Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina

(1)

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ

KOULUVUOSINA

– LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN

1.–3. LUOKILLA

Pia Isoaho

Esitetään Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Pienessä juhlasalissa,

Fabianinkatu 33, Helsinki 7.9.2012 klo 12.

Academic dissertation to be presented with the assent of

the Faculty of Medicine, University of Helsinki, for public discussion in Small festhall, Fabianinkatu 33, Helsinki, on September 7^th, at 12 noon.

(2)

Akateeminen terveyskeskus Vantaan kaupunki

Lääketieteellinen tiedekunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Helsingin yliopisto Kuntoutus

Ohjaajat:

Dosentti Kaisa Launonen, Helsingin yliopisto Dosentti Timo Kauppila, Helsingin yliopisto Esitarkastajat:

Professori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto Professori Sari Kunnari, Oulun yliopisto Vastaväittäjä:

Professori Timo Ahonen, Jyväskylän yliopisto

!" #$%&#'&&%'(&)*+.

#$%&#'&&%'/&%)012.

(3)

ABSTRAKTI

3)4. *3$ +-

* 335 677337+

Kielellinen erityisvaikeus on kansainvälisissä pitkittäistutkimuksissa todettu pysy- 3373378+ 33 -

*377 7+ 7*

7 33 3353+9383 taitojen kehitystä kielellisessä erityisvaikeudessa kouluikäisillä lapsilla sekä tämän 55*&77 5+9387 on osa ”Dysfasia Vantaalla”-tutkimusryhmän työstä, jolla kartoitetaan kielellisen

* 3+;7/(

vantaalaisen kielellinen erityisvaikeus-diagnoosin saaneen lapsen kielellisiä taitoja

$#& )+(+& .+777*

+9577 5 5 lähetettiin samoin vuosittain kyselylomakkeet, joilla kartoitettiin vastaajien näke- mykset lasten kielellisistä taidoista, oppimisesta, koulun tukitoimista sekä arviot +

Tutkimusjoukon lasten kielelliset taidot kehittyivät tutkimusjakson ajan, mutta 3 3 +<3 73- 33 78 5* 3+

* 5 8+1 2%+)5 77337 538. 7735 3- * 2%+)5 538.+

tutkimusjoukon tekninen lukutaito heikkeni tutkimusjakson aikana, samalla luetun 77337* 5+ 7 33 - vista jäi teknisen lukemisen taidoissaan heikolle tasolle ja kolmasosa tutkittavista 377337* 5 +95* 7 & (+ 77 7 +=7 taitojen kehitys jatkui tasaisesti tutkimusjakson ajan eikä erityisiä matemaattisia +95 757 - 57 73+

Kielellinen erityisvaikeus ei häviä kouluiässä ja siihen liittyy selkeä lukivaikeu-

* 5 7 4& 7733+> - tutkimus sekä kielellisen erityisvaikeuden kehityksestä kouluiässä että SLI-lapsen 37353783 *+

Suomessa kouluikäisillä käytettyjen kielellisten testien valikoimaa olisi laajennettava 37358+

(4)

?? 77 )4. 5 7* ? @B B

* ?+ 4 ? CC? *? *6 ** C ?5+

**55 B4 @? * 5 F? **GC+M?5 &4C? C *

*@*@ **@+2*5* C4 + ;5 5 N7 5 * 7 C ? @ ??

77)4.?5 &*?5*+ C ? 5

@B5* 7***757?@+;5**

55 C*? *?*5? C9B5?57 5555 ?* 7* C4+5*

@*5* 7 C?@ C/(?5*B5*

C45 C$#)+(+*.+M@ CB* 7

?5*G@**757?+M Q B?5 ?5*?55C ? ?5 B ?5*G@ **?5 *C+

4&?5*5*? * * 5@

5 55*& *@5** @5 C?@

C 5 ?+ ?? *C? * B * 7 *

*C?B577?B ? 77 +15**

@* ?? 2%+) @7**

?5.? *7@ CB5* ?

? 2%+) @7?5 *? .+;5?5?*@ C the study group declined during the study-period, at the same time their reading

? 75 @5*+M5(^rd grade major part of these children 5*B?5?**5* C575*B*

? 75 +R *@*B?5*@55 C5

?5*+=57?* *5 55*& ** ??

757? *C? 7*+ 1 5 *C? * ?5 7* 5?5*G*C+

??77* *?5 &+?B5

?C **C?B5?5* @ ? *

?5 4&?5*+U *?5**@ 55* 7 C 4*5C? ? @ 5Q CC?5 &*4&?5*+

2* 5 * C @ * C C ?5 &*

?5*@ 5?5*?55??+

(5)

KIITOKSET

Haluan osoittaa lämpimimmät ja nöyrimmät kiitokseni väitöskirjatyöni ohjaajil- C 4 * ;7 + *3 5 7 373877+= 7 ohjaajieni vankka ammattitaito tieteellisen tutkimuksen teossa sekä kuunteleva ja keskusteleva asenne ohjattavaa kohtaan ovat varmistaneet luottamuksellisen 55+*7 3;7 5 )77 . 75* 7- 733735338+

Suuri kiitos kuuluu tutkijatovereilleni lastenlääkäri Leena Isotalolle ja puhete- +7537 + Kuuluminen ”Vantaan dysfasia-ryhmään” on tarjonnut matkan varrella kiintoisia keskusteluja kielellisen erityisvaikeuden ilmiön monista puolista ja Leenan ja Si- 7 7 7 7+7 5 3385737775 =333 M W 5*3 833 77+

Kiitokset kuuluvat myös Vantaan kaupungille, joka on mahdollistanut tutki- 7 8+;3857 ylilääkäri Anita Korhosen, joka on tukenut ja arvostanut tutkimuksen tekoa osana 7+9 - ton lääketieteellisen tiedekunnan Akateeminen terveyskeskus-järjestelmään; tätä 7873 5*373378 +43773 kiitokset AkaTK:ssa saamistani ohjeista, neuvoista ja koulutuksesta kohdistan do- < 57 C = ! 77+ 43773 78M; * 57 )7 5*.35*37377 7+M- misen terveyskeskuksen toteuttamien tutkijaviikkojen arvoa työni edistymiselle ei valitettavasti saa millään mittarilla näkyväksi!

Haluan kiittää esitarkastajiani professori Pirjo Korpilahtea ja professori Sari Kunnaria heidän syvällisestä tarkastelustaan ja tarkoista kommenteistaan väitös- 85+ 78 C ;7 M5 3338583573+

Lämpimät kiitokseni tutkimukseen osallistuneille perheille ja lapsille; ilman 53 337+

Kiitos myös Vantaan kaupungin lukuisille rinnakkaistyöntekijöille niin kuntou- tuksessa, päivähoidossa kuin koulussakin, joiden työpanos ja neuvot ovat auttaneet 373877+ 5 -

(6)

4 5335333 5+957 Arja ja Väinö Isoaho ovat ruokkineet viikonloppuisin uupunutta kirjoittajaa ja in- 5+<

he ovat valaneet minuun omaa luottamustansa lapsensa kykyihin selviytyä näinkin 7 Z 737385+

Helsingissä, kesäkuussa 2012 Pia Isoaho

(7)

”

^{M*G 5Z}

Drink deep, or taste not the Pierian spring:

;55 B*5 N?5@

M** @+

2G*5B5B55=7 C 5B7555 CM [5C 75@ ** C 7*

5 BB 55@5*Z

!7 *?G*@5 *B5

"B*? C*??\

G*5 BGMB

= G5*7 *5

;5G B*

M*5? **7 75

!5 G*B7@

;5 B@ C55G*B

;5G? ? B*G G5*M M\]

An Essay on Criticism, MN*0

“

^{]=33] =+}

“Niin käy kun liiaks kehittyy!””

Kuinkas sitten kävikään, Tove Jansson

(8)

M!;WM;+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++(

M!;WMU;++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/

KIITOKSET++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++5 JOHDANTO+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`

+ <4<44"<"<W;b9M<)4.++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ $ ++ *773373++++++++++++++++++++ $

++ ** ++++++++++++ %

+(+ 3 83+++++

+/+ * +++++++++++++++++++++++++++++++

+'+ * 37++++'

+`+ *

niiden arviointi suomen kielessä+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %

+$+ *

7 @*++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ ( + <4<44"<"<W;b9M<00="<">M

<4q=q"4MM;++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++(

++ *533++++++++++++(

++ 7 ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++(/

+(+ 77* +++++++++++++($

+/+ * 75*++++++++++++++++++ (%

+'+ *337

tunne-elämään ja elämänlaatuun +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ / (+ <4<44<"<W;b9M<1<"";;>M=;

;;=<;4qq++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/(

/+ ;;=<";MW;>M;;=bb=b<;++++++++++++/$

'+ ;;=<";;<;+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/#

'++ ;5++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/#

(9)

'++ ;+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ ' '+(+ ;7+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++' '+/+ ;* 5773+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++'(

'+'+ M 77 +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++'/

'+`+ M +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++'`

`+ ;4<;4M;<"<4<44;q;M1;M<q"1<"

<;b<;q$&&9;MM"M++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ `

`++ * *7 7++++++++++ `

`++ * *7 7

arvioituna++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++$(

`+++ q3377 +++++++++++++++++++++++++++++++++++$(

`+++ 05 ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++75 `++(+ 0577337+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++79

$+ ;4<;4M;<"4;M1">M=M;<=MM;;;<"

;M;><"<;b<;q<q<4<44;<";<;<"

b;<b;q"q";M;"+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %

$++ 4* 55* %

$++ =7 5

yhteydet matemaattisiin taitoihin++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++87

$+(+ &77 53 88

%+ ;4<;00=<"<W;M4<9qq>M9M<M==MM

<4<44<q<W;b9M<1<M<q<W

1MR"Wb=q++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ #

#+ ;4<;00=<";=1;M>M0qW>qq=<"

<=<;M++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++#(

#++ 0553837++++++++++++#(

#++ 1 5 5 583

vanhempien ja opettajien tieto kielellisestä erityisvaikeudesta 95 #+(+ 7+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++#`

#+/+ M 77+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++99

(10)

kysymysten vastauksissa+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

#+/++ 957

koulunkäynnin jatkumisesta+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/

#+'+ 57 3337++++++++++++++++++++++++++' + >;0qq;{<;>M01";M++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++%

++ * *5++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++%

+++ ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++%

+++ 7* ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

++ 4* 77 5+++++++++++++++++++++++ `

+(+ 7 33773

erityisvaikeudessa sekä eri diagnoosiryhmissä++++++++++++++++++++++++ ( +/+ 05 7 * +++++++++++++++++++++++++++++++++ ' +'+ M 773337 7++++++++++++++++++++++++ $ +`+ 0 5*++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ # +$+ ;7 ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ ( +$++ ;5++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ (

+$++ M 733

kyselylomakkeiden luotettavuus+++++++++++++++++++++++++++++++++ ((

+%+ <3333|+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++(%

Lähteet+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/

Liitteet++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ $(

(11)

KUVAT

+ 783+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++(`

+ ;7 *7333

tutkimuskokonaisuuden vaiheissa++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++' (&#+ ! 733 *= C &

* 572%+2%+3 =&

[5&&37+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`(

+ 4* &(+++++++++++++++++++++++++`'

+ ! 73* &(+++++`'

+ ! 573* &(++++++++++``

(+ = C &*@& *

&(+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++``

/+ = C && * &(+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`$

'+ = C &7C& * &(+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`$

`+ " 737&3&

&(+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ `%

$+ " 737&7 &

&(+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ `%

%+ " 737&7&

&(++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`#

#+ " 737&&

&(++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`#

+ " 737&7 7&

&(+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++$

(12)

+ M&7 577 tutkimusjakson aikana++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %(

(+ 05* )}#.M&

lukemisen tasoryhmien muutokset tutkimusjakson aikana++ %(

/+ M&77337 577

tutkimusjakson aikana++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %/

'+ 05* )}(.M&

ymmärtämisen tasoryhmien muutokset tutkimusjakson aikana +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %/

`+ ; 7 * +&(+& +++++++++++++++++++++++++++++++97

$+ ; 7333+&(+ ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++97

%+ M 7+++ 98

#+ < 73337++++++++++++++++++++++++ 98

(13)

TAULUKOT

; + * 3 +++++/

; + ;* 7 mahdolliset aiemmat kielelliset diagnoosit sekä

3&* ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++'

; (+ 0 7*7333 * 353 7+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++55

; /+ 7 ) 7**.33 7) 5 . 7 ++++++++++ `

; '+ 5 * 33* ++++++++++++++++++++++++++++++++`

; `+ 2*77 * 7*7 &(+++++++++ $

; $+ ;*7*7 7

7 33;++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++$

; %+ M 5*7333 +++++++++++++++++++++++++++++++$/

; #+ 9577 7 7 7 vaikeudet prosenttiosuutena kaikista vastauksista sekä 587333).++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++$/

; + 77 5 *

587333 ++++++++++ $`$$

; + 77 577337 vaikeudet henkilömäärinä sekä prosenttiosuutena

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %

; + ;7M& 57 7 ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %

; (+ M&* 7

77 33+);.+++++++++++++++85

(14)

3.+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ %`

; '+ =M<& *+++++++++++++++++++++++87

; `+ ;7 75387 +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++#/

; $+ M 7773333 vastaajien prosentuaalinen osuus palautetuista

7++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

; %+ 353 7 * kysymysten vastausten sisältöyksiköiden määrä

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

; #+ 37 77 vastausten sisältöyksiköiden määrä sekä sävy vastaajittain ja +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++/

; + 95773

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++`

(15)

LYHENTEET

M11 *?5?* *Z5

keskittymisen vaikeus

<<R C Z 358 7

mittausmenetelmä

<W0 * Z 3358

2~0 C 5*@ N Z7

DLD developmental language disorder; kehityksellinen kielihäiriö

1=9&9 7*337538*

diagnoosijärjestelmä

U1& U? C1Z3

+

U2 U? C2? 1@*

Health; toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus

LI language impairment; kielihäiriö

=<R 7 C Z 358 7

mittausmenetelmä

==" 77?5Z 3358

=W 7? ?7Z *

kuvausmenetelmä

4 ??77Z

4&6& 4??77

+;3333353333 kun tarkoitetaan henkilöitä, joilla on diagnoosi kielellinen +"35*33 33333733 tekstin luettavuuden kannalta raskasta rakennetta ”lapsi, ]+4538 tarkoitus ei ole määritellä kyseessä olevia henkilöitä 335*3677 5+

41 ???5**Z

puheen kehityksen viive

(16)

`

JOHDANTO

Tässä tutkimuksessa selvitellään kielellisen erityisvaikeuden kehitystä kouluiässä 7 + ;7 aineisto on osa Vantaalla toteutettua ”Dysfasian etiologia, oirekuva ja ennuste” –tut- kimusprojektia ja sellaisena se antaa tietoa niistä diagnostisista ja kuntoutuksellisista käytännöistä, joita tutkimuskohteena olevassa suuressa suomalaisessa kaupungis- *+ * *33 5 377 7)7+U &W7*#Z4 *

#.+ * *3 3373 - 33773)7+

4 #4B! "##%.+33 tutkimuksissa on havaittu, etteivät kielelliseen erityisvaikeuteen kuuluvat kielelliset

* 73)4 *#.+;*33783 7 7)7+ .+

Lisäksi kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa ihmisen elämässä pitkään, usein aikui- )M#.+

Epäily lapsen kielellisestä erityisvaikeudesta edellyttää sekä perusterveydenhuol- 3 5 * 7+**

pohjustaa usein pitkäkestoistakin kuntoutusta ja se tulee ottaa myös huomioon 7 333+-

*778 53)MW33 W 97%.3 & 87375*

337 5+*-

*3* )7+!5 =?1 *#.

seuraavan sukupolven mahdollisia kielellisiä erityisvaikeuksia voidaan helpottaa 738 535 +M3383*

lisääntyminen kielellisestä erityisvaikeudesta auttaa lääkäreitä yhä varhaisempaan ja tarkempaan diagnosointiin, eri alojen terapeutteja luomaan vaikuttavampaa te- rapiaa, koulua tarvittavien tukitoimien suunnittelussa ja perheitä sekä SLI-lasta itseään sekä harjoittamaan kielellisiä taitojaan että sopeutumaan kielelliseen erityis- 37333+;* 337*- misestä ja kehityksestä eri kieliryhmissä auttaa tutkijoita ymmärtämään kielellisen

*77377+;38*- & +

4??77 775+

(17)

$

1. KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI)

1.1. Kielellisen erityisvaikeuden nimet ja määritelmät

Tässä väitöskirjassa käytetään tutkimuskohteesta suomenkielistä nimitystä kielel- 78335 & ).7- + 43 333 53 3 33 33 7333734??

77+=778873 runsaasti, muun muassa erityinen kielihäiriö, kielenkehityksen erityisvaikeus, dys- C3CC+"7 3 378378753)+

773##%.+95773 3CC *7 %& )=@#$.+5 vaikeuksille johdettiin nimi afasiasta eli aikuisten hankitusta kielihäiriöstä etuliit- 3]3]]]+

770 5 775#$%&

*C+"7355*3737 C5- 3 53*&+"7*C 7388)3##%.3 37 - 3873)M 5&1C 33M- .35 *5+

Puheen ja kielenkehityksen tutkimuksen edetessä on tullut tarve erotella eri- 5553833 +<]]

)??.538 73 75 &

)7+; 7@W? *!?B575G!##$ZU &W7-

*#.+538 7 33- 7335+"735 7 7 5 +335 & - ).7837]] 7 7+

Vaikka kielellisen erityisvaikeuden nimitys onkin muokkautunut vuosien kulu- 73373 #`4C& C- )!#%$Z3##%.+53 katsotaan olevan kielellistä erityisvaikeutta, mikäli tuota viivettä ei voida selittää kuulovammalla, oraalimotorisilla vaikeuksilla, keskushermoston vaurioilla eikä kog- 3)4 *.+=33733 *78337 etteivät kielenkehityksen viivettä ole aiheuttaneet emotionaaliset häiriöt eivätkä 3)> 5 #%.+* *-

(18)

%

kastelemalla lapsen kielellisten taitojen määrää ja laatua ja poissulkemalla muut 75* 5 538+ &* - neiden lasten joukko ei näin ollen ole homogeeninen; heidän kielellisten taitojensa 5)M'ZR* (.+

1.2. Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys ja diagnosointi

Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys vaihtelee kansainvälisissä tutkimuksissa 5* 73 33 )7+ ; 7@ 757 ##$.+

Vaihtelun on arveltu johtuvan kielellisen erityisvaikeuden kriteerien eroista eri tutkimuksissa sekä kielellisen erityisvaikeuden ja lukivaikeuden ajoittain hankalasta )M'.+757)#.7- 9**/ - #%####+*337373 77 * 33+; 7 `# +7337835 kehitys, joten esiintyvyyden lisäyksen ei voida katsoa johtuvan vain diagnosoinnin 7+ * 3 3 5 55 ' mikä tutkijoiden mukaan on edelleen hyvin alhainen verrattuna muihin kansain- 37+

Kansainvälisten tutkimusten tulosten vertaamista haittaa ajoittain epävarmuus

* )7+U##(ZU 5!B? *9?

7##%ZU &W7*! ###.+<&5*3- 733377734+;38 on yleensä esitetty selkeät mukaanottokriteerit esimerkiksi käytettyjen kielellisten 33 7333 )7+2NW&!

?5(Z = W33M5 `Z; 7@- 757##$.+;737333- kin vaihtelee, samoin se, kuinka suuri keskihajonta testin keskiarvosta on katsottu

* +=83 7335+>

7337347341)???5*

*C?.)7+4*1 ?4?5C *=?@.141 )* 7* *.)7+U =B5 *W'.

4)77.)7+U!*4; 7@%Z0- !5 %Z; 7@5!?B.+; *7 määritelmät osoittavat kuitenkin, että nämäkin tutkimukset tarkastelevat ilmiötä, 77334+77 - ten soveltamiseen tuovat termien kirjon ja diagnostisten rajojen vaihtelun lisäksi 5 37& 37 +

(19)

# Suomessa kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan yleensä terveydenhuollossa 5 * 83)M#.7 - 7573)3##%.+1 /`& )33 5 .+ 1 3 U1&& )### 358 .+ <7

** 3333)C - .77 5 * 83+1 7 9 575* 77775 + 4333* U1&& 7 33 - 3333+1 73333333333-

*5 7+05 tutkimuksiin sisältyy yleensä sekä psykolingvistisiä testejä että lapsen toiminnan ja 77 + 7M)' +'. ** 7- temäärien käytöstä enemmän kommunikaation toimivuuden tarkkailuksi luon- 7383+ 1 7 733 5- 53@ @ 7 *7 78337)77+M7= ##(Z!5

##/Z 1;5 [ `Z 1 2N ##`Z = R@ %Z 0##%.+=8 77 *7- sen erityisvaikeuden toiminnallisten vaikeuksien paremmasta huomioimisesta on )!5 =?1 *#ZU7@&1 $Z1 757##`.+

Logopediseen eli puheterapeuttiseen kielenkehityksen arviointiin kuuluvat ke- 5 3 )7 .+7 )+(. ]5 77 3 35 358 5 757]+

Lapsen taitoihin kohdistuvaa eli intrapersoonallista tutkimusta täydennetään myös 387)##`+.337 * 7 3 77 * 7383333+"3 kommunikaatiotaitoja tulisikin selvittää useissa erilaisissa tilanteissa ja useilla erilai- 33 3 75* 77)["

.+M 3333377** 3- tejä, lapsen ja hänen vanhempiensa ja opettajiensa haastatteluja, puhe-, kirjoitus- ja piirustusnäytteiden arviointia sekä toiminnan ja kommunikoinnin tarkkailua 33&)7 .+3 45573 ##%5 7 7 7 77+** - kelin jälkeen hieman parantunut, mutta erityisesti kouluikäisten lasten arviointiin ** 3 7*+ 7383 olevia kielellisiä testejä on kritisoitu, koska osaa niistä ei ole standardoitu Suomen

(20)

58*337)M'.+

Kansainvälisissä tutkimuksissa on kritisoitu käytettävissä olevien kielellisten testien 5 3334&* )77+M7 757##(Z!5 ##/Z1757##`Z; 7@

5`.+

1.3. Kielelliseen erityisvaikeuteen liitettyjä etiologisia tekijöitä

Kielellisen erityisvaikeuden syytä tai aiheuttajaa ei tunneta tarkkaan, mutta sen arvellaan johtuvan aivojen pienistä rakenteellisista poikkeavuuksista sekä kortikaa- 7 )434U5 *5

!?5/.+43757)/.* 5- 3 3 78*37 + W7 8* 333 77 77877 C +; 7 8*733377 kuuloaivokuorelta, jossa äänen aiheuttaman aivovasteen suuruus ja latenssi ovat 3* 773577+"3*

* 77 33 78 3+

$(& 4& 8*5*&337 5- 7=="&*)77?5.5 ) 5##`.+- 5383 8*=<R&7)7 C - .7 5 *5 )0 0 7 #.+ 757 )#. * 5 * )63& 37 5- 33.37+4& * - 7<W0& )&* .7 7

<W0&)!5 =?M5/.7 7 3 <W0& )[@&2 N 4 * [ ; 7@ .+ =8 aivopuoliskojen toiminnallisessa dominanssissa on löydetty eroja SLI-aikuisilla )[55 !5 %. 5334&

77 @ 7 - 77 +W 7 373343757)/.

jotka arvelevat vaurioiden johtuvan raskauden aikaisesta solujen migraation on- 7+ = 7 5 3 6 @ - 3+437573)/.7 73*3+=34 vain yhden geenivariantin aiheuttama, useat pre- ja perinataaliset kehitysvaiheet

(21)

vaikuttanevat kumulatiivisesti auditiiviseen hahmottamiseen ja kielenkehitykseen )43757/+(.+

Kielellisten vaikeuksien perinnöllisestä alttiudesta on tutkimuksissa löydetty 373)!5 `Z2N757(Z;54U - 7/.+< 8*5 538577 ' 538+;3738 3 7 7 732~0)!5 `Z95&5*7R* =5- '.+;373 53Z säätelee muita geenejä, jotka vaikuttavat muun muassa aivoalueiden kehitykseen )25'Z42595&5*7= ? Z9%.+

2~0& )"B-

@! 47@254!*> 7 =?!

!= ? = ?R?* CM7U 7 . *383 3 5*

37388*5)!5 `.+=8 7 7

`Q#Q 5 *383333 - 5);54U 7/.+

!5 )`+%.733*3 kompleksiseksi geneettiseksi häiriöksi, jonka periytymisen tapa ei vastaa mitään

* 737 +;75

* 733 );5 4 U 7 /.+ <7 7 5!5 &;5 7)$.3337 - nien kielellisten taitojen osalta geenien vaikutus näkyy laajempana vaikutuksena kokonaiskognitioon, jolloin kielellisen erityisvaikeuden periytyvyys ei tule näkyviin tutkimuskriteerien sulkiessa alhaisen älykkyysosamäärän omaavat koehenkilöt tut- 7 +

W 8*

kuten monikkoraskauden, alhaisen syntymäpainon ja ennenaikaisen syntymän, 3*33 8* 53)1-

* 9? 'Z05;557 1?5 $Z &

U57U57!@*? .+U5 *5!?5)(.

löysivät SLI-lasten perheiltä selkeästi enemmän astmaa ja autoimmuunisairauksia 53+U5 *5757)(.

ettei tutkimuksen pieni otos riitä todentamaan ilmiöiden yhteyttä epidemiologiselta 778**+; 3 5*- ten tai liimakorvataudin yhteyttä kielelliseen erityisvaikeuteen ei ole juurikaan tut- M)'.74&8733733 73 5*+;53 3 - vatulehdusten ja liimakorvataudin on havaittu olevan ainoastaan vähäisesti tai ei 5*37857335)> 5 =?U 7?

(22)

!*B%Z=4?QR 7!*; 9*4*

0 ?#.+

Kirjallisuudessa on myös esitetty tekijöitä, jotka eivät sinänsä aiheuta kielellistä 7 33575)335 .+

;3 7&7 )05757

$Z75"@*R@.3533 - 3 * *)U5 ?50 *%.+

Television ja videoiden katselun alle vuoden iässä aloittaneiden ja päivittäin yli kaksi tuntia katsoneiden lasten ryhmässä kielellisen viiveen todennäköisyys oli 757573)U5 ?50- *%.+

1.4. Kielellisen erityisvaikeuden luokittelutavat

Kielellisen erityisvaikeuden luokittelusta on keskusteltu yhtä kauan kuin ilmiö on +b 383333+U1&&

)###358 . 5 2%+5 75382%+577337538+1 - 2%+ 75* 3 785 77337 7)!5 ##$.+0577337 7 - taan aiheuttavat yleensä myös puheen tuoton eriasteisia ongelmia, joten myöskään

* 2%+ 3)!5 ##$.+

Lääketieteellistä luokittelua voidaan tarkentaa kielellisen erityisvaikeuden vai- 7+ 7 7)3

&.)M/.+9-

* 533 77 +<7- si vaikea-asteisessa kielellisessä erityisvaikeudessa lapsi tarvitsee puhetta tukevia 77 3333+

Psykolingvistisesti kielellinen erityisvaikeus voidaan luokitella sen kliinisen ku- 5 7+

psykolingvistinen tai kliininen jaottelu näkyy jo lääketieteellisessä diagnostiikassa:

5 77337 +3&

dessa voivat vaikeutua useat kielelliset osataidot, joiden vaikeudet näkyvät erilai- 5 677337+

)7+!5 ##$Z!5 B/Z4 *.

muistitoiminnoissa sekä vaikeutta sanavaraston ja käsitteistön hallinnassa, nimeä- misessä, sanojen taivutusmuotojen sekä lauserakenteiden ja kieliopillisten taitojen hallinnassa, puheen äännerakenteen hallinnassa, puheen tai luetun ymmärtämises- sä, lauseiden muotoilussa, kielen käyttötaidoissa, lukemisessa ja kirjoittamisessa 3 +

(23)

( Kriteereihin perustuvia psykolingvistisiä kielellisen erityisvaikeuden luokituksia 773 )+/.+WM)#%$.

73+ 5- 5 +U &W7*

U?5! )##$.3 73&W5)##/. - 5 +

0 3 7 3+ ;7 33* )7+U &W7*857- ##$.+ 33733 )M7

<7" #%/.37 5 )U &W7*857###.+4 7 3 @3 73333 7333 3- 3378 * )!5 ##$.+;

577 & +733 5 57 +;7 edetessä yhä useammista kieliryhmistä saadaan tuloksia, joiden mukaan kielelliseen erityisvaikeuteen kuuluu erilaisissa kielissä eri kielellisten komponenttien vaikeuk- ) +`+.+;3878 5 + Psykolingvistinen luokittelu voi myös vaikeutua siksi, ettei kielellisen taidon 5 733 7 ** 3+ 7 C 573 733)&=

/.+;387 5 7 5 3* 733 5+ &=

7573)/+'.7'& 5 33338 3375* 3335)666666.35 7733733 77 7+< 3

&= 7573)/.75- 33 353 33 )7+

.3 33 +; 3 luokituksissa mainitaan kaikissa ryhmä, joilla on vaikeutta puheen fonologiassa, 73373373* +337 3 7C 5 )M&

=*&; &W .33C taitojen hallinnan vaikeuksien kuulumisesta ylipäätään kielellisen erityisvaikeuden )=/ZB1 74 *.+; C - nologisten taitojen hallinnan vaikeudet on nähty myös hyvin keskeisinä selittäjinä

*) +'.+

Kielellisen erityisvaikeuden psykolingvististä luokittelua voi hankaloittaa myös pyrkimys huomioida kielellisten taitojen kehitys ja kielenhallinnan kasvavat vaati- 7+U &W7*7573)##$###@. 3- kimuksessa tutkimuslapset kuuteen kielenkehityksen erityisvaikeuden alaryhmään

(24)

/

Taulukko 1. Kielellisen erityisvaikeuden psykolingvistisiä luokitteluja

Rapin ja Allen (1987) Conti-Ramsden, Crutchley ja Botting (1997)

Korkman ja Häkkinen-Rihu (1994)

Verbaalinen auditiivinen agnosia

vaikeus ymmärtää kieltä kuuloinformaation perusteella, puheen tuotto niukkaa ja artikulaatio puutteellista.

Verbaalinen dyspraksia vaikeutta fonologisissa taidoissa, tuotto niukkaa ja epäselvää. Puheen ymmärtämisen taidot hyvät.

Klusteri 3

vaikeutta artikulaatiossa ja fonologisissa taidoissa, puheen tuoton vaikeutta, nimeäminen sujuvaa.

Speciﬁc Verbal Dyspraxia Subtype vaikeuksia fonologisissa taidoissa puheen tuotossa ja artikulaatiossa, ei puheen ymmärtämisen vaikeutta.

Fonologisen ohjelmoinnin häiriö

vaikeutta fonologisissa taidoissa, ilmaisu kuitenkin sujuvaa vaikkakin hyvin epäselvää.

Klusteri 4

vaikeutta artikulaatiossa ja fonologisissa taidoissa, puheen tuoton vaikeutta, yleisproﬁililtaan klusteri 3:n lapsia taitavampia.

Fonologis-syntaktinen häiriö puhe sujumatonta ja kieliopillisesti puutteellista, artikulaatio epäselvää, puheen ymmärtämisessä puutteita.

Klusteri 5

vaikeutta artikulaatiossa, fonologisissa taidoissa sekä syntaksin/ morfologian alueella. Puheen tuoton ja/tai ymmärtämisen vaikeutta.

Leksikaalis-syntaktinen häiriö artikulaatio iälle normaalia, puhe voi kehittyä myöhässä, nimeämisen ja sananlöytämisen vaikeutta, kerronta niukkaa, myös puheen ymmärtämisen vaikeutta

Klusteri 1

vaikeutta syntaksin/

morfologian taidoissa. Puheen ymmärtämisen vaikeutta, osalla myös tuoton vaikeutta.

Speciﬁc Dysnomia Subtype vaikeutta nimeämisessä ja sananlöytämisessä.

Semanttis-pragmaattinen häiriö

puheen tuotto sujuvampaa kuin ymmärtäminen, kaikupuhe ja ekolalia tyypillisiä. Vuorottelu ja keskustelun ylläpitäminen vaikeita.

Klusteri 6

vaikeutta semanttisissa ja/tai pragmaattisissa taidoissa, ei fonologista vaikeutta. Puheen ymmärtämisen vaikeus tuoton vaikeutta todennäköisempi.

Klusteri 2

vaikeutta fonologisissa taidoissa, puheen tuoton vaikeutta sekä huono lukutaito.

Speciﬁc Comprehension Subtype

vaikeutta ymmärtää monimutkaisia sanallisia ohjeita ja rakenteita Global Subtype

Laaja-alaisia vaikeuksia sekä puheen ymmärtämisen että nimeämisen taidoissa.

(25)

' +7 57 **33 5*&77 +3 7 5733 55 33+"3 ]55 3**5737 -

* @735*5 * 7783])U &W7*! 7 N@+(.+

U7@757)$. *- kastelussa siihen usein liittyviä rinnakkaisvaikeuksia muilla kehityksen osa-alueilla ) +$+.+;373 5 858-

* 3=7;38)[.U2&

)U2& *? 7 ; 7 ; 7- ;* 3 ] ; .+ U2 57 toimintaa kahden alueen kautta: ruumiin/kehon toiminnan ja rakenteiden sekä 7 7+*77575 5*77 +U2& 5 7 78 78383 *37388*)C- .+4 5 7 373 7+U7@75- 7)$. 74& 7 tason kuvaaminen kertoo kognitiivisista prosesseista, joissa lapsella on vaikeutta )7+87 . 7 7 7 73833)7+

.+U2 *73335 häiriöiden yhteiset ja erityiset piirteet, lisäksi se helpottaa keskustelua tarjoamalla 53)U7@757$

+'.+

1.5. Kielellisen erityisvaikeuden psykolingvistisiä selitysmalleja

Teorioita siitä, mitkä kielelliset prosessit ovat vaurioituneet kielellisessä erityisvai-

* + ; * 333 5 5733 )?5B#.Z3 33 73 )? B**? 7- 5 .+0 57 kuin kieliopillisia toimenpiteitä painottavat teoriat, joiden kohteena yleensä on ollut 4&)?5B#.+

Useat kielellisen prosessoinnin teoriat käsittelevät työmuistin vaikeuksia kielel-

* 5)?5B#.+<@5- 7* 3*3)7+!5

`ZU &W7*1$Z195 4B

(26)

`

! 7%Z195 ! 7#Z= ?5B(Z

= 7.+9@5 7337 735* 5 )- 757#.5773373)= 7 .+!**R5? 0 )##%.7573 7 C 5 7373)C -

? .+;373373 * )R5? !**##.+9@5 77 3* 787=

7573)#.74& @5- 75333&5 +;7573 33@5 733 3- vaikeudessa heikko, vaan vaikeutta on tasolla jolla erilliset lyhytkestoisen muistin 5*33+

Lyhytkestoisen muistin ongelmat voivat olla myös seurausta auditiivisen ai- 557 77733*)!5 `.+4&

8* 3 & 33 )7+ !5 ##$.

3 )7+M.+787 3 )! B.+M*- 7 * 5 ); . 7 - tyisvaikeus johtuu SLI-lasten vaikeudesta erotella äänien temporaalisia, ajallisia, 7 +M*3* )!5 =?M5 /.7 * 5 3-

*53+;3733 33733 erityisvaikeuden syy vaan mahdollisesti merkki laajemmasta neurologisen kehityk- 5383)!5 =?M5/+2$.+

Auditiivisen hahmottamisen vaikeudet voivat johtaa myös laajempaan fonolo- 5388 *3)7+U5 Z> /.+2 538 74& 3 5 73* )4 *.

että vaikeutta koodata kuulemansa sanat fonologiseksi malliksi, jonka avulla voi )> /Z4 *.+4&C * * 5 777)M&=*- 757Z! 4 *Z=0`Z -

?5= ! U ?ZB757.+

70 )'.* 7- rologisen järjestelmän vauriot vaikeuttaisivat proseduraalista oppimista ja kontrol- + 0 * 7 7 7 3] ]83 7+0 - seduraalisen oppimisen järjestelmää tarvitaan motorisissa toiminnoissa sekä syntaksin oppimisessa ja työmuistin toiminnassa ja erityisen tärkeä se olisi erilaisten

(27)

$ 7+>373 33 7 *5 *3+3- dessa onkin havaittu sekä proseduraalisen että deklaratiivisen muistin ongelmia )47R?U &W7*.+775733)'. - 47757).35 7- 75* 3 *+ 47 7573 ). * *38 7373+ * &7 78 & ) ? ??

*?.) &;5 7!5 0/Z4 *=?R M

##Z4 *.+;373 74&

353+

siis melko vakio, jolloin kielellisen tehtävän yhden osa-alueen vaikeutuminen vie 383 7 &+ 4& 33 78= 7)`. 7 5- lisen prosessoinnin yleisestä hitaudesta, ei niinkään laadullisista eroista SLI-lasten 33+

Kielellistä tietoa ja kieliopillisia toimenpiteitä painottavista teorioista varhai- 73W?[NU)##'.+*3 7- sen erityisvaikeuden aiheuttaa sellaisen aivotoiminnan moduulin kypsymättömyys, 3@+W?7573)##'.

mukaan tämän hypoteettisen moduulin kehitys on myöhässä, jolloin lapset eivät @333 3333* 383 7 +; 7]<N** - ]+*3 78] &3*])77&??*?Z*

4U5. 7 C * 33877 - 38 5 + 78

@ 5 7 7 )!** 7- 57 ##%. 7 7 * 7 )!/Z!5 M*7" @`.+

Eräs kielellisen erityisvaikeuden tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on endofe- 7)!5 `Z!b!5 $.+<* C 78 83)R 7R *(.+"3 *7833337783)!5 `.+

;3*7) +`+.

edellä esitettyjen teorioiden pohjalta ehdotettu epäsanojen toiston vaikeutta sekä )7+!5 `Z!5 M*7" @`.+!- 5 )`.733 tekijä olisi vaurioitunut tuottaakseen kielellisen erityisvaikeuden; todennäköisesti 87783+"3 !5 )`.

(28)

%

unohtamaan yritykset löytää yksittäinen teoria selittämään kielellistä erityisvaike- 77837775 *7 +

1.6. Kielellisen erityisvaikeuden kielelliset piirteet ja niiden arviointi suomen kielessä

3* 7)++'+.

kielellisiä piirteitä tai taitoja, jotka olisivat kielellisessä erityisvaikeudessa aina häi- 7 3*3+ b 3 333 7 53)7+! U &

W7*ZU! U5 U=? 0?W ?

!$ZU &W7*(Z0 !=.+<*

3 538)U &W7*!

25 Z ! MC U 1 1 4 * `Z R@?5B%Z= 757(.33* 3 7 33733 5 )U &W7* 757 $.+ <3- sanojen toiston vaikeuden katsotaan johtuvan fonologisen lyhytkestoisen muistin 5 *)!5 `Z!5 M*7" @`Z! 7- 57ZU757$.)+77+'+.+

<3 785 7785733 )!*

7 7 CC 1B Z ! 757 . voivan toimia erottelevana tekijänä SLI-lasten vanhempien mahdollisia kielellisiä )!757$.+ [ 2?5 4 *)`. 7 &3- seenalaistaneet epäsanojen käyttökelpoisuuden kielellisen erityisvaikeuden tunnis- 7+*37 * 4&

3 +

; 73 5* @7 38 533)U &W7*- 757ZU &W7*(.+9@

788*333)!5 M*7" @`.+

Italiankielisessä tutkimuksessa nämä aikamuotojen rakenteet eivät kuitenkaan ero- telleet lasten kielenkehityksen erityisvaikeutta; vaikeudet olivat artikkelien käytössä 3@7 7 7 * )! U- 14 *.+ *333 erityisvaikeuteen useissa kielissä kuuluva piirre, sillä niitä on löydetty myös espan- 34&)!* 4 *'.+<

korostuivat artikkelien käytön hankaluudet, mutta vaikeutta löytyi myös liitepar- )??.383+4& * 3 )7+;5 ** %.+;5 ** )%.7333

(29)

# käyttävä kieli kuten islanti, pakottaa kieltä oppivan lapsen keskittymään päätteiden hallintaan ja suuntaamaan kielelliset resurssinsa tähän morfologisesti kielelle tär- 33+&= 4 *=3;

4 4 ). 775373 7+7573).74&

*3@7 87 33- teiden tuoton sääntöihin; SLI-lapsilla on yleisempää vaikeutta oppia kompleksisia

@7+

195 ! 7)/3#.

tutkimuksessa löydettiin neljä kielellisessä erityisvaikeudessa tyypillisesti vaike- 3 + 2 3 533 33*

+4&73 merkitysten ymmärtämistä ja tuottoa; osalla lapsista oli erittäin suppea sanavaras- 5+3 533 5 +; 533 rinnastettavuutta aiemmin tehtyihin kielenkehityksen erityisvaikeuden luokituksiin 3 &*7 7F7&3+; 7 5 -

*> )/.7 * 3 mutta laadullisesti ne kuitenkin poikkesivat selvästi englanninkielessä tyypillisesti 5 +4 *).5 - ten vaikutuksesta kielelliseen erityisvaikeuteen päättyykin toteamukseen: ”Vaikka paljon onkin vielä opittavaa SLI:stä eri kielissä, yksi johtopäätös näyttää varmalta:

43 5 ])4 *+$.+

733737 3353)7+=- .+<*3 77573).7 C - kevan työn lisäksi suomen kielellisiä piirteitä on tutkittu fonologisen kehityksen 37 7 +95C 53 alkukonsonanttien tuoton puute ei välttämättä ole suomessa kielellisen vaikeuden 7 7 )&= .+ 4- kemisen oppimisessa suomi katsotaan helpoksi kieleksi erityisesti lukemaan op- 75)M /Z4(.+ 7 7 3&33 333)53 7. 7 3 3 C 7 3 5*7353)M /Z4(.+

73M )/.733* 3 7 *Z33**38 @- 7 @%7 778 7 + *7733*

7 * 45 )(.733 7 että useammin samanlaisina toistuvat päätteet opitaan nopeammin kirjoittamaan )C 7.+477387 75-

(30)

(

3 =).+37- 5 73 783 + 75 *35)7+53+565 6

& .*+; 5 7 =).7377+M )/. = ).37833* *7 5 tekijöitä: kuullun ymmärtämisessä sanaa voidaan tulkita kesken sen tuoton, koska sanavartalon muutokset rajaavat pois osan mahdollisista muodoista, joita puhuja 7+

Suomessa puheterapeutit käyttävät edellä mainittujen kielellisten piirteiden kehityksen arvioon pääosin validoituja ja standardoituja kielellisiä testejä, mutta myös ** 7 7 773)0 'Z ='.+; 53 383 ;0M ) ; C0?5 ?M@!*#$/.7 * & +4*3 33 5 7+ 7 333;0M8 & 3= C &)4#%%.+2 77333;0M8 ) 3*3733*

5*37.+2 533737 3 383) 78+/+.+ 5 73- 33! 7373)4 3&3"7

##$.38373); M5 [5 7$.+

Koska kliinisten markkereiden määrittely on vielä kesken, lapsen kielellisen kehityksen arvioinnissa ja mahdollista kielellistä erityisvaikeutta määriteltäessä 787373 +0577337 3 7 7 333W5 ** 3 ) 7 7 = [7 9 .+ 3 5 77337 7 *33343) 5

##`@.+M 7 7*77 - * *" 7373)M5 ;

43(.+! 5733 * *3*5- 3 * +

1.7. Kielellisen erityisvaikeuden rinnakkaisoireet – komorbiditeetti

Kielellisen erityisvaikeuden ja motorisen kypsymättömyyden tai kömpelyyden yhte- 73)ZW?5 =#Z [@<* <=75;5 ** <5`.+

(31)

( 9 8*35 &37 )Z

R CC7.+ 7873 5 $ 4&

3 )W073M5 U ##%.+ ' 4& 7 vaikeuksia, kuitenkin enemmän niillä, joiden kielelliseen erityisvaikeuteen liittyi 533)9?5 B?5*= 7$.+

Kielellisen erityisvaikeuden ja motorisen kypsymättömyyden välistä yhteyttä on 3 )!5 .+!5 ).77 kypsymättömyyden ja kielellisen erityisvaikeuden läheistä suhdetta, mutta Bishop ei kuitenkaan ollut valmis automaattisesti liittämään motorista kypsymättömyyttä

* +

Kielelliseen erityisvaikeuteen on myös liitetty erilaisten kognitiivisten toimin- 7 5 )7+ 4 * [7 = 2?

; 7@$Z= 7%.+0 5 7 533)!*1B 7

7 CC$. 3 533)!- [ =CC7'.+ 33)$&& .4&

havaittu verrokkeja runsaammin prosessoinnin sekä tarkkaavuuden kohdistamisen )= 757(.37 7 5- 5 )5 7337.)7&! > 5

0?&4 `.+4& 577 ) 7.37 533)=- 4 *5; 7@2?`.+ &;5 77- 57)/. 5* 73 7

*) +'+.+;75737- 53 )* * **3773333 .78 7 53*353+

=8*73353 + SLI-lapsilla on havaittu vaikeutta ylläpitää keskittymiskykyään niin auditiivisissa )= 7%.533)22?4 *

#.+<W0&&74& * - soinnissa on havaittu keskittymisen eroja jo hyvin varhaisessa tiedonkäsittelyssä )*"`.+4&*7<W0&

3 7 335 7 7+

4& 785M11& *) *?

5?* *.)=?R5CC&4? ! *5@0

%.+=?R5757)%.*

ADHD:n yhteyden selittyvän geneettisistä lähtökohdista, tutkimusta kuitenkin vielä 3737+

(32)

(

2. KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS, OPPIMINEN JA ELÄMÄNLAATU

2.1. Kielellisen erityisvaikeuden kehitys lapsuusiän jälkeen

Kielellisen erityisvaikeuden kehitystä lapsilla ja nuorilla on tutkittu suurimmaksi 37+ 737 35+

M 757 )%. (' 3 753373+

Tutkittavilla oli lapsuudessa diagnosoitu keski- tai vaikea-asteinen reseptiivinen eli 77337 #$#%`+

;7 5 333 '`/ & + 7 *37333 7 + Kielellistä vaikeutta tutkituilla oli edelleen sananlöytämisessä sekä ohjeiden muis- 7+"373353787+b$ - + 375733 577+;83 '%+ 73 3 3 3333+;8873 silti Suomen keskiarvoa suuremmaksi, minkä tutkijat epäilivät johtuvan tutkittavien 5 773* +

Kansainvälisissä pitkittäistutkimuksissa kielellinen erityisvaikeus on todettu 53373378)7+<@ 1@

=@Z> 5 !?57b <? @M [ ! B 1 ;@?47[###Z[55 4[!5 #.+

Teini-iässä kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy opiskelun ja käytöksen vaikeuksien )M7757#%/.+< 33 todetut ymmärtämiseen painottuvat kielelliset ongelmat voivat näkyä vaikeina kie- 337(& *33)U- 757'Z4BW5?5 0 #.+

Kielellinen erityisvaikeus ei häviä, mutta kielellisten taitojen ennuste paranee, 73 33) 5* B!- 5 U5?5##%.+ 5*7573)##%.- 7 4&* 3 +0 53- 3335`'& *33+95337 55Z'& 33 C 3533+"3 - *538 53`'& 73 35 3'& +778U &W7*

(33)

((

7573)##$###@.37 *- 3353335* + Kymmenvuotiaina pienen lapsiryhmän kielellisen erityisvaikeuden katsottiin ko- konaan hävinneen, samaan aikaan alle puolelle lapsista olisi kliinisesti diagnosoitu + %# 5 3533 5*3 3 3 `( 3 7 - 773+

*5 7+

!5 <*7* 3 #%$*

57 3333+3 7 538* 5 57 7387*3)7 . 5 33 5 7 5* 75 7+ =- lin toisen mahdollisen kehityspolun mukaan kielellisten taitojen kehitys poikkeaa 7*773783+ 7 mallissa kehityksen hidasta alkua voi seurata kehityksen tasaantumisvaihe, ainakin * + "373 7 3 3 3 miksi erilaiset kielelliset vaikeudet seuraavat lapsia kehityksessä aikuisuuteen asti ) 5####.+?@ 5G1 @?5)##.57 kiinnitetään huomiota nimenomaan kielellisissä taidoissa tapahtuviin kehityksen 75+;3375 33!5

<*7* 75*35 5* +?@ 5G7573 )##.755*78577 75- 775+;7533 kuuluvat normaaliin taitojen kehitykseen, mutta kielellisessä erityisvaikeudessa tasaantumisvaihe voi olla hyvin pitkä eikä seuraava kehitysjakso alakaan samoin 73 +"3* 3333 53 3+M 33 3 ainakin joidenkin kielellisten taitojen osalta, mikäli hänen kehityksen huippukoh- 3 5 75+ ; 7- nen on kuitenkin harhaa ja kehityksen erot näkyvät jälleen ikätoverien siirtyessä seuraavaan kehitysvaiheeseen taidoissaan, tästä kehityksen mallin nimi ”illusory

? ]+ 5*)##.7783337373353 75 5+ 5)####.

kiinnitti huomiota vaikeuksien selektiivisyyden lisääntymiseen lasten kasvaessa 577+ 337 38+ )* * . 5 333+7333784B; 7@5 )%.373 553*5+

&5 )?5 5.+4B7573)%.7 ainakin puheen ymmärtämisen osataidoissa SLI-lasten kehitys alkaa ikätovereita

(34)

(/

myöhemmin, mutta alettuaan kehitys etenee ikätovereiden kehitystä mukaillen, 3+

Kielellisen erityisvaikeuden kliiniseen kuvaan kouluiässä on liitetty sanaston 7 & )U &W7*- 757 @. 3 5 77337 '& ) 5* 757 ##%.+ 3 555 7& ) 5-

####.+ * 353 5$3 *33Z77337*

* 33 7 )! 25 7 N U &W7* @.+ '& 4& 5 vaikeuksia puheen tuotossa, kieliopillisten rakenteiden ymmärtämisen taidoissa,

@ 5 7 3 C * )[55 757#.+47 7)7+!

7U &W7*`ZU2; 7@5Z[55 757#.377)2 ###. 78 3 33) 77++.+'& 4& 78 8*&3533) 5*757##%.+

Kielellisen erityisvaikeuden vaikutukset voivat näkyä aikuisiän sosiaalisissa suh- 8733 3+> 777M 7573)#. 77 4& &- 8*3 78337+;87- sen vaikeuden lisäksi SLI-aikuisilla on myös todettu verrokkeja selkeästi enemmän 3& 5* 3* )U 757 '.+77 7 777333 3)7+337 383 .+

Kielellinen erityisvaikeus on siis pitkäkestoinen, muotoaan muuttava vaikeus )U &W7*#.+575* 5- 837788333 783+

Pieni osa lapsista näyttää kehittävän kielellisiä taitojaan niin, että kielellinen erityisvaikeus ”paranee”, mutta suurelle osalle diagnosoiduista jää kielellisiä vaikeuksia 33+9 7873 33 kielelliset vaikeudet jäävätkin oppimisen hankaluuksien taustalle ja teini-iässä so-

&373* 83577+

2.2. Oppimisen teorioita

7 *7333) . jossa oppija muuntaa kokemuksiaan siten, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja

(35)

(' 537 +7 55 7 738 +M 7 7 33 57 7 ) .+0 57 77 5 7) Z9##.+

7 )= .+"337373*33 0G)#`#$'.9 )#`.!)#%`. 7 - +0)#`#$'. 7 7- * 7+ 35 + 777 * +573833 uusia asioita ja pyrkii ymmärtämään niitä oman maailmankuvansa ja vanhojen )7 .+ 7 53 7 77- 7** 7)?? 77 * .+7 3*5*57 +0G373 7 333733 +7 53 jolloin oppijan maailmankuva on sopiva vastaanottamaan sellaista uutta tietoa, 57)7. 577+

5333 3353+

9 )#`.7 7 57+7- 7 7773+75 7 3)7+5* 5 7 5 733.+ "3 7 5 7+4 75 7 +7 59 3]53585]) C N7* 7.+5- sen lähivyöhyke on sellainen, jolla lapsi osaa tehdä asioita aikuisen tuella, vaikkei 3 5*37 +5333 tehdä tämän kanssa yhdessä töitä ja johdattaa tämä oppimisessa kehityksen lähi- 855 7+9 7833 7 5

* + 573 73373 33 +

!)#%`. * 79 *773+!- nerin mukaan oppimisessa on huomioitava myös kulttuuri, jossa eletään ja joka 77333373 333 +785 7 75-

* 7 7+b3333!

oppimisen pois oppijasta itsestään tai oppijan ja opettajan vuorovaikutussuhteesta 737+"3! 7 3335 7 * 7873 C 7) .73 577+

Oppiminen sinänsä on spiraalimaisesti tapahtuvaa merkitysten luomista ja muok- +95 33333 +7 +

(36)

(`

<*37 3738785 - 7)M5 M .+* 7 57 3333 )4.

7833*3)[ .+=

7)*1 ?5U?Z!

@?.+=333 755 - 7 )7+73 73 53.+7 5 *)9

%.+=8 333 7 53 7)459 ##'.

5*+; 7333 33 5*7 5 7 +0 7 7 7- 77 5335)M5 757 .+M 7 7 7 7 7- 5+"33 & 7 5 7+

3* *333 &+

Kouluikään mennessä SLI-lapsella voi olla useita kokemuksia kielellisen oppimisen

* 33 +; 7 3 5 77 )] 73 77- ]. 7 7*3537+7 kuuntelemalla tai lukemalla on koulussa yleisesti käytetty oppimisstrategia, jolloin

Kuva 1. Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä (Ahonen, Aro & Siiskonen, 2001).

(37)

($

* 533 775* +- 3 * 33 ) +$+.+

Kielellisessä erityisvaikeudessa on myös havaittu erityisiä pulmia erilaisten taito- 7 7)7+1 U B"B 4 *$Z 757`Z=757`.+

2.3. Koulun ja oppimisen vaatimukset kielellisille taidoille

”Kieli on sekä lukujärjestyksen sisältö että oppimisympäristö…ja väline, jonka avulla 7 *])U*#$(+('.+* 5- jan koulussa opiskeluun ja oppimistavoitteita määriteltäessä lähtökohtana on, että 5)!5? ##.+0 opetussuunnitelmassa otetaan kantaa puuttuviin kielellisiin taitoihin esimerkiksi maahanmuuttajalasten opetuksen järjestämisessä, nimenomaan siksi, että he 33* 3 )5 /.+ 533577337 Z 7+ 4 33 3 - telemaan kieltä ja puhetta erillisenä osana ympäröivästä arkitodellisuudesta, hä- nen täytyy kasvattaa sanavarastoaan uusien aihepiirien myötä ja ilmaista itseään 377+ 38*733333+7 538Z7 7+ 7 kouluvuoden alussa oppiaineeksi tulee vieras kieli, jolloin oppimiseen tarvitaan 53 73* )031C4; .+

Opiskelun vaatimia kielellisiä taitoja voidaan tarkastella myös kielen funktioiden )U*.+ 38 383

* 337 + 373 7 C 7 33 3+

!5757)##.57373]] - 7)7+@ 7 7.+; C 38 5*3333)4 7 ;- 3Z= .+ 3 383 sosiaalisissa yhteisöissä, harjoittelee tapahtumista kertomista sekä osallistumista 57+ 75775* *- 7 7 + 3 7 33733+;37375* 7*7 7 3*+

(38)

(%

2.4. Kielellisen erityisvaikeuden ja oppimisen yhteydet

Kansainvälisissä tutkimuksissa SLI-lasten oppimisen nopeus on todettu hitaaksi )!5 #@.+73773 5 vaikeaksi koehenkilöille, vaikka oppimistehtäviä olisi helpotettu tehtävän visuaalisia 377*7)!5 M*745 W 'Z

!5 M*7W `.+ 7* 7 35* 3 77 ).7 8–9-vuotiailla SLI-lapsilla havaittiin kielellisten ja lukivaikeuksien päällekkäisyyttä, 37*3*58+

3*)7+U- 757'.+W 5 35* )U 757 Z ; 7@ 757 .+

Lukivaikeuden riski on todettu pienemmäksi niillä kielihäiriöisillä lapsilla, jotka ovat 3* 3 3 )!5

M*7 ##Z U 757 Z 5* 757

##%.+* *ZU- 7573).74&'

; 7@7573).7' +

=5* *333 7 577 C * )7+ U 757 'Z U &W7*

757$Z"517 =4@0 ?=&

4#.+2 *533753 3*+3*7 3 7 7 7 533 )7+ - .77877337533)U757 .+477337 * $' -

& )U &W7* N! 7.+

3333783 ) B!- 5 5*Z[55 757#.37 33733 3 )UM* C

[7%.+

W **33 - )7+=?M5 @<*B*5=Z B 757.+4* *333- 37 2%+7538)U1&##'.+]47538- sä on lukutaidon kehittymisessä merkittäviä puutteita, jotka eivät selity yksinomaan 333 38 3* 3738733 +++

475388 75383+++])U1&##'+`.+

Lapsella on siis lukivaikeus, dysleksia, mikäli hänen lukutaitonsa on odottamatto- 75 533 +5 7 -

(39)

(#

sen erityisvaikeuden määrittelyn vaikeudet ei ole yllättävää että myös lukivaikeuden

* 3 * +=?M57573 ). *&* -

&* $& +'(

voitiin luokitella kumpaankin diagnoosiin, 55 prosentilla lukivaikeus-lapsista oli 5 7' 4& +

Kielellisen erityisvaikeuden ja lukivaikeuden erottamiseksi on kaksi mallia ) B757.+9&77373538 7 7 + 3 * 5 * saavat lapset hakeutumaan aiemmin palveluiden ja diagnostiikan ääreen, lukivai-

*773* 5*3+3- öiden kehityksellisiä eroja painottavassa mallissa sekä kielellisen erityisvaikeuden 3* 5 C +3- tyisvaikeudessa fonologiset taidot kehittyvät lukemisen alkuvaiheessa normaalisti, 7* 7857753 + Lukivaikeudessa lasten fonologiset taidot ovat lukiopetuksen alusta alkaen heikot * *7+43 7- 73373* +4&*3 5C )"5 757#.+"57573)#.7 erityisvaikeuteen liittyvät vaikeudet fonologisessa erottelussa ja fonologisessa lyhyt- 7+43*4&3333 fonologista tietoa hyväkseen poikkeaa sekä toisistaan että normaalisti kehittyneistä += 753857 7 + Toisaalta on argumentoitu, ettei fonologisen prosessoinnin vaikeus pelkästään riitä selittämään kielellistä erityisvaikeutta tai lukivaikeutta, vaikka se onkin avain- 77 77)0 757%.+385 0 7573)%.73787 5 - uksia; vasta näiden heikkouksien tietyt yhdistelmät näyttäytyvät joko kielenkehi- 533)?5 *

* *.+ 78 3 * * 83 ei-fonologisten taitojen puolelta, joten erotusdiagnostisesti tulisi testata lasten sanaston kehitystä, kieliopillisia taitoja sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen suhdetta )!5 B/.+

Havaintoja lukivaikeuden ja kielellisen erityisvaikeuden läheisestä suhteesta 57887 +> /' 4&

*5*33 5&65)2N75- 7(.+R7 837 3

**)!2N4 9*;

! B?Z;54U 7.+

(40)

/

Kielellisellä erityisvaikeudella on yhteyttä myös matemaattisiin vaikeuksiin )7+U B"B 4 *'.+ BM*7!5 5*).

toteavat, että SLI-lasten opetuksessa kiinnitetään kielellisen erityisvaikeuden vuoksi usein huomiota vaikeuksiin matematiikan sanallisissa tehtävissä, mutta muutkin 77*5 7 *+4& 5 7)M* Z1 757$Z2 ##/

##`###.+433877337)2 ##/##`###.3 73383)M* Z1 75- 7$. 3 7+2 )##/##`###.53 matemaattisen taidot etenivät seurantatutkimuksen aikana tasaisesti, mutta heillä oli jatkuvasti suuria vaikeuksia muistiin painettavien matemaattisten käsitteiden 5+=753 573 375* *33333) 7 3.+

b5&35 7 lapsille hyvin vaikeaa heidän turvautuessaan laskustrategioihin automatisoitunei-

*+ 3 333 773337 &7333&783)1 7- 57$.+=75* 5*

737 7) 757`.+

7573)`.7 4& 77- 7533 7 +

Suuri osa SLI-lapsista tarvitsee koulussa oppimisensa tueksi erityisopetusta ) 5*757##%.+U &W7*7573).

74&' & - 3 & * 33+ 7 7 * 78 333 koulutodistusten arvosanoja, niiden merkitys korostuu haettaessa jatko-opintoi- 5+! * - )U &W7*757##$###@Z B 757 .+ 9 4& 7 + *3 3 5 7+

2.5. Kielellisen erityisvaikeuden vaikutus käyttäytymiseen, tunne-elämään ja elämänlaatuun

Kielellisen erityisvaikeuden, käytöksen häiriöiden ja tunne-elämän vaikeuksien vä- 3 8*35)! U &W7*ZU &W7*

! /Z B!5 5*U5?5`Z; 7@

757 .+ 38 5383 7 77 5- tiivisuus, huolestuneisuus ja passiivisuus sekä alentunut sosiaalinen kompetenssi )!?57[ ! B[4?##`.+ 3-

(41)

/ lanteissa SLI-lasten on havaittu olevan verrokkeja merkittävästi enemmän yksinään )> 72! >7.+> 77573).7 3 7 35 + 4&35*35773@ 5 337+4& 373 35733&3+*

78553335*&33)1U &

W7*$.+

Kielellisen erityisvaikeuden laatu näyttää kuitenkin vaikuttavan käyttäytymi- 538* + 05 77337 * )!?57 757##`Z! 757Z; 7@7- 57.3387*)U &W7*- 757/. 7337538*3 5 *+> 4&538 5 - 53 77)U &W7*- 757/.+=85*

38538*3); 7@757##$.+

3 4& 5+ > 7 7573 ).7`&#& *4& 7- (& *573357 7 5 5333337 7+7 33784*757)@.+U &W7*

! )%.7'& 4& 33- 7+8*783*

335*3+" / 5 5$&/& 53)U 5 757##%.+ 333 ollut havaittu ennen psykiatrista hoitoonohjausta, minkä tutkijat arvelivat johtuvan 5*3 77 7 7* +

*373 &- 737+%& 4& 5 33- mättömämpi asenne koulutyöhön, huolestuneisuutta sekä huonompi elämänlaatu ) M 95 * ! * .+ `& * 4&

nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun on todettu olevan verrokkien kanssa samalla tasolla, mutta SLI-nuoret raportoivat enemmän vaikeutta ajattelutoimin- noissa, kun taas verrokeilla oli enemmän väsyneisyyden ja heikkouden tunnetta )MW33W 97#.+4&5- 5**C 7 3733)M- 757%.Z33 335 7 5 75833 +9 SLI-aikuisella olisikin edelleen kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia sekä verrok-

(42)

/

57 53@33 73733

* 5 7)> 5 !?57

! B.+0 373* 733> 5 7573).7 537 * 7+

=8 7 7 533 333 * 33 73 373)M7- 57%Z4B757#.+

(43)

/(

3. KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN KUNTOUTUS JA MUUT TUKITOIMET KOULUIÄSSÄ

Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto Suomessa ja monissa 77 5)7+ 5##`?Z4 *.+-

*335 & ).75 ]33- kinnällistä kuntoutusta, joka sisältää muun muassa kielellisten taitojen, puheen ja 77 7 337+

05 8&573 7 7+05333 7857735738 5 +05 voi sisältää myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnit- 5 77 3*38 5+

on auttaa lasta saavuttamaan mahdollisimman hyvä lapsen iänmukaisia tarpeita 77 7+]057333 kuntoutuksen ajankohta sovitaan yksilöllisesti, yleisiä ohjeita näiden määrittelyyn )4BR"(.+

Puheterapeuttisen harjoittelun sisällöt ja menetelmät sovitaan yhdessä kun- 37357+3835335- rapeuttisella tutkimuksella esiin tulleiden vaikeuksien ja toiminnan rajoitusten vä- 537 7+b55 33 5 +; 375 tai menetelmiä kielellisen erityisvaikeuden hoitoon puheterapiassa käytetään, ei +;3)'. 5 '&`& *4&3*533+;3 )'.75 75) 5335 . 75335 7 +=85- rapian vuorovaikutuksen kolmivaiheinen rakenne näyttäytyi selkeästi Tykkyläisen )'.7 +;3)'.5- 53 79 )#`.733733355 vyöhykkeellä toimimiseen; tällöin lapsi kykenee aikuisen tuella suoritukseen, jolle 5333) /++.+

05773 )7+4BR"/Z4 -

*+$#.7 5 7733 8*+05388 perustuvassa tutkimuksessa vaikuttavuutta on havaittu puheen tuoton ongelmis- )U R7 %Z 4B 757 /. 7 5 78577337 7)7+! 7*1 **Z 0 R 5&! B#Z4B757/.+ 7 -

(44)

//

luikäisillä lapsilla käytetään ainakin fonologisen tietoisuuden vahvistamista, joka 7 *5 3 33) 7

0 7##(.3 33)U757%.+ 33 saadun puheterapian on kuitenkin kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan 5 38&35737 )! =?UG2 -

@#Z<@@9141 ?$ZR = #.

53 5 )M=5Z! 7*7- 57Z<@@"? U<?5R5 7>

=?< "77 ;.+

=*5 337 - 773 +; 7- 77 */)+%. 773333 ]; 7 3583 ++++; 7- pialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää; itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, koulunkäyntiä ja opiskelua, työkykyä ja työssä selviytymistä, yhteis- 7&37373 +]; 7- * 5 7 + ; 7+ 7 7557 57338 3* 3 5 7+ ; 7 4&

7 7)335 .+=- piaa voidaan käyttää vaikeiden kommunikointivaikeuksien terapian alkuvaiheessa, 5 7 77 53533+=833 musiikkiterapian vaikutuksista SLI-lasten kielelliseen toimintakykyyn ei ole tutki- 7)335 .+=5 7 3 + 3 *- ropsykologista kuntoutusta, jossa tavoitteena voi olla lukitaitojen tai matemaattisten taitojen vahvistaminen, mutta myös itsetunnon, omatoimisuuden tai yleisten 57+

Koulussa oppilaalle tarjolla olevat oppimisen tukitoimet perustuvat Perusope- )##%.30 7)5/.+

Tutkimusta siitä, mitä koulun tukitoimia SLI-lasten opetuksessa Suomessa käyte- 33737338*+37 7 vaikeaa, jollei mahdotonta, koululaitoksen ja terveydenhuollon erilaisten rakentei-

* +335 & ). 573- töä, melun haitallisen vaikutuksen huomioimista, kielellisten taitojen ja muiden taitojen huomioimista jo opetusmuotoa valittaessa sekä opetuksen kohdentamista 7 3 5 7 7 7+ 0 - lasjärjestön koulunaloitusta koskevassa esitteessä todetaan tukitoimien koulussa vaihtelevan asuinpaikkakunnan mukaan ja keskitytään selventämään koulun käyt- 37 7383)M .+

(45)

/' 9 73 *33+ - *337857737 & 35+

0*& 7875* + oppilas voi tarpeen mukaan saada tukiopetusta, hänen koejärjestelyjään voidaan 83353 *33 7+ -

* 78 573 5 58 5 + =3 oppiminen tarvitsee tätä enemmän tukea, oppilas voidaan siirtää osittain tai koko- +;38 *>)58 5 3373 7.53 +>&

suunnitelmaan kirjataan päätökset, joita oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta 5*337333 77+7 laadintaan osallistuvat oppilas itse, hänen vanhempansa, opettaja ja muu koulun 5837 )M5

.+=3 7 * *73 * 733 8373+ b8373 - neen oppimäärä asetetaan sellaiselle tasolle ja laajuuteen, jonka oppilas kykenee 77)M `.+9 735 pyritään sijoittamaan erilaisten tukikeinojen avulla lähikouluunsa, ei kauempa- + 435 3 3

& 78&573 + 783573 3 +<- kouluja Vantaalla oli tämän tutkimuksen aikana kaksi, lisäksi joissakin kouluissa oli +< 3 7333 77 +

SLI-lapsi saa usein suosituksen koulussa tarvittavista tukitoimista erikoissairaan- 5 * 7 7773+;37 333)C . 5& 7 C 35 +=3 3333 ole erikoissairaanhoidon seurannassa, tukitoimien tarvetta arvioi Vantaalla sivis- tystoimeen kuuluva päivähoito, yhdessä vanhempien ja lapsen kuntouttajien kans- +3 77 33*

+9 7 7)7+& . oppimisen ensisijaisiksi tukimuodoiksi, näiden lisäksi voidaan tarvita esimerkiksi 5+> &- heterapia on yleensä Kelan tai erikoissairaanhoidon kustantamaa sekä yksityisen 5 7 78 + >

lapsi on ennen kouluikää ollut puheterapiassa kunnallisella puheterapeutilla, hä- nen hoitosuhteensa jatkuu tarpeen mukaan myös kouluaikana alkuopetuksen ajan +&+ +=3 * 3 333 5*3 8573+ 8573

(46)

/`

)333 5 C 7.

73 *35+

(47)

/$

4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Kielellistä erityisvaikeutta on tutkittu kansainvälisesti paljonkin, mutta ei juuri 73 33+ * 3 7 7*' * 7 kielihäiriön vaikutuksesta oppimiseen ja ajatteluun sekä akateemisiin taitoihin, 37355 + 5578+<373- 787385 8333537+

Oppimisvaikeustutkimus on Suomessa laajaa, mutta sen tutkimuskohteena ovat 33 &77*)& 53877-

*. 7* 3- + ;373 7 3*3733 3 * 73+

Tutkimus on pitkittäistutkimus, jonka menetelmät ovat osin kokeellisia ja osin +;7 7-

&* 3* $&& 3 3* )7

* .53 +&(+ +;7 7 esiin näkökohtia perheen ja koulun lapselle antamasta tuesta sekä kuntoutustoi- 7*73 3+"3* 37 auttanee puheterapeuttia kuntoutuksen suunnittelussa sekä kuntoutustyöryhmää arvioi maan kielihäiriöisen lapsen koulussa tarvitsemien tukitoimien määrää ja +; 78575*3 lapsensa tulevaisuutta ja miettiessään mahdollista kuntoutusta ja muuta tukea lap- +

Tutkimuskysymykset ovat:

+ 7 7 33 &

* * $& *33|

+ 7&*

3* + 53537 77 (+ |

(+ 7 57 )77 77 538.* 572%+2%+ 7 33 |

(48)

/%

/+ 7 7 +&(+

&* 383 7|

(49)

/#

5. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

5.1. Tutkittavien haku

Tämä tutkimus on osa ”Dysfasia Vantaalla” -tutkimusryhmän ”Dysfasian etiologia, ] 783+ ;75733 333 535875 +4- 333335 7 7+>

puhuttaessa tutkimuskokonaisuudesta tarkoitetaan näiden kolmen tutkimuksen +057 33]- )4. 5 7733 4

* 7 +&(+ ]&7+

;7573 /'* 53$ -

* 73*335 ##%###

3 5 * * 2%+2%++053 etsittiin kirjeillä, jotka jaettiin Vantaan sosiaali- ja terveysviraston puheterapeuttien 3 3 5 + 43 * 7 - 7 7)4@.9*1C5*

tilaisuuksissa ja lähetettiin Vantaalla toimiville yksityissektorin puheterapeuteille 837+=8 64&" - 362 57-

* 77777 * +957- pien palautettua ilmoittautumislomakkeen heille lähetettiin kirjallista lisätietoa ja 7333 +4333 vanhemmilla oli uudelleen mahdollisuus kysyä tutkimuskokonaisuudesta ja antaa 7+;7 577 3333 yhteydessä suostumuksensa myöhempään yhteydenottoon, joka tapahtui vuonna

##%* '###*

`+;385773 7)4.

7+"3773577 saivat riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia tehdä kysymyksiä ennen suostumustaan 7 353 7+ ;7 5 7* +'`6<$6'39- 7* + /#$6'6#+

;7573 5 ##% ### -

&* +9 ##%###

syntyneitä lapsia oli Vantaan kaupungin henkilörekisterin mukaan tutkimuksen /''()+73 5 .+"*73333 diagnoosina kielellinen erityisvaikeus, ei kuitenkaan ollut mahdollista saada selvil-

(50)

'

Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden lasten määrät eri tutkimuskokonaisuuden vaiheissa

(51)

' 373+933733 3733 3 '` 7* +- kussairaalan palautteiden saapuminen lääkärin ja puheterapeutin tietoon riippui myös tuolloin melko paljon siitä, toiko vanhempi kirjallisen palautteen suoraan + M 3 7 * 3 lapsia voisi Vantaalla olla, tehtiin siksi Vantaan sosiaali- ja terveysviraston puhe- *3 7 *+;33 5 33*75* +<*3* *7 tavalla pyrittiin tavoittamaan kaikki mahdolliset ehdokkaat, josta varsinainen pu- 575737+;* -

#%53+"3353$33 7 +`

perhettä jouduttiin kuitenkin jättämään tässä vaiheessa tutkimuksen ulkopuolelle, 7 35*3 5* 3+;7- 7553 7&7 3+

;7 3337 5 '/+

*3533/`578575733+

Kolme näistä perheistä/lapsista poistettiin tutkimusryhmästä juuri ennen tämän 7)+. 7573 7 -

* /(+

5.2. Tutkittavat

;7 /( 3 73*- 335 ##%###3 5 * -

* 2%+2%++;75733 9 # +)*5353 733 ++.+

; ($83`+"38 4&

jäi pienemmäksi kuin yleisin kirjallisuudessa esiintyvä jakauma neljä poikaa: yksi 8)7+R8 ##'.+4 ##%3')(

83. ###3%)/ /83.+

M '77* 5 7 + (/ * * 2%+ 2%++ 5- vammaan viittaavan diagnoosin saanut lapsi jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, mutta seitsemän lasta pidettiin tutkimuksessa mukana diagnoosin muutoksista 5 7+ "3* *77 * * + 43 * 7 33 * 3 7 3 538+ 1 7 3 katsoa johtuvan kielellisten taitojen kehityksestä ja/tai diagnoosin antajan niistä 7* 7+773 3 7 -

(52)

'

* +43* 2%+577337538 ).2%7 5538)`.32#553- 8)(.+;7* 7753 3 +

Taulukko 2. Tutkittavien kielelliset diagnoosit tutkimuksen alkaessa, mahdolliset aiemmat kielelliset diagnoosit sekä lisä-diagnoosit.

Kielellinen diagnoosi

tutkimuksen alkaessa N (43) Mahdollinen aiempi

diagnoosi Lisädiagnoosit

F80.1 19 1x F90, 1xF 82

F80.1(2) 2 2 x F80.1 1x F90, 1x F80.2

F80.2 15 5x F82, 1x F90

F80.0 1 F80.1 (2)

F80.4 1 F80.9

F80.9

4

1x F80.1,1x F80.1(2), 2x F80.0

F83 1 F80.1(2)

;37335337337+

Testit ajoittuivat jokaisena tutkimusvuonna maalis- ja huhtikuuhun; samanaikaises- 3578 733+4 7*- minen vei kuitenkin muutaman kuukauden, joten kielellisten testien päivämäärät 7733C+"33 7 * - 7733 $Z%)53$Z&%Z. %Z%)%Z&#Z.

7 #Z%)#ZZ.+<7737 *3- 7535 73333+= - lainen sai puheterapiaa, jolloin hoitavan puheterapeutin kuntoutussuunnitelmaan +"37 joitakin kielellisiä testejä oli osalle lapsista juuri tehty eikä niitä voitu heti toistaa 3737 +;385 5 3 7+;3 73 773 3 +M- 373 5 377+

5.3. Tutkimuksen aikataulu

; 7$&%& +*3- lellisiä taitojaan kartoitettiin testipatteristolla ensimmäisen, toisen ja kolmannen * )7&55.+45 -

(53)

'(

* )55.+=7 57 3 *& + 7 vanhemmille, luokanopettajalle ja/tai erityisopettajalle sekä mahdolliselle hoitavalle 535 7&55+4 7*- 7 55& +=3 7 kuukauden sisällä ensimmäisestä lähetyksestä, vastaajille lähetettiin muistutuksena 7+;7 ##%*

3% ###* 3#) 3(.+

5.4. Tiedonhankintamenetelmät

Kielellisten taitojen kartoittamiseen valittiin puheterapiassa Suomessa yleisesti 3 3333)7- 57 'Z 757 '.+ ; 3 75* 773* +; 7 35733+"33!

73 )4 757 ##$. " 737 )M5 757(.! 573)7 ##.

= C &)4#%%.4) 5##`@.+;33 5*3 883;0M&)!*- 757 #$/. 3+ ;83 7 5 kartoittava testi, mutta tutkimuksen aikana käytössä ei ollut tähän tarkoitukseen 733 $&& +;

oli yleensä tutkija, mutta ensimmäisenä kouluvuonna testitulosten keräämises- 3 58* 78 75* 5 5+ 4 M44& )4*7 ##%. 77

=M<& )357 0 9 #%%.+ 4 77 3 3 +)3- 77 3/+.

Perustiedot lasten kehityksestä, perhetilanteesta ja terapiajärjestelyistä saatiin 7573 7 * + ;353 7 7 kyselylomakkeita ei ollut saatavilla, joten kyselylomakkeet vanhemmille, opettajille 35 557573 783) '(.+7** *37- 573 7 5+ 757 opettajan ja puheterapeutin näkemys lapsen oppimisesta, koulun tukitoimenpitei-

*383373* + 7- lellisiä taitoja sekä koulun tukitoimia kartoittavat kysymykset olivat samanlaiset +"3*73577

(54)

'/

kysymyksiä lapsen harrastuksista sekä kotona tapahtuvista toimista, kuten läksyjen- )'$.+73 * 7 )%.55383)(.+

773335 757 33+3 taitoja kartoitettiin dikotomisilla kysymyksiä, joita oli suumotoriikan osalta kuusi, 5 7333* #577337 #+

43 53 7 +1- kotomisten kysymysten määrä vaihteli vuosien välillä myös lukemisen kartoituksen )(73.377 )`(73.+7 733337 * *7 +

> 737] 33|]

33333 7 7 +735- 33@*333 7- 5 3337 3+

Piirteen arviointi oli kuitenkin vastaajille vaikeaa ja vastausten vaihtelu eri vastaajien välillä niin suurta jo ensimmäisenä vuonna, että kysymys jätettiin pois toisen 7 * 7+7 * 77]4 tarinoita” päätettiin jättää pois opettajien lomakkeista toisena ja kolmantena vuonna, koska opettajien palautteiden mukaan tällaisen piirteen arvio ei koulutilanteissa +1 77] 33 7]33733 5 7 +73533 7 * 75+0577 kuitenkaan riittänyt selvittämään tämän taidon tasoa, yksityiskohtaisemmat ky- 75 75+

Vanhempien kyselylomaketta testattiin kahdella tutkimushankkeen ulkopuoli- + 773837 - 9 * +05 7 5* 75 5+

957 7 ( 3'$ - 7 (3%5 7 (3(+

5.5. Aineiston koostuminen ja muokkaus

Tutkimuksen pääaineisto koostui kielellisten testien pisteistä sekä kyselylomak- 7 *3+;75735 kokoamista perustiedoista saatiin diagnoositietoja sekä tietoa ennen kouluikää to- 5+;7 7 ) (.+