1. Kopernikanismi ja hypoteettis-deduktiivisen tieteen perusongelma
2. Mitä Newton etsi 30 vuoden ajan alkemiasta? Pohdiskele. Miksi tämä kysymys on tärkeä?
3. Thomas Kuhn tieteellisten vallankumousten rakenteesta
4. Aika ja avaruus klassisessa fysiikassa sekä suppeassa ja yleisessä suhteellisuusteoriassa 1. Galileo Galilein tieteellisen työn pääaiheet
2. Kardinaali Bellarmino ja hypoteettis-deduktiivisen tieteen perusongelma 3. Jonathan Swiftin ”Gulliverin matkat” ja tieteen vallankumous
4. Royal Societyn aseman tieteen vallankumouksessa Anto Leikolan mukaan 1. Esittele Galilein omia kertomuksia kaukoputken keksimisestä
2. Kuvaile Dava Sobelin kirjan Galileon tytär asemaa tieteen historiassa 3. Newtonin ”yleinen skoolio” Principia-teoksessa
4. Royal Societyn aseman tieteen vallankumouksessa Anto Leikolan mukaan 1. Galileo Galilein tieteellisen työn pääaiheet
2. Jonathan Swiftin ”Gulliverin matkat” ja tieteen vallankumous
3. Kiertääkö Maa todella Aurinkoa? Tarkastele kysymystä hypoteettis-deduktiivisen tieteenkäsityksen valossa
4. Royal Societyn aseman tieteen vallankumouksessa Anto Leikolan mukaan 1. Esittele Galilein omia kertomuksia kaukoputken keksimisestä
2. Descartesin systemaattisen epäilyn menetelmä ja sen päämäärä 3. Jonathan Swiftin ”Gulliverin matkat” ja tieteen vallankumous
4. Tieteen vallankumous merkitsi Anto Leikolan mukaan myös tieteen demokratisoitumista. Missä mielessä?
1. Sidereus Nuncius –teoksen sijainti ja merkitys historiassa 2. Isaac Newtonin Principia-teoksen ”esihistorialliset” kerrostumat
3. Raimo Lehti esittelee Newtonin Principia-teoksen ensimmäisen ja toisen laitoksen eroja. Miten?
4. Oheismateriaali: Juha Manninen kaksoispätevyyden vaatimuksesta
1. Vuonna 2009 vietettiin kansainvälistä tähtitieteen vuotta. Miksi? Olisiko tuolloin voitu viettää yleisemminkin kansainvälistä tieteen vuotta? Perustele näkemyksesi!
2. Il Saggiatore –teosta on luonnehdittu käännepisteeksi Galilein ajattelussa. Miksi?
3. Esittele niitä 1600-luvun matemaattisen luonnontieteen pääteemoja, joiden pohjalta Newtonin Principia nousee
4. Tieteen historian horisontaalinen ja vertikaalinen dimensio
1. Kurssilla todettiin, että Galilein teoksen Sidereus Nuncius matkassa astumme moderniin maailmaan.
Miksi?
2. Esittele niitä ”palapelin palasia” eli 1600-luvun matemaattisen luonnontieteen pääteemoja, joiden pohjalta Newton ”kokosi” Principia-teoksensa
3. Descartesin asema ja merkitys 1600-luvun tieteellisessä vallankumouksessa
4. Raimo Lehti erottaa artikkelissaan ”Tieteen substanssi ja sen historia” toisistaan vertikaalisen ja horisontaalisen perspektiivin tieteen historiaan. Esittele mistä tässä erottelussa on kysymys.
1. Raimo Lehden mukaan astumme Galilein teoksen Sidereus Nuncius matkassa moderniin maailmaan. Miksi?
2. Descartesin tieto-opillinen epäilyn menetelmä ja sen asema tieteen historiassa.
3. Viime aikoina on usein korostettu Isaac Newtonin omalaatuisia uskonnollisia näkemyksiä ja pitkäaikaista kiinnostusta alkemiaan. Onko näillä tarkasteluilla kumottu se kurssimateriaalin väite, jonka mukaan ”liioittelematta voidaan sanoa, että Newton (1642 – 1727) kuuluu merkittävimpiin ihmisiin, mitä koskaan on elänyt”?
4. Onko tiede muuttanut historian varrella maailmaa tai maailmankuvaa? Vai pitäisikö paremminkin sanoa, että maailma tai maailmankuva on muuttanut tiedettä? Syntyykö tieteellinen tieto ihmisen vai luonnon toimesta? Pohdiskele.
1. Galilein oikeudenkäynti ja tuomio 1632-1633
2. Newtonin Principia-teoksen merkitys tieteen historiassa
3. Esittele ja arvioi Karl Popperin näkemyksiä tieteen kehityksestä
4. Raimo Lehti kirjoittaa artikkelissaan ”Tieteen substanssi ja sen historia” kaksoispätevyyden vaatimuksesta. Mitä tällä tarkoitetaan ja miten Lehti asiaan suhtautuu?
1. Galilein oikeudenkäynti ja tuomio 1632-1633
2. Descartesin asema ja merkitys 1600-luvun tieteellisessä vallankumouksessa 3. Kuhn, Popper ja tieteellisen tiedon kasvu
4. Onko tiede muuttanut historian varrella maailmaa tai maailmankuvaa? Vai onko maailma tai
maailmankuva muuttanut tiedettä? Syntyykö tieteellinen tieto ihmisen vai luonnon toimesta? Ovatko tällaiset kysymykset lainkaan mielekkäitä? Pohdiskele.
1. Raimo Lehden mukaan astumme Galilein teoksen Sidereus Nuncius matkassa moderniin maailmaan. Miksi?
2. Newtonin Principia-teoksen merkitys tieteen historiassa
3. Esittele ja arvioi Karl Popperin näkemyksiä tieteen kehityksestä
4. Pohdiskele yleisesti itsellesi syntyneitä näkemyksiä tieteen kehityksestä. Onko tiede muuttanut historian varrella maailmaa tai maailmankuvaa? Vai pitäisikö paremminkin sanoa, että maailma tai maailmankuva on muuttanut tiedettä? Syntyykö tieteellinen tieto ihmisen vai luonnon toimesta?
Ovatko tällaiset kysymykset lainkaan mielekkäitä?
