttösuunnitelma

(1)

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO

Henkilökohtainen näyttösuunnitelma

Katri Nyman

Kehittämishankeraportti

Helmikuu 2009

(2)

Tekijä(t)

Nyman, Katri

Julkaisun laji

Kehittämishankeraportti

Sivumäärä

29

Julkaisun kieli

Suomi

Luottamuksellisuus

Salainen _____________saakka Työn nimi

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, Henkilökohtainen näyttö- suunnitelma

Koulutusohjelma

Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylä

Työn ohjaaja(t)

Soininen, Lea

Toimeksiantaja(t)

Jyväskylän ammattiopisto, aikuisopisto

Tiivistelmä

Aikuisten ammattitutkinto on erityisesti aikuisväestöä varten suunniteltu joustava tutkinnon suo- rittamistapa. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittu osaaminen. Järjestelmä perustuu ennen kaikkea työelämälähtöisyyteen ja ammattitaito voidaan osoittaa näytöillä riippumatta siitä, millä tavoin tiedot ja taidot on hankittu: työssä, opiskelussa tai harrastuksissa. Tiedot, taidot ja kokemus osoitetaan virallisesti hyväksytyissä tutkinnoissa, jotka muodostuvat ammattitaidon näytöistä.

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat työnantajatahojen, työntekijätahojen ja opetusalan tiivis yhteistyö, tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta, tutkinnon tai tutkinnon osan ammattitaidon osoittaminen näyttötutkinnossa sekä henkilökohtaista- minen.

Tässä kehittämishankkeessa keskityin pohtimaan näyttöjen suorittamiseen liittyviä ongelmia, ja yhtenä ratkaisuehdotuksena tein lomakkeen, jonka avulla audiovisuaalisen viestinnän julkaisugrafiikan ammattitutkinnon opiskelijat voivat suunnitella henkilökohtaiset näyttönsä. Olen pyrki- nyt ”avaamaan” näyttökriteerejä käytännönläheisemmiksi media-alan kvalifikaatioiden kautta antamalla esimerkkejä miten tai millaisella työllä kriteereissä vaaditun osaamisen voisi näyttää.

Avainsanat (asiasanat)

Aikuisten ammatilliset tutkinnot, audiovisuaalinen viestintä, henkilökohtainen näyttösuunnitel- ma, kvalifikaatio

(3)

Author(s) Nyman, Katri

Type of Publication

Development project report

Pages 29

Language

Finnish

Confidential

Until_____________

Title

FURTHER QUALIFICATION IN AUDIOVISUAL COMMUNICATION, Individual plan for completing competence-based qualifications

Degree Programme (Vocational Teacher Education/Student Counsellor Education/Special Needs Teacher Education)

Ammatillinen opettajakorkeakoulu, jyväskylä

Tutor(s)

Soininen, Lea

Assigned by

Jyväskylän ammattiopisto, aikuisopisto

Abstract

Competence-based vocational qualifications have been designed especially with the adult population in mind. They are a flexible way of completing a vocational qualification.

Accreditation of prior learning is an integral part of the system. Another important fact about the system is that, above all, it is based on close co-operation with working life. People can demonstrate their skills and complete a competence-based qualification regardless of how or where the professional skills have been acquired. Competence is demonstrated by following national requirements of competence-based qualifications published by the National Board of Education.One of the basic principles when evaluating competence-based qualifications is three-fold co-operation between employers, employees (people completing competence-based qualifications) and educational institutions.

In this development project I concentrate on discussing challenges connected to the completion of competence-based tests. One solution is a form which I have compiled to help students completing Further Qualification in Audiovisual Communication to draw up their individual plans for completing competence-based qualifications. I have tried to "open up" the

qualification criteria by giving real-life examples of how and with what kind of projects students could fulfill the criteria in question.

Keywords

Further Qualification in Audiovisual Communication, Competence-based qualifications

(4)

SISÄLTÖ

Sisältö...4

1 Johdanto...5

1.1 Tausta...5

1.2 Tavoitteet ...6

2 Näytöt ...7

2.1 Näyttötutkintojen periaatteet ...7

Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta...9

2.2 Koulutuksen laadun arviointi...10

2.3 Ammatillisen näyttötutkinnon suorittaminen ...11

Ammattitaidon arviointi ...11

Arvioijien koulutus...12

3 Audiovisuaalisen viestinnän henkilökohtainen näyttösuunnitelma ...13

3.1 Mikä on kvalifikaatio?...13

3.2 Media-alan kvalifikaatiot...14

3.3 Henkilökohtainen näyttösuunnitelma ...15

Julkaisugrafiikan suunnittelu ja ilmaisu ...16

Julkaisugrafiikan työmenetelmät ja -välineet...20

Julkaisugrafiikan tuotantoprosessit ja -ympäristö ...23

4 Pohdinta ...27

Lähteet...29

(5)

1 JOHDANTO

1.1 Tausta

Olen työskennellyt muutaman vuoden aikuisopistossa audiovisuaalisen viestinnän kouluttajana. Työssäni olen keskustellut paljon opiskelijoiden kanssa näytöistä, vaikka en varsinaisesti ole vastannut näyttöjen vastaanottamisesta. Opiskelijat kokevat näyttöjen suorittamisen vaikeaselkoisena ja hankalana. Opiskelijat eivät hahmota minkälaisia töitä heidän pitäisi osata tehdä saadakseen ammattitutkinnon suoritetuksi. Osa kokee arviointikriteerit epäselvinä, eivätkä olemassa olevat oh- jeet palvele tavoitettaan auttaa ja selkiyttää näyttöjen suorittamista. Omat koke- mukseni opettajana ja ohjaajana ovat samansuuntaisia kuin opiskelijoiden ja pohdin mitkä asiat tähän näyttöjen tuntumiseen vaikealta vaikuttavat. Totesin että yk- sityiskohtainen arvioinninkohteiden ja arviointikriteerien sekä käytännön esimerkkien kirjaaminen voisi olla yksi ratkaisuista. Tein henkilökohtaisen näyttösuunni- telma lomakkeen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnosta, osaamisalana julkaisugrafiikka, koska oma ammatillinen osaaminen on kyseiseltä alalta ja olen työskennellyt aikuisopistossa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon valmistavan koulutuksen parissa.

Näyttösuunnitelman päivittämiseen ajoivat myös työelämän muuttuvat vaatimukset ja tulevaisuuden skenaariot laaja-alaisemmasta osaamistarpeesta. Tarkastelin media-alan tulevaisuuden työntekijöiltään vaatimia ominaisuuksia kvalifikaatioiden kautta.

(6)

1.2 Tavoitteet

Kehittämishankkeeni tavoitteena on selventää ja konkretisoida audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon opiskelijoille näyttösuunnitelman avulla tutkinnon suorittamisen osaamisvaatimuksia ja antaa esimerkkejä siitä miten tai minkälaisel- la työllä näytön tai sen osan voisi suorittaa. Lomakkeessa on esitetty myös opinto- jaksoja, missä tutkinnonosan näytössä vaadittuja taitoja voi oppia. Tämän tarkoituksena on selventää valmistavan koulutuksen eroaminen tutkinnon suorittamisesta.

Kehittämishankkeeni tulos on lomake, jonka tavoitteena on:

→ mahdollistaa yksilöllisen näytön suunnittelun ja toteutuksen

→ selkeyttää opiskelijalle arviointikriteerejä ja antaa esimerkkejä miten tai millaisella työllä tutkinnon osan näytön voisi suorittaa.

→ mahdollistaa opiskelijan vahvuuksien ja tuen tarpeiden huomioimisen näy- tössä

→ helpottaa näyttöön liittyvän tuen ja ohjauksen suunnittelua

→ konkretisoida näytön toteutuksen suunnittelu: näyttöympäristö, näytön to- teutustapa, ajoitus ja arvioinnin suunnittelu

(7)

2 NÄYTÖT

2.1 Näyttötutkintojen periaatteet

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suoritustapa.

Näyttötutkinnoissa ammattitaito on osoitettavissa näytöillä riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaja hankkinut tietonsa ja taitonsa työssä, opiskelussa, harrastuksissa tai muussa elämän tilanteissa. Tiedot ja taidot osoitetaan virallisesti hyväksy- tyissä näytöissä, jotka muodostavat ammattitaidon toteamisen.

(http://www.nayttotutkinnot.fi/miksi.htm viitattu 20.5.2007)

Näyttötutkintoja säätelee laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/1998 ja A 812/1998). Lupa aikuiskoulutuksen järjestämisestä voidaan antaa kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion lii- kelaitokselle. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Ehdoksi on laitettu, ettei koulutusta saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Valtio maksaa koulutuksista eikä siksi ole oikein, että sen avulla toteutettaisiin voitonhakuista liiketoimintaa. Aikuisopetus on ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyt- tötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet.

Konkreettisesti lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatil- lista osaamista. Yhteiskunnassamme on paljon aikuisväestöä, jolla ei ole tutkintoa ammatistaan tai joilla on tarvetta oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Työelämän vaatimukset muuttuvat ja työntekijöiden tietotekniikan hallinnan vaatimukset kas- vavat. On tärkeää, että aikuisväestöä koulutetaan yhteiskunnan ja työelämän muu-

(8)

tosten mukaan, annetaan aikuisillekin uusia valmiuksia itsenäisen ammatin harjoit- tamiseen sekä tukea elinikäiseen oppimiseen.

Laissa korostetaan, että tutkinnot pitää toteuttaa yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Käytännössä yhteistyö työelämän kanssa näkyy hyvin esimerkiksi näyttötutkintojen suunnittelussa, järjestämisessä sekä arvioinneissa. Yhteis- työn tarkoituksena on pitää ammatillinen opetus kiinteässä yhteydessä todellisen vaatimusten työelämän kanssa.

(http://www.finlex.fi/fi/laki, viitattu 30.1.2009)

Aikuisten ammattitutkintojärjestelmä tuli voimaan vuonna 1994 toukokuun alussa.

Tutkintovaatimukset on tällä hetkellä laadittu noin 300 työelämän tarpeista lähte- neeseen tutkintoon ja tutkintoja on vaatimuksiltaan kolmen tasoisia; ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot:

• perustutkinnon suorittaneilla on valmiudet siirtyä alan työelämään

• ammattitutkinnon suorittaneilla on alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito

• erikoisammattitutkinnon suorittaneet hallitsevat alan vaativimmat työtehtävät.

Tutkinnoissa vaadittava ammattitaito määritellään Opetushallituksen julkaisemissa näyttötutkinnon perusteissa, jossa vaadittava osaaminen on yhdessä elinkeinoelä- män kanssa määritelty työelämän työkokonaisuuksina.

Opetushallitus asettaa jokaiselle näyttötutkinnolle tutkintotoimikunnan, joissa on edustettuina alan työnantajat, työntekijät, opettajat ja tarvittaessa itsenäiset amma- tinharjoittajat. Tutkintotoimikunnat kehittävät ja valvovat näyttötutkintotoimintaa, varmistavat tutkintojen tasalaatuisuuden ja antavat tutkintotodistukset.

Henkilö, jolla on laaja ja monipuolinen ammatillinen osaaminen, voi osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa ilman näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta.

Usein kuitenkin tutkinto suoritetaan valmistavan koulutuksen yhteydessä, koska tiedoissa ja taidoissa saattaa olla, varsinkin tietotekniikan ja ohjelmistojen osalta, päivittämisen tarvetta. (http://www.oph.fi/nayttotutkinnot/, viitattu 3.2.2009)

(9)

Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta

1. Hakeutuminen

Koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestäjä selvittää henkilön osoittaman osaamisen, muun aikaisemmin saavuttaman osaamisen, muut lähtökohdat ja henkilölle soveltuvan tutkinnon. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alal- le soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin

• henkilölle voidaan hänen esittämiensä asiakirjojen perusteella ehdottaa ai- noastaan osoitettu osaaminen tunnustettavaksi,

• henkilö on ohjattava suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen tai

• henkilö on ohjattava tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.

Tällöin myös selvitetään henkilölle soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suori- tusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve.

2. Tutkinnon suorittaminen

Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi tunnustetaan myös aikaisemmin osoitettu ja arvioijien hyväksymä osaaminen.

3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen

Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämänti- lanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa valitaan opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot, oppimisympäristöt, opetus- ja arviointime- netelmät ja ohjaustoimet.

(http://www.oph.fi/ , viitattu 3.2.2009)

(10)

Tutkinnon suorittaminen takaa tutkinnon suorittajan osaamisen laadun ja on mm.

todiste työnantajille asiansa osaavasta työntekijästä. Toisaalta tutkinnon suorittamisen yhteydessä tullut varmuus omasta osaamisesta ja oppimiskyvystä on kohot- tanut aikuisen itsetuntoa ja monesti innostanut elinikäisen itsensä kehittämisen ja opiskelun alkuun. Tutkintoihin voi valmistautua monella tavalla - oppilaitosten tarjoamassa koulutuksessa tai itsenäisesti. Työssä olevien aikuisten on monesti mahdotontakin irrottautua kokopäiväiseen opiskeluun oppilaitoksissa. Siksi osoit- tautui välttämättömäksi lähteä kehittämään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tietojen ajantasaistamiseksi ja osaamisen aukkojen paikkaamiseksi.

Näyttötutkintojen järjestelmä, jonka keskeisimpänä periaatteena on rakentaa, ke- hittää ja suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta ja opiskelutavasta riippumattomia tutkintoja, tukee hyvin elinikäistä oppimista. Pyritään siihen, että eri tavoin aikuisväestölle syntynyt osaaminen tulee tutkinnoissa tunnistetuksi ja myös siihen, että pätevöitymiseen motivoituvat aikuisryhmät, joille perinteiseen ja muodolli- seen koulutukseen hakeutuminen on ylittämättömien kynnysten takana. Usein varsinkin hieman varttuneemmat yli 40 -vuotiaat opiskelijat ovat saattaneet olla sa- massa työpaikassa 20 vuotta ilman minkäänlaista koulutusta. Tämän voisi vahvasti yleistäen ajatella tarkoittavan, että kirjallinen anti ei opiskelijalla ole välttämättä kovin hyvä, vaan vahvin osaaminen on käytännön tekemisessä.

2.2 Koulutuksen laadun arviointi

Suomessa on oppivelvollisuus ja samanaikaisesti myös tasavertaisuuden tae koulu- tusasioissa. Periaatteessa oppilaiden tulee saada samantasoista koulutusta riippumatta missä päin Suomea koulu sijaitsee ja minkä kokoisesta koulusta on kyse.

Yksi arvioinnin päätarkoituksista on varmistaa, että tasavertaisuus toteutuu opetus- laadun kautta.

Opetusta tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Suomi haluaa olla yksi maailman joh- tavia maita koulutuksessa. Koulutusten laadun arviointeja tehdään paikallisesti,

(11)

alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arviointi on keskeinen osa koulutusten ja oppilaitosten laadunvarmistus- ja kehitystyötä.

Arviointia tehdään sekä oppilaitoksen itsearvioinnin kautta sekä ulkoisten arvioit- sijoiden avulla. Näin varmistetaan, ettei arviointi perustu pelkästään oppilaitoksen subjektiiviseen näkemykseen. oppilaitosten ulkoisella arvioinnilla eli auditoinnilla, tarkoitetaan tilannetta, jossa riippumaton auditoija tarkastaa oppilaitoksen itsearvi- ointiraportin ja suorittaa arvioinnin oppilaitoksessa (1-2 päivää).

(http://www.minedu.fi, viitattu 20.7.2008) ja (http://www.oph.fi, viitattu 20.7.2008)

2.3 Ammatillisen näyttötutkinnon suorittaminen

Näyttöjärjestelmän toteuttaminen perustuu kolmikantaiseen yhteistyöhön. Näytöt pitäisi suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä.

Näyttöjärjestelmää koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että koulutuksen järjestäjät vastaavat näyttöjen organisoinnista ja kansallisten oppimistulosten arviointiin osallistumisesta yhteistyössä työelämän kanssa.

Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitut- kintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet.

Ammattitaidon arviointi

Arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa esitettyihin ammattitaitovaatimuk- siin, joiden pohjalta tutkintosuoritusta arvioidaan. Arviointi tapahtuu suoraan työs- sä tapahtuvaa toimintaa seuraamalla.

Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, ryhmä- ja itsearviointia. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä hetkenä tapahtuva tai prosessinomainen pidemmällä aikavälillä tapahtuva suoritus.

(12)

Näyttötutkintojen arviointi tapahtuu kolmen arvioijan yhteistyönä (kolmikanta).

Arviointiin osallistuvat työnantajan, työntekijän sekä oppilaitoksen edustaja. Myös tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan.

Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. (www.koulutusnetti.fi, viitattu 3.2.2009)

Arvioijien koulutus

Tutkinnon järjestäjän tehtävänä on kouluttaa arvioijat. Koulutuksen tulee antaa valmiudet ammattitaitovaatimukset kattavaan näytönsuunnitteluun, näytön toteut- tamiseen, kirjallisen ja suullisen arvioinnin antamiseen sekä arvosanan muodosta- miseen. Koulutuksen kesto määräytyy oppilaitosten itsenäisesti tekemien sopimus- ten mukaan. Koulutuksen kestoa tärkeämpi on kuitenkin sen sisältö. Näytön ar- vioijiksi valittujen henkilöiden täytyisi vaatia koulutusta ja sopia työnantajan kanssa työaikajärjestelyt koulutuksen ajalta. Tämä ihanne ei kuitenkaan ole todel- lisuutta. Monilla aloilla yritykset voivat olla pieniä, vaikka vain yhden henkilön yrityksiä. Yksityisyrittäjällä ei aina ole paneutua syvällisesti näytön arviointikri- teereihin, tai tulla tiettynä ajankohtana järjestettyyn koulutukseen.

(13)

3 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN HENKILÖKOH- TAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto jakautuu kolmeen tutkinnonosaan;

julkaisugrafiikan suunnittelu ja ilmaisu, työmenetelmät ja – välineet sekä tuotantoprosessit ja – ympäristö. Olen jaotellut nämä tutkinnonosat vielä pienempiin kokonaisuuksiin eli osioihin ja selventänyt arviointi-kriteereistä, mitä kussakin tutkinnon osan osiossa vaaditaan. Arviointikriteerien ”avaaminen” ja esimerkkien avulla ilmaiseminen, miten opiskelija voisi osaamisensa näyttää, selkiyttänee näyt- töjen suorittamista ja suunnittelemista. Seuraavassa luvussa kuvaan kvalifikaation määritelmän ja jäljempänä tarkastelen mitä se media-alalla tarkoittaa. Käytän media-ala tai sisällöntuotantoala käsitteitä kuvaamaan yleisesti digitaalisen markki- nointiviestinnän suunnittelua, mainonnan suunnittelua ja toteutusta sekä painotuot- teiden suunnittelua ja tuotantoa.

3.1 Mikä on kvalifikaatio?

Kvalifikaatiot ovat työvoiman ammattitaidon laadullinen ominaisuus; ne ovat summa työntekijöiden tiedoista, taidoista, asenteista, valmiuksista ja henkisistä työskentelytavoista sekä työkokemuksesta, jotka ovat tietyn työn suorittamisen edellytyksenä. (http://www.oph.fi/, viitattu 3.2.2009) Kvalifikaatio kuvaa niitä tie- toja, taitoja ja valmiuksia, joita yksilö tarvitsee toimiakseen työelämässä ja yhteiskunnassa. Kvalifikaatiot voidaan jaotella ammatillisiin, kuten työssä tarvittaviin tietoihin työmenetelmistä, ja sosiaalisiin kvalifikaatioihin, kuten asenteisiin, arvoi- hin ja käyttäytymiseen työssä. (Lazlo 1999, 21, 23.) Väärälä (1995, 44–47) jaotte- lee kvalifikaatiot viiteen ryhmään: tuotannollis-teknisiin, motivaatio-, mukautumis-, sosiokulttuurisiin ja innovatiivisiin kvalifikaatioihin.

(14)

3.2 Media-alan kvalifikaatiot

Sisältötuotantoalan osaamistarveskenaariossa korostetaan tulevaisuuden kilpailu- asetelmassa pärjäämisen ehdoksi laaja-alaisuuden kasvattamista ja laadukkaampaa sisältöä. Tulevaisuudessa koulutusta pitäisikin kehittää, kaikkien edellä mainittu- jen asioiden edes osittaiseksi paikkaamiseksi, elinikäisen oppimisen, oppimaan oppimisen ja kokonaisuuden hallinnan suuntaan. Pitäisi keskittyä perusprosessien hallintaan ja perustyötapojen opettamiseen yksittäisten softien sijaan.

Tiedonhankinnan oppiminen opiskelujen aikana pitäisi olla tärkein koulutuksen tavoita. Opiskelijat pitäisi saada ymmärtämään oppimisen tärkeys ja motivoitu- maan läpi elämän jatkuvaan opiskeluun. Ymmärtämisellä ja motivoittamisella ha- en tilaa, jossa opiskelija kokee jatkuvan oppimisen tärkeänä ja luonnollisena tila- na, eikä ahdistavana pakonomaisena ajatuksena siitä, ettei hän ole ”milloinkaan valmis”. Alan tulevaisuuden vaatimukset voidaan määritellä myös erilaisten kvalifikaatioiden kautta, joista jokainen vaikuttaa toisiinsa ja ne menevät osittain pääl- lekkäin. Alla on lueteltu erilaisia kvalifikaatioita, jota mielestäni tämän päivän media-alan toimijoilta vaaditaan.

• tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot

Tulevaisuuden vaatimuksena tulee olemaan kokonaisuuksien hallinta, luo- vuuden ohella, tärkeimmässä osassa. Tällä hetkellä monet osaavat ”täydel- lisesti” jonkin spesifin taidon, mutta eivät hallitse koko tuotantoprosessia, ja siksi valmiin tuotteen laatu kärsii.

• motivaatio kvalifikaatiot

Useimmat sisällöntuotantoalan toimistot ovat pieniä, ja tämän vuoksi yrit- täjä vaatii työntekijöiltään sitoutumista, itseohjautuvuutta ja omatoimi- suutta. Osaamista on päivitettävä jatkuvasti

• mukautumis-kvalifikaatiot

Pienistä toimistoista johtuen työntekijän ja yrittäjän kanssakäynti on henki- lösidonnaista. Toisen kanssa on tultava toimeen ja on löydettävä yhteinen tapa ”väitellä makuasioista”

(15)

• sosiokulttuuriset kvalifikaatiot

Vuorovaikutustaidot ovat alalla erittäin tärkeät. Työntekijän on ymmärret- tävä mitä asiakas tarkoittaa ja tahtoo; mitkä hänen tarpeensa ovat.

• innovatiiviset kvalifikaatiot

Media-alalla ei voi materiaalin tuottajana olla rutinoitunut. On osattava ja uskallettava kokeilla aina jotain uutta, jotta erottuu toisista saman alan tuottajista. Uuden oppiminen ja trendien seuraaminen on media-alan yri- tyksen elinehto

3.3 Henkilökohtainen näyttösuunnitelma

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto muodostuu yhden osaamisalan kol- mesta pakollisesta tutkinnon osasta. Tutkinto on suoritettu, kun yhden osaamisalan kaikki kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinnot ovat ra- kenteeltaan modulaarisia. Ne muodostuvat työelämästä ja sen kehittämistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedolli- sen perustan yhteisyys, ammattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tu- losten yhdentyminen. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi ko- konaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerral- laan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen.

Olen jaotellut audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon (osaamisalana julkaisugrafiikka) tutkinnonosat vielä pienempiin kokonaisuuksiin eli osioihin ja selven- tänyt arviointi-kriteereissä, mitä kussakin tutkinnon osan osiossa vaaditaan. Tau- lukoissa on vasemmassa laidassa arvioinnin kohteet ja kriteerit, jotka tulevat tutkinnon perusteista. Keskimmäisessä sarakkeessa on suoritustapa, johon olen anta- nut esimerkkejä tavoista, joilla näytön osion voisi suorittaa. Laitimmaisena oikeal- la on tyhjä sarake opiskelijan omille suunnitelmille.

Tutkinnon osan jälkeen on kerrottu millaisilla opintojaksoilla Jyväskylän aikuisopistossa kyseisen tutkinnon osan suorittamiseen vaadittavia taitoja voi oppia.

(16)

Julkaisugrafiikan suunnittelu ja ilmaisu

Arvioinnin kohteet ja kriteerit Suoritustapa Henkilökohtainen näyttö-

suunnitelma Nimi:

Kuvailmaisu

Tutkinnon suorittaja osaa:

• käyttää erilaisia kuvitustapoja.

• analysoida kuvia

• tehdä kuvavalintoja ottaen huomioon käyttötarkoituksen, tekni- sen toteutuksen ja kulttuurien vä- liset erot.

• graafisen suunnittelun perusteet

Tutkinnon suorittaja tietää:

• animoinnin ja 3D-visualisoinnin perusteet.

Voit suorittaa tämän osion näytöstäsi esimerkiksi tekemällä jonkin graafisen julkaisun (esite, lehti tms.) joka sisältää kuvia ja suunnittelemasi liikemerkin tai logon.

Voit todentaa joko haastattelussa tai portfoliossasi ymmärtäväsi esim.

kulttuurien väliset erot kuvien käy- tössä.

Muista ottaa arvioitsijat osaksi näy- tön suoritusprosessiasi.

Väri- ja valoilmaisu

• väriopin perusteet

• väreillä ja valolla vaikuttamisen viestinnässä.

• hyödyntää työssään värien ha- vaitsemiseen liittyviä tekijöitä, vä- rien psykologisia vaikutuksia ja symboliikkaa.

Voit liittää tämän osan suorittamisen esitteen tai muun julkaisun tekemi- seen.

Typografia

• osaa ottaa työssään huomioon eri viestintävälineiden erityispiirteet

Voit liittää tämän osan suorittamisen esitteen tai muun julkaisun tekemi- seen.

(17)

• Tutkinnon suorittaja tie- tää:

• typografian perussäännöt

• luettavuuteen vaikuttavat tekijät

• typografian historiaa ja ny- ky-suuntauksia

• tärkeimmät tyylikaudet ja niiden vaikutuksen kirjain- muotoihin.

Tyylilajit ja kerrontatavat

• Verkkosuunnittelun perusteet

• Audiovisuaalisten tuotteiden lajityypit ja kerrontatavat

• Av-viestinnän ilmaisulliset perusteet

• alan eri jakelukanavat ja viestintätuotteet sekä niiden vuorovaikutus mahdollisuudet

Voit suorittaa tämän osion näytöstäsi tekemällä verkkosivut, jotka sisältä- vät ääntä ja kuvaa.

AV-viestinnän kerrontatavat voit todentaa esimerkiksi tekemälläsi videolla tai tuoda asiat esille arviointi keskustelussa. Voit myös liittää portfolioosi aineistoa joka osoittaa tämän alueen osaamistasi.

Visuaalinen kokonaisuus

• tuotantoon liittyvät taloudelliset ja tekniset vaatimukset.

• suunnitella viestintätuot-

Voit suorittaa tämän osion tekemällä esimerkiksi graafisen ohjeiston jol- lekin yritykselle, jonne kirjaat tarkat tyylimääritykset. Voit esimerkiksi liittää portfolioosi oppimis- tai tuo- tantopäiväkirjan.

(18)

Ammattitaidon osoittamistavat

Näyttöympäristön tulee olla todellinen työympäristö ja näytöissä käytetyn tuotan- totekniikan yleisesti ammattikäytössä olevaa. Näyttöjen tulee olla monipuolisia, ja ne tulee toteuttaa tilaaja- ja asiakaslähtöisessä toiminnassa.

Tutkinnon osan näyttönä ovat alan keskeiset työtehtävät, työnäyteportfolio, kirjal- liset tuotanto- tai toteutussuunnitelmat sekä niiden perustelut, toteutusraportit ja - analyysit.

Näyttöön kuuluun myös keskustelu, joissa tarkennetaan ja täsmennetään tutkinnon suorittajan kykyjä kyseisellä ammattialueella. Tutkinnon suorittajan itsearviointia käytetään hyväksi arviointipäätöksiä tehtäessä.

Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä.

teelle esteettisen, toimivan ja tarkoituksenmukaisen ulkoasun.

• ottaa suunnittelutyössä huomioon toimeksiannon luonteen ja sisällön, kohde- ryhmän

• ulkoasuvalintojen vaikutuksen viestin vastaanottami- seen, ymmärtämiseen ja tulkintaan

(19)

Tämän tutkinnonosan vaatimia taitoja voit oppia näillä opintojaksoilla:

Visuaalinen suunnittelu ja kuvittaminen Graafinen suunnittelu I ja II

Verkkoviestinnän visuaalinen suunnittelu

Kuvakerronta, kuvatulkinta ja kuvakäsikirjoitukset Kuva: käsikirjoittaminen ja kuvittaminen

Kuvatulkinta

(20)

Julkaisugrafiikan työmenetelmät ja -välineet

Arvioinnin kohteet ja kriteerit Suoritustapa Henkilökohtainen

näyttösuunnitelma Nimi:

Tekninen osaaminen Tutkinnon suorittaja osaa:

• käyttää viestintätuotteiden valmistuksessa tarvittavia keskeisiä ohjelmia ja laitteita tarkoituksenmukaisesti ja tuntee niiden mahdollisuudet ja rajoitukset

• värijärjestelmät sekä eri vä- riavaruudet ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti

• käyttää pakkaus- ja tallen- nusmuotoja tarkoituksenmukaisesti ja tulostaa työnsä

• ottaa huomioon työhön liitty- vät tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet

• Keskeiset teolliset tulostus-, paino- ja jälkikäsittelytek- niikat

Voit suorittaa tämän osion näytöstäsi esimerkiksi tekemällä jonkin graafisen julkaisun (esite, lehti tms.) josta selviää, että osaat käyt- tää oikeanlasia ohjelmia (esim. julkaisuohjel- mia esitteiden tekoon) ja tallentamalla ja polt- tamalla työsi esim. tietylle painolle ennalta sovitulla tavalla.

Voit osoittaa osaavasi ottaa huomioon työhösi liittyvät tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet esimerkiksi suunnittelemalla jonkin tavan- omaisuudesta poikkeavan kokoisen työn (esimerkiksi tulitikkuaskin tai tienvieri- mainoksen).

Voit todentaa haluamiasi osia näytöstäsi joko haastattelussa, portfoliossasi tai tuotantopäi- väkirjassasi.

Muista ottaa arvioitsijat osaksi näytön suoritusprosessiasi.

Visuaalinen viestintä eri medio- issa

• suunnitella ja toteuttaa mai- nontaa sekä yritys- ja tuote- grafiikkaa huomioiden eri

Voit suorittaa tämän osion näytöstäsi esimerkiksi tekemällä jonkin multimedia tuotteen ja osoittaa sillä tietäväsi eri julkaisujärjestelmien erityispiirteiden vaikuttamisesta työn tekemi- seen. (Esim. romppuun valittavan tekstitys-

(21)

mediat

• viestinnän eri julkaisujärjes- telmät ja niiden erityispiirteiden vaikutukset työhönsä.

fontin selkeys)

Voit myös todentaa haluamiasi osia näytöstäsi joko haastattelussa, portfoliossasi tai tuotan- topäiväkirjassasi.

Muista ottaa arvioitsijat osaksi näytön suoritusprosessiasi.

Monimedia taidot

• osaa käyttää erilaisia av-alan käsikirjoituksia ja konsepti- suunnitelmia työohjeinaan.

• eri jakelukanavien tekniset omintaperiaatteet

Voit suorittaa tämän osion näytöstäsi esimerkiksi tekemällä jonkin multimedia tuotteen ja osoittaa sillä tietäväsi eri julkaisujärjestelmien erityispiirteiden vaikuttamisesta työn tekemi- seen. (Esim. romppuun valittavan tekstitys- fontin selkeys)

Voit myös todentaa haluamiasi osia näytöstäsi joko haastattelussa, portfoliossasi tai tuotan- topäiväkirjassasi.

Julkaisugrafiikan työmenetelmät ja - välineet tutkinnonosan suorittamiseen liit- tyvät alla mainitut asiat.

Verkkojulkaisun visuaaliset työmenetelmät ja -välineet

Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella monipuolisia verkkosivustoja layoutteja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita. Tutkinnon suorittaja osaa web-julkaisun perusteet. Hän osaa asiakkaan suunnitelmien pohjalta toteuttaa visuaalisesti vaativia si- vustoja. Opiskelija hallitsee erilaiset visuaalisten elementtien tallennus- ja pak- kaustavat ja pystyy valitsemaan tilanteeseen sopivan tallennusformaatin.

Multimedian visuaaliset työmenetelmät ja -välineet

(22)

Tutkinnon suorittaja osaa multimediassa käytettäviä visuaalisia perustekniikoita.

Hän osaa alan perussanaston ja hänellä on kokonaiskuva multimediasta ja sen vi- suaalisen viestinnän erityispiirteistä. Hän tietää animoinnin ja 3D-visualisoinnin perusteita.

Digitaalinen kuvankäsittely, valokuvaus ja vektorigrafiikka

Tutkinnon suorittaja osaa käyttää tarvittavia ohjelmia ja laitteita tarkoituksenmukaisesti. Hän tuntee tarvittavat pakkaus- ja tallennusmuodot. Tutkinnon suorittaja osaa tehdä kuvia sekä visuaalisia ja graafisia elementtejä piirtämällä, kuvaamalla tai muilla menetelmillä.

Printtijulkaisu ja graafinen tekniikka

Tutkinnon suorittaja tietää keskeiset teolliset tulostus-, paino- ja jälkikäsittelytek- niikat. Osaa aineistojen siirron. Hän tunnistaa työhön liittyvät tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet. osaa RGB, CMYK ja PMS -värien käytön.

Näitä taitoja voit oppia mm. näillä opintojaksoilla:

Valokuvaus Kuvankäsittely

Kuvankäsittely, perusteet Kuvankäsittely, jatkokurssi Vektorigrafiikka

Verkkojulkaisu

XHTML ja CSS -perusteet

Visuaalinen verkkojulkaisu, Dreamweaver 3D-visualisointi, perusteet

Graafisen tekniikan teoria

Graafiset elementit multimediassa Flash, perusteet

Printtijulkaisemisen perusteet; InDesign

Printtijulkaisemisen syventävät opinnot, julkaisutaitto; InDesign

(23)

Julkaisugrafiikan tuotantoprosessit ja -ympäristö

Arvioinnin kohteet ja kriteerit Suoritustapa Henkilökohtainen näyttö-

suunnitelma Nimi:

Tekninen osaaminen Tutkinnon suorittaja

• osaa julkaisugrafiikan ja visuaa- lisenviestinnän keskeiset am- mattikäsitteet ja sanaston

• osaa visuaaliseen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät ja tuntee niiden osuuden tuotan- nossa.

• tietää keskeiset av-alan tuotan- tokäytännöt.

Tutkinnon suorittaja

• osaa toimia asiakaslähtöisesti

• ymmärtää työyhteisön muiden jäsenten tehtävät ja osaa ottaa ne huomioon omassa työssään

• osaa työskennellä sekä yksin että yhteistyöverkostoissa

• osaa toimia graafisen ohjeiston mukaan

• osaa perustella tekemänsä rat- kaisut ja raportoida työnsä

• osaa ohjeiden mukaisen dokumentoinnin, arkistoinnin ja var- muuskopioinnin

• osaa tuottaa selkeää, työhönsä liittyvää kirjallista materiaalia

• osaa kommunikoida selkeästi se- kä työyhteisössään että asiakkai- den kanssa.

Voit suorittaa tämän osion näy- töstäsi esimerkiksi tekemällä tuotantopäiväkirjan, kertomalla työn prosesseista ja asiakasyh- teistyöstä.

Voit todentaa haluamiasi osia näytöstäsi joko haastattelussa, portfoliossasi tai tuotantopäivä- kirjassasi.

Muista ottaa arvioitsijat osaksi näytön suoritusprosessiasi.

(24)

Taloudelliset, eettiset, sosiaaliset ja oikeudelliset vastuut

• osaa hinnoitella oman työnsä

• osaa työssään ottaa huomioon budjetin ja kustannukset

• osaa toteuttaa työn sovitun aika- taulun mukaisesti

• osaa ottaa työssään huomioon tekijänoikeuskysymykset ja muut alan keskeiset lait ja säädökset

• osaa huomioida työssä jaksami- seen ja ergonomiaan liittyvät tekijät

• tuntee viestinnän eettisiä kysy- myksiä ja niiden vaikutuksia omaan työhönsä

• tuntee media-alan rakenteet ja toiminnan perusteet yhteiskunnassa.

Voit suorittaa tämän osion näy- töstäsi esimerkiksi tekemällä jonkin työhösi liittyvän kustan- nuslaskelman, budjetin, aikatau- lusuunnitelman yms. jota voit kuvata esimerkiksi oppismis- tai tuotantopäiväkirjassasi.

Voit myös todentaa haluamiasi osia näytöstäsi joko haastattelussa tai portfoliossasi.

Suorittaja osaa ammatin

yhteydessä tarvittavan englannin kielen.

Tutkinnon suorittaja osaa:

• pystyy kommunikoimaan eng- lanninkielellä työhönsä liittyvis- sä tilanteissa

• osaa laatia englanninkielisen ansioluettelon ja kuvailla omaa ammattiosaamistaan englanniksi

• osaa käyttää alalla tarvittavia englanninkielisiä ohjekirjoja ja muita perusaineistoja.

Voit suorittaa tämän osion näy- töstäsi esimerkiksi tekemällä työhön englannin kielisen versi- on tai liittää portfolioosi englan- ninkielistä aineistoa.

Voit myös todentaa haluamiasi osia näytöstäsi joko haastattelussa, portfoliossasi tai tuotantopäi- väkirjassasi.

(25)

Julkaisugrafiikan tuotantoprosessit ja – ympäristö tutkinnonosan suorittamiseen liittyvät alla mainitut asiat.

Digitaalisen mediakulttuurin perusteet

Tutkinnon suorittaja tuntee joukkoviestinnän ja media-alan toiminnan perusteet sekä audiovisuaalisen viestinnän eri jakelukanavien ja viestintätuotteiden ilmaisulliset ja tekniset perusteet. Hän ymmärtää media-alan toimintojen perusteet, medio- iden historialliset kehityslinjat sekä mediakasvatuksen merkityksen. Hän osaa myös pohtia mediakulttuuriin liittyviä eettisiä ongelmia. Hän osaa arvioida ja ar- vostaa viestintävälineiden merkityksiä erilaisten käyttötarkoitusten mukaisesti.

Kirjallinen ja suullinen ilmaisu sekä ammatillinen englanti

Tutkinnon suorittaja osaa tuottaa selkeää, työhönsä liittyvää kirjallista materiaalia.

Hän osaa huomioida verkkotekstin erityispiirteet ja osaa tuottaa asiatekstiä verk- koon. Hän osaa esittää asiansa ymmärrettävästi joko suullisesti tai kirjallisesti asiakkaalle, työnantajalle ja muille työyhteisön jäsenille. Hän osoittaa vuorovaikutus- taitoja ja osaa luontevasti työhön liittyvissä tilanteissa edustaa itseään ja työnanta- jaansa. Opiskelija hallitsee äidinkielen siten, että hän pystyy sujuvasti ja virheet- tömästi ilmaisemaan itseään ammattiinsa liittyvissä viestintätilanteissa.

Tutkinnon suorittaja osaa ammatin yhteydessä tarvittavan englannin kielen. Tut- kinnon suorittaja ymmärtää englanninkielisiä työhönsä liittyviä asiakirjoja, käyttö- ja ylläpito-ohjeita ja tiedotusluonteista tekstiä ja osaa laatia englanninkielisen an- sioluettelonsa ja kuvailla omaa ammattiosaamistaan englanniksi.

Tuotantotalous, oikeus ja projektinhallinta

Tutkinnon suorittaja osaa ottaa huomioon tuotantoon liittyvät taloudelliset, juridi- set ja eettiset seikat sekä toimia asiakaslähtöisesti ja toimeksiannon mukaisesti.

Tutkinnon suorittaja osaa ottaa huomioon budjetin ja kustannukset. Hän osaa ohjeiden mukaiset dokumentoinnin, arkistoinnin. Hän tuntee viestintäalan sopimus- sekä tekijänoikeutta.

Tutkinnon suorittaja osaa tarvittaessa käyttää yhteistyökumppaneita tuotteen to- teuttamisessa. Hän osaa toimia itsenäisesti, työryhmän jäsenenä sekä yhteistyöver- kostoissa. Hän osaa tuottaa selkeää työhönsä liittyvää kirjallista materiaalia ja osaa

(26)

esittää asiansa ymmärrettävästi asiakkaalle, työnantajalle ja muille työyhteisön jä- senille.

Ammatillinen portfolio ja CV

Tutkinnon suorittaja osaa esittää koulutuksensa, työhistoriansa ja muun osaamisensa ansioluettelon muodossa. Tutkinnon suorittaja ymmärtää portfolion merkityksen työnhaussa sekä omassa kehitysprosessissaan ja osaa luoda oman ammatillisen portfolionsa.

(27)

4 POHDINTA

Itse pidän näyttötutkintoa loistavana järjestelmänä, joka mahdollistaa ammattitutkinnon suorittamisen riippumatta siitä missä tiedot ja taidot on hankittu. Näytöt tu- lisi kuitenkin mielestäni suorittaa autenttisessa ympäristössä, eikä simuloituja näyttöjä pitäisi enää pitää. Mielestäni on harmillista, että vain oppilaitosten kus- tannus-syistä, opiskelijat eivät voi näyttää osaamistaan omalla työpaikallaan. Esi- merkiksi yksi opiskelijoistani teki valtavan työn skannaten kuvia, käsitellen niitä ja kasaten työpaikkansa toimeksiannosta niistä historiikkia. Se ei käynyt kuitenkaan osaksi hänen näyttöään ja koko opiskelija ryhmä lähetettiin toiselle paikka kunnalle suorittamaan simuloitu näyttö. Tämä palvelee tietenkin oppilaitosta; kustannukset pysyvät kurissa, kun koko ryhmä saadaan kerralla suorittamaan näytöt (arvioijien palkkoihin menee vähemmän..) eikä kouluttajien / näyttöjen arvioijien tarvitse matkustaa minnekään. Mutta tutkinnon suorittajaa tämä ei hyödytä.

Tässä kehittämishankkeessa työni oli helpottaa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon näytön suorittamista ja suunnittelemista opiskelijoille. Pohdin arvi- ointikriteerejä media-alan kvalifikaatioiden kautta ja toivon onnistuvani lomakkeen avulla selventämään opiskelijoille, miten käytännössä tutkinnon perusteissa esitetyn osaamisen voisi osoittaa.

Kouluttajan minun on tietenkin vaikea ymmärtää, miksi opiskelijat kokevat näytön suorittamisen niin vaikeana. Samoja asioitahan he tekevät työssään ja opinnois- saan koko ajan. Onkohan ongelmien syy arviointikriteerien kirjoittajissa, koulutta- jissa vai opiskelijoissa? Uskoisin että jokaisella taholla olisi parantamisen varaa.

Opiskelijat usein odottavat saavansa opettajalta kaiken tarvitsemansa tiedon ja niin monta kertaa, että he sisäistävät sen. Varsinkin varttuneimmilta opiskelijoilta puut- tuu itseohjautuvuus ja tiedonhakutaidot. Tietoa näyttöjen suorittamisesta, vaati- muksista ja kriteereistä on varmasti koulutuksien omissa oppaissa, Internetistä tietoa löytyy rajattomat määrät.

(28)

Näyttötutkintojen perusteiden kirjoittajat ja arviointikriteerien tekijät voisivat käyttää hieman käytännönläheisempää kieltä ja esimerkkejä.

Koin aloittaessani työni aikuisopistossa, että olisin tarvinnut koulutusta ja opastusta, siitä mitä näytöt ovat ja miten ne kyseisessä oppilaitoksessa suoritetaan. Kaikil- le opiskelijoiden kanssa tekemisissä oleville kouluttajille pitäisi näyttöjen suorittamisen vaatimukset olla selkeitä, että kuka tahansa opettajista voisi opastusta opiskelijoille antaa.

(29)

LÄHTEET

www.edu.fi

www.finlex.fi/fi/laki www.koulutusnetti,fi www.nayttotutkinnot.fi www.minedu.fi

www.oph.fi

Lazlo, A. 1991. Description and classification of qualifications. Defining qualification. Vocational training. European journal vol 2, 21 – 24.

Väärälä, Reijo. 1995. Ammattikoulutus ja kvalifikaatiot. Lapin yliopisto. Rovaniemi:

Lapin yliopiston monistuskeskus.