EU+-kansalaiset

EU+-kansalaisten kohdalla oleskeluoikeuden rekisteröiminen on ensisijainen toimenpide ja täl-löin heihin sovelletaan ulkomaalaislain 10 luvun säädöksiä. Toissijaisesti ja poikkeuksellisesti

184 Mts., s. 19/I.

185 HE 208/2010 vp, s. 21/I–22/II. Pidennys voidaan tehdä yksittäistapaukseen liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi, mutta se on aina kuitenkin poikkeuksellinen toimenpide. Valituskelpoisen hallintopäätöksen pidentämisasiassa an-taa alkuperäisen maasta poistamispäätöksen tehnyt viranomainen.

186 Maahanmuuttovirasto 2019, s. 78.

EU+-kansalaiselle voidaan myöntää oleskelulupa ulkomaalaislain 4 luvun perusteella, mikäli hänen oleskeluoikeuttaan ei voida rekisteröidä 10 luvun säännösten perusteella (UlkL 153 a §, 369/2007, 1 momentti).¹⁸⁷ Samoin EU+-kansalaisen perheenjäsenelle, myönnetään oleskelu-lupa 4 luvun perusteella, mikäli häneen ei sovelleta 10 luvun säännöksiä, eikä hän itse ole EU+-kansalainen (UlkL 153 a § 2 momentti).¹⁸⁸ Ulkomaalaislain 50 a §:n (360/2007) 1 momentin mukaan Suomessa asuvan ja oleskelunsa rekisteröineen EU+-kansalaisen perheenjäsenelle, jonka oleskeluoikeutta ei voida rekisteröidä 10 luvun perusteella, myönnetään perhesiteen pe-rusteella jatkuva oleskelulupa. Kun EU+-kansalaiseen ja hänen perheenjäseneensä sovelletaan ulkomaalaislain 10 luvun sijaan 4 lukua, koskevat heitä myös muut oleskeluluvalla oleskelevia koskevat säännökset, kuten esimerkiksi UlkL 37 §:n suppeampi perheenjäsenen määritelmä.¹⁸⁹ Ulkomaalaislain 143 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtien mukaan maasta karkottamisella tarkoitetaan ulkomaalaisen maasta poistamista silloin, kun ulkomaalainen oleskelee maassa ja hänen oles-kelunsa on rekisteröity tai, kun ulkomaalainen oleskelee edelleen maassa sen jälkeen, kun hänen rekisteröity oleskelunsa tai oleskelukorttinsa ei ole enää voimassa. Ulkomaalaislain 168 §:n (565/2019) 1 momentin mukaan EU+-kansalainen, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity, voi-daan karkottaa maasta, jos hän ei täytä yli kolmen kuukauden oleskelulle säädettyjä edellytyksiä tai, jos hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä. Maasta voidaan karkottaa myös EU+-kansalaisen perheenjäsen, jolle on myönnetty oleskelukortti ja, jonka EU+-kansalainen perheenjäsen (perheenkokoaja)¹⁹⁰ ei täytä yli kolmen kuukauden oles-kelulle säädettyjä edellytyksiä tai, joka itse ei säilytä oleskeluoikeuttaan EU+-kansalaisen

187 HE 205/2006 vp, s. 28/II–29/I. Lain esitöiden mukaan tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi entisen Neu-vostoliiton alueelta peräisin oleva Viron kansalainen, jolle oleskelulupa voidaan myöntää UlkL 48 §:n perusteella (nk. paluumuuttaja) tai EU+-kansalainen, jolle voidaan myöntää ihmiskaupan uhrin oleskelulupa UlkL 52 a §:n (619/2006) perusteella.

188 EU+-kansalaisen perheenjäsenelle ensisijaisesti myönnettävää lupaa kutsutaan unionin kansalaisen perheenjä-senen oleskelukortiksi tai vain oleskelukortiksi (UlkL 161.1 §, 360/2007), joka tulee erottaa kolmannen maan kan-salaiselle myönnettävästä oleskelulupakortista (UlkL 33 a.1 §, 668/2013).

189 HE 205/2006 vp, s. 26/I. UlkL 37 §:n 1 momentin (380/2006) mukaan perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Unionin kansalaisen perheenjäseneksi katsotaan hänen aviopuolisonsa sekä alle 21-vuotiaat tai huollettavina olevat jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa tai huollettavina olevat sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa. Myös aviopuolison vastaavat jälkeläiset ja sukulaiset katsotaan perheenjäseniksi (UlkL 154 §, 360/2007).

190 Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa oleskelevaa henkilöä, jonka oleskelun perusteella hänen perheenjäse-nelleen haetaan oleskelulupaa [tai oleskelukorttia] perhesiteen perusteella (UlkL 3.1,15 §).

kuoltua, poistuttua Suomesta tai avioliiton purkauduttua tai hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä.

Ulkomaalaislain 156 a §:n (360/2007) 1 momentin mukaan EU+-kansalaisen ja hänen perheen-jäsenensä maahantuloa ja maassa oleskelua voidaan rajoittaa kansanterveyteen liittyvistä syistä, kun kyseessä on Maailman terveysjärjestön (WHO) määrittelemä epidemian aiheuttava tauti tai muu tarttuva tauti. Edellytyksenä on lisäksi, että kyseiseen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn Suomen kansalaisenkin vapautta voitaisiin rajoittaa. Kuitenkaan tauti, joka ilmenee maahan saapumista seuraavien kolmen kuukauden jälkeen, ei saa olla perusteena maasta pois-tamiselle (UlkL 156 a.2 §). Ulkomaalaislain 156 a §:n 3 momentin mukaan EU+-kansalaiselle tai hänen perheenjäsenelleen voidaan kolmen kuukauden kuluessa maahan saapumisesta tarttu-van taudin toteamiseksi vaatia tehtävän maksuton lääkärintarkastus, jota ei kuitenkaan saa jär-jestelmällisesti vaatia kaikilta hakijoilta.

EU+-kansalaista työntekijää, itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnhakijaa ja hänen perheen-jäsentään ei voida karkottaa siitä syystä, että EU+-kansalainen ei täytä yli kolmen kuukauden oleskelulle säädettyjä edellytyksiä (UlkL 168 a §, 360/2007). Lain maininta työntekijöistä ja itsenäisistä ammatinharjoittajista vaikuttaa tarpeettomalta, koska henkilö, jolla on työpaikka yleensä täyttää yli kolmen kuukauden oleskelulle säädetyt edellytykset. Lain esitöiden mukaan erityissäännös työntekijän ja työnhakijan maasta poistamisesta perustuu työntekijöiden ja työn-hakijoiden erityisasemaan, jonka mukaan karkottamistoimenpidettä ei missään tapauksessa saa toteuttaa heidän osaltaan muista syistä, kuin yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi. EU+-kansalaisen työnhakijan on esitettävä näyttöä siitä, että hän hakee työtä ja, että hänellä on todellisia mahdollisuuksia löytää työtä.¹⁹¹

Ulkomaalaislain 156 §:n (360/2007) 2 momentin mukaan EU+-kansalaisen maasta poistamisen yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vuoksi tulee perustua yksinomaan yksilön omaan käyttäytymiseen, eikä se voi perustua pelkästään aikaisempiin rikostuomioihin. Yksilön käyt-täytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johon-kin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelujen tulee liittyä yksittäiseen tapaukseen ja ne eivät

191 HE 205/2006 vp, s. 43/I.

saa johtua yleistävistä näkökohdista. EU+-kansalainen, joka on saanut pysyvän oleskeluoikeu-den, tai hänen perheenjäsenensä, jolle on myönnetty pysyvä oleskelukortti, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä (UlkL 168.2 §). Pysyvän oleskeluoikeuden tai oleskelukortin saanutta ei näin ollen voida kar-kottaa kansanterveyteen liittyvistä syistä tai siitä syystä, että hän ei enää täytä yli kolmen kuu-kauden oleskelulle säädettyjä edellytyksiä.

EU+-kansalainen, joka on laillisesti oleskellut maassa edelliset kymmenen vuotta, voidaan kar-kottaa maasta ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä (UlkL 168.3 §).

Samaten EU+-kansalainen, joka on alaikäinen, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä, jollei karkottaminen ole lapsen edun mukaista (UlkL 168.4 §). Ulkomaalaislain 168.5 §:n mukaan pakottavaksi syyksi katsotaan se, että EU+-kansalaisen on todettu syyllistyneen tekoon, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta, ja hänen rikoksen vakavuuden tai rikollisen toiminnan jatkumisen perus-teella arvioidaan olevan vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai hänen epäillään vakavasti vaaran-tavan Suomen tai muun valtion turvallisuutta.

Ulkomaalaislain 168 b §:n (360/2007) mukaan ennen maasta karkottamispäätöksen antamista yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä on asiassa suoritettava koko-naisharkinta. Harkinnassa on otettava huomioon EU+-kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä maassa oleskeluaika, ikä, terveydentila, perhetilanne, taloudellinen tilanne ja Suomen yhteis-kuntaan ja kulttuuriin kotoutuminen sekä yhteydet kotimaahan. Karkottamispäätöksen yhtey-dessä harkitaan myös maahantulokiellon määrääminen. Ulkomaalaislain 170 §:n (360/2007) 1 momentin mukaan, jos maasta poistaminen perustuu yleisen järjestyksen tai yleisen turvalli-suuden tai kansanterveyden vaarantamiseen, voidaan maasta karkottamista koskevassa päätök-sessä määrätä enintään 15 vuoden pituinen maahantulokielto.