• Ei tuloksia

Tutkimustiedon hyödyntäminen osaksi kirjastotyötä : BMF:n juhlaseminaari 11.11.2005, Biomedicum Helsinki

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tutkimustiedon hyödyntäminen osaksi kirjastotyötä : BMF:n juhlaseminaari 11.11.2005, Biomedicum Helsinki"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Tutkimustiedon hyödyntäminen osaksi kirjastotyötä

– BMF:n juhlaseminaari 11.11.2005, Biomedicum Helsinki

Terveystieteiden ja lähialojen kirjastonhoitajien yhdistys Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry vietti 25-vuotisjuhlaansa järjestämällä

seminaarin Evidence Based Librarianship in Health Libraries 11.11.2005 Biomedicumissa. Päivään osallistui yli 80 henkeä ja mukana oli ilahduttavasti myös muiden kuin terveysalan kirjastojen edustajia, vaikka seminaarin

näkökulma olikin terveysalan kirjastoissa. Evidence-based librarianship (EBL) on ajankohtainen ja kaikkia kirjastosektoreita koskettava toimintamalli.

BMF:n juhlaseminaariin osallistui 80 kirjastoasiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Pääpuhujaksi oli kutsuttu EBL:n tunnetuin asiantuntija, apulaisprofessori Andrew Booth Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta. Toisena ulkomaisena vieraana kuultiin Oslon yliopiston lääketieteen kirjaston kirjastonhoitajaa AnneMarieHaraldstadia, joka toimii kouluttajatiimin vetäjänä kirjastossaan.

Andrew Boothin esitys “Blue skies or slippery paths? Prospects and Pitfalls for Evidence Based Information Practice” antoi hyvän yleiskuvan EBL:n taustoista, nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Andrew Booth tosin käytti käsitettä EBIP (evidence-based information practice), joka terminä kuvaa paremmin tutkimukseen perustuvien käytäntöjen merkitystä kaikissa kirjasto- ja informaatioalan työtehtävissä.

(2)

Toinen seminaarin pääpuhujista, apul.professori Andrew Booth, Sheffieldin yliopisto.

Kirjastotyö on nopeassa muutoksessa. Ei ainoastaan tekniikka, vaan myös toimintatavat ja asiasisällöt muuttuvat. Kirjastonhoitajat opastavat työkseen asiakkaita hyödyntämään tiedonlähteitä, mutta kirjastoissa ei tutkittua tietoa ole osattu hyödyntää oman työn kehittämiseen, vaikka siihen tiedonlähteiden äärellä olisi hyvät mahdollisuudet.

Tutkimustulosten soveltaminen parantaisi käytäntöjen laatua EBL tarjoaa lähestymistavan hyödyntää tutkimustietoa käytännön

kirjastotyöhön. Muutokset eivät ole itse tarkoitus, eikä mutu-tuntumaan tai toisenlaisissa kirjastoympäristöissä käyttöönotettuihin toimintatapoihin kannata liiaksi tukeutua. EBL:n perusajatuksena on, että myös tieteellisesti tutkittua tietoa voidaan, ja sitä tulisi hyödyntää kehitettäessä kirjastopalveluja.

Tutkimustulosten soveltaminen parantaa ammatillisten päätösten ja käytäntöjen laatua.

Tulosten ja evidenssin on oltava laadukkaita ja niiden relevanssia ja validiutta on arvioitava kriittisesti käytännön ongelman ja toimintaympäristön mukaan.

EBL:n tavoitteena voidaan pitää kirjastotyön harkitsevaa ammattilaista, joka osaa kysyä työn kehittämisen kannalta oleellisia kysymyksiä, on kriittinen ja kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä – myös omia käytäntöjään, pystyy ottamaan ja antamaan palautetta, pystyy hyödyntämään tutkimusta ja on valmis oppimaan uutta, mutta myös jakamaan kokemustaan ja tietämystään.

Anne-Marie Haraldstad puhui informaationlukutaidosta otsikolla " Information literacy teaching - The EBL approach: wishful thinking or a real possibility?

The University of Oslo experience". Hän esitteli Oslon yliopistossa

(3)

lääketieteellisen tiedekunnan opetussuunnitelmaan liittyvää

informaatiolukutaito-opetusta, jonka suunnitteluun on myös kirjasto kutsuttu mukaan.

Vasen kuva:Aamukahvilla oik. Raija Heino ja Margit Heikkala Oulun lääketiet.tiedek. kirjastosta ja Ulla Neuvonen Terkosta.

Oikea kuva: Tauolla vas. Liisa Salmi, Teodora Oker-Blom Viikin tiedekirjastosta ja Annikki Roos KTL:n kirjastosta.

Iltapäivä oli suomenkielinen ja sen aikana kuultiin viisi tapausselostusta siitä, miten teoriatietoa ja kerättyä palautetta on pyritty soveltamaan

kirjastopalveluja kehitettäessä. Aiheet liittyivät informaationlukutaidon opetukseen, KTL:n tutkijoiden tiedonhankintapalvelujen parantamiseen, terveystiedon hyödyntämiseen ja kausijulkaisujen käyttöön. Useimmat selostukset perustuivat opinnäytetöihin ja tutkimusyhteistyötä

informaatiotutkimuksen laitosten kanssa suositeltiin yhdeksi väyläksi hankkia tietoa kehittämisen pohjaksi.

(4)

Kahvitauolla seurattiin Lehtimarketin palveluesittelyä.

Juhlaseminaarissa kukitettiin BMF:n kunniajäseniksi kirjastotyöstä eläkkeelle jääneet oik. Liisa Salmi (Kuopion lääketiet. kirjasto) ja Liisa Öberg (Terkko).

(5)

Juhlaillallisella oli hilpeä tunnelma.

Seminaarin esitykset ovat luettavissa BMF:n kotisivulla:

http://www.terkko.helsinki.fi/BMF/ajankoht.htm#uutta

Lisätietoja:

3rd ä International Evidence Based Librarianship Conference Australia, Brisbane 16-19 October 2005

http://conferences.alia.org.au/ebl2005/program.html

Alan uusinta kehitystä voi seurata tulevaisuudessa uudesta open access lehdestä: Evidence Based Library and Information Practice

http://ejournals.library.ualberta.ca/index.php/EBLIP

Oili Puukko apulaiskirjastonjohtaja Terkko puh. 191 26657 oili.puukko at helsinki.fi

Kuvat:

Katri Larmo ja Tuulevi Ovaska

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Seminaari on BMF ry:n jäsenille maksuton, muille 50,00 euroa, sisältäen kahvit ja lounaan.. Seminaariin on saatu avustusta

b) Toisen asteen termin kerroin -1 < 0, joten paraabelin aukeaa alaspäin. c) Toisen asteen termin kerroin 4 > 0, joten paraabeli aukeaa ylöspäin. d) Toisen asteen termin

Merkitään alkuperäisen liuoksen määrää kirjaimella a ja uuden liuoksen määrää kirjaimella b.. Saippuaa alkuperäisestä liuoksesta on 0, 20a ja uudesta liuoksesta

Tämä ilmenee siitä, että rikoslain 32 luvun 11 §:n 1 momentin ensimmäisen virk- keen pääsäännön mukaan luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei edelleenkään tuomita henkilöä,

Mainittujen säännösten soveltaminen edellyttää yleensä sitä, että teko on rangaistava myös tekopaikan lain mukaan (rikoslain 11 luvun 11 §:n 1 mom.), mutta tätä

Ankaraa vastuuta on tarkoitus kohtuullistaa sillä, että maksu voidaan jättää määräämättä alusjätelain 11 §:n tai alusjäteasetuksen 3 §:n nojalla tahi päästön

1) sellaisen 11 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen päivärahan tai kuntoutusrahan maksamisesta, joka on enintään 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suu- ruinen tai,

Ulosottokaaren 1 luvun 11 §:n 2 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa säädetään yleisesti, että ulosoton keskushallinnosta huolehtii hal- lintovirasto (nyt ehdotettava