PÄÄTÖS
Nro 115/05/1 Dnro ISY-2004-Y-263 Annettu julkipanon jälkeen
7.11.2005
HAKIJA
Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
ASIA Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Heinola
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Ympäristölupahakemus koskee Laviassuon turvetuotantoa 55 ha:n tuotantoalalla, joka on ollut tuotannossa vuodesta 1975 lähtien. Tuotannosta on poistunut 47 ha.
Laviassuo sijaitsee Heinolan kaupungin Härkälän kylässä noin kaksi kilometriä Vie- rumäen taajamasta itäkoilliseen.
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakija on 21.2.2001 ilmoittanut Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristönsuojelu- lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukaisesti ympäristönsuojelun tie- tojärjestelmään. Hämeen ympäristökeskus ja Vapo Oy ovat 29.10.2001 pidetyssä neu- vottelussa sopineet, että Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus on jä- tettävä vuoden 2004 loppuun mennessä.
Hakija on 30.12.2004 saapuneessa hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen vedet toisten maalla olevan ojan kautta.
Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupaha- kemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan tur- vetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Hakijalla on hallussaan maata Laviassuon alueella yhteensä 113,6 ha, josta omistuk- sessa 113 ha ja vuokrattuna 0,6 ha:n alue, jolla sijaitsee työmaan tukikohta.
Laviassuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia.
Päijät-Hämeen seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 8.2.1999, Laviassuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO2). Kuusakoski Oy:n lopetettu kaato- paikka Laviassuon itäpuolella on merkinnällä ET2-m varattu erityistoimintojen alu- eeksi. Suon etelä- ja itäpuoli on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Vierumäenkangas Laviassuon itäpuolella on har- jujensuojeluohjelmaan kuuluvana kohteena merkinnällä Sg. Laviassuon eteläpuolelle on merkitty varaus ulkoilureitille.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Tuotantoalueen ympäristö
Laviassuon välitön ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Tuotantoalueen pohjoi- sen osan, joka on jo poistunut tuotannosta, itäpuolella on käytöstä poistunut Kuusa- koski Oy:n teollisuuskaatopaikka.
Motocrossrata sijaitsee noin 300 metriä tuotantoalueesta koilliseen ja taimitarha noin 300 metriä tuotantoalueen itäpuolella.
Asutusta sijaitsee Laviassuon lounaispuolella lähimmillään noin 160 metrin etäisyy- dellä tuotantoalueesta. Alle 500 metrin etäisyydellä suosta on 13 asuinkiinteistöä.
Laviassuon itä- ja eteläpuolella on vedenhankintaan tärkeäksi luokiteltu (I) Urhei- luopiston pohjavesialue, jonka antoisuus on 10 000 m3 ja käyttö 1 383 m3 vuorokau- dessa. Alueella on Kullaanlähteen vedenottamo. Laviassuon lounaispuolella on myös luokkaan I kuuluva Vierumäen pohjavesialue, jonka antoisuudeksi on arvioitu 400 m3 vuorokaudessa.
Vesien purkureitti ja vesistön tila
Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen (14.14) Myl- lyojan valuma-alueella, jonka kokonaispinta-ala on 34,36 km2 ja järvisyys 3,99 %.
Valuma-alueesta pääosa (71,2 %) on kangasmaata.
Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan yhdessä laskuojassa Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yh- tyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi ki- lometriä Laviassuon pohjoispuolella.
Myllyojan suualueella ennen laskua Nyynäistenlahteen ojan vesi on Heinolan kau- pungin teettämien selvitysten mukaan ollut selvästi ruskeaa ja suhteellisen ravinteikas-
ta. Fosforipitoisuus on ollut vuosien 2001 - 2002 havainnoissa 23 - 30 µg/l, muulloin on havaittu myös tätä suurempia fosforipitoisuuksia.
Laviassuon laskuojan kohonneet kloridi- ja ammoniumpitoisuudet johtuvat Kuusa- koski Oy:n kaatopaikalta ojaan purkautuvista vesistä.
Ruotsalainen on suuri (pinta-ala 4 640 ha), veden laadultaan karu järvi. Nyynäisten- lahdessa vesi on laadultaan lähes yhtä hyvää kuin Ruotsalaisessa. Veden väri on Nyy- näistenlahdessa jonkin verran tummempi ja näkösyvyys pienempi kuin Ruotsalaisen selkävesialueilla. Lahtialueen klorofylliarvot ilmentävät rehevyyttä, mutta fosforipi- toisuuden perusteella Nyynäistenlahtikin on luokiteltavissa karuhkoksi. Myllyojan va- luma-alueen vaikutukset heikentävät Nyynäistenlahden pohjukan veden laatua.
Kalasto ja kalastus
Ruotsalaisen kalastus on pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vuoden 1997 ka- lastustiedustelun mukaan koko Heinolan kalastusalueella tärkeimmät saalislajit olivat ahven, muikku ja hauki. Keskimääräinen vuosisaalis oli 21,1 kg/ha.
Hakemussuunnitelmaan ei sisälly tietoja Nyynäistenlahden ja Myllyojan kalastosta ja kalastuksesta.
SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA
Laviassuon turvetuotanto
Laviassuonsuon valmistelu turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1973 ja varsinainen turvetuotanto vuonna 1975. Tuotantoalueen pohjoisosa (47 ha) on poistunut tuotan- nosta ja siitä 22 ha on otettu ruokohelpiviljelyyn vuonna 2002.
Ympäristölupaa haetaan 55 ha:n tuotantoalueella. Laviassuon jyrsinturvetuotannossa menetelmänä on mekaaninen kokoojavaunu. Keskimääräinen vuotuinen tuotantomää- rä on 45 000 m3.
Laviassuon tuotantopinta-alan on arvioitu vähenevän vuoden 2007 jälkeen tasaisesti niin, että vuosina 2014 - 2015 tuotannossa olisi enää vajaan 20 ha:n pinta-ala ja tuo- tanto loppuisi kokonaan vuoden 2015 jälkeen.
Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mu- kainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Laviassuo on sarkaojitettu kokonaisuudessaan turvetuotantoon 20 metrin ojavälein.
Tuotantoalueen ympärille on vuonna 2001 kaivettu eristysojat, joilla ulkopuoliset ve- det ohjataan tuotantoalueen ohi.
Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, joista vedet johdetaan päisteputkien kautta kokoojaojiin. Päisteputket on varustettu lietteenpidättimillä. Kokoojaojissa on kaksi putkipatoa (virtaamansäädintä), joiden vaikutuspiirissä on koko 55 ha:n tuotantoala.
Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaaseen, jonka mitoituksessa on käytetty va- luma-arvona 300 l/s/km2, viipymänä yhtä tuntia ja lietetilana 4 m3/ha. Laskeutusaltaan purkupäässä on virtaamaa säätelevä patolaatikko.
Laskeutusallas ja virtaamansäätimet on otettu Laviassuolla käyttöön 2000-luvun alus- sa.
Hakija katsoo, että Laviassuon vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan (BAT) vaatimukset, kun otetaan huomioon Laviassuon olosuhteet ja myös vastaanottavan vesistön kuormitustilanne.
Liikennejärjestelyt
Turve kuljetetaan Laviassuolta maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien aikana.
Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 350 rekkakuormaa.
Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilö- autoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois.
Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden säilytys
Turpeen tuotannossa Laviassuolla käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin 23 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 450 litraa ja muita voiteluaineita 20 - 30 kg vuodessa.
Tuotantourakoitsijoilla on tuotantoalueella kolme polttoainesäiliötä toiminnan kannal- ta tarkoituksenmukaisessa paikassa niin, että yhteenlaskettu säiliötilavuus on enintään 8 000 litraa. Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävissä paloturvallisuus- suunnitelmassa ja jätehuoltosuunnitelmassa. Voiteluaineet säilytetään tukikohta- alueella niille varatuissa paikoissa.
Polttoaineen varastointi ei edellytä hakijan mukaan vallitilan rakentamista säiliöiden ympärille, koska säiliötilavuus on alle 15 m3 (KTM:n päätös 15.4.1985/313).
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vesistöt
Laviassuon turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta on hakemuksessa arvioitu tarkkailussa olleiden Itä-Suomen turvetuotantoalueiden tulosten perusteella.
Laviassuon keskimääräinen tuotantovaiheen bruttokuormitus:
Kiintoaine kg/v Kok.fosfori kg/v Kok.typpi kg/v
Kuormitus (55 ha) 2 854 17 661
Laskelmassa on käytetty niin sanotun perustason vesiensuojeluvarustuksen (laskeutus- allas) omaavien tuotantoalueiden vuosien 1999 - 2003 keskimääräisiä brutto-ominais- kuormituksia. Virtaamansäädön kuormitusta vähentävää vaikutusta ei ole laskelmassa otettu huomioon.
Alivalumakausina kuormitus on selvästi pienempää kuin koko tuotantokaudella kes- kimäärin. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi olla huomattavasti keskimääräistä suurempaa. Merkittävä osa tuotantokauden ko- konaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajak- soina.
Laviassuon turvetuotantoalueen laskennallinen vaikutus Myllyojan veden laatuun pi- toisuuslisäyksinä ojan suulla (valuma-alue 34,46 km2) eri valuntatilanteissa:
Valuntatilanne Kiintoaine mg/l Kok.fosfori µg/l Kok.typpi µg/l
Keskiylivalunta 30 l/s/km2 2,4 4,3 182
Keskivalunta 10,5 l/s/ km2 0,25 1,5 58
Keskialivalunta 3 l/s/ km2 0,8 3,5 81
Hakijan mukaan Laviassuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laa- tuun on havaittavissa lähinnä Lemmonjoen yläosassa. Myllyojassa ja Nyynäistenlah- dessa vaikutus on vähäinen.
Purkuvesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon kuormituksella ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen.
Hakijan mukaan Laviassuon turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta rantakiin- teistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön, joten korvausvelvollisuutta aiheuttavia vaiku- tuksia ei ole.
Hakijan käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäi- set, sanottavia vaikutuksia kala- ja rapukantoihin ei ole. Perusteita kompensaatiovel- voitteen asettamiselle ei ole.
Vaikutukset pohjavesialueisiin, kaivoihin ja pienvesiin
Laviassuon tuotantokenttää erottaa pohjavesialueista idässä vain tie- ja varastoalueet, etelässä tuotantokenttä ulottuu pieneltä osalta pohjavesialueelle. Näissä olosuhteissa on mahdollista, että pohjavettä purkautuu jossain määrin tuotantoalueen ojastoihin.
Pohjavesialueiden läheisyydessä tuotantoalueen reunoilla ei ole hakijan mukaan tar- vetta syventää ojia pohjamaahan, joten ojien pohjavettä purkava vaikutus tulee pysy- mään kokonaisuuteen nähden vähäisenä. Korvattavia vaikutuksia ei aiheudu.
Tuotantoalueen ympäristössä ei ole vesijohtoverkostoa, joten siellä olevilla talouksilla on käytössään tilakohtaiset kaivot. Hakijan karttatarkastelun perusteella Laviassuon läheisyydessä sijaitsevien kaivojen vesien muodostumisalue ei ulotu vyöhykkeelle, johon tuotantoalueen kuivatus vaikuttaisi.
Laviassuon läheisyydessä ei ole pienvesiä, johon hankkeella olisi vaikutuksia.
Pölyvaikutukset
Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen.
Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan le- viämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön lähei- syys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.
Aumauksen ja lastauksen pölyhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin mahdollisimman kauas asutuksesta. Turvetuotanto keskeytetään lisäänty- vän tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s.
Mekaanisen turpeen keruumenetelmän aiheuttama pölyhaitta voi ulottua tuulen ollessa voimakasta 300 - 400 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Turvepöly ei enää yli 1 000 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sanottavasti lisää laskeumaa.
Laviassuon tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä si- jaitsee 13 asuinkiinteistö ja lisäksi taimitarha 320 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.
Tuotantoalueen länsipuolella oleville kiinteistöille, joiden etäisyys alueen reunasta on 160 - 200 metriä, suuntautuvat tuotantoalueelta itätuulet, joiden osuus tuotantoajan
(touko-elokuu) tuulista on 10 %. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, joka estää pölyn leviämistä.
Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta ei aiheudu pölyn muodossa lähimmille kiinteistöille kohtuutonta rasitusta.
Meluvaikutukset
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajo- neuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto voi olla sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisään- tyvää liikennemelua.
Laviassuolla ei ole tehty melumittauksia eikä varsinaisia melun leviämismallilaskel- mia. Hakemussuunnitelmassa meluvaikutuksia on arvioitu Järvelänsuolle tehdyn le- viämismallilaskelman ja Väärälamminsuolla tehtyjen melumittausten perusteella.
Mallitarkastelun perusteella melun ohjearvot voivat Laviassuolla ylittyä hetkellisesti, mutta ei A-painotettuna ekvivalenttitasona (LAeq) pahimmassa toimintatilanteessa yöl- lä. Väärälamminsuon melumittausten perusteella jyrsin- ja palaturvetuotannon eri työ- vaiheissa 40 dB(A) meluvaikutus yltää 100-150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen ympärillä on metsävaltainen alue.
Laviassuolla tuotantoaluetta lähin pysyvä asutus on noin 160 metrin etäisyydellä met- säisen alueen takana. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotanto ei aiheuta melulle an- nettujen ohjearvojen ylityksiä Laviassuon ympäristössä.
Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajäte kerätään keräilypisteeseen. Jätteet pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä. Käytetty aumamuovi kerätään ka- soihin ja varastoidaan tuotantoalueella. Muovi voidaan paalata ja käyttää myöhemmin polttoaineena.
Työmaan jätehuoltosuunnitelmasta käyvät ilmi keräilypisteen sijainti, jätteiden laatu, poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympä- ristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunni- telma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio.
Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.
Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Palovi- ranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Laviassuolla tai sen alapuolisessa vesistössä ei ole tehty varsinaista turvetuotannon ympäristövaikutusten tarkkailua. Tuotantoalueen vieressä olevan Kuusakoski Oy:n pinta- ja pohjavesivaikutuksia on tarkkailtu 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vesistö- tarkkailua on jatkettu 15.4.1996 laaditun kaatopaikan ja Laviassuon turvetuotantoalu- een pintavesien tarkkailuohjelman mukaisesti.
Laviassuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, johon merki- tään muun muassa säätiedot, tiedot ojastojen ja vesiensuojelurakenteiden kunnossa- pito- ja puhdistusajankohdista, näytteenottoajat, tiedot viranomaisten tarkastuksista ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta tuotantoalueelta lähtevään kuor- mitukseen. Tiedot toimitetaan vuosittain myös kuormitus- ja vesistötarkkailua suorit- tavalle konsultille vuosiyhteenvetoa varten.
Kalataloudellista tarkkailua ei ole Laviassuon alapuolisessa vesistössä tehty. Hakija esittää, että mikäli veden laadussa ja kuormituksessa tapahtuu jatkossa muutoksia,
voidaan kalataloudellisen tarkkailun tarve arvioida uudelleen ja toteuttaa se Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.
Laviassuon turvetuotannon mahdollisia pöly- ja meluvaikutuksia seurataan tuotanto- alueen käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Mikäli tarkkailun muuttaminen myö- hemmin katsotaan tarpeelliseksi, voidaan pöly- ja melutarkkailua tehdä Hämeen ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ
Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölu- paan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövai- kutusten, lähinnä vesistövaikutusten, estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tark- kailua. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista Laviassuon kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Hämeen ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei ole ajankohtaista. Hakija ar- vioi Laviassuon turvetuotannon kestävän noin 10 vuotta.
Tuotantopinta-alan vähentyminen tulee tapahtumaan vaiheittain. Tuotannosta poistu- vien alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen tuotantoalueen muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalta aluetta.
Laviassuolla on jo poistunut tuotannosta 47 ha:n alue, jonka jälkikäyttömuotona on maanviljely.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Heinolan kau- pungissa 21.1. - 21.2.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen jul- kaisemisesta on ilmoitettu Itä-Häme -nimisessä lehdessä 21.1.2005.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen TE-kes- kuksen kalatalousyksiköltä, Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Heinolan kaupungilta.
Lausunnot
1. Hämeen ympäristökeskus on lausunut, että Laviassuon turvetuotannolle voidaan myöntää ympäristölupa, kun luvassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausun- nossaan esittämät vaatimukset.
Vaatimuksinaan ympäristökeskus on esittänyt seuraavaa:
1) Vaikutus terveyteen ja viihtyvyyteen
Laviassuon turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa terveyshaittaa eikä koh- tuutonta viihtyisyyshaitta ympäristön asukkaille. Laviassuon turvetuotantoalueen lä- heisyydessä on runsaasti asutusta. Ympäristölupahakemuksen mukaan lähimmät asuin- rakennukset sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
Alle puolen kilometrin säteellä turvetuotantoalueen reunasta sijaitsee 15 asumiseen käytettävää kiinteistöä. Hakemuksesta ei selviä käytetäänkö kiinteistöjä ympärivuoti- seen ja/vai vapaa-ajan asumiseen.
2) Melu
Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää melulle eniten altistuvissa kohteissa valtioneuvoston melutasoille antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla hyväksyttävänä melun A-painotettuna ekvivalentti- tasona (LAeq) päiväaikaan (klo 7 - 22) on pidettävä enintään 55 dB:n melua ja yöaikaan (klo 22 - 7) 50 dB:n melua. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja taajamien ulko- puolella olevilla virkistys- ja luonnonsuojelualueilla melutason ei saa ylittää päiväoh- jearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.
Lupahakemuksessa ei ole esitetty selvitystä turvetuotannosta aiheutuvan melun leviä- misestä läheisille asumiseen käytettäville alueille, eikä myöskään melutarkkailua. Ym- päristökeskus edellyttää, että melutasot melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mikäli meluselvityksen mukaan edellä mainitut melutasot ylittyvät, toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäiseminen on ympäristöluvassa varmistettava yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla, lupamääräyksil- lä. Ympäristökeskus edellyttää myös, että toiminnan aiheuttamaa melua on seurattava säännöllisesti ympäristöluvassa hyväksyttävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Val- vontaviranomaisen on tarvittaessa voitava tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa.
3) Ilmanlaatu
Laviassuon turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettäville alueille sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat ohjearvot (VNp 480/96) ylittyvät.
Lupahakemuksessa ei ole esitetty selvitystä turvetuotannosta aiheutuvan pölyn vaiku- tuksista asumiseen käytettävien alueiden ilman laatuun, eikä myöskään pölytarkkailua.
Ympäristökeskus edellyttää, että turvetuotannon vaikutukset ilmanlaatuun on selvity- tettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäise- minen on ympäristöluvassa varmistettava yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla, lupa- määräyksillä. Ympäristökeskus edellyttää myös, että toiminnan aiheuttamia pölyhaitto- ja on seurattava säännöllisesti ympäristöluvassa hyväksyttävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Valvontaviranomaisen on tarvittaessa voitava tarkistaa tarkkailusuunnitel- maa.
4) Vaikutukset pohjaveteen
Välittömästi suon etelä- ja itäpuolella on Urheiluopisto-niminen yhdyskunnan veden- hankinnalle tärkeä pohjavesialue (pohjavesialueluokka I).
Hakemuksessa on mainittu Kullaanlähteen pohjavedenottamo, johon on tuotantoalueel- ta matkaa noin 3 km. Huomattavasti lähempänä tuotantoaluetta ovat Onkijärven ja Saa- rijärven pohjavedenottamot, joista on tuotantoalueelle matkaa noin 800 m ja 1 km. Itä- Suomen vesioikeus on päätöksellään 24.5.1988 nro 39/VA II/88 vahvistanut vedenot- tamoille suoja-alueen, joka idässä ulottuu paikoin tuotantoalueeseen saakka.
Hakemuksen mukaan Urheiluopiston pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitel- maa. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Heinolaan on vuonna 1998 valmistunut pohja- vesiympäristön hoitosuunnitelma, joka on julkaistu nimellä "Heinolan pohjavesivarat ja pohjavesiympäristön hoito", Sara Kajander, Etelä-Savon ympäristökeskus, Alueelli- set ympäristöjulkaisut 86/1998. Julkaisussa todetaan Laviassuon turvetuotannon poh- javesivaikutuksista mm. seuraavaa:
Laviassuolla jyrsinturpeen tuotanto alkoi vuonna 1975 ja tuotantopinta-ala on noin 80 ha. Suo on ojitettu ja kuivatusvedet purkautuvat ojia myöten Nyynäistenlahteen. Veden pintaa on suolla laskettu arviolta 2-3 m turpeenoton edetessä. Alueen vesistötarkkailu tapahtuu vieressä sijaitsevan Kuusakoski Oy:n entisen kaatopaikan tarkkailun yhtey- dessä eikä sen yhteydessä erityisesti huomioida turpeenottoa. Pohjaveden virtaussuun- nat ovat idästä ja etelästä Laviassuolle päin ja suolle purkautuva vesi on pohjavettä.
Suon veden pinnan laskun vaikutuksia ei ole todettu ympäristössä ennen kesää 1997, jolloin ilmoitettiin Laviassuon eteläpuolella sijaitsevan kaivon kuivuneen. Todennäköi- sesti suon veden pinnan lasku on ainakin osittain myötävaikuttanut kuivumiseen. Alu- een itäpuolella, suon ja Onkijärven sekä Saarijärven vedenottamoiden välissä on ve- denjakaja, joka sijaintiin pohjaveden pinnan korkeuden muutos on voinut vaikuttaa.
Virtausolosuhteista johtuen turvetuotannolla ei liene haitallisia vaikutuksia Urhei- luopiston pohjavesialueen veden laatuun.
Lähimpään asutukseen on matkaa noin 200 m. Lähialueen kaivoja ei ole kartoitettu.
Hakemuksen mukaan Laviassuon ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa,
vaan ympäristössä sijaitsevat taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista.
Ympäristökeskuksen käsityksen ja em. pohjavesialueen hoitosuunnitelmaan viitaten tuotanto ei vaikuta kaivojen, vedenottamoiden eikä pohjavesialueen veden laatuun.
Alueen kuivatus sen sijaan saattaa alentaa pohjaveden pintaa tuotantoalueen läheisyy- dessä ja pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan pohjavesialueiden läheisyydessä tuo- tantoalueen reunoilla ei ole tarvetta syventää ojia pohjamaahan, joten niiden pohjavettä purkava vaikutus tulee pysymään kokonaisuuteen nähden vähäisenä eikä korvaavaa haittaa hakijan mielestä ilmene. Ympäristökeskus kuitenkin katsoo, että tuotannon jat- kuminen saattaa aiheuttaa vesilain 1 luvun 18 §:n tarkoittamaa haittaa pohjavesialueel- le ja yksityiselle vedenhankinnalle, joten lupaviranomaisen on tarkasteltava hakemusta myös tältä kannalta.
Tuotantoalueen ympäristöön on järjestettävä pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu.
Tarkkailuun on liitettävä ne tuotantoalueen lähialueen kiinteistöt, jotka ovat oman kai- voveden varassa.
5) Vaikutukset maaperään
Ympäristönkeskuksen käsityksen mukaan turvetuotanto sinänsä ei vaaranna maaperän laatua ympäristönsuojelulain 7 §:n tarkoittamalla tavalla. Tuotannon yhteydessä on teknisin suojatoimenpitein estettävä ympäristölle haitallisten aineiden (öljytuotteet ym.) pääsy maaperään.
6) Vesistön pilaantumisvaara
Huomioiden alueen lyhyt jäljellä oleva käyttöikä (noin 10 vuotta), suon pieni osuus sen valuma-alueesta (1,9%), sekä lisäksi tuotantokelpoisen pinta-alan pieneneminen tur- peen oton myötä, katsoo Hämeen ympäristökeskus että hakemuksessa esitetyt vesien- suojelutoimenpiteet ovat riittäviä. Tämä sillä varauksella, että kuormitustarkkailun pe- rusteella jatkossa ei ilmene tarvetta tehokkaampiin vesiensuojelumenetelmiin.
Lemmonjoesta tai Myllyojasta ei ole tehty säännöllistä veden laadun seurantaa. Hake- muksen tiedot perustuvat vuosina 1995 (Myllyoja) ja 1973 (Lemmonoja) otettuihin näytteisiin. Varsinkin Lemmonojasta otetuista näytteistä ei päätelmiä Laviassuon tur- vetuotantoalueen vaikutuksesta Nyynäislahteen voi tehdä, koska näytteetkin on toden- näköisesti otettu ennen turvetuotannon alkamista alueella. Kuormitustiedon vähyys vaikeuttaa myös vesistöpäästöjä koskevien lupamääräysten tekemistä. Tiedon vähyy- den vuoksi tulisikin luvassa määrätä vesinäytteiden ottamisesta Lemmonjoesta ja Myl- lyojasta tuotantokautena (vähintään 15.5-30.9) ainakin kahden vuoden ajan kaksi ker- taa kuukaudessa, jotta turvetuotantoalueen kuormituksesta Ruotsalaiseen saadaan to- dellinen kuva. Tuotantokauden ulkopuolella voidaan näytteet ottaa kerran kuukaudes- sa. Lisäksi tulisi ottaa vesistönäytteet Nyynäistenlahden havaintopaikalta (vanha piste 015) maali-huhtikuussa ja elokuussa kerrostuneisuuskausien lopulla. Vesistökuormi- tusta koskevat lupamääräykset tuleekin muotoilla niin, että jos tarkkailutulokset osoit- tavat, voi Hämeen ympäristökeskus lupamääräyksen perusteella määrätä vesiensuoje- lutoimien tehostamisesta.
Hämeen ympäristökeskus katsoo että nyt käytössä oleva vesienkäsittely on tässä tapa- uksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
7) Ympäristövaikutusten tarkkailu
Hakija on mahdollisessa luvassa velvoitettava tarkkailemaan toiminnan ympäristövai- kutuksia edellä esitetyllä tavalla. Mikäli tarkkailun yksityiskohdista määrätään lupa- päätöksessä, on tarkkailuohjelmasta sitä ennen pyydettävä Hämeen ympäristökeskuk- sen lausunto. Muussa tapauksessa tarkkailuohjelma on jätettävä Hämeen ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi ja ympäristökeskukselle on annettava oikeus tehdä siihen haluamansa muutokset.
2. Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikkö on katsonut, että lupa voidaan myön- tää, mikäli vesiensuojelua mahdollisuuksien mukaan tehostetaan ja lupaan sisällyte- tään seuraavat määräykset:
"1. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE- keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman.
2. Luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava Hämeen TE-keskukselle kalata- lousmaksua 1 000 euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimi- en suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tulokselli- suuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä."
TE-keskuksen arvion mukaan Laviassuon kuivatusvesien aiheuttama kiintoaine-, ra- vinne- ja humuskuormitus sekä veden happamuus heikentävät Lemmonjoen ja Mylly- ojan veden laatua, kalaston ja rapujen elinmahdollisuuksia sekä kalastuksen edellytyk- siä. Siksi kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen asettaminen on perusteltua. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi kertaluonteisena selvityksenä. Kalatalousmaksu voidaan käyttää rapu- ja taimenistutuksiin tai kalataloudellisiin kunnostuksiin haitta-alueella.
3. Heinolan kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että hakijan esittämät ve- siensuojelutoimet eivät edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa vaan niin sanottua perustasoa. Laviassuon vesienkäsittelyä tulee tehostaa kemiallisella käsittelyllä. Haki- jalle tulee asettaa velvoite ja määräaika vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman laa- timiseksi.
Ympäristölautakunta on liittänyt lausuntoonsa Heinolan kaupungin ympäristötoimen teettämiä veden laadun tutkimustuloksia Myllyojasta ja Nyynäistenlahdelta vuosilta 2000 - 2004. Hakijalle tulee asettaa velvoite vesistötarkkailun toteuttamisesta alueelli- sen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmaesityksestä on
pyydettävä lausunto Heinolan ympäristölautakunnalta. Tarkkailuja koskevat raportit on toimitettava Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle.
Turvetuotantoalueen työmaatukikohta sijaitsee Urheiluopiston I-luokan pohjavesialu- eella. Turvetuotannossa käytettävät öljy- ja polttoainesäiliöt on varustettava asianmu- kaisilla suoja-altailla. Koneiden huoltaminen ja tankkaus on vuotojen ympäristöön pääsyn estämiseksi tehtävä tiivispohjaisella alustalla. Luvanhaltija on velvoitettava liittymään järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteiden kuljettajalla on oltava asianmukaiset toimintaluvat.
Lupamääräyksiin on sisällytettävä velvoite pölymittausten tekemisestä lähimmillä häi- riintyvillä kiinteistöillä. Tuotantoalueelle on asetettava tuulimittari. Melupäästöille on asetettava raja-arvot.
Lisäksi ympäristölautakunta on esittänyt kantansa Laviassuon ympäristölupahake- muksen liitteenä olevaan Heinolan Muskasensuon turvetuotantoalueen lopettamis- suunnitelmaan.
4) Heinolan kaupunki on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta.
Muistutukset
1. AA (tilat Kanervakangas RN:o 3:112 ja Radansivu RN:o 3:132) on vaatinut Lavias- suon turpeenoton välitöntä lopettamista. Turvetuotanto on jo aiheuttanut pohjaveden alenemista ja se on uhkana kaivojen kuivumiseen.
2. BB ja CC (tilat Siililehto RN:o 1:814 ja Siilinranta RN:o 1:807 sekä järjestäytymät- tömän Nyynäistenlahdessa olevan vesialueen RN:o 876:20 osakastilan omistajina) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä Laviassuon turvetuotannolle. Hakija on velvoitettava järjestämään paremmin kuivatusvesien johtaminen.
Muistuttajien tilat sijaitsevat Nyynäistenlahden rannalla ja vesialue samalla lahdella.
3. DD ja EE (tila Mäkitervakko RN:o 3:173) sekä FF ja GG (tila Päivämäki RN:o 3:174) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että Laviassuon turvetuotantoalu- een länsi- ja lounaiskulmalla turvetuotantoa rajoitetaan yöaikaan kello 21.30 - 7.00 vä- lisenä aikana. Rajoitus koskisi noin 500 metriä leveää vyöhykettä suon länsilaidalla.
Kesällä yöllä tapahtuva turvetuotanto aiheuttaa kohtuutonta meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Laviassuon lounaispuolella Päivämäentien varressa on kahdeksan vaki- tuista asuntoa, joista lähimmät sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä suon reunasta.
4. Heinolan kalastusalue on lausunut, että ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelua tehostetaan ja lupaan sisällytetään seuraavat määräykset:
- saostusaltaat tulee puhdistaa kiintoaineesta säännöllisesti määräajoin.
- purkuojaa, Lemmonjokea ja Myllyojaa tulee kalkita purkuvesien aiheuttaman hap- pamuuden vähentämiseksi. Purkuvesien neutralointi edesauttaa rapukannan säilymis- tä tai palauttamista.
- Lemmonjoesta ja Myllyojasta on tehtävä kalatalousselvitys.
- luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava kalatalousmaksua 1 000 euroa vuodessa käytettäväksi tutkimuksiin, kunnostuksiin ja istutuksiin.
5. HH ja II (tila Tallud RN:o 20:1) sekä JJ (tila Tallud II RN:o 20:4) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että ympäristölupaa ei Laviassuon turvetuotannolle myönnetä.
Myllyojan ja Nyynäistenlahden tila on oleellisesti huonontunut vuoden 1973 jälkeen.
Myllyoja on niin umpeen rehevöitynyt ja täyttynyt muta- ja turvelietteestä, että sen käyttäminen joen varrella asuvien ihmisten virkistystoimintaan, kuten kalastukseen, uimiseen ja veneilyyn, on mahdotonta.
Muistuttajat ovat vaatineet selvitettäväksi, täyttääkö hakija Laviassuolla Euroopan Unionin ympäristödirektiivin vaatimukset ja sen, onko Vapo Oy korvausvelvollinen Myllyojan sekä Nyynäistenlahden rannalla sijaitseville kiinteistöille turvetuotannon yhteydessä aiheuttamastaan haitasta.
Muistuttajat ovat vaatineet puolueettoman tahon tutustumista Myllyojan ja Nyynäis- tenlahden nykyiseen ekologiseen tilaan.
6. KK (tila Rantakaari RN:o 23:15), LL (tila Kaislaranta RN:o 23:14), MM (tila Ti- monranta RN:o 1:619) sekä NN ja OO (tila Koivuranta RN:o23:13) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa kui- tenkin myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet, että Vapo Oy on velvoitettava huoleh- timaan kuivatusvesien laadusta ja siitä, että turvetuotantoalueelta johdettu vesi ei enti- sestään lisää vesistön ravinne- ym. kuormitusta. Lisäksi Vapo Oy:n on korvattava kiinteistönomistajille veden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja taloudelli- set menetykset. Muistuttajat ovat vaatineet asian käsittelyä katselmusmenettelyssä.
Muistutukseen on liitetty lausunto Laviassuon turvetuotannon vaikutuksista alapuoli- sen vesistön luonnonolosuhteisiin.
Muistutuskirjelmää on täydennetty 30.3.2005 saapuneella muistutuksella. Tämän muistutuksen ovat edellä mainittujen kiinteistönomistajien lisäksi allekirjoittaneet seu- raavat henkilöt (suluissa heidän ilmoittamansa tilan rekisterinumero): PP (RN:o 19:12), QQ (RN:o 1:651), RR (RN:o 1:700) SS ja TT (RN:o 1:807 ja RN:o 1:814), UU (RN:o 18:39), VV (RN:o 20:1), WW (RN:o 20:1), XX (RN:o 1:818), YY (RN:o 17:4), ZZ ja ÅÅ (RN:o 20:33), ÄÄ (RN:o 20:10), ÖÖ (RN:o 20:10), AB (RN:o 20:26), AC (RN:o 20:32), AD ja AE (RN:o 20:21), AF (RN:o 9:2), AG (RN:o 10:1), AH (RN:o 12:1), AI (RN:o 13:2), AJ (RN:o 30), AK (RN:o 28:16) ja AL (RN:o 6:7).
Lisäksi yhteensä 81 allekirjoittajaa on ilmoittanut kannattavansa muistutuksessa esitet- tyä vaatimusta luvan epäämisestä.
Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Mikäli ympäristö- lupa kuitenkin myönnetään, tulee se antaa määräajaksi, ei toistaiseksi voimassa oleva- na. Lupaan tulee liittää määräys siitä, että Vapo Oy velvoitetaan laatimaan esitys alu- een jälkitarkkailusta ja vesiensuojelutoimenpiteiden jatkumisesta tuotannon päättymi- sen jälkeenkin. Lupahakemuksen mukaiset selkeytysaltaat on rakennettava asianmu- kaisesti uusinta tekniikkaa käyttäen ja vesi on puhdistettava kemiallisella käsittelyllä.
Lisäksi Vapo Oy on velvoitettava laatimaan selvitys Myllyojan ja Nyynäistenlahden nykytilasta ja kunnostustarpeesta. Vapo Oy on määrättävä osallistumaan mahdolliseen kunnostukseen.
Muistuttajat ovat vaatineet korvausta kiinteistöjen ja vesialueiden omistajille aiheutu- neista haitoista.
Muistutukseen on liitetty on lisäksi AM:n (tila RN:o 1:651), AN:n (tila RN:o 1:700), AO:n (tila RN:o 20:1), AP:n (tila Timonranta RN:o 1:619 ja vesialue RN:o 1:619) ja AQ:n (tila Kuusikko RN:o 17:2) erilliset kirjelmät. AR:n (tila RN:o 19:12), AS:n (ti- la RN:o 18:39) ja AT:n (tila RN:o 23:14) tilojen edustalta otettuja valokuvia on muis- tutuskirjelmän liitteenä.
AM on ilmoittanut asuneensa Nyynäistenlahden rannalla vuodesta 1952 lähtien. Lah- den vesi on muuttunut sameammaksi, kalasto roskakalavaltaisemmaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi tänä aikana.
AN on ilmoittanut havainneensa, että Nyynäistenlahden vesi on viime vuosina varsin- kin runsaiden sateiden jälkeen muuttunut ruskeahkoksi ja sameaksi. Vedessä on ha- vaittavissa ruskeaa lietettä, humusta tai mutaa, joka tukkii ja sotkee kalapyydykset.
Lahden vettä joudutaan käyttämään talousvetenä, joka joskus arveluttaa. Vettä lämmi- tettäessä tulee outo haju ja sakkaa astian pohjalle. AN on ilmoittanut varaavansa oi- keuden korvauksien hakemiseen myöhemmin.
AO on ilmoittanut asuneensa Myllyojalla vuodesta 1952 lähtien ensin kesäasukkaana ja viimeiset 25 vuotta ympärivuotisesti.
Myllyojassa on ollut aikoinaan hyvä rapukanta. Vuoden 1973 tasosta nykypäivään on Myllyojan vesimäärä vähentynyt noin puoleen ja vedenpinta on laskenut huomattavas- ti. Vesi on samentunut, rannat ovat kaisloittuneet ja muodostaneet rantatörmää. Nyy- näistenlahden suulle on muodostunut jo kannas pohjalietteestä. Kaislikko on niin tihe- ää, että siinä ei pysty etenemään veneellä. Lahden pohjukka on lietteen valtaama ja ajoittain tulee jopa hajuhaittoja. Vesilintujen laji- ja lukumäärä on 25 vuoden aikana pienentynyt huomattavasti.
Tilan vesi otetaan omasta kaivosta, mutta se maistuu aivan mudalta. Juomavesi joudu- taan hakemaan naapurista.
AP on ilmoittanut asuneessa Nyynäistenlahden rannalla vuodesta 1987 lähtien. Ranta- kaislikkoa leikattiin vuonna 1988 uimareitin tieltä. Siitä huolimatta uidessa tuli jär- visyyhy, jota on esiintynyt myöhemminkin. Kerran järvessä on ollut uimakielto sinile- vän takia. Kaislikko on pysynyt matalassa rannassa kurissa leikkaamalla, mutta sy- vemmällä rehevöityminen on jatkunut vuosi vuodelta enemmän.
AP vaatii oman vesialueen omistajana kirjallisen selvityksen tai tiedotuksen kaikista tulevista toimenpiteistä, toimiluvista, valvonnasta ym. seikoista ja tutkimustuloksista, jotka kohdistuvat Nyynäistenlahteen.
AQ on ilmoittanut omistaneensa vuodesta 1970 lähtien tilan Kuusikko RN:o 17:2.
Vuonna 1984 tilan pellot on myyty kunnalle. AQ on pidättänyt itselleen oikeuden ve- nevalkamaan Nyynäistenlahden pohjukkaan, jolla nyt sijaitsee lintutorni.
Nyynäistenlahden pohjukan vesi oli aikaisemmin kirkasta, pohja oli puhdasta hiesua ja kaislaa oli vähän. Pohjukan tila on muuttunut vuosien kuluessa. Vielä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla rannat olivat kohtalaisen puhtaat. Nyt ranta on kasvanut um- peen kaislaa, pohja on paksun mudan peitossa ja vesi on mustaa ja limaista. Rantaa ei voi käyttää enää uimiseen eikä mihinkään muuhunkaan.
HAKIJAN SELITYS
Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut vastustavan- sa vaatimuksia melu- ja pölypäästöjä koskevan selvityksen teettämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen tarkkailemisesta. Laviassuolla tavanomaiset määräykset melu- ja pöly- haittojen ehkäisemisestä ovat riittävät.
Hakija vastustaa pohjaveden pinnan korkeutta koskevan tarkkailuvelvoitteen asetta- mista. Urheiluopiston pohjavesialueella Heinolan kaupungin Onkijärven ja Saarijär- ven vedenottamoiden tarkkailuohjelma on riittävä.
Hakijan mukaan ympäristökeskus on ollut tietoinen Laviassuon turvetuotantoalueen toiminnoista ja vesien johtamisesta, mutta ei ole vaatinut aikaisemmin tarkkailemaan lähtevän veden laatua saati alapuolista vesistöä. Mikäli Laviassuon kuormitusvaiku- tusta on tarkoitus havainnoida ja selvittää, tulee tarkkailun kohdistua nimenomaan La- viassuolta lähtevän veden laadun seurantaan. Muutoin vaikutuksia voidaan arvioida jo olemassa olevan tiedon ja Vierumäen kaatopaikan (Kuusakoski Oy) tarkkailuohjelman mukaisesti.
Hämeen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on lausunut, että kalataloudellisen tarkkailun tekeminen kertaluontoisena selvityksenäkin on kohtuuton, koska alapuoli- seen vesistöön vaikuttavat huomattavasti voimakkaammin muut tekijät.
TE-keskuksen vaatimaa 1 000 euron vuosittaista kalatalousmaksua voidaan myös pi- tää kohtuuttomana. Hakijan käsityksen mukaan Laviassuon turvetuotannosta ei ole ai- heutunut eikä aiheudu kalataloudellista haittaa, mitä tukee muun muassa Laviassuon 1,9 % osuus Myllyojan valuma-alueesta. Mikäli maksu määrätään, sen on oltava vaa- dittua huomattavasti pienempi.
Heinolan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on lausunut, että vaatimus kemiallisesta puhdistuksesta Laviassuon 55 ha:n tuotannon loppuvai- heessa olevalla tuotantoalueella on taloudellisesti mahdoton investointina. Tehok- kaankaan puhdistuksen vaikutus ei näkyisi veden laadun parantumisena Myllyojassa tai Nyynäistenlahdessa.
Vaatimus öljy- ja polttoainesäiliöiden varustamisesta suoja-altailla tulee hylätä lakiin ja viranomaismääräyksiin perustumattomana. Urakoitsijat varastoivat polttoöljyä tuo- tantoalueella tarkoituksenmukaisessa paikassa kolmessa säiliössä, joiden yhteen las- kettu tilavuus on 8 000 litraa. Niitä eivät koske kauppa- ja teollisuusministeriön pää- töksen 313/1985 määräykset säiliöiden sijoittelusta ja suojaamisesta. Öljysäiliöiden ja huoltopaikkojen suhteen riittävät tavanomaiset määräykset.
Järjestettyyn säännölliseen jätteenkuljetukseen liittyminen ei ole järkevää. Kaatopai- kalle päätyvä sekajäte toimitetaan itse kunnan keräyspisteisiin. Polttokelpoinen jäte (puu, aumamuovit ym.) toimitetaan laitoksille poltettavaksi. Ekokem Oy käy nouta- massa ongelmajätteet (jäteöljy ym.). Tämä käytäntö on yleisesti hyväksytty.
Hakija vastustaa pölymittausten tekemistä aiheettomina. Hakemuksesta annetuissa muistutuksissa ei ollut valituksia pölystä.
Määräystä kiinteiden tuulimittareiden asettamisesta ei tule sisällyttää lupamääräyksiin.
Urakoitsijoilla on käytössään mukana kuljetettavia tuulen nopeuden mittareita. Tuo- tantoalueilla on lisäksi keskeisellä paikalla tuulipussi tuulen suunnan ja voimakkuuden havainnointiin. Meluhaittojen ehkäisemisestä riittävät tavanomaiset määräykset.
Lisäksi hakija on vastannut lautakunnan vaatimuksiin, jotka koskevat Muskasensuon turvetuotantoa.
AA:n vaatimus turvetuotannon välittömästä lopettamisesta tulee hylätä aiheettomana.
Muistuttajan asuttu kiinteistö sijaitsee 650 metrin päässä Laviassuon tuotantoalueen reunasta lounaaseen.
BB:n ja CC:n vaatimukset on hylättävä hakemuksessa ja edellä selityksessä esitetyin perustein aiheettomina.
DD:n ja EE:n sekä FF:n ja GG:n vaatimaa tuotannon ajallista rajoittamista meluhai- tan vuoksi hakija ei katso tarpeelliseksi.
Heinolan kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija on vastannut, että laskeutus- allas tyhjennetään säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Samoin muita vesien- suojelurakenteita huolletaan ja kunnostetaan säännöllisesti.
Lemmonjoen ja Myllyojan happamuuteen vaikuttavat muut tekijät kuin Laviassuon turvetuotanto. Laviassuon vesien kalkitsemisella ei pystytä vaikuttamaan alapuolisen vesistön happamuuteen millään tavalla.
HH:n sekä II:n ja JJ:n (5. muistutus) ja KK:n, LL:n, MM:n sekä NN:n ja OO:n (6. muistutus) muistutusten osalta hakija on lausunut, että Laviassuon vaikutukset ei- vät näy Nyynäistenlahdessa muistuttajien kuvaamalla tavalla. Lahden tilaan ovat vai- kuttaneet muut tekijät ja turvetuotannon kuormitus on vain pieni osa kokonaisuudesta.
Laviassuon vesiä ei johdeta kaatopaikan läpi. Sen sijaan kaatopaikalta tulee tarkkailu- tulosten mukaan suotovesiä Laviassuon tuotantoalueen alapuoliseen ojaan. Muistutta- jien vaatimukset on hylättävä aiheettomina. Mikäli korvausvaatimukset osaksikaan hyväksytään, on saatavien vanhentumista koskevat säännökset otettava huomioon.
Hakija on vielä erikseen antanut selityksen 6. muistutuksen 30.3.2005 tehtyyn täyden- nykseen. Hakija on eritellyt muistuttajista ne, joita hakija pitää asiassa asianosaisina.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON KATSELMUS
Ympäristölupavirasto on 14.9.2005 suorittanut Laviassuon alueella katselmuksen, jos- ta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Katselmuksella tutustuttiin tuotantoalueen vesiensuojelurakenteisiin ja käytiin Myllyojan suulla, Nyynäistenlahden pohjukan ran- tatiloilla sekä tuotantoalueen lounaispuolella Päivämäentiellä.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Heinolan kaupungin Här- kälän kylässä sijaitsevan Laviassuon 55 ha:n tuotantoon kunnostetun alueen turvetuo- tantoon.
Laviassuon tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn käytetään olemassa olevia ve- siensuojelurakenteita (lietteenpidättimillä varustetut sarkaojien lietesyvennykset, kaksi virtaamansäätöpatoa ja laskeutusallas), joiden sijainti ja mitoitus ilmenevät hakemus- suunnitelmasta ja sen liitteistä 3.1 ja 3.2.
Tuotantoalueen ympärys-, reuna- ja sarkaojitus sekä ojien kunnossapito tehdään ha- kemussuunnitelman mukaisesti siten, että toimenpiteillä ei muuteta Laviassuon ympä- ristön nykyisiä pohjavesiolosuhteita.
Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojassa Lemmonjokeen, joka laskee Myl- lyojan kautta Ruotsalaisen Nyynäistenlahden eteläpäähän. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi.
Tuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Enna- koimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
Siltä osin, kun hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta johtaa kui- vatusvedet toisen maalla olevassa ojassa, ympäristölupavirasto katsoo, että Laviassuon turvetuotantoalueen vesien johtaminen ei edellytä edellä mainitun oikeuden myöntä- mistä. Turvetuotantoa varten ei ole muutettu eikä tulla muuttamaan valuma-alueen suuruutta eikä keskimääräisiä virtauksia laskuojassa. Laskuojan kunnossapitovelvoit- teesta annetaan erillinen määräys.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesiensuojelurakenteiden hoito ja laskuojan kunnossapito
1. Eristys- ja sarkaojat, virtaamansäätöpadot ja laskeutusallas on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolli- set puutteet on korjattava välittömästi. Sarkaojien ja virtaamansäätöpatojen lie- tesyvennykset sekä laskeutusallas on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä lokakuun loppuun mennessä.
Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta siltä osin kuin kunnossapi- totarve johtuu turvetuotannon kuivatusvesistä.
Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin.
Luvan saajan on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Laviassuon tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot.
2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymiä, niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
3. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisim- man vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan.
Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuulipussin tai muiden vastaavien laitteiden avulla.
4. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00 - 22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22.00 - 7.00 arvoa 50 dB. Laviassuon läntisimmällä tuotantolohkolla, joka on ojitettu itä-länsi- suuntaisesti, turvetuotanto on keskeytettävä klo 22.00 - 7.00 väliseksi ajaksi.
5. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.
Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet
6. Tuotantokoneiden käyttöön tarkoitetut polttonesteet on säilytettävä kaksivaippaisis- sa säiliöissä tai on muutoin varmistuttava siitä, ettei polttonesteitä pääse vuototapauk- sissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuo- dot maaperään ja vesistöön on estetty.
Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla.
7. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyöty- käyttöön. Jätteiden varastoinnista ja kuljetuksesta ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava, että toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisesti luvalliseen jätteiden käsittelypaikkaan.
8. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toi- mitusaika ja -paikka.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitetta- va Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden va- ralta.
10. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyynty- neelle maa-ainekselle.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu
11. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuo- tantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikois- ta, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä.
12. Päästötarkkailua on tehtävä vuodesta 2006 alkaen joka toinen vuosi niin, että La- viassuolta lähtevästä vedestä (laskeutusaltaasta purkautuva) otetaan näytteet kerran kuussa huhti-lokakuussa (8 kertaa vuodessa). Näytteistä määritetään pH, kiintoaine, CODMn, kok.P, kok.N ja pH. Lisäksi kesä-, heinä- ja elokuussa määritetään PO4-P, NH4-N, NO2+3-N ja rauta. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.
13. Vesistötarkkailua on toteutettava vuodesta 2006 alkaen joka toinen vuosi Lemmon- joessa, Myllyojassa ja Nyynäistenlahdessa Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys Laviassuon vesistötarkkailuohjelmaksi on toimitettava Hämeen ympä- ristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lain- voimaiseksi tulosta.
14. Laviassuon turvetuotannon vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen on tarkkail- tava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys Laviassuon ympäristön pohjavesitarkkailuohjelmaksi on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyt- täväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
15. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun on sisällytettävä Laviassuon alapuo- lisen vesistön kalataloudellisen tilan selvittäminen. Tarkkailuohjelma on toimitettava
TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulosta.
16. Hämeen ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö-, vesistö- ja pohjavesitark- kailuohjelmaa ja Hämeen TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi kat- somallaan tavalla.
Tarkkailutulosten raportointi
17. Käyttö-, päästö-, vesistö- ja pohjavesitarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hä- meen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Hämeen TE-keskuksen kalata- lousyksikölle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen TE-keskukselle ja Heinolan kalastusalueelle.
Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeu- teen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuuste- kijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Kalatalousmaksu
18. Luvan saajan on maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua 400 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran kuukauden ku- luessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Viimeisen kerran maksu on maksettava vuonna 2016.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
19. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole en- nakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelu- lain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TOIMINNAN LOPETTAMINEN
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa 31.12.2015 saakka.
Toiminnan lopettaminen
Tuotannosta poistuvien tuotantoalueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympä- ristöön ovat mahdollisimman pienet.
Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kaut- ta siihen asti, kunnes Hämeen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeit- teisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Hämeen ympäristökeskukselle.
Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet (laskeutusallas) kuitenkin kunnossa niin kauan, kunnes ympä- ristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen.
Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja toiminnan lopettamisen vesistötarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muu- toinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutus- alueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasi- tusta.
Laviassuo on osoitettu turvetuotantoalueeksi Päijät-Hämeen seutukaavassa ja se on ol- lut turvetuotannossa vuodesta 1975 alkaen.
Lupa annetaan vesistö- ja muun ympäristökuormituksen ajallisen keston rajaamiseksi määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti voimassa olevana.
Lupamääräysten perustelut
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat par- haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa Laviassuon olo- suhteissa. Kun otetaan huomioon pienehkö tuotantoala, jäljellä oleva lyhyt tuotantoai- ka, vesiensuojelun tehostamismahdollisuuksien rajallisuus ja alapuolisen vesialueen ti- la, niin ympäristölupavirasto katsoo, että vesiensuojelussa riittävät niin sanotun perus- tason mukaiset rakenteet eli virtaamansäätö ja laskeutusallas.
Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoa, altaiden tyhjentämistä ja ojien puhdista- mista koskevat määräykset on annettu, koska turvetuotannosta aiheutuvaa ympäristö- kuormitusta voidaan vähentää ottamalla ympäristönsuojeluasiat riittävästi huomioon toiminnassa.
Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräys, koska lähiasutuksen ja tuotan- toalueen välinen etäisyys on pieni. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle anne- taan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan klo 22.00 - 7.00 aiheuttaisi todennäköisesti Laviassuon lounaispuolella olevalla asuntoalueella 50 dB:n melutason ylittymisen, jo- ten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tar- peen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi.
Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen en- naltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviran- omaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poik- keustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämi- seksi.
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varas- toinnista. Laviassuon läheisyydessä on tärkeä pohjavesialue, joten on tarpeen antaa määräykset polttoaineiden säilyttämisestä niin, että päästöt maaperään estetään.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jä- tehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.
Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan oltava selvillä toimin- nan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomi- en vahinkojen varalta. Laviassuon turvetuotantoalueen itä- ja eteläpuolella on tärkeäk- si luokiteltu pohjavesialue. Pohjavesitarkkailu on tarpeen, jotta turvetuotannon ja sii- hen liittyvän ojituksen vaikutuksia pohjaveden tasoon tuotantoalueen läheisyydessä voidaan seurata.
Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käy- töstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta.
Laviassuon turvetuotanto kuormittaa myös Nyynäistenlahtea, jota käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimi- seksi määrätään vuotuinen kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja kuormitus, ympäristölupavirasto arvioi 400 euron vuotuisen maksun riittäväk- si. Maksu on maksettava vielä vuosi tuotannon päättymisen jälkeen eli viimeisen ker- ran vuonna 2016, koska vaikutukset kalastoon ja kalastukseen eivät pääty välittömästi tuotannon loppuessa.
Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuoje- lulain 72 §:ään.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Hämeen ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyk- sistä näkyvällä tavalla. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset pöly- ja melu- päästöjen rajoittamisesta, erillisiä tarkkailuvelvoitteita ei näiltä osin katsota tarpeelli- seksi.
Kun turvetuotantoa jatketaan jo pitkään toiminnassa olleella alueella hakemussuunni- telmassa esitetyllä tavalla, ympäristölupavirasto ei ole pitänyt tarpeellisena hakijan velvoittamista vesilain 1 luvun 18 §:n mukaisen pohjaveden muuttamista koskevan hakemuksen tekoon. Toiminnan jatkamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain 1 luvun 18 §:n mukaisia seurauksia.
Hämeen TE-keskuksen vaatimukset kalatalousmaksusta ja kalataloudellisesta tark- kailusta otetaan huomioon 15. ja 18. lupamääräyksissä. Kalatalousmaksun määrän osalta vaatimus hylätään 400 euroa ylittäviltä osin.
Heinolan kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus kuivatusvesien kemiallisesta käsittelystä hylätään ratkaisun ja lupamääräysten perusteluissa esitetyin perustein.
Vaatimus polttonestesäiliöiden varustamisesta suoja-altailla hylätään, mutta 6. lupa- määräyksessä on annettu määräykset polttoaineiden säilyttämisestä niin, että päästöt maaperään ja vesistöön estetään. Vaatimus pölymittausten tekemisestä hylätään. Me- kaaninen kokoojavaunumenetelmä ei ennalta arvioiden ja saadun kokemuksen mukaan aiheuta lähiasutukselle häiritsevää pölyämistä. Muskasensuon turvetuotantoa koskevat
vaatimukset jätetään tämän Laviassuon ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhtey- dessä tutkimatta.
Asianosaisten muistutuksissa 1), 2), 5) ja 6) esitetty vaatimus ympäristöluvan epää- misestä hylätään. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat ympäristönsuojelu- lain 42 §:n mukaisesti olemassa. Luvan myöntämisen edellytyksistä on lausuttu edellä ratkaisun perusteluissa. Ympäristölupa myönnetään kuormituksen ajalliseksi rajaami- seksi määräaikaisena.
Kun otetaan huomioon Myllyojan kuormitusolosuhteet ja Laviassuon kuormitusosuus siitä, ympäristölupavirasto katsoo, että Laviassuon turvetuotannosta ei aiheudu korvat- tavaa vahinkoa alapuolisen vesistön rantakiinteistöille. Nyynäistenlahdessa tapahtunut rantakasvillisuuden lisääntyminen on pääosin seurausta valuma-alueella tapahtuneista muista toimenpiteistä.
Muiden vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa edellä päätöksen ja lupamää- räysten perusteluissa lausuttuun.
Muistutuksessa 3) esitetty vaatimus tuotannon rajoittamisesta yöaikaan otetaan huo- mioon 4. lupamääräyksessä kieltämällä työskentely yöllä asutuksesta lähinnä olevalla lohkolla.
Heinolan kalastusalueen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Kalatalousmaksun määrän osalta vaatimus hylätään 400 euroa ylittäviltä osin.
Vaatimus purkuvesistön kalkitsemisesta hylätään. Tarkkailutietojen mukaan tuotanto- alueelta purkautuvan veden happamuus on ollut normaalien suovesien tasolla. Hapanta vettä on purkautunut tarkkailutietojen mukaan Kuusakoski Oy:n kaatopaikalta. Siitä johtuva mahdollinen vesistön neutralointitarve ei ole tässä luvassa päätettävissä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 mom., 43 § 1 ja 3 mom., 44 §, 45 § 1 mom., 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 §, ja 90 §.
Ympäristönsuojeluasetus 19 §, 30 § ja 37 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30 - 300 hehtaa- ria).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Hämeen ympäristökeskukselle, Hämeen TE-keskukselle, Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskuk- selle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Heinolan kaupungissa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Itä-Häme -nimisessä lehdessä.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Valitusaika päättyy keskiviikkona 7.12.2005.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäi- västä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäi- syyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeis- tään 7.12.2005 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Tiedustelut: asian esittelijä 020 490 4974
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Vali- tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköi- sesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hä- nen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valitus- kirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoi- te, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeu- denkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
