Euroopan unionin ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen vaikutus turkkilaisen työntekijän karkottamisasiassa

(1)

Euroopan unionin ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen vaikutus turkkilaisen työntekijän karkottamisasiassa

Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro Gradu tutkielma 20.10.2021

Tekijä: Joanna Bergman, 277566 Ohjaaja: Matti Muukkonen

(2)

Tiivistelmä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Oikeustieteiden laitos

Tekijä

Joanna Bergman

Ohjaaja

Matti Muukkonen

Työn nimi

Euroopan unionin ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen vaikutus turkkilaisen työntekijän karkottamisasiassa

Pääaine

Hallinto-oikeus

Työn laji

Pro Gradu -tutkielma

Aika

20.10.2021

Sivuja

XX–80

Tiivistelmä

Euroopan unionin ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen nojalla annettu assosiaationeuvoston päätös 1/80 sisältää määräyksiä, jotka antavat Turkin kansalaisille erilaisia työntekoon ja oleskeluun liittyviä oikeuksia Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan useilla assosiaationeuvoston päätöksen artikloilla on välitön oikeusvaikutus ja ne tulee ottaa huomioon kansallisessa ulkomaalaislupaharkinnassa.

Tässä tutkielmassa on lainopillisin menetelmin tutkittu turkkilaisen työntekijän karkottamista:

erilaisia karkottamisperusteita ja assosiaationeuvoston päätöksen merkitystä karkottamisasiassa. Assosiaationeuvoston päätöksen 14 (1) artiklan mukaan turkkilaisen työntekijän oleskelua voidaan rajoittaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden vaarantamisen perusteella. Euroopan unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytän- nön mukaan turkkilaisen työntekijän karkottamisasiassa ratkaisevaa on, onko hänelle muodostunut assosiaationeuvoston päätöksen mukaisia oikeuksia. Mikäli oikeuksia ei ole muodostunut, ei assosiaationeuvoston päätös tule sovellettavaksi ja henkilö voidaan karkottaa samoilla ulkomaalaislain perusteilla kuin muutkin kolmansien maiden kansalaiset.

Tutkielmassa on myös verrattu turkkilaisen työntekijän karkottamissuojaa Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä ja toisaalta kolmansien maiden kansalaisten suojaan.

Euroopan unionin tuomioistuin on antamallaan ratkaisulla Ziebell-tapauksessa rinnastanut yli kymmenen vuotta oleskelleen Turkin kansalaisen karkottamissuojan pitkään oleskelleita kolmansien maiden kansalaisia koskevan direktiivin antamaan suojaan. Näkemykseni mukaan ko.

suojan voidaan katsoa vastaavan Euroopan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen annettua karkottamissuojaa, siinä vaiheessa, kun nämä ovat oleskelleet maassa alle viisi vuotta.

Avainsanat

assosiaatiosopimus, assosiaationeuvoston päätös 1/80, Euroopan unioni, turkkilainen työntekijä, maasta poistaminen, karkottaminen, ulkomaalaisoikeus

(3)

SISÄLLYS

LÄHTEET ... VI LYHENNELUETTELO ... XVII TAULUKOT ... XX

1 JOHDANTO ... 1

1.1 Aihepiiri ja aikaisemmat tutkimukset ... 1

1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset ... 6

1.3 Tutkimusmetodi, lähdeaineisto ja tutkielman rakenne... 8

1.4 Tutkielmassa käytettävät käsitteet... 10

1.5 Sidonnaisuudet ... 11

2 EU:N JA TURKIN VÄLINEN ASSOSIAATIOSOPIMUS ... 13

2.1 Assosiaatiosopimus ja lisäpöytäkirja ... 13

2.2 Assosiaationeuvoston päätökset ... 15

2.3 EUT:n oikeuskäytäntö ... 17

2.4 Syrjintäkiellot ja standstill-lausekkeet ... 18

2.5 Säännönmukaisen työskentelyn aseman muodostumisen edellytykset... 19

2.5.1 Oleskeluoikeus ja oikeus tehdä työtä ... 19

2.5.2 Työntekijän käsite ... 21

2.5.3 Kuuluminen jäsenvaltion laillisille työmarkkinoille ... 22

2.5.4 Työskentelyn säännönmukaisuus ... 23

2.5.5 Artiklan 6 (1) soveltaminen ... 24

2.5.6 Työskentelykausien keskeytykset ... 26

2.6 Työntekijän oikeus jäädä jäsenvaltion alueelle ... 28

3 VAIKUTTAVAT PERUS- JA IHMISOIKEUDET ... 29

3.1 Valtion suvereniteetti ... 29

3.2 Perus- ja ihmisoikeuksien arvoperusta ... 30

(4)

3.3 Liikkumisvapaus ... 31

3.4 Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ... 32

3.5 Palautuskielto ... 32

3.6 Oikeus nauttia perhe-elämän kunnioitusta ... 34

3.7 Perusoikeuksien rajoittaminen ... 36

3.8 Perusoikeusmyönteinen laintulkinta ... 37

4 KARKOTTAMISTA KOSKEVAT OIKEUSLÄHTEET JA OIKEUSSÄÄNTELY ... 38

4.1 Karkottamista koskevat oikeuslähteet ... 38

4.1.1 Euroopan unionin oikeus ... 38

4.1.2 Kansallinen oikeus ... 42

4.2 Karkottamista koskeva oikeussääntely ... 44

4.2.1 Kolmannen maan kansalaiset ... 44

4.2.2 EU+-kansalaiset ... 47

4.2.3 Turkin kansalaiset ... 50

5 KARKOTTAMISPERUSTEIDEN VERTAILUA ... 52

5.1 Luvaton oleskelu karkottamisperusteena ... 52

5.2 Rikokset ja turvallisuuden vaarantaminen karkottamisperusteina ... 58

5.3 Kansallisen turvallisuuden vaarantaminen karkottamisperusteena ... 73

(5)

5.4 Kansanterveyden vaarantaminen karkottamisperusteena ... 75

6 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 78

(6)

LÄHTEET

KIRJALLISUUS

Aarnio, Aulis, Laintulkinnan teoria. WSOY 1989.

Aarnio, Aulis, Tulkinnan taito. Ajatuksia oikeudesta, oikeustieteestä ja yhteiskunnasta. WSOY 2006.

Acosta Arcazado, Diego, The Long-Term Residence Status as a Subsidiary Form of EU Citizenship: An Analysis of Directive 2003/109. Brill 2011.

Aer, Janne, Maassa oleskelu ja maasta poistaminen EY-oikeuden valossa. Defensor Legis 5/2001, s. 879–888.

Aer, Janne, Ulkomaalaisoikeuden perusteet. Alma Talent 2016.

Barnard, Catherine, The Substantive Law of the EU: The Four Freedoms. 6^th edition. Oxford University Press 2019.

Boelaert-Suominen, Sonja, Non-EU nationals and Council Directive 2003/109/EC on the status of third-country nationals who are long-term residents: Five paces forward and possibly three paces back. Common Market Law Review Vol. 42 (4) 2005, s. 1011-1052.

Boeles, Pieter – den Heijer, Maarten – Lodder, Gerrie – Wouters, Kees, European Migration Law. 2^nd edition. Intersentia 2014. (Boeles ym. 2014)

Cheyne, Ilona, Haegeman, Demirel and their Progeny, s. 20–41 teoksessa Dashwood, Alan – Hillion, Christophe (eds), The General Law of E.C. External Relations. Sweet & Maxwell 2000.

Eisele, Katharina, The External Dimension of the EU’s Migration Policy: Different Legal Positions of Third-Country Nationals in the EU: A Comparative Perspective. Brill Nijhoff 2014.

Groenendijk, Kees, Recent Developments in EU Law on Migration: The Legislative Patchwork and the Court’s Approach. European Journal of Migration and Law Vol. 16 (3) 2014, s. 313–335.

Groenendijk, Kees, Insights from Agreements on Migration Between the EU and Turkey, s. 201–219 teoksessa Carrera, Sergio – Santos Vara, Juan – Strik, Tineke (eds), Constitutionalising the External Dimensions of EU Migration Policies in Times of Crisis:

Legality, Rule of Law and Fundamental Rights Reconsidered. Edward Elgar Publishing Limited 2019.

(7)

Hakalehto, Suvianna – Sovela, Katariina, Lapsen etu ja sen ensisijaisuus ulkomaalaisasioita koskevassa päätöksenteossa, s. 407–448 teoksessa Kallio, Heikki – Kotkas, Toomas – Palander, Jaana (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Alma Talent 2018.

Hakapää, Kari, Uusi kansainvälinen oikeus. Talentum 2010.

Harvey, Colin, Promoting Insecurity: Public Order, Expulsion and the European Convention on Human Rights, s. 41-57 teoksessa Guild, Elsbeth – Minderhoud, Paul (eds), Security of Residence and Expulsion. Protection of Aliens in Europe. Kluwer Law International 2001.

Hirvelä, Päivi – Heikkilä, Satu, Ihmisoikeudet. Käsikirja EIT:n oikeuskäytäntöön. 2. uudistettu painos. Alma Talent 2017.

Husa, Jaakko – Mutanen, Anu – Pohjolainen, Teuvo, Kirjoitetaan juridiikkaa. 3. painos.

Talentum 2010.

Husa, Jaakko – Pohjolainen, Teuvo, Julkisen vallan oikeudelliset perusteet. 4. uudistettu painos.

Alma Talent 2010.

Hamenstädt, Kathrin, The protection of Turkish Citizens against expulsion – This far and no further: The impact of the Ziebell case. German law journal Vol. 14 (1) 2013, s. 239–267.

Juvonen, Anna-Maija, Maahanmuuton juridiikkaa. Edita 2012.

Jääskinen, Niilo, Euroopan unioni: oikeudelliset perusteet. Talentum 2007.

Kallio, Heikki, Kolmannen maan kansalaisen laittoman oleskelun ja siihen liittyvän luvattoman työnteon ja työn teettämisen rikosoikeudellinen suhde. Edilex-sarja 2014/2, 20.1.2014.

[www.edilex.fi/artikkelit/11952].

Kallio, Heikki, Maahantulo ja maassa oleskelu, s. 121–172 teoksessa Kallio, Heikki – Kotkas, Toomas – Palander, Jaana (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Alma Talent 2018. (Kallio 2018a) Kallio, Heikki, Maasta poistaminen, s. 449–516 teoksessa Kallio, Heikki – Kotkas, Toomas –

Palander, Jaana (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Alma Talent 2018. (Kallio 2018b)

Kolehmainen, Antti, Tutkimusongelma ja metodi lainopillisessa työssä, s. 106–134 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.) Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex Kirjat, 16.2.2016.

[www.edilex.fi/kirjat/16170].

Kuikka, Johanna, Kolmannen maan kansalaisen rikosperusteinen maasta karkottaminen – tarkoitus, teoria ja käytäntö vuosina 2012–2019. Itä-Suomen yliopisto, pro gradu -tutkielma 2020.

(8)

Kuosma, Tapio, Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista ulkomaalaislain sovelta- mista koskevia asioita ratkaistaessa, osa I. Defensor Legis N:o 3/2002, s. 413–429.

(Kuosma 2002a)

Kuosma, Tapio, Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista ulkomaalaislain sovelta- mista koskevia asioita ratkaistaessa, osa II. Defensor Legis N:o 5/2002, s. 880–895.

(Kuosma 2002b)

Kurvinen, Evgeniya – Muukkonen, Matti – Voutilainen, Tomi, Selvittämisvelvollisuus ja tiedonhankinta ulkomaalaisasioissa. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen selvitys, 21.8.2020.

Lenski, Edgar, Turkey and the EU: On the Road to Nowhere? Zeitschrift für ausländisches öffentliches Recht und Völkerrecht Vol. 63 (2003), s. 77–102.

Maresceau, Marc, A Typology of Mixed Bilateral Agreements, s. 11–29 teoksessa Hillion, Christophe – Koutrakos, Panos (eds), Mixed Agreement Revisited, The EU and its Member States in the World. Hart Publishing 2010.

Martin, Denis, The Privileged Treatment of Turkish Nationals, s. 75–91 teoksessa Guild, Elspeth – Minderhoud, Paul, The First Decade of EU Migration and Asylum Law.

Martinus Nijhoff Publishers 2012.

van der Mei, A.P., The Bozkurt-Interpretation Rule and the Legal Status of Family Members of Turkish Workers under Decision 1/80 of the EEC-Turkey Association Council. European Journal of Migration and Law Vol. 11 (2009), s. 367–382.

Melossi, Dario, Punishment and Migration (Compact Criminology). Sage Publications Ltd 2015.

Miettinen, Tarmo, Mikä tekee tutkimuksesta tieteellisen?, s. 3–16 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäytetyö. Joensuun yliopisto, 2004.

Mäenpää, Olli, Hallintoprosessioikeus. Alma Talent 2007.

Mäenpää, Olli, Eurooppalainen hallinto-oikeus. 3. uudistettu painos. Alma Talent 2011.

Mäenpää, Olli, Yleinen hallinto-oikeus. Alma Talent 2017.

Mäenpää, Olli, Hallinto-oikeus. Alma Talent 2018, päivitetty kesäkuussa 2021.

Nuotio, Kimmo, Oikeuslähteet, "supernormistot" ja ratkaisujen perustelu, s. 127–152 teoksessa Tala, Jyrki – Wikström, Kauko (toim.), Oikeus – kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja N:o 16, 2005.

(9)

Nykänen, Eeva, Maahanmuutton sääntely oikeudellisen tutkimuksen kohteena, Lakimies 1/2013, s. 114–117.

Ojanen, Tuomas, Ulkosopimusten asema ja oikeusvaikutukset EY:n oikeudessa. Lakimies 5/2001, s. 787–811.

Ojanen, Tuomas, EU-oikeuden perusteita. 3. uudistettu painos. Edita 2016.

Ojanen, Tuomas – Scheinin, Martin, Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen perus- oikeusjärjestelmä, s. 171–195 teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Ojanen, Tuomas – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka, Perusoikeudet. 2.

uudistettu painos. WSOYpro 2011.

Palander, Jaana, Perheenyhdistäminen ja perhe-elämän suoja, s. 357–406 teoksessa Kallio, Heikki – Kotkas, Toomas – Palander, Jaana (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Alma Talent 2018. (Palander 2018a)

Palander, Jaana, Ulkomaalaisoikeuden sääntelyjärjestelmä, s. 1–38 teoksessa Kallio, Heikki – Kotkas, Toomas – Palander, Jaana (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Alma Talent 2018.

(Palander 2018b)

Peers, Steve – Guild, Elspeth – Acosta Arcarazo, Diego – Groenendijk, Kees – Moreno-Lax, Violeta, EU Immigration and Asylum Law (Text and Commentary): Second Revised Edition: Volume 2: EU Immigration Law. Martinus Nijhoff Publishers 2012. (Peers ym.

2012)

Pellonpää, Matti – Gullans, Monica – Pölönen, Pasi – Tapanila, Antti, Euroopan ihmisoikeussopimus. 6. uudistettu painos. Alma Talent 2018. (Pellonpää ym. 2018)

Raitio, Juha, Euroopan unionin oikeus. Alma Talent 2016.

Raitio, Juha – Tuominen, Tomi, Euroopan unionin oikeus. 2. uudistettu painos. Alma Talent 2020.

Rosas, Allan – Pohjankoski, Pekka, Euroopan unionin tekemien kansainvälisten sopimusten oikeusvaikutuksia Suomessa. Defensor Legis 4/2012, s. 430–438.

Sajama, Seppo, Argumentaatio oikeustieteellisessä tutkimuksessa, s. 24–50 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.) Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex Kirjat, 16.2.2016.

[www.edilex.fi/kirjat/16170].

(10)

Sorainen, Olli, Ulkomaalainen työntekijä. Rekrytointi, maahantulo ja työnteko. 2. uudistettu painos. Edita Publishing Oy 2014.

Takács, Tamara, Legal status of migrants under the association, partnership and cooperation agreements of the EU: How far from EU citizenship?, s. 81–100 teoksessa Talani, Leila Simona (ed), Globalisation, Migration and the Future of Europe: Insiders and Outsiders.

Routledge 2012.

Talus, Kim – Penttinen, Sirja-Leena, Eurooppaoikeudelliset oikeuslähteet ja niiden tulkinta oikeustieteellistä opinnäytettä kirjoittaessa, s. 223–245 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.) Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex Kirjat, 16.2.2016. [www.edilex.fi/

kirjat/16170].

Thym, Daniel, Legal Framework for Entry and Border Controls, s. 31–51 teoksessa Hailbronner, Kay – Thym, Daniel (eds), EU Immigration and Asylum Law. A Commentary. 2^nd edition.

Verlag C. H. Beck 2016.

Viljanen, Veli-Pekka, Perusoikeuksien soveltamisala, s. 89–137 teoksessa teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Ojanen, Tuomas – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka, Perusoikeudet. 2. uudistettu painos. WSOYpro 2011.

Väätänen, Ulla, Ennakollinen oikeusturva ulkomaalaisasioissa, s. 39–120 teoksessa Kallio, Heikki – Kotkas, Toomas – Palander, Jaana (toim.), Ulkomaalaisoikeus. Alma Talent 2018.

Wiesbrock, Anja, Legal Immigration to the European union. Martinus Nijhoff Publishers 2010.

Wiesbrock, Anja, Political Reluctance and Judicial Activism in the Area of Free Movement of Persons: The Court as the Motor of EU–Turkey Relations? European Law Journal Vol.

19 (3) 2013, s. 422–442.

World Health Organization, International Health Regulations. 2^nd edition. World Health Organization 2005.

VIRALLISLÄHTEET

COM (2001) 127 final, Proposal for a Council Directive concerning the status of third-country nationals who are long-term residents.

(11)

COM (2012) 152, final, Proposal for a Council Decision on the position to be taken on behalf of the European Union within the Association Council set up by the Agreement establish- ing an association between the European Economic Community and Turkey with regard to the provisions on the coordination of social security system.

Council of the European Union Document 10698/01, outcome of Proceedings on 2 and 3 July 2001 on the Proposal for a Council Directive concerning the status of third-country nationals who are long-term residents.

HaVM 4/2004 vp, Hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksistä (HE 28/2003 vp ja HE 151/2003 vp) ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

HE 47/1990 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi.

HE 275/1992 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta.

HE 309/1993 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.

HE 1/1998 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi.

HE 72/2002 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta.

HE 28/2003 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

HE 94/2006 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 §:n muuttamisesta.

HE 134/2013 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

HE 64/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Maahanmuuttovirasto, Maastapoistamisohje 28.5.2019, MIGDno-2019-833, voimassaoloaika 1.6.2019–31.5.2022.

(12)

Neuvoston päätöslauselma, annettu 30 päivänä marraskuuta 1994, jäsenvaltioiden alueelle itsenäisinä ammatinharjoittajina toimimista varten saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimisen rajoituksista (EYVL C 274, 19.9.1996, s. 7).

PeVL 2/1990 vp, Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä n:o 22 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä.

PeVL 4/2004 vp, Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) täyden- tämisestä.

PeVM 25/1994 vp, Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.

Sisäasiainministeriö, Päätöksenteko käännyttämistä ja maasta karkottamista koskevassa asiassa Dnro 5/011/99. Annettu 4.5.1999.

SWD (2020) 355, final, Commission Staff Working Document, Turkey 2020 Report Accompanying the Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions 2020. Communication on EU Enlargement Policy, 6.10.2020.

INTERNETLÄHTEET

European Asylum Support Office. EASO Asylum Report 2021. [https://easo.europa.eu/asylum- report] (5.7.2021).

Maahanmuuttovirasto. Tilastot, 2020, päätökset, maasta poistaminen, karkottaminen. Päivitetty 15.6.2021. [https://tilastot.migri.fi/#decisions/23332?start=600&end=611] (5.7.2021).

Maahanmuuttovirasto. Tilastot, 2020, päätökset, maasta poistaminen, karkottaminen, luvaton oleskelu. Päivitetty 15.6.2021. [https://tilastot.migri.fi/#decisions/23332/52/256?start=

600&end=611] (5.7.2021).

Maahanmuuttovirasto. Tilastot, 2020, päätökset, maasta poistaminen, karkottaminen, syyllistynyt rikoksiin. Päivitetty 15.6.2021. [https://tilastot.migri.fi/#decisions/23332/52/

257?start=600&end=611] (5.7.2021).

Tilastokeskus. Ulkomaan kansalaiset 2020. [https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/m aahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html] (5.7.2021).

(13)

OIKEUSTAPAUKSET

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Marckx v. Belgium, 6833/74, 13.6.1979.

Abdulaziz, Cabales and Balkandali v. The United Kingdom, 9474/81, 28.5.1985.

Soering v. The United Kingdom, 14038/88, 7.7.1989.

Moustaquim v. Belgium, 12313/86, 18.2.1991.

Cruz Varas and others v. Sweden, 15576/89, 20.3.1991.

Boultif v. Switzerland, 54273/00, 2.8.2001.

Üner v. The Netherlands, 46410/99, 18.10.2006.

Vallianatos and others v. Greece, 29381/09 ja 32684/09, 7.11.2013.

Euroopan unionin tuomioistuin

Asia C-181/73, R. & V. Haegeman v Belgian State, EU:C:1974:41. (Haegeman)

Asia C-67/74, Carmelo Angelo Bonsignore v Oberstadtdirektor der Stadt Köln, EU:C:1975:34.

(Bonsignore)

Asia C-36/75, Roland Rutili v Ministre de l'intérieur, EU:C:1975:137. (Rutili)

Asia C-48/75, Jean Noël Royer v Tribunal de première instance de Liège, EU:C:1976:57.

(Royer)

Asia C-30/77, Regina v Pierre Bouchereau, EU:C:1977:172. (Bouchereau) Asia C-283/81, Cilfit v Ministero della Sanità, EU:C:1982:335. (Cilfit)

Asia C-66/85, Deborah Lawrie-Blum v Land Baden-Württemberg, EU:C:1986:284. (Lawrie- Blum)

Asia C-139/85, R. H. Kempf v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:1986:223. (Kempf) Asia C-12/86, Meryem Demirel v Stadt Schwäbisch Gmünd, EU:C:1987:400. (Demirel) Asia C-344/87, I. Bettray v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:1989:226. (Bettray)

Asia C-9/88, Mário Lopes da Veiga v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:1989:346. (Lopes da Veiga)

Asia C-192/89, S. Z. Sevince v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:1990:322. (Sevince)

Asia C-292/89, The Queen v Immigration Appeal Tribunal, ex parte Gustaff Desiderius Anto- nissen, EU:C:1991:80. (Antonissen)

Asia C-237/91, Kazim Kus v Landeshauptstadt Wiesbaden, EU:C:1992:527. (Kus)

(14)

Asia C-312/91, Metalsa Srl v Tribunale di Milano, EU:C:1993:279. (Metalsa)

Asia C-355/93, Hayriye Eroglu v Land Baden – Württemberg, EU:C:1994:369. (Eroglu) Asia C-434/93, Ahmet Bozkurt v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:1995:168. (A. Bozkurt) Asia C-171/95, Recep Tetik v Land Berlin, EU:C:1997:31. (Tetik)

Asia C-285/95, Suat Kol v Land Berlin, EU:C:1997:280. (Kol)

Asia C-386/95, Süleyman Eker v Land Baden – Württemberg, EU:C:1997:257. (Eker) Asia C-98/96, Kasim Ertanir v Land Hessen, EU:C:1997:446. (Ertanir)

Asia C-1/97, Mehmet Birden v Stadtgemeinde Bremen, EU:C:1998:568. (Birden) Asia C-329/97, Sezgin Ergat v Stadt Ulm, EU:C:2000:133. (Ergat)

Asia C-340/97, Ömer Nazli, Caglar Nazli and Melike Nazli v Stadt Nürnberg, EU:C:2000:77.

(Nazli)

Asia C-171/01, Wählergruppe "Gemeinsam Zajedno/Birlikte Alternative und Grüne Ge- werkschafterInnen/UG", and Bundesminister für Wirtschaft und Arbeit and Others, EU:C:2003:260. (Wählergruppe Gemeinsam)

Yhdistetyt asiat C-317/01 ja C-369/01 Eran Abatay and Others and Nadi Sahin v Bundesanstalt für Arbeit, EU:C:2003:572. (Abatay ym.)

Yhdistetyt asiat C-482/01 ja C-493/01, Georgios Orfanopoulos and Others and Raffaele Oli- veri v Land Baden-Württemberg, EU:C:2004:262. (Orfanopoulos ja Oliveri)

Asia C-467/02, Inan Cetinkaya v Land Baden-Württemberg, EU:C:2004:708. (Cetinkaya) Asia C-230/03, Mehmet Sedef v Freie und Hansestadt Hamburg, EU:C:2006:5. (Sedef)

Asia C-383/03, Ergül Dogan v Sicherheitsdirektion für das Bundesland Vorarlberg, EU:C:2005:436. (E. Dogan)

Asia C-4/05, Hasan Güzeli v Oberbürgermeister der Stadt Aachen, EU:C:2006:670. (Güzeli) Asia C-16/05, The Queen, Veli Tum and Mehmet Dari v Secretary of State for the Home De-

partment, EU:C:2007:530. (Tum ja Dari)

Asia C-242/06, Minister voor Vreemdelingenzaken en Integratie v T. Sahin, EU:C:2009:554 (T.

Sahin).

Asia C-294/06, The Queen ex parte Ezgi Payir, Burhan Akyuz and Birol Ozturk v Secretary of State for the Home Department, EU:C:2008:36. (Payir ym.)

Asia C-349/06, Murat Polat v Stadt Rüsselsheim, EU:C:2007:581. (Polat)

(15)

Asia C-92/07, European Commission v Kingdom of the Netherlands, EU:C:2010:228. (Komis- sio v. Alankomaat)

Asia C-337/07, Ibrahim Altun v Stadt Böblingen, EU:C:2008:744. (Altun)

Asia C-371/08, Nural Ziebell v Land Baden-Württemberg, EU:C:2011:809. (Ziebell) Asia C-462/08, Ümit Bekleyen v Land Berlin, EU:C:2010:30. (Bekleyen)

Asia C-14/09, Hava Genc v Land Berlin, EU:C:2010:57. (H. Genc)

Asia C-145/09, Land Baden-Württemberg v Panagiotis Tsakouridis, EU:C:2010:708.

(Tsakouridis)

Yhdistetyt asiat C-300–301/09, Staatssecretaris van Justitie v F. Toprak and I. Oguz, EU:C:2010:756. (Toprak ja Oguz)

Asia C-348/09, P.I. v Oberbürgermeisterin der Stadt Remscheid Reference for a preliminary ruling from the Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen, EU:C:2012:300. (I.)

Asia C-256/11, Murat Dereci and Others v Bundesministerium für Inneres, EU:C:2011:734.

(Dereci)

Asia C-187/10, Baris Unal v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:2011:623. (Unal) Asia C-225/12, C. Demir v Staatssecretaris van Justitie, EU:C:2013:725. (Demir)

Asia C-138/13, Naime Dogan v Bundesrepublik Deutschland, EU:C:2014:2066. (N. Dogan) Asia C-554/13, Z. Zh. v Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie and Staatssecretaris van

Veiligheid en Justitie v I. O., EU:C:2015:377. (Zh ja O)

Asia C-561/14, Caner Genc v Integrationsministeriet, EU:C:2016:247. (C. Genc) Asia C-652/15, Furkan Tekdemir v Kreis Bergstraße, EU:C:2017:239. (Tekdemir)

Asia C-636/16, Wilber López Pastuzano v. Delegación del Gobierno en Navarra, EU:C:2017:949. (Pastuzano)

Asia C-70/18, A and others v Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid, EU:C:2019:823.

(A ym.)

Asia C-194/20, BY and Others v. Stadt Duisburg, EU:C:2021:436. (BY ym.) Asia C-379/20, B v. Udlændingenævnet, EU:C:2021:660. (B)

Asia C-279/21, X v. Udlændingenævnet, Tanskan 28.4.2021 esittämä ennakkoratkaisupyyntö.

(16)

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset

Julkisasiamies M. Darmonin ratkaisuehdotus asiassa C-237/91, Kazim Kus v Landeshauptstadt Wiesbaden, EU:C:1992:527, annettu 10.11.1992.

Julkisasiamies Yves Botin ratkaisuehdotus asiassa C-371/08, Nural Ziebell v Land Baden-Würt- temberg, EU:C:2011:809, annettu 14.4.2011.

Korkein hallinto-oikeus KHO 2006:82

KHO 2006:83 KHO 2007:47 KHO 2007:48 KHO 2008:90 KHO 2015:28 KHO 2015:113

KHO 5.1.2016 t. 9 (LRS) KHO 2016:12

KHO 2016:75 KHO 2016:170 KHO 2016:199 KHO 2017:121 KHO 2018:109

KHO 11.10.2018 t. 4629 (LRS) KHO 2020:170

Hallinto-oikeudet

Helsingin HaO 3.10.2000 t. 00/1334/7

(17)

LYHENNELUETTELO

art. artikla

CEE la Communauté économique européenne (ks. ETY)

COM Commission proposal (komission ehdotus)

EASO European Asylum Support Office (Euroopan turvapaikka-

asioiden tukivirasto)

EHTY Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

EIOS yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus, SopS 18–

19/1990)

EIT Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

ETA Euroopan talousalue

ETY Euroopan talousyhteisö

EU Euroopan unioni

EUT Euroopan unionin tuomioistuin

EUVL Euroopan unionin virallinen lehti (1.2.2003 jälkeen)

EY Euroopan yhteisö

EYVL Euroopan yhteisöjen virallinen lehti (ennen 1.2.2003)

HaO hallinto-oikeus

HaVM hallintolakivaliokunnan mietintö

HE hallituksen esitys

HL hallintolaki 434/2003

JO Journal officiel des Communautés européennes (Euroo- pan yhteisöjen virallinen lehti)

KHO korkein hallinto-oikeus

KP-sopimus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kan- sainvälinen yleissopimus ja siihen liittyvä valinnainen pöytäkirja yksilövalituksista SopS 7–8/1976

LRS lyhyt ratkaisuseloste (KHO:n 30.9.2002 jälkeen julkai- sema muu kuin vuosikirjapäätös)

Migri Maahanmuuttovirasto

(18)

OJ Official Journal of the European Communities (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti)

Paluudirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsen- valtioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja me- nettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi, EUVL, N:o L 348, 24.12.2008, s. 98—107

PeVL perustuslakivaliokunnan lausunto

PeVM perustuslakivaliokunnan mietintö

Pitkään oleskelleita koskeva Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä direktiivi marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien mai-

den kansalaisten asemasta, EUVL, N:o L 16, 23.1.2004, s. 44—53

PL Suomen perustuslaki 731/1999

Schengen rajasäännöstö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöi- den liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännös- töstä (Schengen rajasäännöstö) (kodifikaatio), EUVL, N:o L 77, 23.3.2016, s. 1–62

SEU Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu

toisinto, EUVL, N:o C 202, 7.6.2016, s. 13

SEUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konso-

lidoitu toisinto, EUVL, N:o C 202, 7.6.2016, s. 47

SopS Suomen säädöskokoelman sopimussarja

SWD Commission staff and joint staff working document

(komission yksiköiden valmisteluasiakirja)

t. taltio

UlkL ulkomaalaislaki 301/2004

(19)

Vapaan liikkuvuuden direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroo- pan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta, EYVL N:o L 158, 30.4.2004, s. 77–123

Viisumisäännöstö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö), EUVL, N:o L 243, 15.9.2009, s. 1–58.

vp valtiopäivät

WHO World Health Organization, Maailman terveysjärjestö

YK Yhdistyneet kansakunnat, United Nations

Yleisen järjestyksen ja Neuvoston direktiivi 64/221/ETY, annettu 25 päivänä turvallisuuden direktiivi helmikuuta 1964, ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua

koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta

(20)

TAULUKOT

Taulukko 1. Ulkomaalaisen karkottaminen eri perusteilla.

(21)

1 JOHDANTO

1.1 Aihepiiri ja aikaisemmat tutkimukset

Euroopan talousyhteisön ja Turkin kumppanuus alkoi vähin äänin. Vuonna 1963 solmittiin assosiaatiosopimus, jota täydennettiin maahanmuuttoon liittyvillä määräyksillä 1970- ja 80- luvuilla. Ensimmäisen kahden vuosikymmenen ajan maahanmuuttoviranomaiset ja tuomioistui- met pitivät määräyksiä lähinnä poliittisina kannanottoina sitovien oikeusääntöjen sijaan. Mikäli sopimuksen määräykset muistettiin ottaa huomioon, sovellettiin niitä vähintäänkin minimaali- sesti. Vuoden 1995 tienoilla alkoi kuitenkin tapahtua.¹ Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) omaksui aktiivisen asenteen tulkitsemalla määräyksiä laajasti vahvistaen samalla Turkin kansalaisten oikeudellista asemaa jäsenvaltioissa merkittävästi.² EUT tulkitsi määräyksiä analogisesti EU-kansalaisten oikeuksien kanssa jopa sellaisessa mittakaavassa, että se herätti kysymään, antoiko sopimus turkkilaisille työntekijöille EU-kansalaisia paremmat oikeudet. Tämän väitteen EUT kuitenkin torjui.³ Vuonna 2011 tämä analogiatie tuli päähänsä Ziebell-tapaukseen annetun ratkaisun myötä.⁴

Tässä tutkielmassa käsittelen Euroopan unionin ja Turkin välistä assosiaatiosopimusta ja sen nojalla annettuja pöytäkirjoja ja päätöksiä. Aihe on relevantti, koska Turkin kansalaisia on Suo- messa verrattain paljon ja heidän oikeusasemaansa liittyy epävarmuutta. Assosiaatiosopimus on huonosti tunnettu sekä viranomaisten että Turkin kansalaisten keskuudessa. Assosiaatiosopimus mainitaan useissa ulkomaalaisoikeutta koskevissa teoksissa, mutta siitä ei ole syvällisemmin kirjoitettu eikä sitä ole tutkittu Suomessa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut niukasti päätöksiä, jotka ohjaisivat viranomaisia assosiaatiosopimuksen soveltamisessa. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin vajaa vuosi sitten antamassaan ratkaisussa 2020:170 katsonut, että asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi ja uudessa käsittelyssä oli otettava huomioon

”Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän

1 Assosiaatiosopimuksen historiasta ks. Groenendijk 2019, s. 202–204 ja 215–216.

2 Eisele 2014, s. 228.

3 Martin 2012, s. 90–91; van der Mei 2009, s. 374–377. Ks. myös asia C-462/08, Bekleyen, EU:C:2010:30, kohdat 33–44.

4 Asia C-371/08, Ziebell, EU:C:2011:809. Ks. Groenendijk 2014, s. 323–324; Hamenstädt 2013, s. 239–240.

(22)

assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräykset ja niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä niiden soveltamismahdollisuudet muutoksenhakijaan”.

Turkin kansalaiset ovat kolmanneksitoista suurin ulkomaalaisten ryhmä Suomessa. Vuonna 2020 Turkin kansalaisia oli tilastokeskuksen mukaan maassamme yhteensä 5 679.⁵ Maahan- muuttoviraston tilastoissa Turkin kansalaiset ovat kahdeksanneksi suurin ryhmä karkotuspää- tösten lukumäärän mukaan laskettuna. Maahanmuuttovirasto (Migri) ratkaisi vuonna 2020 yhteensä 216 Turkin kansalaista koskevaa maasta poistamisasiaa, joista 83 koski maasta karkottamista. Yhteensä 83:ssa Turkin kansalaista koskevassa karkotusasiassa 50:ssä tehtiin päätös karkottaa henkilö maasta. Lopuissa tapauksissa tehtiin ei karkoteta -päätös tai asian käsittely raukesi.⁶

Euroopan talousyhteisö solmi assosiaatiosopimuksen Turkin kanssa vuonna 1963.⁷ Assosiaa- tiosopimuksen lisäksi merkityksellisiä ovat sen perusteella annetut assosiaatiosopimuksen lisä- pöytäkirja (jäljempänä lisäpöytäkirja) ja assosiaationeuvoston päätös 1/80 (jäljempänä assosiaationeuvoston päätös). Assosiaatiosopimus takaa Turkin kansalaisille muita kolmannen maan kansalaisia vahvemman aseman Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja niihin rinnastettavissa maissa.⁸ Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan unionin ja kolmannen maan välisessä sopimuksessa oleva määräys on välittömästi sovellettavissa, kun se sisältää selkeän ja täsmällisen velvoitteen ja, kun otetaan huomioon sopimuksen sanamuoto, luonne ja tavoitteet.⁹ Vaikka Euroopan unionin tuomioistuin totesikin vuonna 1987 Demirel-tapauksessa, että assosiaatio- sopimuksen sisältämät määräykset eivät olleet sanamuodoltaan riittävän täsmällisiä ja ehdotto- mia vapaan liikkuvuuden osalta¹⁰, on EUT kuitenkin myöhemmin todennut, että useilla

5 Tilastokeskus, kohta Ulkomaan kansalaiset.

6 Maahanmuuttovirasto, kohta Tilastot, 2020, päätökset, maasta poistaminen, karkottaminen.

7 Sopimuksesta käytetään nykyisin myös nimeä EU:n ja Turkin välinen assosiaatiosopimus vaikkakin sopimuksen virallisessa nimessä viitataan Euroopan talousyhteisöön (ETY). Komission asiakirjoista käy ilmi, että esimerkiksi assosiaationeuvosto käyttää nykyisin itsestään nimeä ”EU-Turkey Association Council”. Ks. COM (2012) 152, final, s. 7. Käytän tässä tutkielmassa sopimuksesta nimeä assosiaatiosopimus.

8 Assosiaatiosopimuksesta laajemmin ks. Takács 2012, s. 82–88; Boeles ym. 2014, s. 101–126.

9 Asia C-12/86, Demirel, EU:C:1987:400, kohta 14. Ks. Cheyne 2000, s. 28–29.

10 Asia C-12/86, Demirel, kohdat 23–25. EUT tulkitsi assosiaatiosopimuksen 12 artiklaa (lähtökohtana työnteki- jöiden vapaa liikkuvuus) ja lisäpöytäkirjan 36 artiklaa (vapaan liikkuvuuden asteittainen toteuttaminen) yhdessä assosiaatiosopimuksen 7 artiklan (yleinen velvoite sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi) kanssa ja katsoi, että ne olivat sisällöltään ohjelmanluontoisia, eivätkä ne tämän vuoksi olleet välittömästi sovellettavia jäsenvaltioiden sisäisessä oikeusjärjestyksessä.

(23)

assosiaationeuvoston päätöksen artikloilla on välitön oikeusvaikutus Euroopan unionin jäsen- valtioissa.¹¹ Turkin kansalainen voi näin ollen vedota suoraan tiettyihin assosiaationeuvoston päätöksen määräyksissä myönnettyihin oikeuksiin. Julkisasiamies M. Darmon totesi vuonna 1992 seuraavasti: ”Turkkilaisia työntekijöitä ei voida rinnastaa yhteisön kansalaisiin – – [m]utta turkkilaiset työntekijät eivät enää ole muiden kolmansien maiden kansalaisten tilanteessa.”¹² Suomen osalta assosiaatiosopimus tuli velvoittavaksi Suomen liityttyä Euroopan talousalueen jäseneksi 1.1.1994. Tuolloin oli voimassa vanha ulkomaalaislaki (378/1991), joka oli 1.3.1991 kumonnut Suomen ensimmäisen ulkomaalaislain (400/1983). Euroopan talousalueeseen liitty- misen kanssa samanaikaisesti voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (640/1993) esitöissä ei mainita Turkin kansalaisia tai assosiaatiosopimusta.¹³ Kumpaakaan näistä ei ole mainittu 1.1.1994 jälkeen tehdyissä kahdessakymmenessä vanhan ulkomaalaislain muutoksessa. Myös- kään ulkomaalaisasetuksissa (449/1991 ja 142/1994) ei ole mainintaa assosiaatiosopimuksesta.¹⁴ Olisiko vanha ulkomaalaislaki ilman muutoksia täyttänyt suoraan assosiaatiosopimuksen perusteella annetut määräykset? Janne Aerin näkemyksen mukaan Turkin kansalaisten eri- tyisasemaa ei ollut huomioitu vanhassa ulkomaalaislaissa, eikä sen nojalla annetuissa määräyk- sissä. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin otettava huomioon assosiaationeuvoston pää- töksen välitön vaikutus, vaikka kansallinen lainsäädäntö ja viranomaismääräykset eivät sisäl- täisikään vastaavia säännöksiä.¹⁵

Sisäasiainministeriön poliisiosaston 4.5.1999 antamassa määräyksessä Päätöksenteko käännyt- tämistä ja maasta karkottamista koskevassa asiassa mainitaan Turkin kansalaiset ja assosiaa- tiosopimus. Määräyksessä on lyhyet tiivistelmät Demirel- ja Sevince-tapauksista sekä viittaus assosiaationeuvoston päätöksen 6 (1) artiklan 3 luetelmakohtaan.¹⁶ Vaikka EUT oli vuoteen 1999 mennessä antanut useampia muitakin (yhteensä kahdeksan) assosiaationeuvoston

11 Asia C-192/89, Sevince, EU:C:1990:322, kohta 24. Oikeusvaikutusta ei myöskään estä se, että assosiaationeuvoston päätöstä ei ole julkaistu. Ibid. Ks. Cheyne 2000, s. 30–31.

12 Julkisasiamies Darmonin ratkaisuehdotus asiassa C-237/91, Kus, EU:C:1992:527, ratkaisuehdotus annettu 10.11.1992, kohdat 64–65.

13 HE 275/1992 vp.

14 Viimeisin voimassa oleva ulkomaalaisasetus 142/1994 kumottiin uudella ulkomaalaislailla 1.5.2004 alkaen.

15 Aer 2001, s. 887.

16 Sisäasiainministeriö 1999, s. 25–26.

(24)

päätöksen tulkintaa koskevaa ratkaisua, ei näitä kuitenkaan ole mainittu. Määräyksessä ei myös- kään anneta mitään konkreettisia soveltamisohjeita.

Uusi ulkomaalaislaki (301/2004, UlkL) tuli voimaan 1.5.2004. Ulkomaalaislain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää hallittua maahanmuuttoa, ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. Lain esitöissä todetaan, että vaikkakin lain valmistelussa on pyritty laatimaan säännökset niin, että ne eivät ole ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden¹⁷ kanssa, ei tämä kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö yksittäistapauksessa voi tulla eteen tilanne, jossa on tarvetta turvautua suoraan kansainvälisten tai unionin normien soveltamiseen. Assosiaatiosopi- mukset on mainittu lain esitöissä unionin kansalaisen oleskeluoikeutta käsittelevässä kappa- leessa seuraavasti: ”Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta määrätään myös eräissä muissa EY:n tekemissä sopimuksissa, joiden mukaisesti liikkumisvapaus ulottuu sopimuksessa määrätyssä laajuudessa myös muihin henkilöihin kuin jäsenvaltioiden kansalaisiin. Näitä ovat erityisesti assosiaatiosopimukset – –. Näiden sopimusten määräykset ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen määräyksiä suppeampia.” Luvussa, jossa käsitellään lain riippuvuutta kansainväli- sistä sopimuksista ja velvollisuuksista, assosiaatiosopimuksia ei ole mainittu.¹⁸ Olli Soraisen näkemyksen mukaan uusi ulkomaalaislaki takaa Turkin kansalaiselle assosiaatiosopimuksen määräyksiä paremman aseman normaalimenettelyssä. On kuitenkin olemassa tiettyjä suhteelli- sen harvinaisia tilanteita, joissa Turkin kansalaisten erityisasema tulee huomioida lupaharkin- nassa.¹⁹

Ulkomaalaisoikeuteen liittyvää tutkimusta tehdään Suomessa yhä enenevässä määrin. Eeva Nykäsen mukaan tarve ulkomaalaisoikeudelliselle tutkimukselle on koko ajan lisääntynyt muut- toliikkeen volyymien kasvaessa ja maahanmuuttoon liittyvien oikeudellisten kysymysten mo- nimutkaistuttua.²⁰ Nykänen on julkaissut pääosin kansainväliseen suojeluun liittyvää tutkimus-

17 Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty kansainvälisiä velvoitteita. Tapio Kuosman mukaan nämä voidaan määritellä muiden oikeuslähteiden avulla ja näiden voidaan katsoa olevan voimassa olevia valtiosopimusten määräyksiä, jotka on valtiosäännön mukaisesti saatettu voimaan. Ks. Kuosma 2002a, s. 414–416.

18 HE 28/2003vp, s. 45/I, 109–110/I ja 114/I.

19 Sorainen 2014, s. 106–107. On kuitenkin huomattava, että Sorainen ei kirjassaan Ulkomaalainen työntekijä. Rek- rytointi, maahantulo ja työnteko ole analysoinut uutta ulkomaalaislakia maasta poistamisen näkökulmasta.

20 Nykänen 2013, s. 114.

(25)

aineistoa.²¹ Vuonna 2018 on julkaistu Ulkomaalaisoikeus -niminen teos, jonka ovat toimittaneet Heikki Kallio, Toomas Kotkas ja Jaana Palander ja vuonna 2016 Janne Aerin teos Ulkomaa- laisoikeuden perusteet. Molemmissa teoksissa mainitaan Turkin kansalaisiin vaikuttava assosi- aatiosopimus ja assosiaationeuvoston päätökset.²² Palanderin näkemyksen mukaan ”Turkin kansalaiset saattavat tietyissä tapauksissa nauttia EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden kaltai- sista oikeuksista.”²³ Aerin näkemyksen mukaan ”Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeus- käytännön mukaan Turkin kansalainen, jota mainittu päätös koskee, voidaan karkottaa unionin jäsenmaasta samoin edellytyksin kuin unionin kansalainen. Assosiaationeuvoston päätöksen mukainen oikeusasema on sellaisella Turkin kansalaisella, joka on laillisesti Suomen työmark- kinoilla, ja tämän perheenjäsenillä. Ellei henkilö ole taloudellisesti aktiivinen, hän ei saa Suo- messa assosiaationeuvoston mainitun päätöksen 14 artiklan mukaista suojaa ja hänen karkotta- mistaan koskevat samat edellytykset kuin muitakin kolmannen maan kansalaisia”²⁴ Aer viittaa EUT:n ratkaisuihin Nazli- ja Ziebell-tapauksissa²⁵ sekä Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuun HAO 3.10.2000 t. 00/1334/7 ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 5.1.2016 t. 9 (LRS). Ziebell-tapauksessa EUT toteaa kuitenkin, että Turkin kansalaisten suoja karkottamista vastaan ei ole soveltamisalaltaan sama kuin unionin kansalaisille annettu suoja.²⁶ KHO viittaa myös Ziebell-tapaukseen ratkaisussaan 5.1.2016 t. 9 (LRS) ja toteaa, että ”Siten Turkin kansalaisella ei ole edes silloin, kun hän kuuluu assosiaationeuvoston päätöksen 1/80 soveltamisalaan, samaa suojaa karkottamista vastaan kuin unionin kansalaisella.”

Aerin vuonna 2001 kirjoittamassa artikkelissa Maassa oleskelu ja maasta poistaminen EY- oikeuden valossa, assosiaatiosopimusta ja sen sisältöä on käsitelty hieman laajemmin. Kirjoi- tuksessa on käyty läpi useita EUT:n ratkaisuja ja niiden sisältöä. Anna-Maija Juvonen on julkaissut vuonna 2012 teoksen Maahanmuuton juridiikkaa, jota kirjoittaja kuvaa käytännön käsi- kirjaksi.²⁷ Teoksessa ei ole mainittu assosiaatiosopimusta. Tapio Kuosma on julkaissut useita

21 Kansainväliseen suojeluun liittyy esimerkiksi Eeva Nykäsen väitöskirja vuodelta 2011 Fragmented state power and forced migration: study on non-state actors in refugee law.

22 Palander 2018b, s. 22; Palander 2018a, s. 366 ja 387–388; Aer 2016, s. 310.

23 Palander 2018a, s. 366.

24 Aer 2016, s. 310.

25 Asia C-340/97, Nazli, EU:C:2000:77 ja asia C-371/08, Ziebell.

26 Mt., kohta 86.

27 Juvonen 2012, s. IX.

(26)

hieman vanhempia teoksia, joista monet ovat liittyneet uudistettuun ulkomaalaislainsäädäntöön.

Kuosman näkemyksen mukaan ”– – Suomella ei liene toimivaltaa karkottaa maasta Turkin kansalaista, jolle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, ellei karkottamiseen ole yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen tai kansanterveyteen perustuvaa painavaa syytä.”²⁸

Karkottamiseen liittyviä opinnäytetöitä on tehty Suomessa jonkin verran. Suurin osa näistä on keskittynyt erilaisiin karkottamisperusteisiin ja vain muutama työ on käsitellyt karkotuksen koh- distumista erilaisiin henkilöryhmiin. Johanna Kuikka on tehnyt vuonna 2020 Itä-Suomen yliopistossa pro gradu -tutkielman Kolmannen maan kansalaisen rikosperusteinen maasta karkot- taminen – tarkoitus, teoria ja käytäntö vuosina 2012–2019. Kuikka mainitsee assosiaatiosopi- muksen referoidessaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua vuodelta 2016 (KHO 5.1.2016 t. 9).²⁹ Krista-Marilla Foudila on tehnyt vuonna 2018 Vaasan yliopistossa pro gradu -tutkielman Kolmannen maan kansalaisen karkottaminen Suomesta rikoksen nojalla: Kansainvälisen suo- jeluaseman saaneet ulkomaalaiset. Sanna Kuusela on tehnyt vuonna 2008 Tampereen yliopis- tossa pro gradu -tutkielman EU-kansalaisen vapaan liikkuvuuden rajoittaminen. Vanhempi opinnäytetyö on Matti Pellonpään Helsingin yliopistossa tekemä väitöskirja vuodelta 1984 nimeltään Expulsion in International Law: A Study in International Aliens Law and Human Rights with Special Reference to Finland.

1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset

Tämän pro gradu tutkielman tavoitteena on tutkia turkkilaisen työntekijän karkottamisperusteita ja Euroopan unionin ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja etenkin assosiaationeuvoston päätöksen 1/80 vaikutusta näihin. Ensimmäinen tutkimuskysymys kuuluu: Millä perusteilla turkkilainen työntekijä voidaan karkottaa ja mikä vaikutus assosiaatiosopimuksen nojalla an- netulla assosiaationeuvoston päätöksellä 1/80 on karkotusasiassa? Tähän kysymykseen vastaa- minen edellyttää ensin vastausten löytämistä seuraaviin alakysymyksiin:

1) Mikä on assosiaationeuvoston päätöksen 1/80 sisältö?

28 Kuosma 2002b, s. 891. Kuosma johtaa tämän siitä, että pysyvän oleskeluluvan saanut ei tarvitse työlupaa. Tähän lausuntoon on suhtauduttava varauksella, ainakin se on annettu aikana, jolloin oleskelulupa ja työlupa olivat erilli- siä lupatyyppejä.

29 Kuikka 2020, s. 61.

(27)

2) Mitkä perus- ja ihmisoikeudet on otettava huomioon karkotusasioissa?

3) Mitä karkottamisesta ja sen eri perusteista säädetään?

Yleisesti ottaen kolmansien maiden kansalaisilla on heikoin suoja karkotusta vastaan, kun taas EU+-kansalaisten³⁰ ja etenkin pohjoismaiden kansalaisten suoja on vahvin. Toisena tutkimus- kysymyksenäni onkin tutkia mihin Turkin kansalaiset sijoittuvat tällä asteikolla: Rinnastuuko turkkilaisen työntekijän suoja karkottamista vastaan EU+-kansalaisten vahvaan suojaan vai, onko se lähempänä kolmansien maiden kansalaisten suojaa?

Käsittelen tutkielmassani ainoastaan Turkin kansalaisia työntekijöinä. Assosiaationeuvoston päätös mahdollistaa säännönmukaisen työskentelyn aseman saavuttamisen maahantuloperus- teesta riippumatta. Näin ollen säännönmukaisen työskentelyn aseman saavuttaneissa voi olla perheenyhdistämisen kautta, opiskelijoina tai turvapaikanhakijoina maahan saapuneita henki- löitä.³¹ Rajaan pois kaksoiskansalaisuuden omaavat Turkin kansalaiset ja kansainvälistä suoje- lua saaneet henkilöt. Koska käsittelen turkkilaisia työntekijöinä rajautuvat itsenäiset elinkeinon- harjoittajat ja palveluntarjoajat automaattisesti pois. Rajaan pois myös perheenyhdistämisen kautta maahan saapuneet, mikäli nämä eivät ole samalla myös työntekijöitä.

Termi maasta poistaminen sisältää (maahan) pääsyn epäämisen, käännyttämisen ja karkottami- sen (UlkL 142 §, 1214/2013 ja 143 §, 565/2019). Pääsyn epääminen ja käännyttäminen tarkoit- tavat ulkorajalla tapahtuvaa maahantulon estämistä, jonka lisäksi käännyttää voidaan myös ilman oleskelulupaa maahan saapunut henkilö, jolle ei ole myönnetty oleskelulupaa, oleskelu- lupakorttia tai, jonka oleskeluoikeutta ei ole rekisteröity (UlkL 142 §). Karkottaminen koskee henkilöä, joka oleskelee Suomen viranomaisen myöntämällä oleskeluluvalla, jonka oleskelu on rekisteröity tai, joka edelleen oleskelee maassa sen jälkeen, kun hänenoleskelulupansa, rekiste- röity oleskelunsa tai oleskelukorttinsa ei ole enää voimassa (UlkL 143 §). Käsittelen tutkielmassani assosiaationeuvoston päätöksen 6 (1) artiklan 1–3 luetelmakohtien mukaisen säännönmu- kaisen työskentelyn aseman saavuttaneita Turkin kansalaisia eli henkilöitä, jotka ovat

30 EU+-kansalaisen käsitteen alkuperästä tämän tutkielman kohdassa 1.4, sivun 10 alaviitteessä.

31 Asia C-237/91, Kus, kohta 22. Kus oli saapunut maahan avioliiton perusteella. Asia C-294/06, Payir ym., EU:C:2008:36, kohta 49. Payir oli saapunut maahan au pairina ja Akyuz ja Ozturk opiskelijoina. Asia C-16/05, Tum ja Dari, EU:C:2007:530, kohdat 67–69. Tum ja Dari olivat saapuneet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tur- vapaikanhakijoina. EUT:n tulkinnan mukaan maahantuloperusteella ei ollut merkitystä assosiaatiosopimuksen perusteella muodostunutta oikeusasemaa arvioitaessa.

(28)

oleskelleet ja työskennelleet maassa laillisesti vähintään yhden vuoden. Tämä rajaa automaattisesti pois maasta poistamisperusteista maahanpääsyn epäämisen ja käännyttämisen.

1.3 Tutkimusmetodi, lähdeaineisto ja tutkielman rakenne

Tutkimusmetodini on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Lainopin tehtävänä on tulkita ja systematisoida oikeusnormeja.³² Lainoppi on tulkintatiedettä, jonka tiedonintressinä on tuottaa perusteltuja tulkinta-, punninta- ja systematisointikannanottoja, jotka koskevat voimassa olevaa oikeutta.³³ Lainoppi pyrkii ensinnäkin selvittämään voimassa olevan oikeuden sisällön kyseessä olevassa oikeusongelmassa ja näin antamaan vastauksen siihen, kuinka lainkäyttötilanteessa tulisi voimassa olevan oikeuden mukaan toimia.³⁴ Tässä tutkielmassa tarkoituksenani on selvit- tää maasta karkottamiseen liittyvien oikeusnormistojen sisältö. Käytän tähän ensisijaisesti sekä kansallisen oikeuden ulkopuolisia että kansallisen oikeuden normistoja.³⁵ Käyttämiini kansallisen oikeuden ulkopuolisiin normistoihin kuuluvat EU:n perussopimukset, asetukset ja direktiivit sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) prejudi- kaattiratkaisut ja myös tärkein lähteeni assosiaatiosopimus ja sen nojalla annetut päätökset ja pöytäkirjat. Käyttämiini kansallisen oikeuden normistoihin kuuluvat Suomen perustuslaki (731/1999, PL) ja ulkomaalaislaki sekä heikosti velvoittavat oikeuslähteet: lain esityöt sekä korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntö³⁶. Tämän lisäksi olen toissijaisesti käyttänyt lähdeaineistona myös kansainvälistä ja kansallista oikeuskirjallisuutta.

32 Aarnio 1989, s. 48.

33 Kolehmainen 2016, s. 107 ja 114.

34 Husa – Mutanen – Pohjolainen 2010, s. 20.

35 Aulis Aarnio jakaa oikeuslähteet niiden velvoittavuuden perusteella seuraavasti: vahvasti velvoittavat (kansallisen oikeuden ulkopuoliset ja kansallisen oikeuden normistot), heikosti velvoittavat, sallitut ja kielletyt oikeusläh- teet. Ks. Aarnio 2006, s. 292–293. Aarnion mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 18–19/1990, EIOS) ja perustuslain sääntelyn myötä perus- ja ihmisoikeuksista on tullut eräänlaisia ”supernormeja”. Mts., s. 310–311.

Kimmo Nuotio katsoo lain rinnalle kohonneiden, laista poikkeavan sisältöisten, supernormistojen haastavan laki- positivistisen oikeuslähdeopin, jossa näille olisi tehtävä tilaa. Ks. Nuotio 2005, s. 132.

36 Koska sanahaun (Turkin kansalainen tai assosiaatiosopimus) kustannukset oikeusrekisterikeskuksen tiedonhal- lintapalvelussa olisivat olleet tuhannen euron luokkaa, olen hakenut korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden hallinto-oikeuksien päätöksiä Edilexistä, Finlexistä, Suomen Laki -hakupalvelusta sekä KHO:n omilta Internet-si- vuilta. Haut olen tehnyt hakusanoilla ”turkin”, ”karkot*” ja ”assosiaatio*”. Osa ratkaisuista on saatavilla Inter- netistä kokonaisuudessaan, mutta olen myös tilannut korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja Helsingin hallinto- oikeudesta kopioita sellaisista päätöksistä, joista Internetissä on saatavilla ainoastaan tiivistelmä. Internetistä löytyy 15 Turkin kansalaista koskevaa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua vuosilta 2011–2021. Kuudessa näistä ratkaisuista ei ole mainittu assosiaatiosopimusta tai assosiaationeuvoston päätöstä. Hallinto-oikeuksien ratkaisuja löytyy kaksi kappaletta, joissa molemmissa on mainittu assosiaatiosopimus.

(29)

Lainopin toisena tehtävänä on jäsentää eli systematisoida voimassa olevaa oikeutta. Systemati- sointi auttaa luomaan kokonaiskuvan oikeudellisista järjestelyistä ja niiden keskinäisistä suh- teista.³⁷ Seppo Sajaman mukaan systematisointi on hajanaisen informaation pakkaamista niin, että se on selkeää ja helposti käsiteltävissä. ”[L]ainopillista tutkimusta tekevä oikeustieteilijä kaivaa esille hajanaisista oikeuslähteistä tutkimansa oikeuden alaa ohjaavat oikeusperiaatteet ja järjestää ne johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.”³⁸ Tässä tutkielmassa pyrin jäsentämään haja- naista Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä hallituksi kokonaisuudeksi ja etsi- mään annetuista ratkaisuista yhtäläisyyksiä ja toisaalta eroavaisuuksia, yhtenäistä ratkaisulinjaa.

Pyrin vertailemaan erilaisia karkottamisperusteita keskenään kolmansien maiden kansalaisten, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä sekä Turkin kansalaisten välillä ja tulkitsemaan ja punnitsemaan eri perusteista annettuja oikeusohjeita.

Tutkielman toisessa pääluvussa tarkastelen assosiaatiosopimusta, sen historiaa ja tarkoitusta.

Käsittelen myös assosiaatiosopimuksen perusteella annettua lisäpöytäkirjaa ja assosiaationeuvoston päätöksiä. Käyn läpi tärkeimmän lähteeni, assosiaationeuvoston päätöksen, sisältöä muutaman artiklan verran ja keskityn syvemmin työntekijöitä koskevaan artiklaan 6. Käyn läpi Turkin kansalaiselle säännönmukaisen työskentelyn kautta muodostuvaa asemaa ja sen muo- dostumiseen liittyviä edellytyksiä Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintojen kautta.

Kolmannessa pääluvussa käsittelen ulkomaalaisen maassa oleskeluun ja maasta poistamiseen vaikuttavia perus- ja ihmisoikeuksia sekä mitä niistä on säädetty Suomen perustuslaissa ja Suo- mea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa. Käyn läpi tärkeimpiä oikeuksia ja kieltoja, joita tulee punnita ja arvioida karkotusasioissa sekä perusoikeuksien rajoittamisperusteita yleisesti. Neljännessä pääluvussa tarkastelen ensin karkottamista koskevia oikeuslähteitä Euroopan unionin oikeudessa ja kansallisessa oikeudessa. Tämän jälkeen tarkastelen karkottamista koskevan oikeussääntelyn sisältöä erikseen kolmansien maiden kansalaisten, EU+-kansalaisten ja Turkin kansalaisten kohdalla.

37 Husa – Mutanen – Pohjolainen 2010, s. 20.

38 Sajama 2016, s. 40–41.

(30)

Viidennessä pääluvussa käyn yksitellen läpi erilaiset karkottamisperusteet. Vertailen jokaisen perusteen kohdalla kolmansien maiden kansalaisten, EU+-kansalaisten ja Turkin kansalaisten karkottamissuojaa. Esitän havainnollistavia esimerkkejä oikeuskäytännöstä sekä tilastotietoa eri karkottamisperusteista. Viidennen luvun lopuksi esittelen tekemäni kaavion kolmansien maiden kansalaisten, EU+-kansalaisten ja Turkin kansalaisten karkottamisesta erilaisilla perusteilla.

Kuudennessa ja viimeisessä pääluvussa esitän tutkielmani tuloksia ja tekemiäni johtopäätöksiä turkkilaisen työntekijän karkottamisesta.

1.4 Tutkielmassa käytettävät käsitteet

Käytän tutkielmassani ulkomaalaislain 3 §:n mukaisia käsitteitä. Ulkomaalaisella tarkoitan hen- kilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Unionin kansalaisella tai EU+-kansalaisella tarkoitan Euroopan unionin jäsenvaltion ja tähän rinnastettavien Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.³⁹ En käsittele pohjoismaiden kansalaisia erillisenä ryhmänä, vaan sisälly- tän heidät unionin kansalaisiin.⁴⁰ Kolmannen maan kansalaisella tarkoitan muun maan kansalaista kuin unionin kansalaista.

Palander jakaa ulkomaalaiset erilaisiin statusryhmiin, joille kuuluvat oikeudet poikkeavat toi- sistaan.⁴¹ Aer käyttää termejä oikeudellinen status, asema ja oikeusasema.⁴² Kyse on kuitenkin samasta asiasta hieman erilaisin termein ilmaistuna. Palanderin mukaan tällaisia statusryhmiä ovat esimerkiksi tilapäisellä tai pysyvällä luvalla oleskelevat ulkomaalaiset. Muita statuksia ovat kansalaisuuteen perustuvat, kuten esimerkiksi EU-kansalaisten tai pohjoismaiden kansalaisten erityisasemat. Muita erityisasemiin perustuvia statuksia ovat esimerkiksi opiskelijat, pakolaiset tai erityisosaajat.⁴³ Turkin kansalaisia voidaan pitää tällaisena erityisasemaan perustuvana sta- tusryhmänä, jolle assosiaationeuvoston päätös antaa mahdollisuuden erityiskohteluun verrattuna muihin kolmansien maiden kansalaisiin. Aer käyttää termiä oikeusasema kuvaamaan

39 EU+ käsitteen alkuperä on epävarma. Käsite on käytössä useissa Euroopan unionin virastoissa, kuten esimerkiksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastossa, EASO:ssa, ks. EASO Asylum Report 2021. EU+ käsitettä on käy- tetty myös Itä-Suomen yliopiston tekemässä selvityksessä, ks. Kurvinen – Muukkonen – Voutilainen 2020.

40 Pohjoismaiden kansalaisilla on tiettyjä etuja muihin unionin kansalaisiin verrattuna, kuten passivapaus (UlkL 157.1 §).

41 Palander 2018b, s. 3–5.

42 Aer 2016, s. 1, 26, 133–134 ja 310.

43 Palander 2018b, s. 3–5.

(31)

oikeutta, joka on muodostunut Turkin kansalaiselle, joka on laillisesti Suomen työmarkkinoilla ja on taloudellisesti aktiivinen.⁴⁴ Koska assosiaationeuvoston päätöksen kolme luetelmakohtaa antavat turkkilaiselle työntekijälle erilaisia oikeuksia ja erilaisia oikeusasemia, käytän tutkielmassani seuraavia termejä: 6 (1) artiklan 1 luetelmakohdan mukainen säännönmukaisen työs- kentelyn asema (yhden vuoden työskentelyn jälkeen), 6 (1) artiklan 2 luetelmakohdan mukainen säännönmukaisen työskentelyn asema (kolmen vuoden työskentelyn jälkeen) ja 6 (1) artiklan 3 luetelmakohdan mukainen säännönmukaisen työskentelyn asema (neljän vuoden työskentelyn jälkeen).

1.5 Sidonnaisuudet

Työskentelen Maahanmuuttoviraston Lupa- ja kansalaisuusyksikössä ylitarkastajana. Työnan- tajani on tietoinen siitä, että olen tekemässä opinnäytetyötäni Itä-Suomen yliopistossa ja, että työni liittyy Euroopan unionin ja Turkin väliseen assosiaatiosopimukseen. Olen avoimesti ker- tonut opiskelustani ja tutkielmani aiheesta. En kuitenkaan tee opinnäytetyötäni Maahanmuutto- viraston tilauksesta, eikä Maahanmuuttovirasto ole vaikuttanut työni aiheeseen tai sen sisältöön.

En ole hankkinut Maahanmuuttovirastolta tutkimuslupaa, koska en ole käyttänyt tutkielmassani Maahanmuuttoviraston järjestelmiä tai rekistereitä. Olen hankkinut tietoa Oikeusrekisterikes- kuksesta, kansallisarkistosta, suoraan Helsingin hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto- oikeudesta, oikeuskirjallisuudesta ja Internetistä. Maahanmuuttoviraston maastapoistamisohje on julkinen asiakirja, jonka olen tilannut työnantajaltani Maahanmuuttovirastolta yksityishen- kilönä.

Aulis Aarnion mukaan tutkija tarkastelee ratkaisuasetelmaa järjestelmän ulkopuolelta käsin.⁴⁵ Tarmo Miettisen mukaan tieteellisen työskentelyn tärkeimpinä tunnuspiirteinä ovat objektiivi- suus ja kriittisyys. Muita tieteelliselle työskentelylle asetettuja yleisiä vaatimuksia ovat huolel- lisuus, perusteellisuus ja rehellisyys. Tutkimusongelman ja -menetelmien tulee olla vapaasti tutkijan valittavissa, eikä niihin annetuilla vastauksilla saa olla tutkijalle itselleen myönteisiä tai

44 Aer 2016, s. 310. Aer tarkoittanee 6 (1) artiklan 3 luetelmakohdan mukaista oikeusasemaa (ks. tämän tutkielman sivu 16), ottaen huomioon lähdeviittaukset EUT:n tuomioihin asia C-340/97, Nazli,ja asia C-371/08, Ziebell sekä Helsingin HaO 3.10.2000 t. 00/1334/7.

45 Aarnio 1989, s. 58.

(32)

kielteisiä vaikutuksia. Kriittisyyden tulee kohdistua sekä vakiintuneisiin käsityksiin, että lähtei- den käyttöön ja tutkijan omaan työskentelyyn.⁴⁶ Tiedostan, että on olemassa riski, että työsuh- teellani Maahanmuuttovirastoon voi olla vaikutusta tutkimustuloksiin. Olen valinnut tutkielmani aiheen oman kiinnostukseni perusteella ja aihe liittyy työhöni. Tästä syystä olen kiinnittä- nyt tutkielmassani erityistä huomiota objektiivisuuteen ja kriittisyyteen. Tutkielmani lopputu- loksilla ei ole merkitystä vakituiselle työsuhteelleni Maahanmuuttovirastossa. Vaikkakaan Maa- hanmuuttovirasto ei ole tilannut työtäni tai vaikuttanut siihen, on mahdollista, että johtopäätök- sillä (olivat ne sitten mitä tahansa) on vaikutus työpaikallani. Ne saattavat selkeyttää assosiaatiosopimuksen soveltamiseen liittyvää oikeustilaa.

46 Miettinen 2004, s. 9–10.

(33)

2 EU:N JA TURKIN VÄLINEN ASSOSIAATIOSOPIMUS

2.1 Assosiaatiosopimus ja lisäpöytäkirja

Tässä luvussa käyn läpi assosiaatiosopimuksen historiaa ja tavoitteita. Mainitsen myös muut assosiaatiosopimuksen perusteella annetut päätökset ja pöytäkirjat, mutta keskityn assosiaationeuvoston päätökseen 1/80. Esitän EUT:n tulkintoja assosiaationeuvoston päätöksen artikloista ja jäsennän niistä kumpuavia oikeusohjeita hallituksi kokonaisuudeksi. Tässä pääluvussa vastaan ensimmäisen tutkimuskysymykseni ensimmäiseen alakysymykseen siitä, mikä on assosiaationeuvoston päätöksen 1/80 sisältö.

Euroopan unioni voi SEUT⁴⁷ 216 artiklan mukaan tehdä jäsenvaltioita sitovia sopimuksia yhden tai useamman kolmannen valtion kanssa. Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta SEUT 3 artiklan mukaan seuraavilla aloilla: tulliliitto, kilpailusääntöjen vahvistaminen sisämarkki- noilla, eurojäsenvaltioiden rahapolitiikka, kalastuspolitiikka ja yhteinen kauppapolitiikka.

Yksinomaisen toimivallan aloilla unioni tekee yleensä sopimukset itsenäisesti. Aloilla, joilla toimivalta on jaettu unionin ja jäsenvaltioiden kesken, tehdään sopimukset yleensä ns. sekasopi- muksina. Sekasopimus (mixed agreement) tarkoittaa sopimusta kolmannen valtion kanssa, jonka solmijaosapuolina ovat Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot yhdessä. Tällaisia sopimuksia ovat suurin osa assosiaatiosopimuksista.⁴⁸

Euroopan talousyhteisö ja Turkki allekirjoittivat 12.9.1963 assosiaatiosopimuksen, jota kutsu- taan myös Ankaran sopimukseksi.⁴⁹ Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Euroopan talous- yhteisön (nykyisen unionin) ja Turkin välisiä kaupallisia ja taloudellisia suhteita, kehittää Tur- kin taloutta sekä parantaa Turkin kansalaisten työllisyyttä ja asuinolosuhteita (2 art.). Sopimuk- sen on myös tarkoitus valmistaa Turkkia Euroopan unionin jäsenyyteen (28 art.). Niilo Jääskinen kutsuu Euroopan unionin jäsenyyteen tähtääviä assosiaatiosopimuksia eräänlaisiksi

47 Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) (konsolidoitu toisinto) (EUVL, N:o C 202, 7.6.2016, s.47).

48 Rosas – Pohjankoski 2012, s. 430–431. Ks. sekasopimuksista myös Ojanen 2001, s. 789–790; Maresceau 2010, s. 17–20.

49 Ankarassa 12.9.1963 allekirjoitettu Euroopan talousyhteisön ja Turkin välinen assosiaatiosopimus, joka on vah- vistettu 23.12.1963 tehdyllä neuvoston päätöksellä 64/732/CEE, Accord créant une association entre la Commu- nauté économique européenne et la Turquie (JO L 217, 29.12.1964, s. 3685–3697). Sopimus tuli voimaan 12.12.1964. Sopimus on julkaistu englanninkielisenä versiona 31.12.1977 (OJ L 361, 31.12.1977, s. 29–39).