Osaamispisteet työn määrittäjinä -osaamisperusteisuus ammatillisessa
peruskoulutuksessa 20.4.2015
Sirkka-Liisa Kärki
Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus –yksikkö
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tutkintojärjestelmän/perusteid en
kehittämisen tahtotila (TUTKE 2)
L 787/2014
• osaamis-
perusteisuus
• työelämä- lähtöisyys
• reagointikyky
• selkeys
• johdon- mukaisuus
• hahmottuminen kokonaisuutena
• joustavuus
• valinnaisuus
• yksilölliset opinto- ja tutkintopolut
• osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen
10/20/2022
Tutkinnon perusteet 52 perustutkinnolle
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma/
Koko koulutusta koskevat/
tutkintokohtaiset asiat
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
- yhdessä opiskelijan kanssa
- opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva
- päivitys koulutuksen aikana
Muut
määräykset Säädökset
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillinen peruskoulutus tutkintojen ja koulutusten uudistaminen rinnakkain
TUTKE2/ Ecvet – Perustutkintojen uudistaminen
o TUTKE2 - lakien vahvistus 3.10.14, asetukset annettiin 9.10.14 o Perustutkintojen perusteet (52 pt) ja muut määräykset ( 5 kpl)
valmiiksi ja koulutuksen järjestäjille 10-11/2014, voimaan 1.8.2015 – koskevat sekä jatkavia että aloittavia opiskelijoita
o Perustutkinnon perusteiden ja muiden määräysten toimeenpano
VALMA – Valmentavien koulutusten uudistaminen
o HE annettu 23.10.2014 säädökset 3/2015, voimaan 1.8.2015 o Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen
perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet 4/2015,voimaan 1.8.2015
o Uudistuksen toimeenpano
Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet 1-3/2015
Ammatillisten perustutkintojen perusteet (52) määrittelevät
tutkinnon suorittamiseksi edellytettävän osaamisen
Tutkintonimikkeet
Tutkinnon muodostuminen - tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden laajuudet osaamispisteinä Ammatilliset tutkinnon osat:
ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat
Yhteiset tutkinnon osat/ niiden osa-alueet ja osa- alueiden osaamispisteet sekä osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit(1-3)
Vapaasti valittavat tutkinnon osat
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Muut määräykset – annettu omina asiakirjoina
Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet sekä arvosanojen
muuntaminen ( ml. siirtymävaiheen ratkaisut)
Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset, koskevat vain SORA- tutkintoja
Suunnitelmat opiskelijoiden suojelemiseksi ja kurinpitokeinojen käyttämiseksi
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet
.
Toimeenpanon tuki
Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali (julkaistu) Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet (tarkistus)
Perusteiden toimeenpano-opas ( tarkistus viimeisteltävänä)
Opiskelijan arviointiopas ( tarkistus, sivuilla - tulee vielä pieniä tarkistuksia viimeisimmistä säädösmuutoksista johtuen)
Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (valmisteilla) Ns. SORA-opas (tarkistus keväällä)
Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat)
Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) – tietoa www.oph.fi/ampe ja www.oph.fi/yrkesgrund sivustot
10/20/2022
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperusteisuus
Osaamisperusteisuus ja TUTKE2
Tutkinto =
osaamiskokonaisuus/
osaamisalat
Osaamisperusteiset tutkinnon osat,
ammattitaitovaatimukset/
osaamistavoitteet ja arviointi
Osaamispisteet
tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena
Perustutkinnon tavoitteena
työelämässä vaadittava osaaminen, yleissivistys, jatko-opinto- valmiudet
Tutkinnon
muodostuminen - osaamisperusta
Osaamisen arviointi - laadunvarmistus
Työssäoppiminen - osaamisen hankintaa Tutkinnon perusteet
Muut määräykset
Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus –
Strat./ operat.taso
Oppimis-, opetus-, ohjaus- ja arviointiprosessit
Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät
Osaamisperusteisuus todeksi - mitä muutoksia
Koulutuksen järjestäjän ops/
hops:t
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperusteisuutta vahvistettu – kyseessä ajattelutavan muutos
Tutkinto osaamiskokonaisuus, osaamisalat koulutusohjelmien tilalle
Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien
mitoitukseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintojen muodostuminen
• pakollisuus - yhteinen osaamisperusta
• valinnaisuus - yksilölliset polut
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ECVET- toimeenpano
• eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä
Osaamisperusteisuus todeksi -
muutoksen johtaminen koulutuksen järjestäjän tehtävä
Tarvitaan toimeenpanosuunnitelma ja askelmerkit
visio 2015- nykytilasta - tavoitetilaan
strateginen taso – päätökset ml. opetuksen resurssit
operatiivinen taso- päätösten toimeenpano –
oppimisympäristot, ko. opiskelijoiden tarvitsema opetus ja ohjaus
toimijat; koulutuksen järjestäjä, oppilaitosjohto, opettajat ja muu henkilökunta, opiskelijat, sekä sidosryhmät, erityisesti työelämän edustajat
toimenpiteiden ja vastuiden määrittely
toimeenpanon seuranta ja arviointi ja kehittämiskohteiden määrittely
10/20/2022
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperusteisuuden toimeenpano
Tarvitaan sekä ajattelutavan muutosta että
toimintaprosessien ja toiminnan muutosta, jotta mm.
osaamisperusteisuus, joustavat opintopolut jne toteutuvat
On varmistettava, etteivät myöskään muut
ohjausjärjestelmien muutokset pääse vaikuttamaan opiskelijoiden saavuttaman ammattitaidon laatua – se on kohtalokasta sekä opiskelijoiden
työllistymisen että työelämän kannalta
Osaamisperusteisuus - muutoksia toiminnan ohjaukseen ja toimintaan
Osaamisperusteisuus on tärkeä saada toiminnan ohjaukseen, toimintasääntöihin, toimielimen
toimintaan, opetussuunnitelmiin, hopseihin, hojkseihin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin ja
opetuksen toteuttamiseen, arviointiin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
Osaamisperusteisuuden toteutuminen –
sekä ajattelutavan että toiminnan muutos –
pois oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyydestä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi
Ajattelutavan muutos keskeistä
Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen lähtökohdaksi
Osaamisen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/
opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit keskeisiä Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Opiskelijalla jo olevan osaamisen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkiminen
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen Määrällisestä suorittamisesta osaamiseen huomio
10/20/2022
Osaamisperusteisuus ja opetus
Opettaja keskeinen kuten ennenkin, mutta
opettamisen ja arvioinnin lähtökohtana tulee olla osaaminen ja sen saavuttamisen tukeminen
Oppiaineiden opiskelusta osaamisen hankintaan ja osaamisen osoittamiseen
Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön Opintoviikoista osaamispisteisiin – opiskelijoille tulevista muutoksista tiedottaminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamispisteet
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen
perustutkinto (180 osaamispistettä) sisältää (VN:n asetus 801/2014 § 1-2 ja 5
1. ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä) ,(joista ammatillisessa peruskoulutuksessa 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) ja
2. yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä)
3. vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä).
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen
perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssaoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä (VN:n asetus 799/2014 § 5a)
Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen ( VN:n asetus 801/2014 § 6)
Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enemmän ammatillisia tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten
taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamispisteet korvaavat opintoviikot ammatillisessa peruskoulutuksessa
Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoitus osaamispisteinä
Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180
osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä
Tutkinnon perusteissa tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet määräytyvät, mikä on tutkinnon osan osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys koko tutkinnosta
Osaamispisteet opiskelijalle, kun hän on osoittanut osaamisensa
Osaamispisteiden määrittely
Koko tutkinnon ja tutkinnon osaryhmien sekä yhteisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien osaamispisteiden
kokonaismäärät määritelty säädöksissä
Kunkin ammatillisen tutkinnon osan osaamispisteiden määrittely kriteeriperusteisesti (kattavuus, vaikeusaste, merkittävyys) tutkinnoittain
Neljän yhteisen tutkinnon osan eri osa-alueille pakolliset/
valinnaiset osaamispisteet määritelty tutkinnon perusteissa.
10/20/2022
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Mitä osaamispisteet määrittävät?
Osaamispisteet mittaavat osaamisen laajuutta Osaamispisteet eivät määritä opiskelijan
opiskeluaikaa
Osaamispisteet eivät määritä järjestetyn opetuksen ja ohjauksen määrää eikä paikallisesti/
ryhmäkohtaisesti tarvittavia painotuksia
Osaamispisteet ja opettajan työ
Osaamispisteitä ei voi kääntää laskennallisesti opettajan työksi
Opintoviikotkaan eivät ole olleet opettajan työn määrittäjiä, vaan opiskelijan keskimäärin
tarvitsemaa aikaa ko. osaamisen hankkimiseen Tarvittava opetus ja ohjaus tutkinnoille, tutkinnon osille eri oppimisympäristöissä on suunniteltava ottaen huomioon tutkinnon osien
ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet/arviointi sekä erilaisten opiskelijoiden ohjauksen ja
opetuksen tarpeet
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Opetuksen ja ohjauksen raamit
Rahat, jotka käytettävissä opettajien palkkaukseen Opetukseen ja ohjaukseen käytettävä
kokonaisresurssi opetus/ohjaus/ arviointi
Opettajan työ – ves/ tes mukaiset opettajien työn määritykset
Koulutuksen järjestäjä päättää opetusresurssin jaon periaatteet
• Yksikkökohtaisesti/ tutkintokohtaisesti/ tutkinnon osien mukaan/ erilaisten opiskelijoiden
ohjaustarpeet/ erilaiset oppimisympäristöt/
menetelmät
Koulutustarjonta
Kokonaistuntikehys määritellään lukuvuosittain ja se perustuu budjettiin
Budjetin pohjana on tutkinnoittain ennakoidut opiskelijamäärät ja HOJKSien määrät sekä
koulutustarjonnassa toteutettavat tutkinnot ja tutkinnon osat Lukuvuoden 2015 -2016 kokonaistuntikehyksen
määrittelyssä huomioidaan myös kuluvan lukuvuoden toteumatiedot, ettei muutoksen myötä tule mitään suuria yllätyksiä.
Yllätyksiä voi tulla lukuvuoden aikana, jos opiskelijamäärä poikkeaa huomattavasti ennakoidusta opiskelijamäärästä.
Silloin pohditaan korjaavia toimia – kuten nykyäänkin.
Opetuksen resursoinnin pohjana
kokonaistuntikehys (esimerkiksi)
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulutustarjonta
Opetuksen resurssi sidotaan kokonaistunteina ammatillisiin tutkinnon osiin ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin – ei oppimistavoitteisiin.
Resurssit jaetaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen
painotusten sekä opiskelijoiden valintojen ja tarpeiden mukaan kokonaistunteina.
Opetuksen resurssia ei sidota matemaattisesti osaamispisteisiin.
Opetus/lukujärjestykset suunnitellaan jaksoittain 9 viikolle neljän jakson järjestelmässä
Tavoitteena on kohdistaa opetuksen resurssi tukemaan
kokonaisvaltaisemmin ja joustavammin tutkinnon osien suorittamista yksittäisten “kurssien” sijasta.
