Elok. 22 p. 1907 No: 34
TYÖLÄISNAINEN
SO S IA L ID E M O K R A T IS E N N A ISL IIT O N ÄÄNENKANNATTAJA
T ila u s h in n a t S u o m e s s a :
Koko v u o s i ...S m k. 4 Puoli » ... » 2 : Y k s ity is n u m e r o ita ... » — : 10 A m erikassa k o k o v u o si . . 1 doll. 25 cen t.
» p u o li » 65 »
V en äjällä ko k o v u o si . . 1 rupi. 75 kop.
» p u o li » 90 »
Vastaava toim ittaja:
M I I N A S I L L A N P Ä Ä Toim itussihteeri:
H I L J A P Ä R S S I N E N O s o ite H e ls in k i, E lä in ta r h a 14
1 v u o s i k e r t a Ilm estyy H elsingissä kerran viikossa
K o n t t o r i : H elsin k i
A ntink. 20. A v o in n a klo 10—2, 6— 8.
P u h e lin 56 59.
Porvarit köyhälistöä ahdistamassa.
S uom en ja R uotsin valtakunnan porvarillisissa san o m a
lehdissä käydään nykyään ankaraa ajo m etsästystä su o m e n kielistä työluokkaa vastaan. E m m e oikein ym m ärrä, m istä täm ä kaikki jo h tu u ; arvatenkin siitä, että pakotim m e y lä lu o kan m yöntäm ään yksikam arisen edu sk u n n an , jossa arvon h errain täytyy istua aivan yhdessä n oiden vikaam ainsa ty ö m iesten kanssa pelolla ja vavistuksella, että täytyy ruveta to sip aran n u sh o m m iin ja korjaam aan vuosisataiset vääryydet ja laim inlyöm iset. R uotsissa taas yläluokka on k auhuis
saan, että suom alaisen työväen vaatim ukset ja saavutukset kenties nostavat R uotsinkin kansan sam oja vaatim aan. Sik
sipä R uotsin suom alaisia on — ikäänkuin kostoksi koko suom alaiselle työväestölle — siellä ruvettu vihan vim m assa h aukkum aan ja vainoam aan. K oetetaan m ustata su o m e n kielinen työväestö m itä ilkeim m äksi, ettei kukaan sen p y rin n ö ille antaisi m inkäänlaista arvoa. Kait tu o ta »em ä
m aata sapettaa, kun koko m aailm an h u o m io on tätä nykyä kääntynyt S uom een päin ja kun R uotsi, jo k a ta h to o esiin
tyä P o h jo is-E u ro p a n edistyneinpänä m aana, alkaa jäädä sy r
jään.
Jättäkääm m e tällöin huom ioonottam atta, m iten o m at p o r v arim m e m eitä m ustaavat ja syyttävät nykyistä S uom en työväenliikettä rosvokoplaksi. T arkoitukseni on ‘paljastaa, m iten pirullisesti R uotsin kirjailija ja professori L undström m eitä sättii.
Kas tässä esim erkkejä siitä, m iten ra a ’asti o p p in u t herra voi hau k k u a: »S uom essa näkee joukottain raakoja, röyh- keitä katupoikatyyppejä, jotka laiskoina vetelehtivät rautatie
asem illa tai p u istopenkeillä hautom assa k o n n an tu u m ia ja vä- kivallantöitä...Aasia, tu n d ra, raakalaisuus ty ö n tyy päivä päivältä jälleen esille silotetun p innan alta. O len näh n y t C a m o rra n naam oja, roistoja, jotka hallitsevat m aail
m an kauneinta kaupunkia. M utta keidän kasvoillaan ei ollut sitä hävitystä him oitsevaa raakuutta, m ikä loisti näiden nuo rten retkaleitten naam oista, jotka nyt ryhtyvät hallitse
m aan S u om enm aata kauhun, raakuuden ja holip o m p elin lippujen johdolla. Miten täm ä kaikki tulee päättym ään?
P oh jato n tietäm ättöm yys ja herkäuskoisuus, tai kyynillinen raakuus ja anarkia sekä sitte yleisellä yhtäläisellä ja välittö
mällä äänioikeudella valittu yksikam ari tuloksena kaikesta.»
Vieläpä valittaa hän sitäkin, ettei täällä S uom essa nosteta enää h erroille lakkia kuten vielä R uotsissa m aalaisväestö
paljastaa heti päänsä kun jokukaan herraskainen ajaa si- vutse.
K uten edelläolevasta näkyy, nim itetään m eitä roistoiksi, retkaleiksi, holipom pelilaisiksi y. m. K auniita nim ityksiä to dellakin! K irjoittajan sielu o n tästä päättäen ollut niin raa’assa tilassa kuin konsanaan jo n k u n kassanryövääjän tai kassavaillingin tekijän. M uuten ei voisi S uom en työläis
n u o riso sta lausua sellaista roskaa. Luultavasti on tuon herran m atkustaessa täällä ollut ju uri työlakkojen aika. Ja nähtyään nuo rten ty öorjain olevan arkisin poissa työstä, on rse kirjoittajassa n o sta n u t vanhan viikinkiläishengen (meri- ro sv o h en g en ) kiehum aan. Kirjoittaja näkyy katkeruudella m uistelevan m yöskin sitä, että suom alaiset rohkenivat om in päin, ilm an kuninkaansa arm ollista lupaa koko o n tu a sata- kuntavuotta takaperin P o rv o o n valtiopäiville ja julistaa m aa Venäjälle, siten kiskaisten irti Ruotsista Suom en, jota pid et
tiin sangen rasvaisena palana. Kait kirjoittaja haluaisi jäl
leen hyökätä viikinkeineen rantojam m e ryöstäm ään ja meitä ruotsalaisen ikeen alle panem aan, saadakseen sitten noita
»raakoja aasialaisia m ong o o leja» ruoskan iskuilla sivistää ja pakottaa ru o tsia m o ngertam aan. M utta turhaa lörpötystä koko herran töherrykset.
Y ksikam aria näkyy hän erityisesti pelkäävän. Tietysti ovat S uom en viikingit sen hänelle niin erityisen kamalaksi m aalailleet, koska kauhuissaan sanoo, että tuloksena kaikesta pahasta o n yksikam ari.
T oivokaam m e, että R uotsikin pian saisi tu o n pelätyn yksikam arin, että olisi edes S uom en tasalla.
Akka.
Mikä ero on naisten ja m iesten ansiotyöllä.
Että naisten palkat m eillä ovat pienet, on yleiseen tu n nettu. O n h a n siitä usein ollut naisam m attiosastoissa kes
kustelua ja o n h an tu o suuren suuri ero, joka on olemassa, usein saan u t om an työnsä arvoa tuntevan naisen kiukustu
m aan, koska hänelle naisen käsillä tehdystä työstä m akse
taan vain puo li palkkaa kuin sam anvertaisesta m iehen kä
sillä tehdystä työstä.
E d v ard G yllingin tilastollinen tutkim us T uusulan, H u m p p ila n , Kym in, Räisälän ja V ihannin kunnissa, siis eri
270 T y ö l ä i
p u o lilla m aatam m e, jo issa olosuhteet ovat erilaisia, antaa valaisevan kuvan m iesten ja naisten palkoista.
S euraavassa esitän m uutam ia n u m eroita ylläm ainitusta tilastosta, jo ssa o n esitetty v u otuiset keskitulot m iehille ja naisille.
Miesten Naisten T alollisia ja l a m p u o t e j a ... 1,372 1,358 T o r p p a r e i t a ... 690 539 T yöpäälliköitä ja am matti oppi n eitä m aan
viljelyksen a l a l l a ... 1,054 432 V uosipalvelukseen ei sidotuita m aatyö-
m i e h i ä ... 361 193 M uonam iehiä m a a t ö i s s ä ... 654 3 64 P alkollisia m a a t ö i s s ä ... 408 301 K ä s ity ö lä is iä ... 6 8 4 369 Itsenäisen elinkeinon harjoittajia kaupan
ja te ollisuuden alalla ... 4,054 4,018 K a u p p a p a lv e lijo ita ... 8 1 4 603 T yöm iehiä kaupan ja kulkuneuvojen
a l a ll a ... 53 2 200 K onttoriväestö ja toim ih en k ilö t te ollisuu
den a l a l l a ... 3,664 7 34 Taval 1 iset teol 1 isuustyöm iehet... 821 3 7 0 M uita itsenäisiä elinkeinon harjoittajia . 28 3 204 Palkollisia ei m a a t ö i s s ä ... 879 323 K otona olevia lapsia, jotka eivät ota osaa
töihin ... 25 7 232 Valtion, kirkon ja kunnan palvelijoita. . 4,144 1,324 T äm ä kirjava tilasto näyttää sitä äärettöm än su u rta eroavaisuutta, joka on palkkatyössä olevilla, jota vastoin niissä am m ateissa kuten itsenäisten teollisuuden ja kaupan alalla sekä m aanom istajilla on tu lo t lähes sam at m iehillä ja naisilla. M uonam iehillä on tu lo t koko paljon su u rem m at kuin tavallisella rengillä, riippuen siitä, että tu lo ih in o n ti
lastossa otettu m yöskin se ansio, jota vaim o ja lapset a n saitsevat. Palkollisten tu loihin on m yös laskettu ruoka ja asu n to , iniespalvelijain ruoka on laskettu 215 Smk. ja nais
ten 186 Smk. M aatyössä olevien naisten keskitulot tekivät 22 6 Smk. P alkollisten 30 6 Smk. ja m uitten työläisnaisten 36 4 Smk. Itsenäisten elinkeinonharjoittajien naisten keski
tu lo t nousivat m aanviljelysalalla 1,116 Smk. ja m uiden a i
noastaan 337.
T äm ä tilasto opettaa meille m onta kohtaa. Ensiksikin näem m e, että m iehen ja naisen elatukseen m enoille ei las
keta niin suurta eroavaisuutta siellä m issä ei heille rahassa m akseta h eidän töistään. K odissaan eläville lapsille, jotka ovat vanhem piensa elätettävinä, on laskettu pojille vuodessa m eneväif 257 Smk. tytöille taas 232 Smk. Yleisillä va
roilla elätettävälle vaivaishoitolaiselle on laskettu eläkkeeksi keskiarvolleen m iehelle 100 ja naiselle 8 0 Smk.
Eikö täm ä an n a aihetta naisten yhteistoim intaan n ä h den pyrkiä am m attiliikkeen avulla parem piin olosuhteisiin, koska tilastot m yös osoittavat, että niissä am m ateissa, jotka ovat parhaiden järjestetyt, ovat palkat korkeam m at.
M. S.
V aloa täynnä o n eläm ä, luulin — to tt’ei se ollut, un ta oli vain!
M ustana valheena, leikkinä oikun väistyy se pois, jo ta kaivaten hain!
M inkä m ä näin, se kaikkosi pois — kestäisi .kyllä, jo s sokkona ois!
Henrik Ibsen.
■nainen
Lainsäädäntö, avioliitto ja perinnöllisyys.
K un m eillä ed uskunnassa avioliittolaki tulee nyt esille ja eräitä korjauksia m yös tehtyjen ano m u sten kautta vaadi
taan, sietää miettiä, m iten uudistukset sam alla saataisiin m ah d o llisim m an tarkoitustaan vastaaviksi siinäkin suhteen, että naisia turvattaisiin niiltä su kupuolitaudeilta, joita h e si
veettöm än m iehen kautta voivat saada. M iehet nim ittäin voivat salata entisyyttään naiselta ja täm ä voi sitten saada m itä ikävim piä seurauksia siitä, ett’ei aikanaan pitänyt sil
m iään auki.
V iim e aikoina on varsinkin A m erikassa syntynyt liike, jo n k a tarkoitus on saada lainsäädännöllä ehkäistyä jälkeläis
ten saattam isen m ah d o llisu u s sellaisilta henkilöiltä, jotka p o tevat henkistä tahi ruum iillista perinnöllistä tautia. E u ro o passa o n ranskalainen lääkäri H . Cazalin k irja ssaa n : La seience et le m ariage (T iede ja avioliitto) p u o lta n u t sellaista lainsäädäntöä. W . 1899 oli O h io ssa am erikkalaisen lää- käriseuran kokous, jossa pidettiin asiasta sarja esitelmiä, joista otettakoon seuraavaa:
Sivistyneessä yhteiskunnassa on heikkoja ja viallisia suojeltava ihm isystävyyden nim essä, vieläpä suu rem m alla huolella kun terveitä, m utta sittenkin sallitaan heidän kylvää siem entänsä su k u u n , joten viallisuudet leviävät ja yhä en em m än suurenevat seuraavissa sukupolvissa. Sivistyneen y h teiskunnan tulee estää lailla viallisia synnyttäm ästä. T u n n etaanhan tärkeim m ät p erin tö n ä jatkuvat v ia llisu u d et: tart
tu v at ta u d it kuten tuberkuloosi, syfilis ja tippari, m ielen- vika, kaatuvatauti, jatkuva ju o p p o u s ja tavaksi m u u ttu n u t rikollisuus. M inkä kam m ottavan laajuuden y h d en ainoan p erh een siveellinen rap p e u tu m in e n voi, saavuttaa käy ilmi N ew -Y o rk ’in vankeinhoitoyhdistyksen tilasta. Ju rk e n im i
sen pahantekijäperheen viidellä sisarella oli 75:ssä vuodessa yli 1200 jälkeläistä, jo id e n jo u k o ssa kaikki tu rm elu k sen m u o d o t oli edustettuina.
H eistä oli:
k ö y häinhuonehoitolaisia . . 280.
p a h a n te k ijö itä ... . 140.
v a rk a ita ... 60.
m u r h a a j i a ... 7.
julkisia p o rtto ja . . . 165.
veneerisiä tauteja potevia . . 480.
T äm än perheen köyhyys ja rikokset m aksoivat N ew - Y orkille 1,308,000 d ollaria (6 milj. 5 4 0 ,0 0 0 mk.).
H u o lim atta puolustuksista »persoonallisen vapauden»
n im essä ja m iesten ja naisten u joudesta olisi lääkärin tu t
kinto pidettävä en nenkuin avioliittoon lasketaan. P id e tä ä n hän kulkutautien aikana »karanteeni-» (eroittam is-) to im e n p idettä kunniassa.
»D ansk S u n d h ed stid en d e» , jo k a tätä kysym ystä käsitte
lee kerrotaan kuinka useim m issa P ohjois-A m erikan valtioissa o n esitetty ja hyväksytty tällaisia lakiehdoituksia.
P o h jo is-D ak o tan senaatti helm ik. 25 p. 1899 hyväk
syi »T he C reed Bill» lain, joka määräsi, että naim isiin pääsem istä varten o n osoitettava lääkärintodistuksen kautta, että avioon aikovat ovat vapaita tarttuvista veneerisistä (kuppa) taudeista, kaatuvasta taudista, jatkuvasta ju o p p o u desta, p erinnöllisistä m ielisairauksista ja tuberkuloosista.
K uinkahan m eidän ed u sk u n n assam m e otetaan h u o m io o n näitä sam oja vaatim uksia. M eistä näyttää siltä, että lääkärintodistus ennen avioliittoa olisi puollettava.
H. P.
