Arttu Haukkamaa
Ajoneuvojen kuntotarkastuksen digitalisoiminen
Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK)
Ajoneuvotekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö
30.3.2021
Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
Arttu Haukkamaa
Ajoneuvojen kuntotarkastuksen digitalisoiminen 45 sivua
30.3.2021
Tutkinto Insinööri (AMK)
Tutkinto-ohjelma Ajoneuvotekniikka Ammatillinen pääaine Jälkimarkkinointi
Ohjaajat
Lehtori Pertti Ylhäinen Lehtori Juho Vallivaara
Tekninen johtaja Jouko Sohlberg, AKL Toiminnanjohtaja Björn Ziessler, YKL
Tämän insinöörityön tarkoituksena on selvittää ja suunnitella, kuinka autojen kuntotarkas- tukset voidaan muuttaa digitaaliseen muotoon. Työn tavoitteena oli suunnitella kuntotar- kastuksen sisältö, pohtia kuntotarkastuksen jakamista erilaajuisiin kokonaisuuksiin sekä selvittää kuntotarkastajien tarvittava pätevyys sekä tarvittavat tilat ja laitteet tarkastuksien suorittamista varten. Työssä suunniteltiin myös VideoCheck-tyylisen video-ominaisuuden lisäämistä kuntotarkastusohjelmaan. Työssä tarkastellaan myös vaihtoehtoisien polttoai- neiden, sähkön ja kaasun, huomioon ottamista kuntotarkastuksessa.
Osana työtä toteutettiin haastatteluja vaihtoautoja myyvien liikkeiden vaihtoautopäällikkö- jen sekä katsastustoimipaikkojen katsastajien ja teknisten johtajien kanssa. Lisäksi työssä suunniteltiin ja hahmoteltiin kuntotarkastusohjelmaa.
Insinöörityö toteutettiin Autoalan Keskusliitto ry:lle (AKL) sekä yhteistyössä Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:n (YKL ry) kanssa. Molemmilla tahoilla on tarkoitus ja halu ottaa tällainen standardoitu ja AKL:n sertifioima kuntotarkastusohjelma käyttöön Suomessa. Työn tuloksena hahmoteltua tarkastusohjelmaa on tarkoitus jakaa käyttöön niin katsastustoimijoille kuin autoliikkeille.
Avainsanat Kuntotarkastus, digitalisointi, AKL, YKL
Author Title
Number of Pages Date
Arttu Haukkamaa
Digitization of Vehicle Condition Check 45 pages
30 March 2021
Degree Bachelor of Engineering
Degree Programme Automotive Engineering
Professional Major Automotive After Sales Engineering
Instructors
Pertti Ylhäinen, Senior Lecturer Juho Vallivaara, Senior Lecturer
Jouko Sohlberg, Technical Leader, AKL Björn Ziessler, Executive Director, YKL
This thesis deals with how vehicle condition checks can be converted to digitized form.
The objective was to plan the content of the vehicle condition check, plan how the check can be divided into different sized entities and to find out the necessary qualifications of the inspectors and the necessary facilities and equipment to perform the condition inspec- tions. The plan was also to add a VideoCheck-style video feature to the vehicle condition check. Alternative fuels, electricity and gas, were also considered to be added to the con- dition check.
As part of the thesis, interviews were conducted with used car sales managers from differ- ent sized car sales shops as well as with the inspectors and technical managers of differ- ent inspection offices. As one part of the thesis the designing of the mobile app and the condition check program were also carried out.
This thesis was carried out in co-operation with the Association of Private Inspection of- fices (YKL) for the Finnish Automobile Confederation (AKL). Both parties have the inten- tion and desire to introduce such a standardized and certified vehicle condition check pro- gram in Finland. The vehicle condition program will be distributed to both inspection of- fices and car dealerships.
Keywords Vehicle condition check, digitization, AKL, YKL
Sisällys
Lyhenteet
1 Johdanto 1
1.1 Insinöörityön taustaa 1
1.2 Työn tavoitteet 1
1.3 Työn toteutus 2
2 Autoalan Keskusliitto ry ja Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry 3
3 Kuntotarkastus 4
3.1 Kuntotarkastuksen tilaajat ja asiakkaat 7
3.2 Kuntotarkastuksen tarkastuskohdat 8
3.2.1 Ajoneuvon tiedot 8
3.2.2 Päästömittaus 9
3.2.3 Moottori ja apulaitteet 9
3.2.4 Jarrut, iskunvaimentimet, akselisto ja pyörät 10
3.2.5 Voimansiirto- ja ohjauslaitteet 11
3.2.6 Alusta- ja korirakenteet 11
3.2.7 Valaisimet ja muut sähkölaitteet 12
3.2.8 Ajettavuus ja hallintalaitteet 12
3.2.9 Muut laitteet ja varusteet 13
3.2.10 Sisustan kunto 14
4 VideoCheck 14
5 Kuntotarkastuspalvelun tarjoajat 15
6 Digitaalisen kuntotarkastuksen luokittelu 20
6.1 Laaja kuntotarkastus 20
6.2 Kevyt kuntotarkastus 21
6.3 Osakokonaisuus 21
7 Haastattelut 22
8 Digitaalinen kuntotarkastusohjelma 27
8.1 Vaatimukset kuntotarkastukselle 27
8.1.1 Kuntotarkastuksen tekijä 27
8.1.2 Kuntotarkastuksen vaatimat tilat 27
8.1.3 Sertifiointi ja auditointi 28
8.2 Vaihtoehtoiset käyttövoimat 30
8.3 Tarkastusohjelman muokattavuus 32
8.4 Tarkastuksen vaiheet ja sisältö 34
8.4.1 Tarkastukset vaiheet 34
8.4.2 Tarkastuksen sisältö 36
8.5 Autokauppiaan mobiiliversio 39
9 Yhteenveto 40
10 Jatkokehitys ja kehitysmahdollisuudet 42
Lähteet 43
Lyhenteet
AKL Autoalan Keskusliitto
YKL Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry
SoH State of Health, ajoneuvon akun kunto
SoC State of Charge, ajoneuvon akun latausjännite
1 Johdanto
1.1 Insinöörityön taustaa
Nykypäivän maailma muuttuu koko ajan enemmän ja enemmän digitaalisempaan ja glo- baalimpaan suuntaan. Monet tuotteet ja palvelut ovat sähköisessä muodossa tai ovat siirtymässä sähköiseksi, sekä palvelujen sähköistymisen kysyntä kasvaa jatkuvasti su- kupolvien vaihtuessa. Uudet sukupolvet ovat tottuneet digitalisoituneeseen maailmaan ja he haluavat itselleen arkipäiviä helpottavia ratkaisuja, joita insinöörien täytyy kehittää ja luoda. Nämä uudet digiajan sukupolvet ovat myös autoalan asiakkaita, vaikkakaan kaikille auton omistaminen ei ole enää niin tärkeää ja monet eivät nykypäivänä omista omaa autoa. Uusia sukupolvia voidaan auttaa auton omistamisessa ja ostamisessa näi- den uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämisellä ja luomisella. Nuorille autonomistajille on helpompaa kertoa tietoa auton kunnosta vaikkapa videomuodossa VideoCheck-tyyli- sellä videolisäominaisuudella, jota he voivat rauhassa itse katsoa. Koska monille auto on vain kulkuväline paikasta A paikkaan B, heille auton rakenteet ja termistö eivät ole tuttuja, jolloin he eivät ymmärrä, mistä katsastaja tai automyyjä saattaa puhua. Selkeä ja vertailukykyinen kuntotarkastusraportti helpottaa huomattavasti auton ostamista. Auto- alan pitää Suomessakin pystyä mukautumaan tähän trendiin, jos se haluaa selvitä ja pysyä muun maailman mukana.
1.2 Työn tavoitteet
Ajoneuvon kuntotarkastus on autoalan palvelu, joka pääsääntöisesti toteutetaan edel- leen manuaalisesti paperimuodossa. Tämän insinöörityön tarkoituksena on tutkia ja suunnitella, kuinka autojen kuntotarkastukset voidaan digitalisoida vastaamaan nykypäi- vän auton omistajan ja ostajan tarpeita ja vaatimuksia sekä AKL:n sertifioinnin kautta kuntotarkastusmääriä voidaan seurata ja tilastoida paremmin. Kuntotarkastusten digita- lisoimisella voidaan nopeuttaa tarkastuksen tekemistä, ja kuntotarkastus olisi jokaiselle autolla sama kuntotarkastuspaikasta tai tarkastajasta riippumatta, kun se on sertifioitu ja standardin mukainen. Työssä tarkastellaan liitännäisominaisuuksien hyötyjä ja haittoja
kuluttajan ja kuntotarkastajan näkökulmasta. Tavoitteena on luoda vaikuttava kuntotar- kastus ja saada asiakas ymmärtämään sen tuoman rahallisen lisäarvon.
1.3 Työn toteutus
Yhtenä tämän työn osa-alueena on pohtia, kuinka moneen tarkastusluokkaan kuntotar- kastukset voitaisiin jakaa. Uudemmille autoille voidaan tehdä kevyempi korin ja pohjara- kenteiden visuaalinen tarkastus, jos oletetaan, että esimerkiksi jousitus, jarrut ja moottori ovat niin hyvässä kunnossa, että ne eivät vaadi syvempää tarkastusta. Vanhemmille au- toille tehtäisiin laajempi ja syvempi tarkastus, jossa käytäisiin läpi kaikki auton alueet ja osat. Työssä myös mietitään, millaiset tilat kuntotarkastusten tekeminen vaatii sekä mil- lainen koulutus ja tutkinto kuntotarkastuksen tekijällä on oltava, koska laajempi kuntotar- kastus vaatii ammattitaitoa tarkastajalta ja juuri valmistunut auton asentaja ei ehkä osaisi käydä kaikkia osia läpi, jotka sitten katsastaja kävisi. Insinöörityössä tutkitaan ja selvite- tään myös VideoCheck-tyylisen lisäominaisuuden lisäämistä kuntotarkastukseen sekä pohditaan sen tuomia hyötyjä ja mahdollisia haittoja.
Video-ominaisuudella voidaan tallentaa helposti tietoa myöhempää käyttöä varten, ja sen avulla mahdolliset vika- tai korjauskohdat on helpompi osoittaa asiakkaalle. Nämä videot voitaisiin myös lähettää asiakkaalle, minkä jälkeen asiakas voisi tehdä ostopää- töksen. Video-ominaisuuden avulla voidaan todistaa ajoneuvon kuntoon liittyviä tekijöitä jälkikäteen, mikäli siihen on myöhemmin tarvetta esimerkiksi riitatilanteessa.
Insinöörityöhön on haettu myös ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia haastattelu- jen muodossa. Työtä varten haastateltiin erikokoisten käytettyjä autoja myyvien autoliik- keiden vaihtoautopäälliköitä tai myyntipäälliköitä. Haastatteluja tehtiin myös katsastus- konttoreilla, koska katsastajilla on hyvä käsitys autojen kuntotarkastuksista, sillä kunto- tarkastukset tehdään pääsääntöisesti katsastustoimipaikoilla katsastajien tekeminä.
Haastatteluista kerrotaan tarkemmin luvussa 7.
Insinöörityö on toteutettu Autoalan Keskusliiton tilaamana sekä yhteistyössä Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liiton kanssa.
2 Autoalan Keskusliitto ry ja Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry
Tämän insinöörityön tilaajana toimii Autoalan Keskusliitto ry (AKL). Työn aiheen sain Autoalan Keskusliiton tekniseltä johtajalta Jouko Sohlbergilta. AKL:n toimintaympäris- töön kuuluvat edunvalvonta, erilaiset palvelut sekä koulutus.
Edunvalvonnan tavoitteena on luoda jäsenyrityksille ja tieliikenteelle parempi toimin- taympäristö. Autoalan Keskusliitto toimii aktiivisesti mukana autoilua koskevien päätös- ten tekemisessä ja valmistelussa. Se laatii aloitteita, päätöksiä, lausuntoja ja selvityksiä.
Autoalan Keskusliitto toimii yhteistyössä viranomaisten, tieliikenteen järjestöjen ja rahoi- tus- ja vakuutusyhtiöiden kanssa.
Palveluita AKL:ltä löytyy monenlaisia. Niitä ovat muun muassa jäsenneuvonta erilaisissa kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. AKL tarjoaa eri autokaupan lomakkeita sähköi- sessä ja painetussa muodossa. Järjestöllä on tarjolla mm. tilauslomakkeita, kauppaso- pimuslomakkeita ja osamaksusopimuslomakkeita ym. sekä vuosittain järjestettäviä kou- lutuksia.
Autoalan Keskusliitto on myös vahvasti mukana autoalan koulutuksessa ja sen tukemi- sessa eri ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. AKL ja AAKES (Autoalan Ammattikoulutuksen Edistämissäätiö) toimivat yhteistyössä ammattikoulujen, ammatti- korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Vuonna 2010 Ouluun perustettiin auto- ja kone- tekniikan professuuri, jonka tavoitteena on vahvistaa auto-, kone- ja kuljetustekniikan tohtori- ja diplomi-insinööri koulutusta ja tutkimustoimintaa Suomessa. Myös Oulun yli- opiston kauppakorkeakouluun perustettiin professuuri maaliskuussa 2020. Professuurin tavoitteena on kehittää alojen liiketoimintaa, tutkia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin ja edistää koulutusta. (1, s. 3.)
Insinöörityön ohjauksessa on mukana Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry (YKL ry). YKL toimii yksityisten katsastustoimipaikkojen edunvalvojana, vastaa jäsenyhtiöiden koulutustarpeista sekä toimii informaatio- ja yhteistyökanavana. YKL on perustettu vuonna 1996 Helsingissä.
YKL pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta ja suojelemaan ympäristöä edistämällä katsastustoimintaa. Sen tavoitteena on aikaansaada yhteisymmärrystä katsastustoimi- joiden kesken ja valvoa jäsenyritysten yleisiä ja yhteisiä ammatillisia ja taloudellisia etuja.
YKL osallistuu kansainvälisiin yhteistöihin, jotta se voi seurata ajoneuvojen teknistä ke- hitystä ja katsastustoimintaa jäsenten hyödyksi. YKL pyrkii kehittämään ja parantamaan katsastustoiminnan teknistä suoritustasoa ja laatua. (2, s. 4.)
3 Kuntotarkastus
Jotta autojen kuntotarkastuksia voidaan digitalisoida, täytyy tietää, mikä kuntotarkastus on ja mitä se pitää sisällään. Nimensä mukaisesti ajoneuvon kuntotarkastuksessa tar- kastetaan ja määritetään ajoneuvon kunto. Ajoneuvon turvallisuus riippuukin pitkälti sen kunnosta, ja kuntotarkastuksen avulla mahdolliset puutteet ja viat voidaan tunnistaa ajoissa ja ne pystytään korjaamaan, jolloin auto on turvallinen sekä autoilijalle itselleen sekä muille tienkäyttäjille. Kuntotarkastuksessa tarkistetaan myös kohteet, jotka eivät joko suoranaisesti tai ollenkaan liity turvallisuuteen vaan ajoneuvon jälleenmyyntiarvoon.
Kuntotarkastuksessa käydään myös läpi kohteita, joiden tarkastusta laki ei vaadi.
Ajoneuvon kuntotarkastus kattaa aina vähintään samat kohdat kuin määräaikaiskatsas- tus, mutta yleisesti tarkastuskohteita on enemmän (kuva 1 ja 2). Kuten edellä todettiin, kuntotarkastuksessa tarkastetaan myös ei-lakisääteiset kohteet. Kuntotarkastus voidaan jakaa karkeasti kymmeneen tarkastuskohderyhmään. Näille kohteille suoritetaan me- kaaninen ja/tai visuaalinen tarkastus. Iskunvaimentimille ja jarruille suoritetaan samat testit kuin katsastuksessa eli jarrujen jarrutusvoima mitataan jarrudynamometrillä ja is- kunvaimentimet testaan iskunvaimennintesterillä.
Kuva 1. Tyypillisiä tarkastuskohteita ajoneuvon kuntotarkastuksessa
Kuva 2. Lisää tyypillisiä tarkastuskohteita
Yleisin syy, miksi kuntotarkastuksia tehdään, on auton myyminen ja ostaminen. On kau- pan kummankin osapuolen etu, ostajan ja myyjän, että auto on kuntotarkastettu ja auton tiedot ovat tällöin paremmin tiedossa ja dokumentoitu. Kuntotarkastuksessa selvitetään auton todellinen kunto, joka vaikuttaa auton myyntiarvoon yhdessä auton huoltohistorian ja tulevien huoltojen kanssa. Kuntotarkastus kertoo ajoneuvon turvallisuuden, ympäris- töystävällisyyden ja mahdolliset korjauskohteet. Kuntotarkastuksen teettäminen puolu- eettomalla kolmannella osapuolella on molempien, myyjän ja ostajan, etu. Molemmat osapuolet ovat tietoisia ja varmoja ajoneuvon kunnosta, ja riitatilanteilta voidaan näin välttyä paremmin. Autosta, joka on kuntotarkastettu, voidaan tehdä turvalliset autokau- pat.
Monet yksityiset autonmyyjät eivät välttämättä näe kuntotarkastuksen tuomaa hyötyä, minkä takia juuri milloinkaan yksityisten myyjien myynti-ilmoituksessa ei näe mainintaa tehdystä kuntotarkastuksesta. Kuntotarkastus olisi hyvä tehdä varsinkin silloin, kun auto
on jo hieman vanhempi ja kuntotarkastuksessa voi löytyä jopa omistajallekin yllätyksiä.
Tällöin ostajan olisi helpompi ostaa halpa käyttöauto itselleen, kun tietää, millainen yksilö on kyseessä ja tarvitseeko sitä heti alkaa huoltamaan. Varsinkin ihmisiltä, jotka eivät itse pysty huoltamaan autoaan, kuntotarkastus säästää huomattavasti rahaa. Myös jos auto on melko kallis, olisi kuntotarkastus syytä tehdä. Kuntotarkastuksen raportti nostaisi luot- tamusta huomattavasti yksityisten ihmisten välisissä kaupoissa. Ostaja olisi selkeästi tie- toinen auton mahdollisista vioista ja korjauskohteista, vaikka auto olisikin muutaman tu- hannen euron arvoinen. Myös ostaja todennäköisesti saisi autosta paremman hinnan, koska ostajalla olisi vähemmän tinkimiseen aihetta.
Liian harvoin autokauppojenkin myynti-ilmoituksissa kerrotaan mitään kuntotarkastuk- sesta. Voi olla, että sitä ei ole tehty tai sitä ei ole vain mainittu. Normaalikokoisen henki- löauton kuntotarkastus maksaa vähintään 50 euroa, ja kalliimmat tarkastukset maksavat noin 100 euroa. Hintaan vaikuttaa tarkastuskohteiden määrä sekä se, tehdäänkö kunto- tarkastus määräaikaiskatsastuksen yhteydessä. Yleisesti voidaan olettaa, että kuntotar- kastettu auto on helpompi ja nopeampi myydä, ja tällöin syntyy vähemmän riitatilanteita.
Silloin enintään noin 100 euron sijoitus ei ole iso. Kuntotarkastus tuo myyjän läpinäky- vyyttä ja kasvattaa luottamusta autokaupassa. Osa isoista autotaloista tekee vaihtoau- toille joko itse mekaanikolla teetetyn kuntotarkastuksen ja osa käyttää vaihtoautot kol- mannella osapuolella kuntotarkastuksessa eli katsastustoimijalla. Jokainen voi itse päät- tää, kumpi kahdesta on parempi tai luotettavampi. Usein jo mekaanikon tekemä kunto- tarkastus kertoo melko paljon ajoneuvon kunnosta, mutta puolueeton kuntotarkastus on asiakkaan näkökulmasta luotettavampi.
3.1 Kuntotarkastuksen tilaajat ja asiakkaat
Kuntotarkastuksien yleisimmät tilaajat tai asiakkaat ovat autoliikkeet ja yksityiset autoili- jat. Näistä kahdesta autoliikkeet käyttävät enemmän ajoneuvoja kuntotarkastuksissa vuosittain, sillä monilla liikkeillä on sopimuksia isojen katsastustoimipaikkaketjujen kanssa. Yleisimpiä sopimuskumppaneita ovat A-katsastus ja K1 Katsastus.
Kuntotarkastuksien kiinnostus on laskenut viime vuosina yksityisten autoilijoiden keskuu- dessa. Kuluttajatottumusten myötä kuntotarkastusasiakkaiksi ovat jääneet lähes ainoas-
taan autoliikkeet. Yksityiset autoilijat voivat käyttää auton kuntotarkastuksessa, kun au- ton katsastusväli on vielä pitkä, jolloin on jo mahdollista, että vikoja voi alkaa ilmetä (3, s. 8). Tällöin autoilija voi ennakoida huollot ennen tulevaa katsastusta.
Muita kuntotarkastuksen tilaajia voivat olla mm. rahoitusyhtiöt ja leasingyhtiöt. Rahoitus- yhtiöt ja myös pankit, jotka tarjoavat autorahoitusta, ovat kiinnostuneita rahoitettavasta autosta. Mm. OP-rahoitus ei rahoita autoa, joka on yli 14 vuotta vanha (4, s. 8). Rahoi- tusyhtiö voi olla kiinnostunut sellaisen auton kunnosta, johon asiakas pyytää rahoitustar- jousta. Kuntotarkastusyhtiö voi haluta nähdä kuntotarkastusraportin ennen rahoitustar- jousta, jotta he tietävät millaisen tarjouksen tehdä sekä mahdollisesti jättää tekemättä.
Leasingyhtiö voi käyttää auton kuntotarkastuksessa auton palauduttua sille asiakkaalta leasingajan päätyttyä. Kuntotarkastuksella voidaan varmistaa, että auto palautettaessa sopimuksen mukaisessa kunnossa. Usein leasingpalautustarkastus keskittyy auton si- sustan ja korin kuntoon eli osiin, jotka voidaan tarkistaa nopeasti autosta (5, s. 8). Tar- kastettavia kohteita ovat mm. puskurit, lasit, maalipinta, renkaat, vanteet, valot, istuimet, ovipahvit ja epäpuhtaudet. Palautustarkastuksessa ei välttämättä tarkasteta auton ala- puolelta mitään. Näin ollen palautustarkastus ei ole täysin laajamittainen kuntotarkastus.
Joissakin tapauksissa palautustarkastus tehdään myös leasingliikkeessä palautuksen yhteydessä eikä ulkoisen osapuolen toimesta (6, s. 8). Tämän takia leasingyhtiöt käyttä- vät nimeä palautustarkastus.
3.2 Kuntotarkastuksen tarkastuskohdat
3.2.1 Ajoneuvon tiedot
Ajoneuvosta kirjataan useampia tietoja, joiden avulla ajoneuvo voidaan tunnistaa, ja var- mennetaan, että kyseessä on juuri oletettu ajoneuvo. Näitä tietoja ovat rekisterinumero ja valmistenumero eli VIN-koodi. Näitä tietoja verrataan rekisteröintitodistukseen sekä toisiinsa. Matkamittarilukema varmistetaan auton ajotietokoneelta. Näin varmistutaan, että auto on rekisteritodistuksen tietoja vastaava.
Ajoneuvon historiatiedot tarkistetaan myös tässä vaiheessa. Tiedoista tarkistetaan mm.
vesivahingot eli onko auto ollut vaikkapa tulva-alueella ja ollut veden alla. Myös kolari- historia ja mahdollinen lunastushistoria tarkistetaan. Suomessakin on paljon autoja, jotka on korjattu ja tuotu takaisin liikennekäyttöön lunastuksen jälkeen. Tällaisia autoja on tuotu myös ulkomailta ja osa mm. Baltian maiden kautta, joista aika ajoin on tullut autoja, joiden matkamittarilukemaa on vääristetty. Välillä myös Baltian maiden kautta tulleiden autojen korjaukset eivät ole täyttäneet Suomen lain vaatimuksia. Historiasta selvitetään myös, onko ajoneuvo tuotu maahan ulkomailta ja mistä se on tuotu. Selvitetään myös, onko ajoneuvo ollut ammattikäytössä ja onko sitä muunnettu alkuperäisestä. Tällaisia tapauksia voi olla mm., että auto rekisteröidään pakettiautoksi työkäyttöön. Historiasta tarkistetaan myös, miten takaisinkutsukampanjat ovat hoidettu.
3.2.2 Päästömittaus
Ajoneuvolle suoritetaan samanlainen päästömittaus kuin katsastuksessa tehdään. Ajo- neuvon päästöjen pitää olla aina määräysten rajoissa, eli se ei saa saastuttaa ilmaa ja luontoa liikaa. Sekä bensiini- että dieselautoista mitataan pakokaasupäästöt. Lisäksi bensiiniautoille tehdään OBD (On-Board Diagnostics) -testaus ja dieselautoista mitataan savutusarvo eli k-arvo. K-arvo kertoo, kuinka paljon pakokaasussa on hiukkasia.
3.2.3 Moottori ja apulaitteet
Moottorin kunnon tarkastelussa tärkeimmät seikat ovat moottorin käynnistyvyys ja käynti, sekä tyhjäkäynti että käynti kierroksilla. Moottorille tehdään visuaalinen tarkastus auton ylä- ja alapuolelta. Mahdolliset öljy-, polttoneste- ja nestevuodot tarkastetaan huo- lellisesti sekä öljyn ja jäähdytysnesteen määrä tarkistetaan. Yleisimpiä vuotokohtia ovat moottorin ja vaihdelaatikon liitoskohta sekä moottorin jäähdyttimen ja vesipumpun jääh- dytysnesteen vuodot. Myös jäähdytysnesteen pakkaskestävyys mitataan. Ilmastoinnin kompressorin toiminta tarkastetaan visuaalisesti sekä kokeilemalla sisällä, kuinka hyvin ilmastointi toimii. Moottorin ahtimen (turbo- ja/tai mekaaninen ahdin) tarkistetaan öljyvuo- doilta ja ylimääräisiltä ääniltä, jos ahdin on sellaisessa paikassa, että sen voi visuaalisesti tarkastaa. Jäähdytysnesteen paisuntasäiliöstä voidaan tarkistaa, että jäähdytysneste ja
öljy eivät ole sekoittuneet keskenään, jolloin nesteen pitäisi olla selkeän väristä ja kir- kasta. Moottoria kuunnellaan outojen äänien varalta tyhjäkäynnillä. Epämääräisiä ääniä saattavat olla esimerkiksi jakoketjun ääntely sekä hydrauliset venttiilinnostimet.
Akulta voidaan tarkistaa laturin latausjännite auton ollessa tyhjäkäynnillä. Latausjännit- teen pitäisi olla hieman yli akun napajännitteen 12,6 V. Käynnistettäessä starttimoottori vaatii akulta suuren jännitteen, minkä takia akun varauksen pitää olla kunnossa. Laturin pitää puolestaan ladata akkua ajossa, jolloin latausjännitteen pitää olla tarpeeksi korkea.
3.2.4 Jarrut, iskunvaimentimet, akselisto ja pyörät
Jarrujen testauksessa selvitetään käyttö- ja seisontajarrujärjestelmien toiminta ja turval- lisuus. Molempien jarrujärjestelmien jarrutusvoimat mitataan jarrudynamometrillä, ja nii- den jarrutustehon pitää olla valmistajan ilmoittaman tehon rajoissa. Iskunvaimentimien toimivuus ja kunto testataan iskunvaimennintesterillä.
Jarrujen komponenttien kunto tarkastetaan visuaalisesti. Jarrupalojen kulutuspinta ja jar- rulevyjen paksuus tarkastetaan sekä jarruputkien ja -letkujen kunto tarkastetaan. Jar- runesteen kiehumispiste mitataan, minkä avulla selviää, kuinka paljon jarrunesteen se- kaan on muodostunut vettä. Vesi alentaa jarrunesteen kiehumispistettä, mikä laskee jar- rujen tehoa ja turvallisuutta. Vesi jarrunesteen seassa myös alkaa ruostuttamaan jarru- putkia. Jarrunesteen kiehumispisteen pitää olla korkea, koska ylimääräinen vesi putkissa alkaa kiehua, mikä heikentää jarrujen toimintaa. Paine jarrujärjestelmässä voi nousta jopa yli 200 bar:iin Tällöin myös jarruletkujen ja -putkien pitää olla kunnossa, jotta ne kestävät korkean paineen. DOT 4 -luokituksen jarrunesteen kiehumispiste kuivana on vähintään 230 °C ja märkänä vähintään 155 °C ja DOT 5.1 -luokituksen kuivana mini- missään 260 °C ja märkänä minimissään 180 °C. (7, s. 10.)
Akselistojen kunto määritetään visuaalisesti. Niistä tarkastetaan mahdolliset ruostevau- riot ja hitsauskorjaukset. Pyöristä mitataan renkaiden urasyvyydet. Paras olisi, jos kun- totarkastuksessa olisi mukana molemmat rengassarjat eli kesä- ja talvirenkaat. Henkilö- ja pakettiautoissa talvirenkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 3 mm. Tämä koskee nastarenkaita ja kitkarenkaita. Kesärenkaissa urasyvyyden on oltava vähintään 1,6 mm.
Useimmiten uusien kesärenkaiden urasyvyys on noin 8 mm. Kun urasyvyys on kulunut
noin puoleen eli 4 mm:iin, rengas alkaa menettää ajo-ominaisuuksiaan ja sateella vesi- liirron vaara kasvaa. Kuluneet renkaat ovat siis auton yksi suurimmista turvallisuusris- keistä, ja sen takia katsastuksessakin auto hylätään, jos renkaissa ei ole tarpeeksi kulu- tuspintaa. (8, s. 11.)
3.2.5 Voimansiirto- ja ohjauslaitteet
Voimansiirtolaitteiden kunnon tarkistuksessa varmistetaan niiden yleinen kunto. Voima- siirtolaitteisiin kuuluvat vaihteisto, vetopyörästö, kytkin sekä veto- ja nivelakselit. Näiden toimivuus ja kunto saadaan parhaiten testattua koeajolla. Visuaalisesti tarkastetaan suo- jakumien kunto sekä öljyvuodot.
Ohjauslaitteita ovat ohjausvaihde, ohjaustehostin, ohjaustangot- ja nivelet. Näistäkin tar- kistetaan suojakumien kunto ja öljy- ja nestevuodot. Ohjaustehostimesta voidaan testata sen toiminta; sen pitää selkeästi tehostaa ja avustaa ohjauspyörän kääntymistä, jotta sen toiminta voidaan todeta oikeanlaiseksi.
3.2.6 Alusta- ja korirakenteet
Alusta ja kori tarkastetaan visuaalisesti. Ajoneuvo tarkastetaan alta ja päältä ympäriinsä.
Korin ja alustan yleiskunto määritetään eli selvitetään, kuinka paljon ruostetta on varsin- kin alustarakenteissa ja kuinka paljon mahdollisia naarmuja ja lommoja kyljissä ja pus- kureissa on. Samalla kun ollaan auton alla, alustan ruosteensuojaus tarkistetaan. Kola- rivauriot ja niiden korjaukset voidaan tutkia mm. maalipinnan paksuusmittarilla. Tietokan- noista löytyy tieto, kuinka paksu maalipinta autossa on sen tullessa tehtaalta. Jos maalin paksuus heittää paljon jossakin kohtaa koria, voidaan olettaa, että auto on korjattu ja maalattu siitä kohtaa jossain vaiheessa. Ajoneuvojen ovien lukkojen, kahvojen ja sara- noiden kunto tarkistetaan myös. Korista tarkistetaan, että kaikki listat ovat paikoillaan ja tallessa.
Auton alapuolella tarkastetaan pakoputkiston katalysaattorin tai hiukkassuodattimen fyy- sinen kunto ja toiminta. Pakokaasu- ja polttoainevuodot tarkastetaan. Pohjasta tarkiste- taan suojaavien pohjamuovien kunto halkeamien varalta sekä erinäiset kosketusvauriot,
joita voi olla mm. öljypohjan lommot. Muutettu alustasarja voidaan myös kirjata, jos sitä ei ole muutoskatsastettu.
3.2.7 Valaisimet ja muut sähkölaitteet
Sähkölaitteiden asianmukainen kunto ja toiminta ovat tärkeässä osassa auton turvalli- suuden kannalta. Auton ajovalot tarkistetaan sekä ajovaloumpioiden kunto, koska liian kuluneet umpiot eivät läpäise valoa riittävästi, mikä puolestaan laskee valojen valaisute- hoa. Samalla katsotaan valojen suuntaus, jotta valot ovat suunnattu valaisemaan oike- aan suuntaan ja näyttämään tien parhaalla mahdollisella tavalla.
Ajoneuvon akku ja akun johtimet tarkistetaan niiden kunnon ja kiinnityksen osilta. Akun johtojen pitää olla kunnossa, eli johtojen kuori ei saa olla kuoriutunut tai kiinnitys epä- määräinen, koska nämä lisäävät tulipalon riskiä. Äänimerkinantolaitteen toiminta testa- taan.
3.2.8 Ajettavuus ja hallintalaitteet
Kuntotarkastuksessa selvitetään ajoneuvon ajettavuus ja hallintalaitteiden toimivuus.
Koeajolla arvioidaan ajoneuvon ajettavuus. Siihen liittyvät kytkimen ja vaihteiston kunto ja toiminta, vetopyörästön sekä veto- ja nivelakselien kunto. Näiden kohteiden mahdolli- sia vikoja ovat varsinkin öljyvuodot.
Koeajolla tarkastetaan myös lämmityslaitteen ja ilmastoinnin toiminta. Koeajon jälkeen raitisilmansuodatin tarkistetaan. Suodattimen pitää olla puhdas, jotta ilmastointi ja tuule- tin toimivat parhaalla mahdollisella tavalla.
Hallintalaitteiden sekä merkkivalojen ja -ilmaisimien toiminta testataan. Näitä ovat mm.
suuntavilkut, jarruvalot ja hätävilkut. Mittariston toiminta merkkivaloineen testataan.
Koeajolla varmistetaan ohjaus- ja vaihdelukon toiminta. Ohjaus- ja vaihdelukon toiminta on tärkeää mm. auton pysäköintitilanteissa. Vaihdelukko estää automaattivaihteisia au- toja valumasta mäessä. Ohjauslukko on varkaustilanteissa hyvä olla kunnossa.
Lasien, peilien ja heijastimien kunto tarkistetaan. Nykypäivänä on tärkeää, että tuulilasi on hyvässä kunnossa, koska katsastuksessa ajoneuvo voidaan hylätä pelkästään kulu- neen tuulilasin takia. Kulunut tuulilasi on myös turvallisuusriski. Kuluneesta tuulilasista voi olla vaikea nähdä ulos, varsinkin kun aurinko paistaa edestäpäin ja matalalta. Hal- jennut lasi pitää vaihtaa aina ehjään, sillä moderneissa autoissa tuulilasi on osa auton kantavaa rakennetta ja haljenneena se heikentää sitä. Varsinkin kolaritilanteessa rikki- näinen tuulilasi on riski.
3.2.9 Muut laitteet ja varusteet
Muita tarkastettavia varusteita ja laitteita löytyy ympäri ajoneuvoa. Näitä ovat turvavyöt ja muut turvavarusteet, joita voidaan tarkistaa, varoituskolmio, vetokoukku, vararengas tai paikkapullo.
Turvavoiden kunto ja toiminta tarkastetaan visuaalisesti. Turvavyöt voivat olla myös syy hylkäykseen katsastuksessa, jos ne ovat erittäin kuluneet ja alkaneet purkautua. Veto- koukun kunto ja sen kiinnitys tarkistetaan. Uusissa autoissa voi olla tehdasasennettu sähköinen vetokoukku ja sen toiminta testataan. Jälkiasennettu vetokoukku pitää olla asennettu oikein sääntöjen mukaisesti.
Takakontista tarkistetaan, että sieltä löytyy varoituskolmio, joka on pakollinen varuste autoissa. Myös vararenkaan olemassaolo tarkistetaan sekä sen kunto ja ilmamäärä ren- kaassa. Jos vararengasta ei kuulu auton varusteisiin, autossa pitäisi olla paikkapullo.
Sen avulla puhjennut rengas voidaan paikata ja täyttää väliaikaisesti, jotta autolla voi ajaa huoltamolle tai rengaskauppaan. Paikkapullosta tarkastetaan sen viimein käyttö- päivä ja että se ei ole mennyt ohi.
Muita tarkistettavia lisävarusteita ovat HUD (Head up display) eli heijastusnäyttö tuulila- siin, infotainment-järjestelmän toimivuus, radio, kaistavahdin toiminta voidaan testata koeajolla, pysäköintitutkien ja/tai kameran toiminta, mukautuva eli adaptiivinen vaki- onopeudensäädin, valoautomatiikan testaus, jos mahdollista eli vaihtaako ajoneuvo päi- vävaloilta ajovaloille oikein sekä automaattinen pysäköintiavustin ja sen toiminta.
3.2.10 Sisustan kunto
Sisustan kunnon tarkastus on lähes kokonaan esteettistä tarkastusta. Sisustan kunto vaikuttaa auton jälleenmyyntiarvoon. Sisustasta tarkistetaan verhoilujen kunto istuimista, ovista, katosta ja lattiasta sekä ohjauspyörän verhoilu. Kojelaudasta tarkistetaan mah- dolliset reiät, kolhut ja halkeamat. Sisältä tarkistetaan kaikkien painikkeiden kunto ja toi- minta. Istuinten eri toiminnot tarkistetaan, joita ovat mm. lämmitys ja viilennys, hieronta- toiminnot, sähkösäädöt ja muistitoiminnot. Polkimien kunto tarkastetaan. Mattojen kunto ja kattoluukun kunto ja toimiminen tarkastetaan.
4 VideoCheck
VideoCheckin avulla mekaanikko kuvaa korjausta tarvitsevasta tai korjatusta kohteesta videon, jonka hän lähettää työnjohdon kautta asiakkaalle. Asiakas voi hyväksyä korjauk- sen nopeasti sähköisesti, minkä jälkeen mekaanikko suorittaa korjauksen. Vi- deoCheckissä mekaanikko esittelee itsensä videon alussa ja kertoo, mikä huollon ai- heena oli. Sen jälkeen hän kuvaa auton rekisterikilven edessä ja siirtyy sen jälkeen auton alle. Mekaanikko käy järjestyksessä kaikki näytettävät kohteet, mm. jarrut, renkaat ja akseliston. Hän näyttää korjatut kohteet ja kohteet, jotka tarvitsevat korjausta lähitulevai- suudessa. Mekaanikko liikkuu auton etuosasta kohti takaosaa. Lopuksi hän kuvaa vielä rekisterikilven takapuskurista ja lopettaa sen jälkeen. (9, s.14.)
VideoCheck on erityisesti korjaamoiden ja merkkiliikkeiden käyttämä ominaisuus ajoneu- vojen huollossa. VideoCheckiä Suomessa eniten käyttävät mm. Ford, Toyota ja BMW.
Näissä yrityksissä asiakastyytyväisyys on noussut ja moni asiakas on ollut iloinen, kun saa mahdollisuuden nähdä auton alle helposti (ks. tarkemmin luku 7). Samalla Vi- deoCheck lisää asiakkaan tunnetta, että hänen autonsa huolto on yksilöllinen. Vi- deoCheckin avulla saadaan vähennettyä mekaanikon ja työnjohdon välistä kanssakäy- mistä, mikä hidastaa huoltoa.
Kuntotarkastuksessa video-ominaisuutta käyttää kuntotarkastuksen tekijä. Hän kuvaa autossa olevat vikakohteet, jotka tarvitsevat korjausta tai huoltoa, varsinkin kohteet au- ton alla, joita ei pysty muuten näkemään. Samalla tarkastaja voi käydä auton pohjan kunnon läpi ja näyttää mahdolliset ruostevauriot videolle. Kuntotarkastuksen yhteydessä
tehtävä VideoCheck olisi siis sisällöltään samankaltainen kuin huollossa tehtävä. Tämä osaltaan myös selkeyttää videoita, kun asiakas saa samanlaisen videon kuntotarkastuk- sesta ja huollosta. Asiakkaan ei tarvitse opetella montaa erilaista videotyyliä.
Tällaisen video-ominaisuuden lisääminen kuntotarkastukseen hyödyttäisi sekä ostajaa että myyjää. Sen avulla voidaan varsinkin alustan komponenttien kunto tallentaa tarkasti ja videomateriaalia voidaan hyödyntää reklamaatiotilanteissa erinomaisesti. Myös asia- kas näkee, missä kunnossa auton alusta on, jos asiakas on sellainen, joka on siitä kiin- nostunut ja ymmärtää alustan komponentit.
5 Kuntotarkastuspalvelun tarjoajat
Suomessa kuntotarkastuspalvelua tarjoavat pääsääntöisesti katsastustoimipaikkaketjut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yksi tunnetuimmista kuntotarkastuspalveluista on A-katsastuksen Autotohtori, jonka mainostamiseen ja tuotteistamiseen on käytetty paljon rahaa. (10, s. 15, 26, 28.)
A-katsastus mainostaa Autotohtoria monilla erilaisilla syillä valita yrityksen kuntotarkas- tus. Muun muassa A-katsastus väittää auton myyntiajan lyhenevän ja kaupanteon ole- van turvallisempaa, kun autolle on tehty Autotohtori-tarkastus. A-katsastus myös väittää autolla ajamisen olevan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää tarkastuksen avulla.
Tarkastus ei korjaa vikoja, mutta ne voidaan korjata ajoissa sekä vikojen korjauksia voi- daan ennakoida. Tietenkin, jos on ostamassa käytettyä autoa, jota ei ole juuri katsas- tettu, voi Autotohtorin raportista olla hyötyä. Autotohtorin tarkistuksessa autosta käydään A-katsastuksen mukaan läpi yli 100 kohdetta. Tarkastukseen kuuluvat kaikki katsastuk- sessakin läpikäytävät kohteet ja muitakin, kuten sisätilat ja varusteet. Kuntotarkistuk- sesta asiakas saa paperisen tarkastuspöytäkirjan sekä suullisen palautteen. (11, s. 15.)
Myös K1 Katsastus, toinen iso katsastustoimipaikkaketju, tarjoaa kuntotarkastuspalvelua eri asemillaan. Myös K1 Katsastus sanoo, että kuntotarkastuksen avulla voidaan välttyä
”ikäviltä yllätyksiltä” ja korjauksia voidaan ennakoida. Kuten määräaikaiskatsastuksessa, kuntotarkastuksessa voi ilmetä vikoja, joista autoilija ei ole tietoinen. Tarkastuksen avulla omistaja voi ennakoida korjaukset, ja autoa ei tällöin välttämättä tarvitse käyttää katsas- tuksen jälkitarkastuksessa. K1 Katsastuksen kuntotarkistuksessa käydään myös samoja
kohteita läpi kuin Autotohtorin tarkastuksessa (kuva 3 ja 4). K1 Katsastus ilmoittaa koh- teita olevan noin 70. Se myös tarjoaa mahdollisuutta tehdä kuntotarkastus määräaikais- katsastuksen yhteydessä. Kuntotarkastuksesta asiakas saa kirjallisen raportin sekä vink- kejä ja suosituksia tarkastajalta mahdollisten vikojen korjaamiseen. (12, s. 16.)
Kuva 3. K1 Katsastuksen kuntotarkastusraportin ensimmäinen sivu
Kuva 4. K1 Katsastuksen kuntotarkastusraportin toinen sivu
Pienemmistä ja yhden toimipisteen katsastuskonttoreista ainakin Juvanmalmin Katsas- tus Oy Espoossa tarjoaa kuntotarkastuspalvelua. Sen kuntotarkastus on jaettu suppe- aan kuntotarkastukseen, yksittäisten osa-alueiden kuntotarkastukseen ja laajaan kunto- tarkastukseen. Yksittäisten osa-alueiden kuntotarkastuksessa voidaan käydä läpi vaikka vain jousitus, jarrut tai etuakselisto. Suppea kuntotarkastus pitää sisällään samat kohteet kuin määräaikaiskatsastus. Siihen siis kuuluu jarrutesti dynamometrillä, iskunvaimennin- testi, päästömittaus, auton OBD-testaus, ajovalojen tarkastus ja alustan tarkastus. Laa- jaan kuntotarkastukseen lisätään loput tarkastuskohteet, joita luvussa 3 on listattu, eli mm. moottori ja sen apulaitteet, voimansiirto, sisätilat ja pyörät. (13, s. 19.)
Muista kuin katsastusketjuista Vianor tarjoaa isona ketjuna kuntotarkastuspalvelua. Via- nor sanoo auton kunnon olevan suoraan verrannollinen sen turvallisuuteen. Väite pitää varmasti hyvin paikkansa. Jos auto on hyvässä kunnossa eli jarrut toimivat tehokkaasti, renkaissa on paljon kulutuspintaa sekä valot ovat kunnossa, autolla on turvallista ajaa tiellä.
Vianor ei ilmoita, kuinka monta tarkastuskohdetta sen kuntotarkastukseen kuuluu, mutta palvelun kuvauksen perusteella vaikuttaa siltä, että kohteita on huomattavasti vähem- män kuin K1 Katsastuksen tai A-katsastuksen kuntotarkastuksessa. Vianor luettelee tar- kastuskohteisiin muun muassa ulko- ja sisävalot, turvavyöt ja muut turvavarusteet, moot- toritilan letkut ja mahdolliset nestevuodot, jousituksen ja akseliston, pakoputkiston, ren- kaiden kunnon ja niiden paineet sekä akun kunnon. Kuten edellä mainituissakin kunto- tarkastuksissa Vianorin kuntotarkastukseen kuuluu auton koeajo. Palvelupisteestä riip- puen myös Vianorin kuntotarkastuksessa voidaan suorittaa päästömittaus autolle.
Koska Vianor on autohuoltamoketju, sen ”erikoisuutena” kuntotarkastuksessa on, että se voi antaa hinta-arvion mahdollisten vikojen korjaamisesta sekä tehdä tarpeelliset huollot ja korjaukset kuntotarkastuksen jälkeen – tietenkin ne veloitetaan erikseen ja asi- akkaan suostumuksella. (14, s. 19.)
6 Digitaalisen kuntotarkastuksen luokittelu
Kuntotarkastuksen ollessa sähköisessä muodossa, sen jakaminen eri luokkiin on help- poa. Tämä on myös järkevää monelta kannalta. Luokittelun avulla kuntotarkastuksesta voidaan jättää ”turhat” tarkastuskohteet pois. Esimerkiksi jos auto on melko uusi, vaik- kapa kolme vuotta vanha, ja tiedetään, että sen alustan rakenteet ovat hyvässä kun- nossa, voidaan tehdä kevyempi tarkastus. Luokittelun avulla myös hinta on parempi kun- totarkastuksen ostajalle. Hänen ei tarvitse maksaa täydestä kuntotarkastuksesta, jos sii- hen ei ole tarvetta.
Kuntotarkastuksen jakaminen kolmeen eri luokkaan olisi järkevää. Näin jokaiselle asiak- kaalle ja ajoneuvolle löytyisi aina sopiva tarkastus ajoneuvon kunnon ja asiakkaan tar- peiden mukaisesti. Ne olisivat laaja, osittainen ja osakokonaisuus. Jokainen luokka kat- taa eri määrän tarkastuskohteita, jolloin asiakas voi valita, mikä on tarpeellinen määrä tarkastuskohteita sekä tarkastuksen tekijä voisi myös antaa oman näkemyksensä, kuinka laaja kuntotarkastus olisi syytä tehdä.
6.1 Laaja kuntotarkastus
Laaja kuntotarkastus on täydellinen auton kunnon tarkastus ja sen läpikäynti. Laajassa kuntotarkastuksessa käydään läpi jokainen kuntotarkastuskohde, jotka on kerrottu kap- paleessa 3. Laajassa kuntotarkastuksessa saadaan varsin hyvä käsitys auton kunnosta ja turvallisuudesta sekä nähdään, mitä korjaus- ja kunnostuskohteita autosta löytyy.
Laaja kuntotarkastus on kallein, mutta syystäkin. Se sisältää eniten tarkastuskohteita ja antaa parhaimman kuvan auton nykytilasta
Laaja kuntotarkastus on hyvä tarkastuslaajuus hieman vanhempiin autoihin eli lähem- mäs kymmenen vuotta vanhoihin ja sitä vanhempiin autoihin, koska siinä ajassa Suomen ilmastossa ja teillä auto altistuu monille ulkoisille rasitteille, kuten vedelle ja suolalle.
Myös paljon ajetuille, mutta melko uusille autoille voisi tehdä laajan kuntotarkastuksen.
Kun autolla ajetaan paljon vuodessa ja pitkiä matkoja, joutuu varsinkin alusta- ja korira- kenteet koville.
6.2 Kevyt kuntotarkastus
Kevyt kuntotarkastus sisältää vain osan kaikista kuntotarkastuskohteista. Tämän voisi jakaa myös kahteen osaan, auton yläpuoli ja alapuoli. Kevyen kuntotarkastuksen kohteet voidaan valita auton kunnon perusteella. Jos auto on vielä melko uusi tai vähän ajettu, sen pohjarakenteet voivat olla vielä todella hyvässä kunnossa ja silloin voidaan keskittyä ulkopuoleen. Toisaalta jos autolla on ajettu jo paljon mutta ulkopuolella ei ole niin isoa merkitystä tai auto on päältä katsoen hyvässä kunnossa, voidaan keskittyä auton me- kaaniseen puoleen ja tarkistaa auton alusrakenteet.
Yläpuolisessa tarkastuksessa käydään läpi auton ulkopuoliset osat eli ne, jotka voidaan silmällä helposti nähdä. Näitä ovat auton ulkopellit, valot, lasit, sisusta, jarrut, renkaat ja vanteet. Ulkopuolinen tarkastus keskittyisi hieman enemmän niin sanottuihin kosmeetti- siin osiin eli osiin, jotka vaikuttavat auton ulkonäköön ja auton turvallisuuteen. Tässä tarkastettaisiin auton pellit ruosteelta, ovatko ajovalot haalistuneet ja niiden valaisukyky ja toiminta kunnossa, lasien kunto sekä renkaiden kunto ja kulutuspinta ja jarrujen kulu- tuspinnat ja niiden paksuudet. Tässä tarkastuksessa voidaan tehdä myös auton sisustan tarkastus. Yläpuolinen tarkastus keskittyisi tällöin tarkastuskohteisiin, jotka ovat nähtä- vissä helposti silmin ja vaikuttavat osaltaan suuresti auton jälleenmyyntiarvoon.
Pohjan rakenteiden tarkastuksessa käydään läpi auton akselistot, jousitus, runkoraken- teet ja voimansiirron komponentit mutta myöskin renkaat. Tärkeimmät kohteet ovat is- kunvaimentimien ja jousien toiminta, jarrujen toiminta sekä niiden jarrutusteho, akselis- tojen ja rungon kunto, eli kuinka paljon ruostetta on vai onko runko ja kori ruostesuojattu.
Myös vaihteiston ja moottorin kuntoa voidaan tarkastella auton alapuolelta, eli vuotaako niistä öljyä auton alle tai moottorista muita nesteitä kuten jäähdytysnestettä. Näitä vuo- toja ei aina näe tarkasteltaessa moottoritilaa ylhäältä päin.
6.3 Osakokonaisuus
Osakokonaisuuden kuntotarkastuksessa voidaan päättää, mikä tai mitkä osakokonai- suudet tarkastetaan. Näitä osakokonaisuuksia voi olla mm. jarrut, jousitus, etu- tai taka- akselisto tai voimansiirto. Osakokonaisuuden tarkastus on hyvä vaihtoehto, jos tiede-
tään, että autossa on vaikka tyyppivika tietyssä osaryhmässä, esimerkiksi, että tarkas- tukseen tulevassa autossa on yleistä öljyn vuoto vaihdelaatikon ja moottorivälistä jo pie- nillä kilometreillä. Osakokonaisuuden tarkastus on myös halvin, sillä se kattaa vähiten kohteita. Osakokonaisuuden avulla saadaan silti hyvin selville tietyn alueen kunto, jos isompaan tarkastukseen ei ole tarvetta.
Osakokonaisuuden voisi luokitella kolmeen erilaiseen kokonaisuuteen, esimerkiksi A-, B- ja C-kokonaisuus.
A-kokonaisuus pitäisi sisällään kriittiset kohdat liittyen auton turvallisuuteen eli renkaat, jarrut ja jousitus. B-kokonaisuus pitäisi sisällään auton akselistot, apurungot, ja alusta.
Tämä kokonaisuus keskittyy enemmän ruostevaurioiden tarkasteluun. C-kokonaisuus pitäisi sisällään moottorin apulaitteineen sekä voimansiirron ja pakoputkiston. Tässä tar- kastuksessa keskitytään auton tekniseen puoleen ja sen kuntoon. Nämäkin olisivat täl- löin standardin mukaiset tarkastuskokonaisuudet.
Tällainen osakokonaisuuden tarkastaminen tuo lisäarvoa ja hyötyä asiakkaalle, jolla on vielä niin uusi auto, että sen määräaikaiskatsastuksen väli on neljävuotta tai kaksi vuotta.
Tällöin jos autolla ajetaan useita kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa, voi asiakas tuoda auton kuntotarkastukseen, jossa tarkistetaan kuluvien osien kunto. Tällöin asiakas tietää selkeästi auton kunnon mennessään katsastukseen sekä voi korjata ja huoltaa auton ennen katsastusta. Asiakas voi ennakoida paremmin korjaus- ja huoltotarpeet ja näin säästää rahaa, kun jälkitarkastusta ei tarvitse tehdä.
7 Haastattelut
Osana insinöörityötä suunniteltiin tehtävän eri autoliikkeiden myynti- ja vaihtoautopäälli- köiden sekä muutamien eri kokoisten katsastustoimijoiden haastatteluja liittyen ajoneu- vojen kuntotarkastuksien digitalisoimiseen. Haastattelujen tarkoituksena oli kartoittaa, miten kuntotarkastuspalvelua käytetään Suomessa ja kuinka paljon kiinnostusta digitaa- liselle kuntotarkastukselle on sekä mitä mieltä alan ammattilaiset ovat kuntotarkastuk- sista ja mitä uudessa kuntotarkastusohjelmassa haluttaisiin nähdä.
Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Vuoden 2020 covid-19-pandemian takia haastat- telut päätettiin toteuttaa sähköisessä muodossa, eli lähetän henkilöille sähköpostilla ky- symykset Word-dokumenttina. Melko nopeasti huomasin, että monet eivät vastaa kovin nopeasti tai lähettämääni viestiin ei vastattu lainkaan. Tämän takia päätin tehdä loput haastattelut kasvotusten paikan päällä. Näin sain laajempia ja kattavampia vastauksia kuin sähköpostikyselyllä.
Sähköpostitse esitettyihin kysymyksiin ja haastatteluihin vaihtoautoliikkeistä vastasivat Vaihtoplus/Veho Oy ab, Veljekset Laakkonen Oy (kaksi eri toimipistettä), Autokeskus, J.
Rintajouppi, ALD Vaihtoautot. Vastauksia on muistakin vaihtoautoliikkeistä, mutta niiltä ei ole lupaa julkaista vastauksia nimellä. Katsastustoimipaikoista haastatteluun vastasi- vat A-katsastus, K1 katsastus, Tuusulan autokatsastus ja Vantaan Omakatsastus Oy.
Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:n toiminnanjohtajan Björn Ziesslerin kanssa tein haastattelun videohaastatteluna. Tein haastatteluita tai lähetin kyselyn yhteensä 18 vastaanottajalle ja vastauksia sain yhteensä 12.
Kyselyssä kysyttiin vaihtoautoliikkeiltä, käyttävätkö ne kuntotarkastuspalvelua ja millai- sen hyödyn ne näkevät siinä. Kaikista vaihtoautoliikkeistä vastattiin, että vaihtoautot käy- vät kuntotarkastuksessa ennen myyntiä. Riippuen vaihtoautoliikkeestä autot käyvät pää- sääntöisesti A-katsastuksen Autotohtorilla tai K1 Katsastuksen kuntotarkastuksessa. J.
Rintajouppi ei käytä ulkoista kolmannen osapuolen tekemää kuntotarkastusta, vaan yri- tyksellä mekaanikko tekee noin 20 kohdan pituisen tarkastuksen autoille. Laakkonen ja Vaihtoplus tekevät myös oman mekaanikon tekemän tarkastuksen lisänä kuntotarkas- tukselle. Kaikista vaihtoautoliikkeistä vastattiin kuntotarkastuksesta olevan isoa hyötyä autoa myytäessä. Hyödyiksi vastattiin mm. asiakastyytyväisyys, luottamus, myynnin hel- pottuminen, läpinäkyvyys sekä rehellisyys. Yleisesti auton myyminen helpottuu, koska myyjällä on selkeää tietoa näytettäväksi auton kunnosta sekä asiakkaan on helppo us- koa tietoon, kun se on ulkoisen osapuolen tuottamaa. Vaikka autoliikkeellä autonkun- nostuskulut kasvavat, kuntotarkastus maksaa itsensä takaisin, kun reklamaatiokuluja saadaan pienemmäksi. Autojen ostaminen internetin kautta on kasvussa, ja ostaminen tällaista kanavaa pitkin, jossa autoa ei välttämättä nähdä paikan päällä lainkaan, vaatii erityisen hyvät tiedot ja kuvat myytävästä autosta.
Videolisäominaisuuden lisäämisestä digitaaliseen kuntotarkastukseen tuli ristiriitaisia näkemyksiä. Kahdessa vastauksessa sitä pidettiin kuntotarkastuksessa mahdollisesti
hyvänä ominaisuutena, varsinkin jos sen avulla saisi asiallista sisältöä kuntotarkastuk- sen asiakasnäkymään. Autoliikkeissä, jossa VideoCheck on käytössä, video-ominai- suutta pidettiin erittäin hyvänä lisänä. Näistä liikkeistä vastattiin, että VideoCheck on li- sännyt asiakastyytyväisyyttä ja se on saanut paljon positiivista palautetta. VideoCheck on osaltaan myös lyhentänyt huoltoaikoja, ja se helpottaa asentajien työtä vähentäen ylimääräistä vuorovaikutusta työnjohdon kanssa. Lähes kaikissa muissa vastauksissa sitä pidettiin hidastavana ja kalliina ominaisuutena, joka nostaisi tuotteen eli kuntotarkas- tuksen hintaa. Näissä vastauksissa sanottiin, että selkeä raportti on parempi ja helpompi esittää asiakkaalle myyntitilanteessa kuin esitellä videota. Vastauksissa epäiltiin myös, onko siitä hyötyä asiakkaan näkökulmasta, koska moni asiakas ei välttämättä ymmärrä auton teknistä puolta. Muutama haastateltava, joiden edustamissa autoliikkeissä Vi- deoCheck on käytössä, sanoi, että se on kasvattanut asiakastyytyväisyyttä huomatta- vasti sekä se nopeuttaa huoltoaikoja. Video-ominaisuuden tuoma lisäarvo kuntotarkas- tukseen ja sen potentiaali on korkea. Kaikissa katsastustoimipaikkojen haastatteluissa video-ominaisuutta pidettiin hyvänä ideana. Vantaan Omakatsastus esitti myös idean, että videolla voitaisiin käyttää merkkausväriä, joka helpottaa merkittävästi vikojen ja epä- kohtien visualisointia auton alta.
Kysyin haastatteluissa, mitä ominaisuuksia ja tietoja digitaalisen kuntotarkastuksen ra- portissa haluttaisiin nähtävän. Muutamassa vastauksessa sanottiin, että huoltohistorian ja -kirjan mainitseminen raportissa olisi hyödyllistä, sillä moni autonostaja on kiinnostunut siitä, millainen auton huoltohistoria on sekä mitä huoltoja autoon on mahdollisesti tu- lossa. Raportissa olisi myös hyvä kertoa, millainen huoltokirja on eli onko huoltohistoria aukoton sekä onko autolle huoltoleimat merkkiliikkeestä. Parissa vastauksessa sanottiin, että auton jakohihnan tai -ketjun vaihtovälin kertominen olisi hyvä lisä, sillä jakopään huolto on suhteellisen kallis huolto. Auton huoltohistoria vaikuttaa myös sen jälleenmyyn- tiarvoon.
Uusien sähkö- ja hybridiautojen lisääntyessä liikenteessä J. Rintajoupin vastauksessa mainittiin korkeajänniteakkujen kunnon testaus. Tämä vaatii osaltaan koulutuksen kun- totarkastuksen tekijältä, jotta hän saa työskennellä korkeajännitteen parissa. Samassa vastauksessa sanottiin myös, että olisi hyvä, jos tästä akkujen kuntotestistä saisi merk- kiliikkeen lomakkeen, jossa todetaan akkujen kunto. J. Rintajoupilla todettiin, että jo 100 tkm ajetuista autoista asiakkaat alkavat kysyä, missä kunnossa akusto on.
Yhdessä haastattelussa sain vastaukseksi, että digitaalisesta kuntotarkastuksesta olisi hienoa olla mobiiliversio kevyelle kuntotarkastukselle, jota autokauppiaat voisivat käyttää helposti heti, kun vaihtoauto on pihassa. Tästä kerrotaan lisää luvussa 8.5.
Yhdessä vastauksessa ehdotettiin myös ideaa, jossa kuntotarkastus voisi antaa mah- dollisuuden vakuuttaa ajoneuvo vikojen varalta. Tällainen vakuutusmahdollisuus vaatii vakuutusyhtiöiden hyväksynnän kuntotarkastukselle ja sen tekijälle. Kuntotarkastuksen pitää olla vakuutusyhtiön hyväksymä. Vakuutusyhtiö osoittaisi katsastustoimijan, jonka tekemä kuntotarkastus olisi heidän hyväksymä. Ajoneuvovakuutuksien omavastuu tulisi nousemaan sekä laajimpien kaskovakuutuksien hinta nousisi tämän vakuutuksen myötä.
Todennäköisesti vakuutusyhtiöt eivät tarjoaisi tällaista vakuutusmahdollisuutta vanhem- piin autoihin, joissa varsinkin alustan ja voimansiirron korjaukset tulevat melko yleisiksi.
Vakuutusyhtiöiden pitää määrittää, mitä alueita autosta tai mitä osia kuntotarkastuksella voidaan vakuuttaa.
Kuntotarkastuksen avulla myös autokauppa voisi antaa tietyn asteisen vakuutuksen ajo- neuvolle. Vakuutuksen ei tarvitsisi kattaa kuluvia osia, kuten jarruosia ja renkaita. Kun- totarkastuksen avulla autokauppa voisi antaa vakuutuksen osille, joiden pitää kestää koko auton käyttöiän. Tärkeitä vakuutettavia osia asiakkaan näkökulmasta olisivat mm.
turboahdin, jäähdytysjärjestelmä sekä moottori. Muita hyviä vakuutettavia kohteita ovat esimerkiksi jouset ja iskunvaimentimet. Tällaisesta vakuutusominaisuudesta autokaupat pystyisivät tekemään myös selkeän palvelumuodon, jota he voisivat mainostaa kulutta- jille eli auton ostajille.
Haastattelussa kysyttiin myös, millainen koulutus kuntotarkastajan tekijällä pitäisi olla.
Lähes jokaisessa vastauksessa sanottiin, että ajoneuvoasentajan perustutkinto riittää.
Muutama haastateltava vastasi myös, että periaatteessa koulutuksella ei ole kovin suurta merkitystä ja lähes jokainen asentaja tai mekaanikko voidaan kouluttaa tekemään kuntotarkastuksia. Kokemus ja osaaminen ovat tällöin avainasemassa.
Katsastustoimipaikoista kolme neljästä toimijasta vastasi, että voisi ottaa AKL:n ja YKL:n kuntotarkastusohjelman käyttöön. Näissä vastauksissa kuitenkin sanottiin, että käyttöön- otto riippuu paljon tarkastuksen sisällöstä sekä hinnasta, jonka se muodostaa katsastus- toimijalle ja kuntotarkastuksen asiakkaalle. Pienemmillä katsastustoimipaikoilla ongel- maksi helposti muodostuu tilojen puute, koska kuntotarkastus vie aina aikaa. Monilla
pienillä katsastustoimijoilla ei ole varauduttu tekemään kuntotarkastuksia muuten kuin määräaikaiskatsastuksen omaisesti. Erillistä tilaa tarkastukselle ei siis ole. Monelle pie- nelle yritykselle tämä voi koitua kompastuskiveksi, vaikka muuten olisi kiinnostusta ottaa käyttöön ja tarjota asiakkaille uutta kuntotarkastusta. Usea autoliike vastasi, että voisi ottaa tällaisen kuntotarkastuksen käyttöön. Useilla liikkeillä on sopimus katsastustoimi- joiden kanssa, joilla he käyttävät autot kuntotarkastuksissa. Näin ollen monille autoliik- keille digitaalinen kuntotarkastus tulisi autoille automaattisesti käyttöön. Pääsääntöisesti autoliikkeiden edustajat voisivat myös ottaa tällaisen tarkastuksen käyttöön.
Katsastustoimipaikkojen haastateltavilta kysyttiin, kuinka paljon ne tekevät vuosittain kuntotarkastuksia. Molemmat isot katsastustoimiketjut A-katsastus ja K1 katsastus vas- tasivat, että eivät voi kertoa määriä vedoten liikesalaisuuteen. Kysyin vastaajilta arviota, kuinka paljon Suomessa tehdään vuosittain tarkastuksia kappalemäärinä. K1 katsastuk- sesta arvioitiin, että katsastustoimipaikoilla tehtäviä kuntotarkastuksia tehdään noin 15 000 – 30 000 kpl vuosittain. Haarukka on iso, koska tällaista tilastoa ei ole olemassa.
Samalla K1 katsastuksesta huomautettiin, että autoliikkeiden itse tekemät kuntotarkas- tukset lisäävät määrää ja kun autoliikkeiden tekemät tarkastukset huomioidaan mukaan arvioon, kuntotarkastuksia tehdään arviolta noin 30 000 – 60 000 kpl Suomessa vuosit- tain. A-katsastuksen Autotohtori-tarkastus maksaa 99 € ja K1 katsastuksen kuntotarkas- tus 79 €, kun ne tehdään erillään määräaikaiskatsastuksesta. Muita hintoja ovat mm.
Juvanmalmin katsastuksessa 88 € ja Vianorilla alkaen 49 €. A-katsastuksen ja K1 kat- sastuksen keskihinnaksi saadaan 89 €.
Solbergin (AKL) mukaan K1 Katsastuksen antama arvio kuntotarkastuksien määristä vuosittain Suomessa pitää todennäköisesti melko hyvin paikkansa. AKL:n tilastojen mu- kaan vuonna 2019 Suomessa tehtiin 645 000 kpl vaihtoautokauppoja. Jos lasketaan kaikkien tehtyjen kuntotarkastuksien määrien mukaan eli otetaan huomioon myös auto- kauppojen omat kuntotarkastukset, voidaan laskea, että noin 4–10 %:lle vaihtoautoista tehtiin jonkin asteinen kuntotarkastus. (8, s. 15, 26, 28.)
8 Digitaalinen kuntotarkastusohjelma
8.1 Vaatimukset kuntotarkastukselle
Kuntotarkastuksen tekijältä sekä tiloilta, joissa kuntotarkastus suoritetaan, vaaditaan eri- laisia ominaisuuksia. Jotta kuntotarkastuksen luotettavuus ja uskottavuus olisi asiakkaan kannalta korkealla, vaaditaan kuntotarkastukselta tiettyä tasoa.
8.1.1 Kuntotarkastuksen tekijä
Kuten aiemmin todettiin, lähes kuka tahansa, ajoneuvoasentaja tai mekaanikko, voidaan kouluttaa tekemään ajoneuvon kuntotarkastus. Kuntotarkastajalla pitää olla käsitys ajo- neuvoista sekä niiden rakenteesta ja tekniikasta. Kuntotarkastuksen tekijän pätevyys pi- tää varmistaa, esimerkiksi erikseen tehtävällä pätevyyden todistuksella AKL:n toimesta, joka hyväksyy tekijät.
Jos puhutaan puhtaasti ajoneuvon pelkän kunnon tarkastusta, voi ajoneuvoasentaja hel- posti suorittaa kuntotarkastuksen. Hän osaa katsoa auton kunnon auton ympäriltä sekä arvioida eri kohteiden kunnon auton alustasta. Jos mukaan otetaan laillisuusasiat, tarvi- taan kuntotarkastuksen tekijäksi koulutettu määräaikaiskatsastaja. Asentajaa ei välttä- mättä kiinnosta kaikki kohteet, jotka johtaisivat katsastuksessa hylkäykseen. Näitä ovat mm. etusivulasien tai tuulilasin tummennuskalvo tai madallusalustasarja, jota ei ole muu- toskatsastettu autolle. Autoliikkeelle tällaiset auton ”ominaisuudet” voivat jopa helpottaa auton myymistä. Myös kokenut katsastaja osaa mahdollisesti paremmin tutkia tietyt koh- teet tietyissä automerkeissä tai -malleissa, jos hän on aikaisemminkin nähnyt tiettyjä vi- koja.
8.1.2 Kuntotarkastuksen vaatimat tilat
Jotta kuntotarkastus voidaan suorittaa laajana kokonaisuutena, vaaditaan tarkastusti- loilta paljon eri asioita. Kuntotarkastustilassa pitää olla monia eri mittalaitteita ja työväli- neitä.
Jotta auton ympäristöhaitat voidaan mitata, tarvitaan siihen liittyvät pakokaasujen mitta- laitteet. Bensiiniautoille tarvitaan OBD-lukulaite ja dieselautoille, joka on otettu käyttöön ennen 1.9.2016, savutusmittari, joka kertoo savutusarvon sekä missä kunnossa hiuk- kassuodatin on. 1.9.2016 jälkeen käyttöönotetulle dieselautolle tehdään myös OBD-tes- taus. Tiloissa pitää myös olla jarrudynamometri ja iskunvaimentimien testauslaitteet.
Nämä vievät paljon tilaa, joten tilan pitää jo itsessään olla iso. Tarkastustilassa pitää olla autonostin, joka nosta auton niin ylös, että sen alle on vaivatonta kävellä ja tarkastaa kaikki pohjan komponentit sekä auton alapuoli.
Tiloissa pitää olla paljon erilaisia pieniä työvälineitä, joita tarvitaan kuntotarkastuksen suorittamiseen. Näitä ovat mm. pakkasnesteen kestävyyden mittauslaite, jarrunesteen kiehumispisteen mittauslaite, yleismittari sekä erilaiset vääntö- ja asennusraudat. Monia näitä työvälineitä löytyy korjaamoilta ja huoltamotiloista, mutta tiettyjä erikoismittalaitteita ei monesti ole valmiina.
8.1.3 Sertifiointi ja auditointi
AKL on jo vuonna 2011 perustanut AKL-Sertifiointi Oy:n, joka tekee sertifioinnit. Sertifi- oinnilla tarkoitetaan myönnettävää sertifikaattia, joka perustuu asiakkaan toiminnan ar- vioimiseen. Näin sertifikaatin omaava yritys tai asiakas voi osoittaa toimivansa sertifioin- tikriteerinä käytetyn standardin mukaisesti. Sertifiointi perustuu paikan päällä tehtyihin arviointeihin, joissa tarkastellaan yrityksen toiminnan kuvauksia, käytäntöjä ja tuloksia.
Näin tämän yrityksen asiakas voi varmistua laadusta ja osaamisesta. (15, s. 28.)
AKL:llä ja YKL:llä on alustava suunnitelma toimintamallista tarkastusohjelman ohella, jossa kuntotarkastuksien auditointi ja sertifiointi kuuluvat AKL:lle ja tarkastusohjelman jakelu toimii YKL:n kautta. Niiden sidosryhmiin kuuluu paljon potentiaalisia asiakkaita, jotka voivat ottaa ohjelman käyttöön. AKL:n sertifioinnin ja auditoinnin avulla varmiste- taan kuntotarkastuksien tasainen laatu sekä kuntotarkastajien pätevyys. Jotta yritys saisi AKL:n ja YKL:n standardoiman kuntotarkastuksen käyttöönsä, pitäisi sen saada AKL:n luovuttama sertifikaatti. (8, s. 15, 25, 28.)
Yrityksen auditoinnin suorittaisi mielellään ulkoinen taho, tässä tapauksessa AKL. Audi- toinnissa yrityksen pitää osoittaa, että kuntotarkastajat ovat päteviä ja osaavia tekemään
tarkastukset. Kuntotarkastuksen vaatimien tilavaatimusten tulee täyttyä. Tarkastusti- loissa pitää olla kaikki kuntotarkastuksen tekemiseen tarvittavat välineet ja laitteet, joita on tarkasteltu luvussa 8.1.2. Kun kaikki yritykset, jotka ottavat tämän kuntotarkastusoh- jelman käyttöön, sertifioidaan, voi asiakas olla varma laadusta, osaamisesta ja hinnasta jokaisella kuntotarkastuksia tekevällä yrityksellä. Auditoinnin avulla varmistetaan korkea ja tasainen laatu eri kuntotarkastuspaikkojen välillä. AKL:n tekemä auditointi on tehtävä tietyin väliajoin, mielellään kahden vuoden välein tai jopa vuosittain.
Sertifiointi ja auditointi tuovat kuntotarkastuksen asiakkaalle monia hyötyjä. Kun yritys on saanut sertifikaatin, asiakas varmistuu tällöin, että kuntotarkastus tehdään korkean stan- dardin mukaisesti, auto tarkastetaan läpikotaisin ja sen tekijä on osaava ammattilainen.
Samalla asiakas on tietoinen, mikä kuntotarkastuksen sisältö on ja mitä tarkastuskoh- teita se sisältää. Tällöin myös hinta asiakkaalle on selkeä. Kaikki nämä yhdessä luovat kuntotarkastukselle lisäarvoa, jolloin kuntotarkastuksia on helpompi myydä auton omis- tajalle ja se auttaa auton myynnissä. Myös auton uusi omistaja voi luottaa tehtyyn kun- totarkastukseen ja auton kuntoon. Myös autokaupan, joka käyttää myytävät autot serti- fioidussa kuntotarkastuksessa, on hyvä mainostaa tätä omilla sivuillaan ja autojen myynti-ilmoituksissa. Kun sertifikaatin myöntäjänä on tunnettu taho kuten AKL, lisää se luotettavuutta ja uskottavuutta asiakkaassa.
Sertifioinnin jälkeen yritykset voidaan listata AKL:n sertifikaatin alaisiksi yrityksiksi. Näin AKL ja YKL voivat suositella näitä yrityksiä yksityisille autoilijoille ja yrityksille, jonne ajo- neuvon voi viedä kuntotarkastukseen. Sertifikaatin avulla AKL voi mainostaa näitä yri- tyksiä sertifikaatin omaaviksi yrityksiksi ja yritys voi myös itse markkinoida itseään, että sillä on AKL:n sertifikaatti kuntotarkastuksesta ja että se käyttää AKL:n hyväksymää kun- totarkastus ohjelmaa.
Myös kuntotarkastuksien tilastointia voidaan parantaa sertifioinnin kautta. Kun yritys saa sertifikaatin AKL:ltä, voi AKL pyytää jatkossa vaikkapa vuosittaisen tilaston tehdyistä kuntotarkastuksien määristä. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole oikein tietoa kuinka paljon Suomessa tehdään kuntotarkastuksia vuosittain. Niitä tekevillä yrityksillä on tieto omista määristä, mutta tietoa kokonaismäärästä ei kerätä tilastoon. Kun yrityksiltä tätä tietoa yrittää kysyä, he vetoavat liikesalaisuuteen ja eivät voi kertoa määristä. AKL ja YKL voi- vat pitää tilastoa sertifikaatin omaavien yrityksien tekemistä kuntotarkastuksista.
8.2 Vaihtoehtoiset käyttövoimat
Tällä hetkellä sähkö- ja hybridiautojen kysyntä ja myynti ovat todella isossa nosteessa ja näitä autoja näkee päivittäin paljon liikenteessä. Moni autovalmistaja on alkanut sähköis- tämään automallistoaan voimakkaasti, ja muutamilla valmistajilla kohta lähes jokaisesta mallista löytyy hybridiversio, ellei jopa myös täysin sähköinen. Myös kaasuautoja myy- dään vuosittain paljon sekä niille on kysyntää. Kaasuautoja ei enää juuri valmisteta, mutta niitä on myynnissä edelleen. Tämän takia myös kuntotarkastuksissa nämä vaihto- ehtoiset käyttövoimat verrattuna bensiiniin ja dieseliin pitää jo lähitulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon. Näissä autoissa käyttövoiman varastointi ja voimalinjat tuottavat kuntotarkastukseen omat tarkastuskohteensa ja niiden tarkastaja tarvitsee niihin koulu- tuksen ja selkeän perehdytyksen.
Kevythybridit operoivat 48 V:n järjestelmällä (16, s. 30). Sähköautot ja plug-in-hybridit toimivat tästä moninkertaisella jännitteellä. Sähköautojen jännite liikkuu välillä 300–800 V, joissakin sähköautoissa jopa tästä yli. (17, s. 30.)
50 V:n vaihtovirta ja 120 V:n tasavirta vaatii koulutuksen tekijälle, joka alkaa korjaamaan tai huoltamaan sitä. Tällöin myös kuntotarkastajalla pitää olla asianmukainen koulutus, jos hän tarkastaa ja on kontaktissa sähkö- tai hybridiauton sähköjärjestelmän kanssa.
Korkeajännitelinja vaatii SFS 6002 -sähköturvallisuuskoulutuksen, ja se on uusittava vii- den vuoden välein. Suomen laki vaatii tämän kaikilta sähköalalla työskenteleviltä henki- löiltä, ja tätä standardia sovelletaan auton sähköjärjestelmiin. (18, s. 30.)
Sähkö- ja hybridiajoneuvojen akuston kuntoa voidaan arvioida mittaamalla ja tarkasta- malla akuston SoC ja SoH. SoC vastaa sähkö- ja hybridiautossa bensiini- tai dieselauton polttoainemittaria. Tätä ei voida mitata mutta koeajolla voidaan seurata sen kulumista.
SoH kertoo, missä kunnossa akku on (kennosto tai akkupaketti). Ajoneuvon akunhallin- tajärjestelmä laskee SoH:n eri parametrien avulla, joita ovat mm. akun sisäinen resis- tanssi, jännite, purkautuminen, kapasiteetti ja kyky vastaanottaa virtaa. Näitä voidaan mitata myös ajoneuvojen testausohjelmalla ja laitteistolla, kuten Bosch ESI [tronic]
2.0:lla. (19, s. 30.)
Varsinkin SoH on autoilijalle erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä tieto sähkö- tai hybridiau- tosta. Yhdessä SoC:n kanssa ne kertovat, missä kunnossa ajoneuvon akusto on ja eh- käpä, kuinka paljon elinkaarta akuilla vielä on. Akkujen vaihtaminen on aina kallis kor- jaus, ja jos autoilija tietää akkujen kunnon, hän voi ehkä välttyä tältä korjaukselta ja sääs- tää rahaa.
Samalla ajoneuvon korkeajännitevoimalinja on syytä tarkistaa visuaalisesti, jos mahdol- lista. Lähes aina korkeajännitekaapelit ovat hyvin suojattuina runko- ja korirakenteissa.
Korkeajännitevoimalinjalle voidaan suorittaa eristevastusmittaus.
Kaasukäyttöisen ajoneuvon tarkistuksessa tärkeimmät tarkastuskohteet ovat kaasusäi- liö ja -putket. Kaasuautoissa on käytössä neljää erilaista säiliötyyppiä. Tyypin 1 säiliö on kokonaan metallia, yleisesti terästä, ja tyypin neljä komposiittia. Tyypin 2 ja 3 ovat näiden yhdistelmiä. Näiden säiliöiden pitää kestää erittäin korkeita sisäisiä paineita. Kaasusäi- liön sisäinen paine on 200–250 bar (20, s. 31). Tämän takia säiliön pitää olla hyvässä kunnossa myös ulkoisesti, jotta se kestää paineen. Metallisissa säiliöissä pitkän ajan kuluessa ruostuminen voi alkaa aiheuttaa ongelmia. Säiliö vuotaa kaasua ympäristöön, mikä aiheuttaa turvallisuusriskin. Ruosteinen säiliö voi jopa revetä kaasun paineen takia.
Kaasuautoissa käytettävät kaasut ovat helposti syttyviä kaasuja, minkä takia ne pitää ohjata oikeaan paikkaan eli moottoriin eikä ulkoilmaan. Esimerkiksi maakaasu muodos- taa ilman kanssa räjähtävän seoksen.
Myös kaasuputkien pitää olla kunnossa kaasuautossa. Putkia pitkin kaasu siirretään moottorille käyttöön. Myös putkissa on korkea paine. Korkeapainesäätimen avulla kaasu ohjataan noin 8 bar:n paineisena kaasuputkiin (21, s. 31). Kaasuputkien kunto pitää tar- kistaa, varsinkin jos putket kulkevat auton alla pohjaa pitkin. Pohjassa ne pääsevät vai- kutukseen ulkoisien tekijöiden kanssa, kuten veden, lumen ja talvisin myös suolan kanssa. Nämä tekijät ruostuttavat metallisia putkia melko nopeastikin. Jos putket pääs- tävät kaasua läpi, ei auto toimi oikein. Samalla ne aiheuttavat turvallisuusriskin.
8.3 Tarkastusohjelman muokattavuus
Jotta tällainen uusi tarkastusohjelma saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön, ohjel- man pitää olla asiakkaan näkökulmasta houkutteleva ja sen pitää täyttää asiakkaan vaa- timukset. Tässä tapauksessa asiakas on kuntotarkastuksia tekevä taho, kuten katsas- tustoimija tai autoliike.
Digitaalinen kuntotarkastusohjelma saadaan myytyä paremmin, kun se on muokatta- vissa sisällöltään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Kun ohjelman ja kuntotarkastuksen sisältö voidaan valita yhdessä asiakkaan kanssa, asiakaan on helpompi myös ottaa uusi tarkastusohjelma käyttöön sekä asiakkaan on helpompi mainostaa tätä palvelua omille asiakkailleen, kuten yksityisille autoilijoille.
Kuntotarkastuksen muokkaus lähtee niin sanotusta maksimilistasta (kuva 5), johon on listattu kaikki mahdolliset kuntotarkastuksen tarkastuskohteet (22, s. 32). Nämä tarkas- tuskohteet olisivat AKL:n standardoimat.
Tästä listasta asiakas voi jättää kohteita pois. Syitä voi olla erilaisia. Syinä voi olla mm.
se, että asiakas ei näe tietyn tarkastuskohteen tuovan lisäarvoa tarkastukselle tai että jonkin kohteen tarkastukseen ei ole tarvittavia resursseja tai välineitä ja laitteita. Muok- kaamalla kuntotarkastuksen sisältöä kohdennetuksi ja tehokkaaksi voidaan asiakkaalle tuottaa maksimaalinen lisäarvo kuntotarkastuksesta.
Kuva 5. Esimerkki maksimilistan tarkastuskohteista 1. ASIAPAPERIT JA TUNNISTUS 7. ALUSTA JA KORI
REKISTERIKILVET KORIN YLEISKUNTO
VALMISTENUMERO RUNKO
REKISTERITODISTUS PAKOPUTKISTO JA KATALYSAATTORI
REKISTERIMERKINNÄT POLTTOAINESÄILIÖ, -PUTKET JA -LETKUT
HUOLTOKIRJA ALUSTAN SUOJAUS
2. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT ALUSTAN YLEISKUNTO
PÄÄSTÖMITTAUS 8. VALOT JA MUUT SÄHKÖLAITTEET
SAVUTUSMITTAUS AJOVALOT
OBD-TESTI PITKÄT VALOT
3. JARRUJÄRJESTELMÄ PARKKIVALOT, ETU
JARRUJEN OSAT PARKKIVALOT, TAKA
DYNAMOMETRITESTI JARRUVALOT
KÄSIJARRUN OSAT SUUNTAVILKUT
DYNAMOMETRITESTI HÄTÄVILKUT
4. MOOTTORI JA APULAITTEET REKISTERIKILVEN VALOT
MOOTTORI LISÄVALOT
KÄYNNISTYS MUUT VALOT
TYHJÄ KÄYNTI HEIJASTIMET
LATURI ÄÄNIMERKINANTOLAITE
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ AKKU JA -JOHTIMET
5. VOIMANSIIRTO JA OHJAUSLAITTEET 9. AJETTAVUUS, HALLINTALAITTEET JA SISÄTILAT
KYTKIN AJETTAVUUS
VAIHTEISTO TUULILASI JA SEN PUHDISTUSLAITTEET
VETO- JA NIVELAKSELIT MUUT LASIT
VETOPYÖRÄSTÖ PEILIT
OHJAUSNIVELET JA -TANGOT LÄMMITYS JA HUURTEENPOISTO
6. JOUSITUS, AKSELISTO, RENKAAT SISÄTILAT
ETUAKSELI HALLINTALAITTEET JA MERKKIVALOT
TAKA-AKSELI OHJAUSLUKKO
JOUSET VAIHDELUKKO
ISKUNVAIMENNUS NOPEUSMITTARI
MUUT MITTARIT 10. MUUT LAITTEET JA VARUSTEET
TURVAVYÖT VAROITUSKOLMIO VARARENGAS PAIKKAPULLO VETOKOUKKU
PYSÄKÖINTIKAMERAT JA TUTKAT VAKIONOPEUDENSÄÄDIN PYSÄKÖINNIN AVUSTIN VALOAUTOMATIIKKA
POLTTOAINEKÄYTTÖINEN LISÄLÄMMITIN HUD
