Ajoneuvoasentajan uudelleenkoulutus katsastajaksi

(1)

Ajoneuvoasentajan uudel- leenkoulutus katsastajaksi

Mika Härkönen

OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2020 Ajoneuvotekniikka Korjaamotekniikka

(2)

TIIVISTELMÄ

Tampereen ammattikorkeakoulu Ajoneuvotekniikka

Korjaamotekniikka HÄRKÖNEN MIKA

Ajoneuvoasentajan uudelleenkoulutus katsastajaksi Opinnäytetyö 31 sivua, joista liitteitä 1 sivua

Maaliskuu 2020

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ajoneuvoasentajan uudelleenkoulutusta katsastajaksi. Tavoitteena oli selvittää uudelleenkouluttamisen kannattavuutta ja toteutusta, koulutusvaatimuksia ajoneuvoasentajalle sekä työnantajalle aiheutuvia palkka- ja koulutuskuluja. Kannattavuutta tutkittiin päättäjille lähetetyllä kyse- lyllä ja käyttöasteeseen pohjautuvalla kannattavuuslaskennalla.

Tuloksien perusteella uudelleenkoulutus nähdään kannattavaksi, kun katsastuksille on kysyntää sekä työnantajalta löytyy tarvittavat katsastustilat ja -laitteet.

Laskennan perusteella 40 prosentin käyttöaste riittäisi saavuttaman 5 000 euron verottoman työmyynnin käyttämällä Tampereen alueen katsastuksien keskihintoja. Toteutus suoritettaisiin koulutusputkena, johon haetaan tarvittaessa koulutustukea työeläkeyhtiöltä. Katsastajaksi koulutettavalla olisi oltava ajoneuvoalan insinööri-, teknikko-, erikoisammatti- tai ammattitutkinto sekä korjaamotyökoke- musta vaadittava määrä. Palkka- ja koulutuskulut työnantajalle ensimmäisen vuoden osalta olisivat keskimäärin 34 000€, jos työeläkeyhtiö ei maksa koulutustukea koulutusputken ajalta.

Uudelleenkoulutuksen toteutuminen olisi todennäköisesti hyvin rajallista, johtuen ajoneuvoasentajan heikentyneestä työkyvystä ja katsastustilojen puuttumi- sesta. Tuloksista saataisiin vielä tarkempia jos kannattavuuslaskentaa laajen- nettaisiin, ajoneuvoasentajien uudelleenkoulutus halukkuus selvitettäisiin ja työ- eläkeyhtiön koulutustuen edellytykset määritettäisiin.

Katsastus koulutus kannattavuus

(3)

ABSTRACT

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences Vehicle engineering

Garage engineering MIKA HÄRKÖNEN

Retraining Mechanic into Vehicle Inspector Bachelor's thesis 31 pages, appendices 1 pages March 2020

The purpose of this thesis was to study mechanics retraining into vehicle inspector. The thesis goals were to determine retraining’s profitability and execution, training requirements for mechanic, salary and training costs for employer.

The data were collected through a small survey with decision-makers and profitability calculation.

The research results indicate that retraining is profitable when there is a need for vehicle inspections and employer has facilities and equipment for vehicle inspection. The profitability calculation results indicate that vehicle inspection is profitable with 40 percent occupation rate when taxless worksale limit is 5 000 euros while using average inspection prices at Tampere. Execution of the retraining would go through training period with a possible training allowance from authorized pension company. Trainee’s basic education would have to be vehicle engineer, technician, specialized vocational training or vocational training with enough garage work experience. First year’s salary and training costs for the employer were approximately 34 000 euros if authorized pension company does not pay training allowance during inspector training.

The findings suggest that execution of retraining is very limited due to mechanics weakened working ability and employers need for vehicle inspection facilities and equipment. Considerably more work will need to be done to determine accurate profitability through more accurate profitability calculation. It would be interesting to find out is there any interest among the mechanics to retrain into a vehicle inspector through a survey. Requirements for training allowance from authorized pension company at retraining would also be good to find out.

Inspection education profitability

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 6

2 KATSASTUS ... 7

2.1 Historia ... 7

2.2 Katsastuslajit ja -menetelmät ... 9

2.2.1 Määräaikaiskatsastus ... 9

2.2.2 Muut katsastuslajit ... 10

2.2.3 Katsastusmenetelmät ... 10

2.3 Katsastuskoulutus ... 11

3 VEHO OY AB ... 15

4 KYSELY ... 16

4.1 Kysely ... 16

4.1.1 Huoltopäällikkö ... 16

4.1.2 Katsastustoimen päällikkö ... 17

4.1.3 Aluejohtaja ... 17

4.2 Kyselyiden yhteenveto ... 18

5 KULUT & KANNATTAVUUSLASKENTA ... 19

5.1 Kulut ... 19

5.1.1 Katsastuskoulutuksien hinnat ... 19

5.1.2 Palkan määrä ... 21

5.1.3 Kuluvertailu ... 23

5.2 Kannattavuuslaskenta ... 24

6 TULOKSET ... 27

7 POHDINTA ... 28

LÄHTEET ... 29

LIITTEET ... 31

Liite 1. Kysely ... 31

(5)

LYHENTEET JA TERMIT

ADR European Agreement concerning the International Car- riage of Dangerous Goods by Road

alv arvolisävero

HYA Hyötyajoneuvo

mak määräaikaiskatsastus

mk muutoskatsastus

rk rekisteröintikatsastus

TES Työehtosopimus

Traficom Liikenne- ja viestintävirasto VAK Vaarallisten aineiden kuljetus

YKL Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto

(6)

1 JOHDANTO

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia olisiko ajoneuvoasentajan uudel- leenkouluttaminen katsastajaksi kannattavaa korjaamolle. Tutkimuksessa tarkastellaan uudelleenkoulutuksen tarvetta, mahdollista toteutusta, palkkausta, koulutusvaatimuksia sekä koulutuskustannuksia ja suoritetaan kannattavuuslaskenta. Lähtötilanne asentajalla on, että hänelle tulisi este suorittaa nykyistä työtään vastaavasti kuin aiemmin.

Opinnäytetyön tutkimus toteutetaan kyselyllä. Päättäjille lähetetään sähköisesti kysely, johon heitä pyydetään vastaamaan. Vastaukset esitellään ja kokonai- suudesta tehdään yhteenveto. Lisäksi työssä tarkastellaan tarkemmin katsastuskoulutuksen vaatimuksia, koulutuksien hintoja sekä siitä aiheutuvia palkka- ja koulutuskuluja.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää uudelleenkouluttautumisen kannattavuus korjaamolle tehdyn kyselyn vastauksien ja kannattavuuslaskennan perusteella.

Tavoitteena on myös selvittää, mitkä ovat katsastuskoulutuksen vaatimukset ajoneuvoasentajalle sekä tästä aiheutuvat koulutus- ja palkkakustannukset työnantajalle.

(7)

2 KATSASTUS

Katsastus on ajoneuvojen lakisääteinen tarkastustoimenpide, joka suoritetaan virallisella katsastustoimipaikalla. Katsastuksen suorittaa katsastaja ja Traficom valvoo katsastustoimintaa. (Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta.)

Katsastuksen historiaa käsiteltiin Suomen osalta katsastustoiminnan alkamises- ta katsastustoiminnan vapautumiseen asti. Katsastukseen kuuluvat eri katsastuslajit esiteltiin ja samalla kerrottiin katsastukseen liittyviä työmenetelmiä ja tarkastuskohteita. Lopuksi tutkittiin lain asettamia vaatimuksia katsastuskoulu- tuksiin liittyen.

2.1 Historia

Ensimmäiset automobiililiikenteen järjestyssäännöt tulivat voimaan vuonna 1907, jolloin automobiilien tarkastusmieheksi valittiin insinööri Fredrik Vilhelm Lindroos. Tarkastusmiehen tehtäviin lukeutuivat ajoneuvojen tarkastus sekä kuljettajien tietojen ja ajotaidon tutkiminen. Ensimmäinen katsastusmiehen toimi perustettiin Helsinkiin vuoden 1915 alusta alkaen, jolloin virkaan valittiin diplomi- insinööri Thorvald Kristoffer Tawast. Katsastusmieheltä vaadittiin teoreettinen ja käytännöllinen sivistys moottori- ja automobiilialalta sekä kykyajaa erilaisia ajo- neuvoja. (Sornikivi 1996, 14-37.)

Ajoneuvojen katsastusta ja rekisteröintiä koskevat määräykset koko maassa yhdenmukaistettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1922. Samalla katsastustoiminnan järjestäminen siirtyi läänien maaherrojen vastuulle. Vuonna 1929 päätäntävalta siirtyi läänin maaherroilta kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- riölle, jolloin alettiin myös määrätä varakatsastusmiehiä. Varakatsastusmiehen tehtäviin lukeutuivat ensikatsastukset, kuljettajien ajoneuvotutkinnot ja autokoulujen valvonnat. Katsastustoiminnan tarkastaja nimitettiin ministeriöön vuonna 1929, virkaan valittiin insinööri J.E. Tuokkola. Tarkastajan tehtäviin kuuluivat katsastuksien valvonta, katsastajien ohjeistaminen, katsastajan kirjanpidon tar-

(8)

kastus, autokatsastusmiesten yhdistyksen toiminnan valvonta sekä antaa lau- suntoja ja poistaa epäkohtia katsastajien toiminnasta. (Sornikivi 1996, 73-108.)

Katsastuskonttoreille määrättiin esimiehet vuonna 1939, jotta vältyttäisiin katsastajien välisiltä erimielisyyksiltä. Esimiehen tehtäviin kuuluivat kirjanpidon yl- läpito, lausuntojen antaminen, työtehtävien jako ja yhdenmukaisuuden valvonta, autokoulujen toiminnan valvonta, katsastustoimintamatkojen suunnittelu ja tie- dottaminen asiakkaille, toimintakertomuksen laatiminen sekä katsastuksien suo- rittaminen. (Sornikivi 1996, 115-116.)

Vuonna 1962 katsastushierarkiaan lisättiin apulaiskatsastusmies. Apulaiskat- sastusmieheltä vaadittiin teknikon koulutusta, varakatsastusmiehelle riitti pereh- tyneisyys ajoneuvoalaan. Vuonna 1965 Suomessa oli 29 katsastusmiestä, 8 apulaiskatsastusmiestä ja 142 varakatsastusmiestä. Katsastuksista 75 % suoritettiin varakatsastusmiesten toimesta. (Sornikivi 1996, 128.)

Tilapäinen autorekisterikeskus perustettiin vuonna 1966, jonka tehtävin kuuluivat rekisterin ylläpito maan moottoriajoneuvoista ja moottoriajoneuvoveron maksuunpano. Vuonna 1968 päätettiin liittää katsastustoimen valvonta ja johto samaan virastoon, jolloin autorekisterikeskuksesta tuli pysyväinen. Katsastus- alueet jaettiin lääneihin ja niiden toimintaa valvoivat autorekisterikeskuksen alaiset lääninkatsastusmiehet. Katsastuskonttoreiden ja -miesten toimialueet ja sijainnit määrittivät ministeriö mutta autorekisterikeskus määritti katsastusmies- ten määrän ja virkasuhteen. (Sornikivi 1996, 129-130.)

Vuodesta 1968 lähtien autorekisterikeskuksen alaisena toimi 11 lääninkatsas- tusmiestä, heidän alaisinaan 21 katsastuskonttoria, joissa oli yhteensä 21 kat- sastustoimistoa. Vuonna 1993 autorekisterikeskus muuttui liikenneministeriön hallinnonalalla toimivaksi valtion liikelaitokseksi. Alueorganisaatiota uudistettiin ja läänikohtaiset katsastusalueet yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi. Katsastus- alueita oli seitsemän; Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Sisä-Suomi, Pori, Vaasa sekä Lappi ja jokaiselle alueelle oli määrätty aluejohtaja. Katsastusalueiden määrä supistui saman vuoden aikana kahdella, jolloin jäljelle jäivät Etelä-Suomi, Lou- nais-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Samalla nimitykset kat-

(9)

sastuskonttori ja -toimisto korvattiin katsastusasemalla, joita oli vuoden loppuun mennessä 77. (Sornikivi 1996, 133-135.)

Autorekisterikeskuksen muuttuminen liikelaitokseksi mahdollisti muiden organi- saatioiden harjoittaa katsastustoimintaa. Toiminnan vapautuminen perustui la- kiin ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista, joka tasavallan presidentin vahvistamana annettiin 22.12.1993. Tämä mahdollisti kilpailun aloittamisen ja täysin kilpailu vapautui vuonna 1995. (Sornikivi 1996, 136.)

2.2 Katsastuslajit ja -menetelmät

Määräaikaiskatsastus on yleisimmin suoritettava katsastuslaji, koska se on ajo- neuvoluokasta ja iästä riippuen suoritettava 1-4 vuoden välein. Muita katsastus- lajeja ovat muutoskatsastus. rekisteröintikatsastus, valvontakatsastus, kytken- täkatsastus ja yksittäishyväksyntä. (Milloin ajoneuvo on katsastettava.)

2.2.1 Määräaikaiskatsastus

Määräaikaiskatsastus suoritetaan tietyin väliajoin, jolloin tarkistetaan ajoneuvon kunto ja rekisteriin merkityt tiedot. Lisäksi valvotaan ajoneuvoon kohdistuvien verojen ja vakuutuksen maksua. (Milloin ajoneuvo on katsastettava.)

Määräaikaiskatsastuksen päätös voi olla hyväksytty, hylätty, ajokielto tai kes- keytetty. Vikojen ja puutteellisuuksien luokitukset käsitellään katsastusmene- telmät-osiossa tarkemmin. Ajoneuvo voidaan hyväksyä, kun korjauskehotuksia ei löydy kolmea enempää. Ajoneuvo tulee hylätä, jos sieltä löytyy vakavia ajo- turvallisuuteen tai ympäristöön liittyviä puutteita/vikoja tai yli kolme korjauskeho- tusta. Ajokieltoon ajoneuvo määrätään, jos sieltä löytyy todella vakavia tieturval- lisuuteen tai ympäristöön vaikuttavia vikoja. Keskeytys-katsastuspäätös ajoneuvolle annetaan, kun ajoneuvoon kohdistuvat verot tai vakuutukset ovat maksa- matta, ajoneuvon rekisterimerkinnät eivät ole oikein tai ajoneuvo ei ole tunnis- tettavissa. (Milloin ajoneuvo on katsastettava.)

(10)

2.2.2 Muut katsastuslajit

Muutoskatsastus on suoritettava ajoneuvolle, kun sen rakennetta tai käyttötar- koitusta muutetaan olennaisesti (Muutoskatsastus). Rekisteröintikatsastus on suoritettava ajoneuvolle ennen ensi rekisteröintiä Suomeen. Rekisteröintikat- sastuksessa tarkistetaan tekniset tiedot, rakenne, varusteet ja kunto. Lisäksi tarkastetaan, että ajoneuvo täyttää Suomen tieliikennelainsäädännön vaatimukset. (Rekisteröintikatsastus.)

Valvontakatsastus on tiellä suoritettava tarkempi tarkastus viranomaisen toimesta, kun epäillään ajoneuvossa olevan vakavampi turvallisuusriski tai tarkas- tettaessa onko korjauskehotukset korjattu (Valvontakatsastus). Kytkentäkatsas- tuksessa tarkistetaan vetoajoneuvon ja hinattava ajoneuvon kytkentäsopivuus (Kytkentäkatsastus). Yksittäishyväksyntä suoritetaan uusille M-, N- ja O-luokan ajoneuvoille, joita ei ole valmiina tai valmistuneena hyväksytty puitedirektiivin mukaisesti (Yksittäishyväksyntä).

2.2.3 Katsastusmenetelmät

Traficom on tehnyt määräyksen ajoneuvolakiin nojaten, jossa määritellään mää- räaikaiskatsastuksen tarkastuskohteet ja tarkastusmenetelmät, katsastuksessa havaittujen vikojen ja puutteellisuuksien luokittelu sekä katsastustodistuksen sisältö. Määräystä sovelletaan kaikissa eri katsastuslajeissa. (Ajoneuvojen mää- räaikaiskatsastuksen arvosteluperusteet.)

Tarkastuskohteet ovat jaettu viiteen pääryhmään (A-E), ryhmät ovat ajoneuvon tunnistus (A), jarrut (B), valaisimet ja varusteet (C), alusta ja ohjaus (D) sekä koeajo (E). Tarkastusmenetelmät ovat lueteltuna tarkastuskohteen yhteydessä hyvin yksityiskohtaisesti. Pääsääntöisesti kohteet tarkastetaan silmämääräises- ti, käsin kokeilemalla, käsityökaluilla sekä kuuntelemalla ajoneuvon rakenteita purkamatta. (Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen arvosteluperusteet.)

Katsastuksessa havaitut viat ja puutteellisuudet luokitellaan pääsääntöisesti kolmeen eri luokkaan. Korjauskehotus on vähäinen vika tai puutteellisuus. Hy-

(11)

lätty on vakava vika tai puutteellisuus. Ajokielto on vaarallinen vika tai puutteellisuus. Lisäksi on olemassa keskeytykseen johtavia vikoja ja puutteellisuuksia, jotka kuitenkin luokitellaan hylkäysvioiksi. Korjauskehotusviat luokitellaan hyl- käysviaksi, kun niitä on enemmän kuin kolme kappaletta. (Ajoneuvojen määrä- aikaiskatsastuksen arvosteluperusteet.)

2.3 Katsastuskoulutus

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta määrittää katsastajan ammattitaitovaa- timukset. 17 pykälässä sanotaan seuraavasti katsastajan ammattitaitovaati- muksista:

Katsastajalta edellytetään peruskoulutusta ja jatkokoulutusta. Jat- kokoulutus koostuu määräaikaiskatsastuskoulutuksesta ja siihen liittyvästä harjoittelusta, erikoiskoulutuksesta sekä määräajoin tois- tuvasta täydennyskoulutuksesta.

Katsastajalta edellytetään lisäksi alalle soveltuvaa ajoneuvojen kor- jaamokokemusta taikka vastaavaa kokemusta tai osaamista sekä jatkokoulutukseen liittyvää käytännön kokemusta katsastustehtävis- tä. (15.3.2019/317)

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta määrittää katsastajan peruskoulutuksen.

18 pykälässä sanotaan seuraavasti katsastajan peruskoulutuksesta:

Määräaikais- ja valvontakatsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään peruskoulutuksena vähintään:

1) tekniikan ammattikorkeakoulututkintoa ja vähintään 30 opin- topistettä joko ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan perus- ja ammattiopintoja tai ammattikorkeakoulun muita soveltuvia konetekniikan perus- ja ammattiopintoja;

(12)

2) katsastustoimintaan soveltuvaa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettua erikoisammatti- tutkintoa; tai

3) katsastustoimintaan soveltuvaa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoa.

Muita kuin määräaikais- ja valvontakatsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään peruskoulutuksena vähintään 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta.

Teknillisen oppilaitoksen autotekniikan opintolinjan tai vastaavan teknikkotason tutkinnon katsotaan täyttävän 1 ja 2 momentissa säädetyn peruskoulutusvaatimuksen.

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta määrittää katsastajan jatkokoulutuksen.

19 pykälässä sanotaan seuraavasti katsastajan jatkokoulutuksesta:

Katsastajalta edellytetään jatkokoulutuksena henkilön katsastusteh- täviä vastaavaa määräaikaiskatsastuskoulutusta kevyiden ajoneuvojen ja raskaiden ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuk- siin sekä ammattitaidon säilyttämiseksi tarkoitettua täydennyskoulu- tusta. Raskaiden ajoneuvojen jarrujen laajoja tarkastuksia sekä re- kisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään jatkokoulutuksena myös katsastustehtäviä vastaavaa erikoiskoulutusta.

Pääsyvaatimuksena 1 momentissa tarkoitetun määräaikaiskatsas- tuskoulutuksen kevyiden ajoneuvojen koulutusjaksolle on kuuden kuukauden ajoneuvoalan korjaamokokemus taikka vastaavaa kokemus tai osaaminen. (15.3.2019/317)

Pääsyvaatimuksena 1 momentissa tarkoitettuun raskaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuskoulutukseen on kuuden kuukauden kokemus kevyiden ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuk-

(13)

sista, raskaiden ajoneuvojen jarrujen laajan tarkastuksen erikois- koulutukseen raskaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuskoulutus sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastusten erikoiskoulu- tukseen kuuden kuukauden käytännön kokemus katsastustehtäviä vastaavien ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksista.

Lisäksi laissa ajoneuvojen katsastustoiminnasta löytyy poikkeus peruskoulutus- vaatimuksiin. 20 pykälässä sanotaan seuraavasti poikkeuksesta peruskoulutus- vaatimuksiin:

Henkilö täyttää 18 §:ssä tarkoitetun katsastajan peruskoulutusvaatimuksen, jos hän on suorittanut vähintään 30 opintopistettä tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon opintovaatimuksiin kuuluvia 18

§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja joko ajoneuvotekniikan perus- ja ammattiopintoja tai muita soveltuvia konetekniikan perus- ja ammattiopintoja. Poikkeus on voimassa 2 vuotta kevyiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuskoulutukseen liittyvän loppukokeen suo- rittamisesta.

Tiivistettynä katsastajalta vaaditaan pohjakoulutuksena joko ajoneuvotekniikan insinöörintutkinto tai vastaavan insinöörintutkinto, johon kuuluu vaadittava mää- rä ajoneuvotekniikan opintoja sekä lisäksi kuuden kuukauden korjaamoalan työkokemus. Myös ajoneuvotekniikan erikoisammattitutkinto tai ajoneuvotekniikan ammattitutkinto tai ajoneuvoteknikon tutkinto ovat soveltuvia pohjakoulutuk- sia katsastajalle. (Pääsyvaatimukset.) Katsastuskoulutuksia löytyy perus-, kevyt mak-, raskas mak-, kevyt rk ja mk-, raskas rk ja mk-, paineilmajarrut- ja

VAK/ADR-kurssi (KUVA 1). Lisäksi on vielä yksittäishyväksyntäkurssi sekä ke- vyelle että raskaalle puolelle. (Koulutukset.)

(14)

KUVA 1. Katsastajan uratie (YKL ry koulutusmateriaali)

(15)

3 VEHO OY AB

Opinnäytetyö tehtiin yritykselle Veho Oy Ab Pirkkalan HYA-toimipisteelle. Veho on suomalainen vuonna 1939 perustettu autokaupan yritys, joka toimii myös Ruotsissa ja Baltiassa. Liikevaihto 2018 oli 1 184 miljoonaa euroa ja henkilös- tömäärä 1 886. Yhtiö perustettiin Mercedes-Benzin maahantuojaksi, ja merkki on edelleen toiminnan ydin. Veho tarjoaa asiakkaille monipuoliset liikkumisen palvelut ja kuljetusratkaisut henkilöautoista raskaisiin kuorma-autoihin. Vehon palveluihin kuuluvat kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen huolto- ja korjaustyöt, varaosakauppa, ajoneuvojen myynti ja vuokrauspalvelut. (Vehon historia.)

Pirkkalan toimipisteessä (KUVA 2) on Mercedes-Benz hyötyajoneuvojen myynti-, vuokraus-, huolto-, korjaus-, varaosa ja vauriokorjauspalvelut. Lisäksi löytyy Fuso Canterin myynti-, huolto-, korjaus- sekä varaosapalvelut. Myös Sisun ja Setran korjaus-, huolto- ja varaosapalvelut löytyvät saman katon alta. Lisäksi toimipisteen tiloissa toimii katsastusyritys, jonka palveluihin kuuluu kevyiden ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastukset, raskaiden ajoneuvojen mää- räaikais-, valvonta, rekisteröinti, muutoskatsastukset sekä VAK/ADR-

katsastukset. Toimipisteessä työskentelee n. 60 henkilöä. (Veho Pirkkala.)

KUVA 2. Veho hyötyajoneuvopiste Pirkkalassa (Veho Pirkkala)

(16)

4 KYSELY

Kysely toteutettiin sähköpostitse ja lähetettiin päättäjille. Kysely pohjautuu aja- tukseen ajoneuvoasentajan uudelleenkouluttamisesta katsastajaksi ja erityisesti asian kannattavuuteen, tarpeeseen, toteuttamiseen sekä palkkaukseen liittyen (Liite 1).

4.1 Kysely

Kysely lähetettiin kolmelle eri henkilölle, jotka olivat Veho Pirkkalan huoltopääl- likkö, katsastustoimen päällikkö ja Länsi-Suomen aluejohtaja. Kyselyn vastaukset esitettiin jokaisen henkilön kohdalla omana lukunaan ja loppuun vastauksis- ta määriteltiin yhteenveto.

4.1.1 Huoltopäällikkö

Pirkkalan Vehon huoltopäällikkö Heikki Harajärven mielestä toiminta olisi lähtö- kohtaisesti kannattavaa, varsinkin jos katsastustoiminnassa olisi rekrytointitar- vetta. Tarve määräytyisi tapauskohtaisesti, kun seuraavat kriteerit täyttyvät;

mekaanikon työkyky, jos mekaanikon työt eivät onnistu, johtuu tä- mä pääsääntöisesti tuki ja liikuntaelin vaivoista, josta on haittaa myös katsastajan työssä.

mekaanikon motivaatio, kiinnostus katsastajan työtä kohtaan me- kaanikkojen keskuudessa ollut hyvin pientä.

mekaanikon sosiaalisuus, hyvällä mekaanikolla voi olla hyvät tekniset taidot mutta heikot asiakaspalvelutaidot.

(17)

katsastajan tarve, rekrytointitarve oltava ennen uudelleenkoulutusta.

Edellä mainittujen asioiden toteutuessa, muuntokoulutuksen rahoituksen selvit- täminen, esimerkiksi työeläkeyhtiö voisi merkittävästi tukea uudelleenkouluttau- tumista. Palkka työehtosopimuksen mukaan, mutta jos työkyvytön mekaanikon- työhön koulutuksen alkaessa, niin koulutustukea palkan sijaan, koska koulutusputki usein pitkä. (Harajärvi 2020.)

4.1.2 Katsastustoimen päällikkö

Katsastustoimen päällikön Jori Heinon mielestä asentajan kouluttaminen katsastajaksi olisi täysin mahdollista, varsinkin jos kyseessä on aikaisemmat työt hyvin hoitanut henkilö. Tarvetta olisi toimipisteissä, jossa olisi jo katsastustoimintaa entuudestaan, yksi henkilö ei pysty koko toimintaa hoitamaan itsekseen.

Toteuttamisen alussa tarkistettaisiin, että asentajalla on halu tehdä kyseistä työ- tä ja että hän täyttää katsastajan koulutusvaatimukset, jonka jälkeen aloitettai- siin koulutusputki. Palkkaus kuukausipalkkana, johon lisättäisiin provisio, joka määritettäisiin erikseen yhtenäisen linjauksen mukaan. (Heino 2020.)

4.1.3 Aluejohtaja

Länsi-Suomen aluejohtajan Kasperi Koistisen mukaan ennen kannattavuuden määrittämistä, toiminnasta olisi oltava tarkasti tiedossa asentajan uudelleenkoulutuksen kesto sekä kustannukset. Seuraavaksi suoritettaisiin kannattavuuslas- kelmat millaisilla volyymeilla ja hinnoilla toiminta saataisiin kannattavaksi esimerkiksi vuoden kuluessa. Edellä mainittujen toteutuessa tämä voisi hyvinkin olla suunniteltu toimintatapa. (Koistinen 2020.)

Lähtökohtaisesti työnantaja pyrkii aina löytämään korvaavaa työtä työntekijälle mahdollisten esteiden syntyessä. Toteutus huoltopäällikön ohjauksessa ja yh-

(18)

teistyössä valitun koulutuskumppanin kanssa. Palkka määräytyy työehtosopi- muksen mukaan. (Koistinen 2020.)

4.2 Kyselyiden yhteenveto

Toimintamalli ajateltiin kannattavaksi, jos katsastustoiminnalle olisi olemassa entuudestaan tarvetta. Tarkasti kannattavuuden määrittäminen onnistuisi las- kemalla tarvittavat volyymit ja hinnat, jolla saavutettaisiin positiivinen tulos katsastustoiminnasta. Tarve määräytyisi saatavilla olevista resursseista ja koulut- tavaksi harkittavan motivaatiosta sekä koulutustaustasta.

Toteutusta koulutusputkeen mietittiin kahdesta lähtökohdasta, joko asentaja menisi suoraan koulutusputkeen ja työnantaja maksaisi koulutusajalta palkan tai sitten koulutusputki menisi työeläkeyhtiön kautta, jolloin koulutusajalle saisi koulutustukea. Palkkaus toteutettaisiin työehtosopimuksen ohjelukujen ja pykälien mukaan.

(19)

5 KULUT & KANNATTAVUUSLASKENTA

Kuluissa perehdyttiin tarkemmin katsastuskoulutuksien hintoihin sekä katsastajien palkan määrään. Lopussa esitettiin kuluvertailuja koulutus- ja palkkakuluista eri lähtötilanteista.

Kannattavuuslaskennassa suoritettiin pelkistetty laskenta, jossa määritettiin työmyynnin raja, jolla toiminta olisi tehokasta ja kannattavaa. Tästä laskettiin kahdella esimerkkitilanteella mitä käyttöasteen pitäisi olla, että saavutettiin kannattavuudelle määritetty työmyynnin raja-arvo.

5.1 Kulut

Kuluissa perehdyttiin tarkemmin eri katsastuskouluttajien kurssihintoihin ja koulutustarjontaan. Katsastajien kuukausipalkkoja tarkasteltiin eri koulutustaustan ja työkokemuksen mukaan perustuen autoalan toimihenkilöitä koskevaan työeh- tosopimukseen. Kuluvertailussa tutkittiin ensimmäiseltä vuodelta aiheutuvia koulutus- ja palkkakuluja työnantajalle.

5.1.1 Katsastuskoulutuksien hinnat

Katsastuskoulutuksien hintojen selvitys aloitettiin tarkistamalla Traficomilta hy- väksytyt yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja antamaan katsastuskoulutusta. Sieltä poimittiin A-Katsastus Oy, HelppoKatsastus Oy, K1 Katsastus Oy sekä Yksityis- ten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry. (Ajoneuvokatsastajien kouluttajat.)

YKL:n peruskurssien hinnat löydettiin heidän kotisivultaan, kertauskurssien hinnat selvitettiin koulutuskoordinaattori Pirkko Buddakselta (Buddas 2020). A- Katsastuksen hinnat tiedusteltiin teknisen yksikön päälliköltä Janne Mäkilältä (Mäkilä 2020). K1 Katsastuksen hinnat kysyttiin tekniseltä asiantuntijalta Markus Nykäseltä (Nykänen 2020). HelppoKatsastuksen koulutustarjontaan kuuluvat vain osa kertauskursseista, niiden hinnat hankittiin koulutuspäällikkö Ilkka Kor-

(20)

hoselta (Korhonen 2020). Peruskurssien hinnat ovat esitettynä taulukossa 1 ja kertauskurssien hinnat ovat esitettynä taulukossa 2.

TAULUKKO 1. Peruskurssien hinnat alv 0

Kurssi A-Katsastus K1 Katsastus YKL

Peruskurssi + kevyt MAK 3500 4500 4555

Raskas MAK 1750 2345 2345

Kevyt rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastus

1900 2345 2345

Raskas rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastus

1900 2345 2345

VAK/ADR - 1840 1840

Paineilmajarru 1250 1840 1840

Yksittäishyväksyntä - 1045 -

TAULUKKO 2. Kertauskurssien hinnat alv 0

Kurssi A-Katsastus HelppoKatsastus K1 Katsas- tus

YKL

Täydennyskoulutus 330 129 250 635

Kevyt rekisteröinti-, muutos- ja kytken-

täkatsastus

440 250 450 660

Raskas rekisteröin- ti-, muutos- ja kyt-

kentäkatsastus

440 250 450 660

VAK/ADR 440 - 450 660

Paineilmajarru 440 - 450 660

Yksittäishyväksyntä 440 - 450 660

Yhteenvetona todettiin, että peruskursseissa A-Katsastus on selkeästi edullisin kouluttaja, K1 Katsastus ja YKL ovat keskenään melkein samanhintaisia. Kerta- uskursseissa HelppoKatsastus on selkeästi edullisin, mutta heillä on myös kurssitarjonta kaikkein vähäisin. Täydennyskoulutuksissa jokaisella kouluttajalla oli eroa, erikoiskurssien kertauksissa YKL oli kallein, K1 Katsastus ja A-

Katsastus olivat liki samanhintaisia.

(21)

5.1.2 Palkan määrä

Katsastajien palkka määritellään koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

Katsastajiin sovelletaan autoalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Palkkaryhmät jaotellaan neljään pääryhmään; määräaikaiskatsastajat, erikois- katsastajat, vastuukatsastajat ja esimiehet. Palkkaryhmien tarkemmat tiedot ovat esitettynä kuvassa 3.

KUVA 3. Katsastajien palkkaryhmät (Autoalan toimihenkilöitä koskeva TES)

(22)

Tässä tapauksessa uudelleenkoulutettava ajoneuvoasentaja sijoitettaisiin mää- räaikaiskatsastajien D3-palkkaryhmään. Katsastajien palkkojen ohjeluvut ovat esitettynä kuvassa 4.

KUVA 4. Katsastajien palkan ohjeluvut (Autoalan toimihenkilöitä koskeva TES)

Alin palkan ohjeluku katsastajalle olisi 2555€ kuukaudessa. Palkan vaihteluväli olisi työkokemuksesta riippuen 2555 – 3168 euron välillä kuukaudessa. Työeh- tosopimuksesta löytyy katsastajia koskevista täydentävistä määräyksistä ohjeis- tus katsastuskoulutuksen työharjoittelun aikaiseen palkkaan liittyen: ”Suoritetta- essa katsastajatutkintoon kuuluva työharjoittelu työsuhteessa, maksetaan tutkinnon suorittajalle palkka, joka on vähintään 70 prosenttia alimmasta ohjeluvusta” (Autoalan toimihenkilöitä koskeva TES).

Työehtosopimuksessa työkokemusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä aiempaa kokemusta autokatsastusalalta. Työkokemusvuosia laskettaessa merkonomin tai teknikon tutkinto oikeuttaa kolmeen kokemusvuoteen ja insinöörin tai tradenomin tutkinto neljään kokemusvuoteen. Lisäksi kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon katsastustehtävissä vaadittava puolen vuoden korjaamoalan kokemus. (Autoalan toimihenkilöitä koskeva TES.)

(23)

5.1.3 Kuluvertailu

Vertailussa tarkasteltiin koulutuksesta aiheutuvia kuluja sekä palkan määräyty- mistä eri lähtötilanteista. Peruskurssi ja kevyt MAK-kurssi kestävät yhteensä 10 päivää, jonka jälkeen suoritetaan työharjoittelujakso, joka kestää kahdesta vii- kosta useampaan kuukauteen. Lopuksi suoritetaan Traficomin järjestämä katsastajan loppututkintokoe, johon kuuluu sekä teoria että käytännön koe. Koko- naisuutena koulutusjakso voi kestää jopa kuusi kuukautta. Koulutusajalta mak- settavan palkan on oltava vähintään 70 prosenttia alimmasta ohjeluvusta. Kou- lutuskulujen vertailussa kuluina ovat kurssien hinnat taulukosta 1 ja koulutusajalta maksettava 70 prosentin palkka alimmasta ohjeluvusta. Koulutuskulu vertailu on esitettynä taulukossa 3.

TAULUKKO 3. Koulutuskulu vertailu Koulutusjakson pi-

tuus (kk)

2 3 4 5 6

A-Katsastus 7077 8865,5 10654 12442,5 14231 K1 Katsastus 8077 9865,5 11654 13442,5 15231 YKL 8132 9920,5 11709 13497,5 15286

Kuukausittainen palkka määritettäisiin koulutettavan henkilön työkokemuksen perusteella, tässä tapauksessa työsuhteen keston sekä koulutustaustan perusteella. Palkkavertailussa otettiin esimerkeiksi kolme eri koulutustaustalla olevaa asentajaa ja työsuhteen kesto ilmoitettiin viiden vuoden porrastuksella. Palkka- kulu vertailu on esitettynä taulukossa 4.

TAULUKKO 4. Palkkakulu vertailu

Työsuhteen kesto (v) 5 10 15 20

Asentaja (ammattitutkinto) 2657 2763 2874 3018

Asentaja (teknikko) 2763 2874 3018 3168

Asentaja (insinööri) 2763 2874 3018 3168

Lopuksi vertailtiin koulutusvuodelta aiheutuvia palkka- ja koulutuskuluja. Vertai- lussa kouluttajana toimisi A-Katsastus ja asentajan koulutustaustana olisi ammattitutkinto. Työsuhteen kesto merkittiin viiden vuoden porrastuksella y-

(24)

akselille ja koulutusjakson pituus kuukauden välein x-akselille. Koulutusvuoden kuluvertailu on esitettynä taulukossa 5.

TAULUKKO 5. Koulutusvuoden kuluvertailu

2kk 3kk 4kk 5kk 6kk

5v 33647 32778,5 31910 31041,5 30173

10v 34707 33732,5 32758 31783,5 30809

15v 35817 34731,5 33646 32560,5 31475

20v 37257 36027,5 34798 33568,5 32339

25v 38757 37377,5 35998 34618,5 33239

Kuluvertailun perusteella koulutusvuosi tulisi työnantajalle kustantamaan keski- määrin 34000€, jos kaikki koulutus- ja palkkakulut jäisivät työnantajalle. Lisäksi palkkalaskennassa oletettiin, että uudelleenkoulutettavan nykyisen työsuhteen kesto eli työkokemus laskettaisiin yhtymään tulopäivästä koska työnantaja ei muutu.

5.2 Kannattavuuslaskenta

Kannattavuuslaskenta suoritettiin asettamalla ennalta määrätty työmyynnin raja- arvo, jolla katsastustoiminta olisi kannattavaa. Raja-arvoksi asetettiin 5000€, arvo pohjautuu Veholta saatuun tietoon. Laskenta kohdistettiin yhteen katsasta- jaan, jolla olisi vain kevyen katsastusoikeudet.

Toimitiloissa olisi yksi kevyen katsastuspaikka ja varauskalenteri olisi määritelty 30 minuutin porrastuksella, jolloin päiväkohtainen maksimimäärä olisi 15 kappaletta 7,5 tunnin työajalla. Esimerkeissä katsastuksien keskihinnat perustuivat Tampereen alueen verottomiin keskihintoihin, joista on vähennetty Trafin val- vontamaksu (Tampereen katsastusasemat). Keskihinnat ovat esitettynä taulukossa 6.

(25)

TAULUKKO 6. Tampereen katsastusasemien keskihinnat alv 0

Ajanvaraus Drive-In

Määräaikaiskatsastus 27,57 32,45

Katsastuksen lakisääteiset mittaukset 23,57 23,57

Jälkitarkastus 18,02 18,17

Ensimmäisessä laskennassa katsastuksien jakauma määritettiin Veholta luovu- tettujen tietojen perusteella, jolloin katsastuksista 20 prosenttia olisi jälkitarkas- tuksia ja 80 prosenttia määräaikaiskatsastuksia. Määräaikaiskatsastuksista 20 prosenttia olisi pelkkiä määräaikaiskatsastuksia ilman katsastuksen lakisäätei- siä mittauksia. Määräaikaiskatsastuksista 10 prosenttia olisivat drive-in- suoritteita ja 90 prosenttia ajanvarauksia. Jälkitarkastuksista 40 prosenttia olisivat drive-in-suoritteita ja 60 prosenttia ajanvarauksia Lisäksi laskenta suoritettiin myös 10 prosenttia alhaisimmilla ja korkeammilla katsastuksen keskihinnoilla kuin taulukossa 6 oli esitetty. Käyttöasteen maksimiarvona käytettiin 315 kappaletta eli 21 työpäivää, joka pohjautuu vuoden työpäivien keskiarvoon kuukautta kohden (Autoalan toimihenkilöitä koskeva TES). Käyttöasteprosentti on esitet- tynä taulukossa 7.

TAULUKKO 7. Käyttöaste esimerkissä 1

Keskihinta -10% Normaali +10%

Käyttöaste 42,9 38,6 35,1

Toisessa laskennassa katsastuksien jakaumaa muutettiin niin, että 75 prosenttia olisi määräaikaiskatsastuksia ja 25 prosenttia jälkitarkastuksia. Määräaikais- katsastuksista 25 prosenttia olisi pelkkiä määräaikaiskatsastuksia ilman katsastuksen lakisääteisiä mittauksia. Ajanvarauksia ja drive-in-suoritteita olisi tasan 50 prosenttia kumpaakin. Jälkitarkastuksissa prosentit käännettiin toisinpäin, jolloin drive-in suoritteita olisi 60 prosenttia ja ajanvarauksia 40 prosenttia. Käyt- töasteprosentti on esitettynä taulukossa 8.

TAULUKKO 8. Käyttöaste esimerkissä 2

Keskihinta -10% Normaali +10%

Käyttöaste 43,8 39,4 35,8

(26)

Käyttöaste jäisi keskihintoja käyttämällä alle 40 prosenttiin, jolla saavutettaisiin asetettu raja-arvo 5000€. 40 prosentin käyttöasteen toteutumista voisi pitää hyvin todennäköisenä.

Katsastusjakauman muutoksen vaikutus työmyyntiin on pieni. Suurin muutos työmyyntiin saataisiin muuttamalla keskihintoja tai tihentämällä ajanvarauksen porrastusta.

(27)

6 TULOKSET

Kyselyn perusteella toiminnan kannattavuus korjaamolle on riippuvainen kat- sastustarpeesta. Keskeisiä tekijöitä kannattavuudelle ovat valmiit katsastustilat ja -laitteet sekä kysynnän kasvu, jolloin uuden katsastajan tarve olisi ilmeinen.

Lisäksi olisi oltava yksi katsastaja jo entuudestaan töissä, koska yksin on hyvin haastava hoitaa toimintaa joustavasti.

Tampereen alueen katsastuksen keskihintoja käyttämällä 5000€ työmyynti täyt- tyisi noin 40 prosentin käyttöasteella, jolloin toiminta olisi kannattavaa. Suurin vaikutus työmyynnin kasvuun saadaan muuttamalla joko katsastushintoja tai tihentämällä ajanvarauksen porrastusta.

Katsastustarve määräytyisi katsastusmääristä sekä uudelleenkoulutuksen tar- peesta. Uudelleenkoulutettavalla olisi vaadittavan ammattitaidon ja koulutuksen lisäksi oltava motivaatio sekä tarve lähteä uudelleenkoulutukseen. Lisäksi työ- kyky olisi oltava riittävä, jotta kykenee suoriutumaan uusista työtehtävistä.

Toteutuksen määrittäisi ajoneuvoasentajan lähtötilanne uudelleenkoulutukseen.

Koulutusputki toteutettaisiin joko korjaamon sisäisesti tai sitten yhteistyökump- panin kautta.

Palkkaus suoritettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti, jonka lisäksi tarvittaessa sovitaan paikallisesi mahdollisista provisioista ja palkanlisistä. Palkanmaksajana uudelleenkoulutettavalle koulutusputken ajalta toimisi joko työnantaja tai työelä- keyhtiö. Koulutus- ja palkkakuluja ensimmäisestä koulutus- ja työvuodesta tulisi keskimäärin 34000€.

(28)

7 POHDINTA

Ajoneuvoasentajan uudelleenkoulutuksen kannattavuus korjaamolle tuli selvitet- tyä yleispätevin tuloksin. Kannattavaa toiminta olisi, kun korjaamolta löytyisi jo valmiiksi katsastustilat ja -laitteet sekä kysyntä katsastuksille kasvaisi. Asetet- tuun 5000€ työmyyntiin päästiin 40 prosentin käyttöasteella käyttäen Tampe- reen alueen keskihintoja, joten kannattavuuden toteutuminen olisi hyvin toden- näköistä. Kyselystä olisi saanut laajemman ja kattavamman lopputuloksen kun olisi laajentanut kyseltävien ja kysymyksien määrää. Vielä lisää laajuutta tutki- mukselle saataisiin suorittamalla kustannuslaskenta, jossa tarkasteltaisiin myös raskaan kaluston vaikutusta kokonaiskannattavuuteen.

Uudelleenkoulutukseen lähdetään, kun siihen löytyy henkilö, jolla on tarvittava koulutus, motivaatio ja tarve. Toteutus suoritetaan useamman kuukauden mit- taisena koulutusputkena. Hyvä olisi olla jo yksi katsastaja töissä, kun uutena alalle tulevan voi olla haastavaa hoitaa kaikki itsenäisesti. Uudelleenkoulutusha- lukkuudesta olisi voinut tehdä oman kyselynsä ajoneuvoasentajien keskuudessa, jolloin saataisiin tilastotietoa tämänhetkisestä halukkuudesta kyseistä asiaa kohtaan. Lisäksi olisi ollut mielenkiintoista tutkia kuinka palkka muuttuu ajoneuvoasentajan vaihtaessa katsastajan töihin.

Koulutuskulujen selvityksessä tuli hyvin ilmi mikä koulutuksien hintataso on tällä hetkellä sekä mitä koulutuskulut keskimäärin olisivat työnantajalle. Työssä tehtiin ennakko-oletus, että asentaja on estynyt tekemään nykyistä työtään, jolloin koulutus- ja palkkakulujen laskeminen tarkasti työnantajalle on hyvin haastavaa.

Uudelleenkoulutukselle saadaan hyvin usein työeläkeyhtiöltä koulutustukea ja tämän määrä määräytyy koulutettavan siihen mennessä kertyneen eläkkeen mukaan, joten tarkkaa koulutustuen määrää on todella vaikea määrittää. Tässä olisi ollut mahdollista lähteä tarkemmin selvittämään mitä vaatimuksia työeläke- yhtiö asettaa, jotta he maksavat koulutustukea uudelleenkoulutuksen ajalta.

Ajoneuvoasentajien uudelleenkoulutuksien tilastoja olisi myös voinut tutkia, jolloin saataisiin yleisellä tasolla käsitys uudelleenkoulutuksien määrästä ja siitä kuinka todennäköistä tällainen uudelleenkoulutus olisi ajoneuvoasentajalle.

(29)

LÄHTEET

Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen arvosteluperusteet TRAFI- COM/540030/03.04.03.00/2019.

Autokatsastajat. 2020. Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Luettu

1.2.2020. https://www.autokatsastajat.fi/wp-

con-

tent/uploads/2017/12/Autoalan_toimihenkiloita_koskeva_tyoehtosopimus_2017- 2020-1.pdf

Buddas, P. Koulutuskoordinaattori. 2020. Katsastuskoulutuksien hinnat. Sähkö- postiviesti. pirkko.buddas@yklry.fi. Luettu 1.2.2020.

Harajärvi, H. Korjaamopäällikkö. 2020. Korjaamoasentajan kouluttaminen katsastajaksi. Sähköpostiviesti. heikki.harajarvi@veho.fi. Luettu 1.2.2020.

Heino, J. Katsastustoimen päällikkö. 2020. Korjaamoasentajan kouluttaminen katsastajaksi. Sähköpostiviesti. jori.heino@veho.fi. Luettu x.x.xxxx.

Koistinen, K. Aluejohtaja. 2020. Korjaamoasentajan kouluttaminen katsastajaksi. Sähköpostiviesti. kasperi.koistinen@veho.fi. Luettu x.x.xxxx.

Katsastushinnat. 2020. Tampereen katsastusasemat. Luettu 25.2.2020.

https://www.katsastushinnat.fi/tampere/

Korhonen, I. Koulutuspäällikkö. 2020, Katsastuskoulutuksien hinnat. Sähköpos- tiviesti. ilkka.korhonen@helppokatsastus.fi. Luettu 1.2.2020.

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta 13.12.2013/957.

Mäkilä, J. Teknisen yksikön päällikkö. 2020. Katsastuskoulutuksien hinnat.

Sähköpostiviesti. janne.makila@a-katsastus.fi. Luettu 1.2.2020.

Nykänen, M. Tekninen asiantuntija. 2020. Katsastuskoulutuksien hinnat. Säh- köpostiviesti. markus.nykanen@k1katsastus.fi. Luettu 1.2.2020.

Sornikivi, U-M. 1996. Yhdeksän vuosikymmentä liikenteen turvallisuutta. Vam- mala: Kirjapaino Oy.

Traficom. 2020.Ajoneuvokatsastajienkouluttajat. Luettu 1.2.2020.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvokatsastajien-kouluttajat Traficom. 2019. Kytkentäkatsastus. Luettu 6.10.2019.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/kytkentakatsastus

Traficom. 2019. Milloin ajoneuvo on katsastettava. Luettu 6.10.2019.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/milloin-ajoneuvo-katsastettava Traficom. 2019. Muutoskatsastus. Luettu 6.10.2019.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/muutoskatsastus

(30)

Traficom. 2019. Rekisteröintikatsastus. Luettu 6.10.2019.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/rekisterointikatsastus

Traficom. 2019. Valvontakatsastus. Luettu 6.10.2019.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/valvontakatsastus Traficom. 2019. Yksittäishyväksyntä. Luettu 6.10.2019.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/yksittaishyvaksynta

Veho. 2020. Vehon historia. Luettu 5.1.2020.

https://www.veho.fi/autoliikkeet/veho-yrityksena/historia/

Veho. 2020. Veho Pirkkala. Luettu 5.1.2020.

https://www.vehotrucks.fi/liikkeet/pirkkala/

YKL ry. 2020. Koulutukset. Luettu 5.1.2020.

https://www.yklry.fi/koulutukset/#tab-tab1

YKL ry. 2020. Pääsyvaatimukset. Luettu 6.1.2020.

https://yklry.fi/koulutukset/paasyvaatimukset/

(31)

LIITTEET

Liite 1. Kysely Kysely

Aihe: Korjaamoasentajan kouluttaminen katsastajaksi

Lähtökohta/-tilanne: Asentajalla tulisi este suorittaa nykyistä työtään vastaavalla tasolla kuin aiemmin, johtuen esimerkiksi työtapaturmasta/-sairaudesta. Mutta lähtökohtaisesti häneltä löytyisi tarvittava toimintakyky ja pohjakoulutus, jotta hänet voisi kouluttaa katsastajaksi.

Kysymykset:

1. Näkisittekö tämän toimintamallin kannattaviksi korjaamolle?

2. Olisiko kyseiselle toiminnalle mielestänne tarvetta?

3. Miten lähtisitte toimintaa toteuttamaan?

4. Kuinka palkka määritettäisiin?