Informaatiolukutaidosta 16 kirjoittajan äänellä
Vesa Kautto
Anne Nevgi (toim.), INFORMAATIOLUKUTAITO yliopisto-opetuksessa nid. 200 s. B5 1. painos. 2007, ISBN 978-951-570-746-8, Hinta: 28,00 €
Dosentti Anne Nevgin toimittama teos Infor- maatiolukutaito yliopisto-opetuksessa (gaudea- mus 2007, 200 sivua) kokoaa 11 artikkelia, joil- la on 16 kirjoittajaa. Heidän joukossaan on seit- semän kasvatustieteilijää, muut ovat kirjaston- hoitajia.
Esipuheessa ei määritellä, mille lukijaryhmäl- le teos on suunnattu. Teos on ilmeisen hyödyl- listä luettavaa yliopistojen ja ammattikorkeakou- lujen kirjastoissa työskenteleville. Yhtä antoisa se ei valitettavasti ole yliopistojen opettajille, koska esimerkkejä opettajien keskeisestä tehtävästä eli tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin ohjaukses- ta ei esitetä. Anne Nevgi luonnehtii kyllä hyvin opiskelijan tieteellisen ajattelun ja asiantuntijaksi kehittymisen vaiheita, jotka ovat likeisessä yhte- ydessä informaatiolukutaidon tavoitteisiin. Hän tarkastelee myös opettajan roolia opiskelijan ke- hityksen tukena, mutta varsin yleisellä tasolla.
Kirjalla on kuitenkin kolme tärkeää funktiota.
Se antaa yleiskatsauksen informaatiolukutaidon opetukseen, kuvaa kokemuksia ja hyviä käytän- töjä sekä pyrkii avaamaan uusia näkökulmia ai- healueen tarkasteluun.
Johdantoluvussa Anne Nevgi ja Eero Sormu- nen tiivistävät syyt, jotka tekevät informaatio- lukutaidon tärkeäksi. Näitä ovat Internetin si- sällön ja käytön laajeneminen, oppijakeskeiseen opetukseen siirtyminen, opiskelijoilta vaaditta- vat informaation haun, hallinnan ja uuden tie- don tuottamisen uudet taidot sekä opettajille täs- tä kehityksestä aiheutuvat haasteet.
Kaisa Sinikara luo katsauksen informaatiolu- kutaidon historiaan ja kansainvälisiin kehittämis- verkostoihin. Anne Lehto kuvaa Suomen yliopis-
tokirjastojen vuonna 2004 aloittamaa hanketta informaatiolukutaidon opintosuunnitelman luo- miseksi sekä informaatiolukutaidon tilaa vuon- na 2005 tehdyn selvityksen valossa. Vastaajat pi- tivät vaikeana arvioida, miten suuren osan opis- kelijoista kirjaston järjestämä koulutus tavoit- taa. Uusista opiskelijoista arveltiin saavutettavan 34–100 prosenttia, kandidaattivaiheen opiskeli- joista 75–80 prosenttia ja maisterivaiheen opis- kelijoista 15–20 prosenttia.
Päivi Helminen kertoo Helsingin yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuksesta (TVT- ajokortti), joka saatiin yliopiston johdon tuel- la pakolliseksi kaikille uusille opiskelijoille. Jar- mo Saarti selostaa informaatiolukutaidon ope- tusta Kuopion yliopistossa. Mielenkiintoista on etenkin se, miten opetusta on integroitu tieteen- alakohtaiseen opetukseen. Kurssi ”Farmakolo- giaa Internetissä” on esikuva, jota voisi soveltaa monilla aloilla. Myös omainformaatikkokokeilu näyttää kokeilemisen arvoiselta käytännöltä. Mir- ja Iivonen, Johanna Tevaniemi ja Leena Toivonen kuvaavat kirjaston ja muun yliopiston suhteiden tiivistämistä käyttäjäkoulutuksen merkeissä Tam- pereen yliopistossa.
Opiskelijain informaatiotaitotavoitteet ja nii- den arviointi mainitaan useassa artikkelissa. Tai- tojen arvioinnin pohjana ovat ennen muuta yh- dysvaltalaisten kirjastojärjestöjen (ALA, ACRL) asettamat osaamisen perustavoitteet, joiden luon- netta jossain määrin kritisoidaan. Erikoista on- kin, että omaehtoista oppimista tukevan infor- maatiolukutaidon tavoitteenasettelu pohjautuu behavioralistiseen opetusajatteluun.
Ralph Catts toteaa, että yliopistossa on pereh-
dyttävä tulevan ammatin vaatimiin tiedonhan- kintataitoihin. Cattsin mielestä informaatiolu- kutaitoa ei pidä yrittää arvioida yleisenä, tieteen- alasta riippumattomana valmiutena. Samaan pää- tyvät Lasse Lipponen ja Kirsti Lonka, jotka täh- dentävät tiedon saantia ja käyttämistä yhteisölli- senä ja välineistä riippuvana toimintana.
Arja Juntusen aiheena on informaatiolukutai- toon johdattavien tieteenalakohtaisten verkko- kurssien pedagoginen arviointi. Arvioinnissa sel- vitettiin kurssien tavoitteiden asettamista, oppi- misprosessin rakentamista, tehtävien ja oppima- teriaalin kytkemistä tavoitteisiin sekä oppijan oh- jauksen ja arvioinnin järjestämistä. Kaikkiaan ar- vioitiin seitsemän yliopistokirjaston 15 kurssia.
Kiinnostavia näkökulmia avaa Olli Mäkinen pohtiessaan informaatiolukutaidon ja etiikan
suhdetta. Muun muassa plagiointi on tarkaste- lun kohteena. Mäkinen toteaa, että virtuaalimaa- ilman peleissä ja anonymiteetin suojassa moraa- linen sitoutuminen höltyy.
Mielenkiintoinen on myös Heikki Kynäslah- den, Olli Vesterisen ja Seppo Tellan suoritta- ma mediakasvatuksen kehitystrendien kuvailu.
He katsovat, että mediakasvatus on kehittymäs- sä suuntaan, joka on tärkeä informaatiolukutai- donkin kannalta. Kynäslahti, Vesterinen ja Tella puhuvat ”omaehtoisesta informaatiolukutaidos- ta”: yksilö ei vain vastaanota informaatiota In- ternetin kautta, vaan voi myös tuottaa sitä verk- koon itsenäisesti tai yhteisöllisesti. Esimerkkeinä he mainitsevat Wikipedian, keskustelupalstat ja verkkoyhteisöt.
Tietoa kirjoittajasta:
Vesa Kautto
Korvenkatu 77 F 11, 33300 Tampere puh. 050-3219179
Karl-Erik Henrikssonin rahaston apurahat haettavana
Karl-Erik Henrikssonin rahastosta julistetaan Suomen tieteellisen
kirjastoseuran ja Suomen kirjastoseuran jäsenten haettavaksi yhteensä 2.000 euroa apurahaa kirjastoalan tutkimustyötä tai ulkomaille tehtävää esitelmä- tai opintomatkaa varten. Apurahaa ei myönnetä pro gradu –töihin tai sitä vastaaviin kirjoituksiin. Harkinnan mukaan apuraha voidaan jakaa useamman hakemuksen kesken.
Hakemukset tutkimus- tai matkasuunnitelmineen ja budjetteineen pyydetään osoittamaan rahaston johtokunnalle ja lähettämään sähköpostitse osoitteella tiina.alam@helsinki.fi viimeistään ma 31.3.2008 klo 16. (Tiina Alam / Stks ry, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto, PL 9, 00014 Helsingin yliopisto).
Päätökset tehdään huhtikuun puoliväliin mennessä ja niistä ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse. Apurahan säännöt
http://www.protsv.fi/stks/pdf/K-EH%20saannot.pdf
&
