Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelaiksi ja laiksi vammaisetuuksista sekä eräiksi niihin liittyviksi la- eiksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi
kansaneläkelaki ja laki vammaisetuuksista.
Esitys on osa kokonaisuutta, jolla pyritään ajanmukaistamaan ja selkeyttämään toimeen- tuloturvaa koskevaa lainsäädäntöä. Pääasias- sa lainsäädäntöteknisessä esityksessä uudis- tetaan lainsäädännön rakenne sekä selkeyte- tään ja täsmennetään yksittäisten säännösten sanamuotoja. Esityksessä on otettu huomi- oon perustuslain asettamat vaatimukset sää- döstasosta ja valtuutussäännöksistä.
Uudessa kansaneläkelaissa ehdotetaan sää- dettäväksi kansaneläkkeistä, perhe-eläkkeistä ja lapsikorotuksesta. Eläkkeen myö ntämisen edellytyksenä olevaa ul komaan kansalaisiin sovellettavaa Suomessa asumisen vähim- mäisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi viides- tä vuodesta kolmeen vuoteen. Kansaneläkettä ja perhe-eläkettä tarkistettaessa 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen alkava työ- eläke ehdotetaan otettavaksi huomioon tar- kistusajankohdan työeläkeindeksitason mu- kaisena. Sotilasvammalain mukaista elinko- ron ikä- ja omaiskorotusta ei otettaisi tulona huomioon kansaneläkettä laskettaessa.
Leskeneläkkeen alkueläke ehdotetaan mak- settavaksi kaikille vakiomääräisenä. Lesken jatkoeläkkeen määrään ei enää vaikuttaisi omaisuus eikä metsän laskennallinen tuotto.
Osatyökyvyttömälle eläkkeensaajalle voitai- siin maksaa lapsikorotusta. Liikaa maksettu kansaneläke voitaisiin periä takaisin takautu- vasti maksettavasta työeläkelakien mukaises-
ta perhe-eläkkeestä. Lisäksi ehdotetaan muu- tettavaksi eräitä eläkkeen maksamista koske- via säännöksiä.
Uuteen lakiin vammaisetuuksista ehdote- taan otettavaksi nykyistä lapsen hoitotukea, vammaistukea ja eläkkeensaajien hoitotukea koskevat säännökset. Vammaisetuuksien ni- met muuttuisivat, mutta etuuksien määrät säi- lyisivät ennallaan. Vammaistukea voitaisiin maksaa yli 65-vuotiaalle, joka ei ole eläk- keellä. Myönnettäessä vammaistukea tai hoi- totukea tuki yhteensovitettaisiin saman sai- rauden tai vamman perusteella maksettavan muun lakisääteisen korvauksen tai ulkomai- sen etuuden kanssa. Tällainen muu korvaus estää tällä hetkellä kokonaan vammaistuen tai ho itotuen maksamisen. Eläkettä saavalle maksettavaa hoitotukea ei suhteutettaisi hen- kilön Suomessa asumaan aikaan eikä sitä maksettaisi ulkomaille. Myöskään vammais- tukea ei maksettaisi ulkomaille.
Kansaneläkelain voimaanpanosta ehdote- taan säädettäväksi erillisellä lailla, jossa on tarvittavien suoja- ja siirtymäsäännösten li- säksi myös säännökset työttömyyseläkkeestä ja yksilöllisestä varhaiseläkkeestä. Lisäksi tehdään kansaneläkelain uudistuksesta aiheu- tuvat tarkistukset Kansaneläkelaitoksesta an- nettuun lakiin, rintamasotilaseläkelakiin ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä an- nettuun lakiin.
Ehdotet ut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
—————
SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ... 1
SISÄLLYSLUETTELO ... 2
YLEISPERUSTELUT... 5
1. Johdanto... 5
2. Nykytila ... 5
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ... 5
Yleistä ... 5
Kansaneläke ... 5
Lapsikorotus ... 6
Leskeneläke... 7
Lapseneläke ... 7
Lapsen hoitotuki... 8
Vammaistuki ... 8
Eläkkeensaajien hoitotuki ... 9
Ruokavaliokorvaus ... 9
Kansaneläkejärjestelmän rahoitus... 9
2.2. Nykytilan arviointi... 9
Lainsäädäntö ... 9
Maksetut etuudet ... 10
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ... 10
3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ... 10
3.2. Keskeiset ehdotukset ... 11
3.2.1. Lainsäädännön rakenteellinen selkeyttäminen...11
3.2.2. Kansaneläkelaki ... 12
Asumisaikavaatimus ... 12
Eläkkeen määrä ja tarkistaminen ... 12
Työkyvyttömyyseläke ... 13
Leskeneläke... 13
Lapsikorotus ... 14
Menettely ja muutoksenhaku... 14
3.2.3. Laki vammaisetuuksista... 15
Vammaisetuuslainsäädännön yhtenäistäminen ... 15
Muut muutokset ...16
3.2.4. Laki kansaneläkelain voimaanpanosta ... 17
3.2.5. Muut lait... 17
4. Esityksen vaikutukset ... 17
4.1. Taloudelliset vaikutukset ...17
4.2. Vaikutukset eri sukupuolten kannalta... 18
4.3. Vaikutukset viranomaisten toimintaan ... 19
4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset...19
5. Asian valmistelu...19
6. Riippuvuus muista esityksistä... 19
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 20
1. Lakiehdotusten perustelut... 20
1.1. Kansaneläkelaki ... 20
1 luku. Lain tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät ... 20
2 luku. Vanhuuseläke ... 22
3 luku. Työkyvyttömyyseläke ... 23
4 luku. Kansaneläkkeen määräytymisperusteet ... 23
5 luku. Leskeneläke... 25
6 luku. Jatkoeläkkeen määräytymisperusteet ... 26
7 luku. Jatkoeläkkeen tarkistaminen ja lakkaaminen... 27
8 luku. Lapseneläke... 28
9 luku. Perhe-eläkettä koskevat yhteiset säännökset ... 29
10 luku. Lapsikorotus ... 29
11 luku. Toimeenpano ... 30
12 luku. Muutoksenhaku ... 33
13 luku. Tietojen saaminen, luovuttaminen ja salassapito... 34
14 luku. Rahoitus... 35
15 luku. Erinäiset säännökset...36
1.2. Laki kansaneläkelain voimaanpanosta ... 37
1.3. Laki vammaisetuuksista... 42
1 luku. Yleiset säännökset ... 42
2 luku. Vammaisetuudet...43
3 luku. Toimeenpano ... 45
4 luku. Muutoksenhaku ... 48
5 luku. Tietojen saaminen, luovuttaminen ja salassapito... 48
6 luku. Muut säännökset ...49
7 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset ... 50
1.4. Laki Kansaneläkelaitoksesta... 51
3 a luku. Rahastot. ... 51
1.5. Rintamasotilaseläkelaki ... 51
1.6. Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä... 52
2. Tarkemmat säännökset ja määräykset... 52
3. Voimaan tulo... 52
4. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys ...52
LAKIEHDOTUKSET... 53
Kansaneläkelaki ...53
kansaneläkelain voimaanpanosta ...81
vammaisetuuksista... 87
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta...101
rintamasotilaseläkelain muuttamisesta...102
ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 2 ja 10 §:n muuttamisesta ...104
LIITE ...105
RINNAKKAISTEKSTIT ...105 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta...105 ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 2 ja 10 §:n muuttamisesta ...107
YLEISPERUSTELUT 1 . Johdanto
Kansaneläkelaki (347/1956) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1957. Kansaneläkelain- säädäntö on viidenkymmenen vuoden aikana toteutettujen useiden laajojen uudistusten vuoksi tullut vaikeaselkoiseksi ja säädöstek- nisesti epäjohdonmukaiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa todetaan, että "Sosiaaliturvan lainsäädännön selkeyt- tämistä jatketaan. Järjestelmän on oltava yk- silön kannalta selkeä ja ennakoitava sekä riit- tävän turvan antava." Uusi perustuslaki edel- lyttää, että säädösten asetuksenantovaltuudet ja säädösten taso tulee tarkistaa. Kansanelä- kelainsäädännön uudistaminen on osa selvi- tysmies Arajärven ehdottamaa Kansaneläke- laitoksen toimeenpaneman lainsäädännön selkeyttämisohjelmaa. Esityksellä pyritään selkeyttämään kansaneläke- ja vam- maisetuuslainsäädäntö.
2 . N y k y t i l a
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Yleistä
Uudistettavaksi ehdotetaan neljä eri lakia.
Kansaneläkelaissa säädetään kansaneläkkees- tä, eläkkeensaajien hoitotuesta ja lapsikoro- tuksesta. Leskeneläkettä ja lapseneläkettä koskevat säännökset ovat perhe -eläkelaissa (38/1969). Uudistuksen piiriin kuuluvat myös laki lapsen hoitotuesta (444/1969) ja vammaistukilaki (124/1988).
Nykytilaa koskevassa kohdassa kuvataan nykyisen kansaneläke -, perhe-eläke - ja vam- maisetuusjärjestelmän keskeisiä piirteitä.
Yksittäisiä säännöksiä on selostettu tarke m- min siltä osin, kuin niihin ehdotetaan merkit- täviä sisällöllisiä muutoksia. Nykytilan ku- vauksessa ilmoitetut rahamäärät ovat vuoden 2005 indeksitasossa.
Kansaneläke
Kansaneläkelain tar koituksena on turvata
henkilön toimeentulo työkyvyttömyyden, työttömyyden ja vanhuuden varalta silloin, kun henkilöllä ei ole oikeutta ansioeläkkee- seen tai kun ansioeläkkeen määrä jää vähäi- seksi. Suomen kansalaisella on oikeus kan- saneläkkeeseen, jos hän on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Ulkomaan kansalai- selta edellytetään vähintään viiden vuoden yhtämittaista asumisaikaa Suomessa. EU- /ETA-maan ja Sveitsin (jäljempänä EU- /ETA-maa) kansalaiset rinnastetaan Suomen kansalaisiin. Asumisaika lasketaan siitä, kun henkilö on täyttänyt 16 vuotta. Henkilöllä on kuitenkin asumisajasta riippumatta oikeus työ -kyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän tulee työkyvyttömäksi Suomessa ennen kuin hän on täyttänyt 21 vuotta.
Kansaneläkettä maksetaan vanhuuseläk- keenä, työkyvyttömyyseläkkeenä tai työttö- myyseläkkeenä. Vanhuuseläke myönnetään 65 vuotta täyttäneelle henkilölle. Vanhuus- eläke voidaan myöntää myös varhennettuna.
Vuoden 2005 alusta varhennetun vanhuus- eläkkeen alaikäraja nousi 62 vuoteen. Var - hennettua eläkettä pienennet ään 0,4 prosent- tia jokaiselta varhennuskuukaudelta. Jos henkilö jää eläkkeelle 65 vuoden eläkeikää myöhemmin, eläkkeeseen maksetaan lyk- käyskorotusta 0,6 prosenttia jokaiselta lyk- käyskuukaudelta.
Työkyvyttömyyseläke myönnetään 16 - 64 vuotta täyttäneelle henkilölle, jonka sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentu- lon turvaavan työnteon. Oikeus työkyvyttö- myyseläkkeeseen alkaa, kun sairausvakuu- tuslain (1224/2004) mukainen sairauspäivä- raha-aika tai päivärahan enimmäissuoritusai- kaa vastaava aika on päättynyt. Määräajaksi työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutus- tukena. Jos työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö menee ansiotyöhön ja ansaitsee vä- hintään 588,66 euroa kuukaudessa, toistai- seksi myönnetty täysimääräinen työkyvyttö- myyseläke jätetään lepäämään enintään vii- den vuoden ajaksi.
Yksilöllinen varhaiseläke on työkyvyttö- myyseläke, joka voidaan myöntää ennen vuotta 1944 syntyneille, 60—64 vuotta täyt-
täneelle henkilölle. Eläkkeen myöntämisedel- lytykset ovat lievemmät kuin varsinaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä. Yksilöllinen var- haiseläke ei voi alkaa enää vuoden 2008 jäl- keen.
Työttömyyseläkkeeseen on oikeus 60 —64 -vuotiaalla pitkäaikaisesti työttömällä henki- löllä, jolla ei ole enää oikeutta työttömyys- turvalain (1290/2002) mukaiseen päivära- haan. Lisäksi edellytetään, että henkilö täyt- tää työttömyyseläkkeen saamiseen vaaditta- vat työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien ja eläkesäännön mukaiset työssäoloehdot sekä on työttömänä työnhaki- jana työvoimatoimistossa. Työttömyyseläket- tä on vuoden 2 005 alusta voitu myöntää vain ennen vuotta 1950 syntyneelle henkilö lle.
Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat hen- kilön saamat muut eläketulot sekä henkilön asuinpaikkakunta, perhesuhteet ja asumisaika Suomessa. Täyden kansaneläkkeen määrä on 1 päivästä maaliskuuta 2005 lukien yksinäi- sellä henkilöllä kuntaryhmästä riippuen 505,24 tai 484,51 euroa kuukaudessa ja avio- /avoliitossa olevalla 445,38 tai 427,73 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä ei makseta, jos sen määrä on pienempi kuin 11,26 euroa kuukaudessa.
Jos henkilö on julkisessa laitoshoidossa ja hoito kestää yli kolme kuukautta, kansan- eläkkeen määrää pienennetään. Laitoshoidos- sa olevalle maksetaan kansaneläkettä 1 päi- västä maaliskuuta 2005 lukien perhesuhteista riippuen ensimmäisessä kuntaryhmässä enin- tään 266,03 tai 240,29 euroa kuu-kaudessa ja toisessa kuntaryhmässä enintään 245,15 tai 222,44 euroa kuukaudessa.
Täysimääräiseen kansaneläkkeeseen on yk- sinäisellä henkilöllä oikeus, jos hänen saa- mansa muut eläketulot eivät ensimmäisessä kuntaryhmässä ylitä 46,75 euroa kuukaudes- sa. Rajamäärän ylittävistä eläke-tuloista puo- let vähentävät kansaneläkkeen määrää. Jos ensimmäisessä kuntaryhmässä asuvan yksi- näisen henkilön tulot ylittävät 1034,67 euroa kuukaudessa, kansaneläkettä ei enää makse- ta. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa myös henkilön saama sotilasvammalain (404/1948) mukainen elinkoron omais- ja ikäkorotus, jotka määräytyvät sotainvalidin vamman tai sairauden perusteella.
Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa myös
henkilön Suomessa asuma aika. Täysimää- räiseen vanhuuseläkkeeseen on oikeutettu henkilö, joka on 16 vuotta täytettyään ja en- nen 65 vuoden ikää asunut Suomessa vähin- tään 40 vuotta. Jos Suomessa asuttu aika on tätä lyhyempi, eläkkeen määrä lasketaan ker- tomalla täysimääräisen kansaneläkkeen mää- rä suhteutuskertoimella. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla henkilön Suomessa asuma aika 40 vuodella. Työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä ja varhennettua vanhuus- eläkettä saava saa täyden eläkkeen, jos hän on asunut Suomessa vähintään 80 pr osenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen al- kamisen välisestä ajasta. Suhteutuskerroin lasketaan näissä tapauksissa jakamalla Suo- messa asuttu aika ajalla, joka on 80 prosent- tia 16 vuoden iän täyttämisen ja eläkkeen al- kamisen välisestä ajasta.
Kansaneläkettä tarkistettaessa aikaisemmin tuloksi otettu työeläke otetaan huomioon työeläkeindeksin sijasta kansaneläkeindeksil- lä korotettuna (tarkistamissääntö). Jos työ- eläkkeen määrässä kuitenkin tapahtuu muu kuin indeksimuutos, se otetaan kansaneläket- tä tarkistettaessa huomioon tode llisen mää- räisenä.
Eläkettä maksetaan takautuvasti vuoden ajalta ennen hakemuksen jättämistä. Eläk- keensaajan muuttaessa ulkomaille muuhun kuin EU-/ETA-maahan kansaneläkettä mak- setaan vuoden ajan muuttopäivästä. Jos hen- kilö ei ole välittömästi ennen ulkomaille muuttoa asunut Suomessa vähintään vuoden mittaista aikaa, eläkkeen maksaminen ulko- maille keskeytetään heti ulkomaille muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Silloin kun eläkkeensaaja on asunut Suomessa ennen ul- komaille muuttoa vähintään kymmenen vuot- ta tai kun ulkomailla oleskelu johtuu eläk- keensaajan tai hänen lähiomaisensa sairau- desta, kansaneläkkeen maksamista voidaan kuitenkin jatkaa määräajan tai toistaiseksi.
Lapsikorotus
Eläkkeensaajalla on oikeus saada kansan- eläkelain mukaista lapsikorotusta, jos hänen huollettavanaan on alle 16-vuotias lapsi.
Lapsikorotus myönnetään eläkkeensaajalle, joka saa kansaneläkettä, työ- tai virkasuhtee- seen perustuvaa täyttä työkyvyttömyyselä-
kettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, vanhuus- eläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.
Lapsikorotukseen on oikeus myös henkilöllä, joka saa täyden työkyvyttömyyden perusteel- la myönnettyä lakisääteistä tapaturma-, lii- kennevakuutus - tai sotilasvammaeläkettä, elinkorkoa tai yli vuoden jatkuvaa ansionme- netyksen korvausta.
Lapsikorotus myönnetään jokaisesta eläk- keensaajan tai hänen puolisonsa alle 16- vuotiaasta lapsesta, joka elää samassa talou- dessa eläkkeensaajan kanssa tai muualla asu- van eläkkeensaajan omasta lapsesta, jonka toimeentulosta eläkkeensaaja muutoin huo- lehtii. Lapsikorotuksen määrä lasta kohti on 18,47 euroa kuukaudessa. Sitä voidaan mak- saa kummallekin eläkettä saavalle vanhem- malle saman lapsen perusteella.
Leskeneläke
Kansaneläkelaitoksen myöntämän yleisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata per- heenhuoltajan kuoleman jälkeen lesken ja lasten toimeentulo. Perhe-eläkelain mukaiset etuudet ovat leskeneläke ja lapseneläke.
Leskellä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta ja joka ei saa työkyvyttömyytensä tai työttö- myytensä vuoksi kansaneläkettä, varhennet- tua vanhuuseläkettä tai vastaavaa ulkomaista eläkettä, on oikeus leskeneläkkeeseen. Lisäk- si edellytetään, että leskellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa ja että avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta. Jollei yhteistä lasta ole, edel- lytyksenä on, että leski oli edunjättäjän kuol- lessa täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto oli sol- mittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta ja että avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta.
Ulkomailla asuneelta edunjättäjältä samoin kuin leskeltä edellytetään kansalaisuudesta riippuen kolmen tai viiden vuoden asumisai- kaa Suomessa. Lisäksi edellytetään, että leski asui Suomessa edunjättäjän kuollessa tai, jos leski on Suomen kansalainen, muutti tänne vuoden kuluttua edunjättäjän kuolemasta.
Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä kuuden kuukauden ajan ja sen jälkeen jat- koeläkettä. Alkueläkkeenä maksetaan perus- määrä ja vähintään vakiomääräinen täyden- nysmäärä. Perusmäärän suuruus on 85,57 eu-
roa kuukaudessa ja vakiomääräinen täyden- nysmäärä on kuntaryhmästä riippuen vähin- tään 43 tai 40 prosenttia täysimääräisestä täydennysmäärästä. Jos leski saa kansanelä- kettä tai ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä, alkueläkettä maksetaan vain siltä osin, kuin se ylittää kansaneläkkeen ja/tai ul- komailta maksettavan vastaavan eläkkeen, eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän määrän.
Jatkoeläkkeenä maksetaan perusmäärä ja tulosidonnainen täydennysmäärä. Perusmää- rää maksetaan alkueläkkeen jälkeen, jos les- kellä on huollettavanaan alle 18-vuotias lap- si. Jos leskellä ei ole huollettavanaan lasta, jatkoeläkkeenä maksetaan vain tulosido n- naista täydennysmäärää.
Lesken alku- ja jatkoeläkkeen täydennys- määrän määrään vaikuttavat lesken vuositu- lojen lisäksi myös omaisuuden määrä, asuin- kunta ja perhesuhteet. Täysimääräinen täy- dennysmäärä on 1 päivästä maalis-kuuta 2005 lukien kuntaryhmästä riippuen 419,67 euroa tai 398,94 euroa kuukaudessa. Jos les- keneläkkeensaaja on avio-/avoliitossa, enimmäismäärät ovat vastaavasti 359,81 eu- roa tai 342,16 euroa kuukaudessa.
Leskeneläkkeen täydennysmäärää lasketta- essa vuosituloina otetaan huomioon myös lesken muut tulot kuin eläketulot. Työtuloista otetaan tuloina huomioon kuitenkin vain 60 prosenttia. Lisäksi tuloina otetaan huomioon kymmenen prosenttia lesken 57 268 euroa ylittävän omaisuuden arvosta, johon ei kui- tenkaan lueta omassa käytössä olevaa asun- toa. Leskeneläke suhteutetaan edunjättäjän Suomessa asu-maan aikaan ja maksetaan ul- komaille vastaavasti kuin kansaneläke. Les- keneläkkeen täydennysmäärään sovelletaan myös tarkistamissääntöä vastaavasti kuin kansaneläkkeessä.
Lapseneläke
Oikeus perhe-eläkelain mukaiseen lap- seneläkkeeseen on Suomessa asuvalla alle 18-vuotiaalla lapsella tai alle 21-vuotiaalla päätoimisesti opiskelevalla lapsella. Ulko- mailla asuneelta edunjättäjältä edellytetään kansalaisuudesta riippuen kolmen tai viiden vuoden asumisaikaa Suomessa. Lisäksi edel- lytetään, että lapsi on asunut Suomessa edun-
jättäjän kuollessa tai muuttanut Suomeen vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.
Lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän omalla lapsella ja ottolapsella sekä lapsella, joka edunjättäjän kuollessa asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja jonka elatuk- sesta edunjättäjä vastasi. Lapseneläkettä ei kuitenkaan makseta, jos lapsi 16 vuotta täy- tettyään saa kansaneläkelain mukaista työky- vyttömyyseläkettä.
Lapseneläkkeeseen kuuluu aina perusmää- rä, jonka suuruus on 50,26 euroa kuukaudes- sa. Alle 18-vuotiaalle voidaan lisäksi mak- saa täydennysmäärä, jonka suuruuteen vai- kuttavat lapsen saamat muut perhe-eläkkeet.
Täydennysmäärän täysi määrä on 67,15 eu- roa kuukaudessa. Jos lapseneläke on suh- teutettava sosiaaliturvajärjestelmien sovelta- misesta yhteisön alueella liikkuviin palkat- tuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinhar- joittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, jäl- jempänä sosiaaliturva -asetus, perusteella, eläke suhteutetaan edunjättäjän Suomessa asumaan aikaan vastaavasti kuin kansanelä- ke. Lapseneläke myös maksetaan ulkomaille vastaavasti kuin kansaneläke.
Lapsen ho itotuki
Lapsen hoitotuesta annetun lain mukaista lapsen hoitotukea maksetaan Suomessa asu- van alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai muun erityisen rasituksen korvaamiseksi. Lapsen hoidon ja kuntoutuk- sen tarpeen tulee kestää vähintään kuuden kuukauden ajan. Hoidon ja kuntoutuksen tar- peesta aiheutuvan taloudellisen tai muun ra- situksen ja sidonnaisuuden määrän perustella lapsen hoitotuki on porrastettu kolmeen ryh- mään. Hoitotukena maksetaan 77,61 euroa, korotettuna hoitotukena 181,10 euroa ja eri- tyishoitotukena 336,33 euroa kuukaudessa.
Vammaistuki
Vammaistukilain mukaisen vammaistuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammais- ten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Jos Suomessa asuvan
16—64 -vuotiaan henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, hänelle maksetaan haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten kor- vaamiseksi vammaistukea. Tukea ei kuiten- kaan myönnetä, jos henkilö saa kansaneläke- lain tai työeläkelakien mukaista työkyvyttö- myyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka maahanmuuttajan eri- tyistuesta annetun lain (1192/2002) mukaista erityistukea työkyvyttömyyden perusteella.
Työeläkelakien mukainen osatyökyvyttö- myyseläke ei kuitenkaan estä vammaistuen myöntämistä. Vammaistukea ei myöskään myönnetä, jos henkilö saa lakisääteistä avut- tomuus - tai haittalisää saman vamman tai sai- rauden perusteella. Ulkomailta maksettava eläke-etuus tai samasta vammast a saatava avuttomuus- tai haittalisä tahi vammaistuki estää myös vammaistuen myöntämisen.
Vammaistuen määrä on porrastettu kol- meen ryhmään henkilön haitan suuruuden, avuntarpeen sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella tai sen perusteella, kuinka paljon henkilöllä on sairaudestaan tai va m- mastaan aiheutuvia erityiskustannuksia.
Vammaistuen, korotetun vammaistuen ja eri- tyisvammaistuen määrä on sama kuin vas- taavasti porrastetun lapsen hoitotuen.
Alinta vammaistukea myönnettäessä edel- lytetään, että henkilölle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa ja sen lisäksi jatkuvia erityiskustannuksia. Korotettua vammaistukea myönnettäessä edellytetään joko huomattavaa haittaa tai säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua, ohjausta ja valvontaa taikka huomattavia erityiskustan- nuksia. Erityisvammaistuki edellyttää joka- päiväistä toisen henkilön apua, huomattavas- sa määrin säännöllistä ohjausta tai va lvontaa taikka erittäin huomattavia erityiskustannuk- sia.
Vammaistuki on lapsen hoitotuen ohella sosiaaliturva-asetuksen liitteessä II a luokitel- tu niin sanotuksi maksuihin perustumatto- maksi erityisetuudeksi, jota maksetaan vain Suomessa asuvalle. Oikeus vammaistukeen on Suomessa asuvalla Suomen tai muun EU- /ETA-maan kans alaisella, joka on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kol- men vuoden ajan. Muilta ulkomaan kansalai- silta edellytetään 16 vuotta täytettyään vähin-
tään viiden vuoden yhdenjaksoista asumista Suomessa. Vammaistuen voi kuitenkin saada ilman edellä kerrottua asumisaikavaatimusta, jos henkilön sairaus on alkanut tai vamma on syntynyt Suomessa ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta. Asumisaikavaatimusta ei ole myös- kään silloin, kun henkilö 16 vuotta täyttäes- sään on saanut lapsen hoitotukea.
Eläkkeensaajien hoitotuki
Kansaneläkelaissa säädetyllä eläkkeensaa- jien hoitotuella tuetaan kotona asuvan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan hoitoa sekä korvataan hänelle sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen myöntäminen edellyttää, että henkilön toi- mintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
Eläkkeensaajien hoitotukea maksetaan Suomessa asuvalle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle. Hoitotukeen on oikeutettu myös Suomessa asuva alle 65-vuotias henkilö, joka saa työkyvy ttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläke- lain, työeläkelakien, kansanedustajain eläke - lain (329/1967) tai valtioneuvoston jäsenten oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (809/1977) perusteella. Eläkkeensaajien hoi- totukea ei myönnetä, jos henkilö saa osatyö- kyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai la- kisääteistä avuttomuus- tai haittalisää saman vamman tai sairauden perusteella taikka vas- taavaa korvausta ulkomailta.
Myös eläkkeensaajien hoitotuen määrä on porrastettu kolmeen ryhmään henkilön avu n- tarpeen sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella tai sen perusteella, kuinka paljon hänellä on sairaudestaan tai vammastaan ai- heutuvia erityiskustannuksia. Eläkkeensaaji- en hoitotukea maksetaan alimpana hoito - tukena 51,98 euroa, korotettuna hoitotukena 129,40 euroa ja erityishoitotukena 258,79 eu- roa kuukaudessa. Hoitotuen määrä suhteute- taan henkilön Suomessa asumaan aikaan vas- taavasti kuin kansaneläkkeessä. Myös asu- misaikavaatimusta ja ulkomaille maksamista koskevat säännökset ovat kansaneläkettä vas- taavat.
Ruokavaliokorvaus
Ruokavaliokorvauksesta säädetään kansan- eläkelaissa ja vammaistukilaissa. Ruokava- liokorvaus myönnetään 16 vuotta täyttäneelle keliakiaa sairastavalle henkilölle, jolle on asianmukaisesti diagnosoidun sairauden vuoksi välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Ruokavaliokorvauksen tarkoitukse- na on korvata gluteenittomien tuotteiden käyttämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia.
Tuki maksetaan vammaistukena tai eläk- keensaajien hoitotukena. Ruokavaliokorva- uksen suuruus on 21 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkejärjestelmän rahoitus
Kansaneläkkeet rahoitetaan työnantajien maksamilla kansaneläkemaksuilla, valtion osuudella, arvonlisäveron tuotoista kansan- eläkerahastoon tulo utettavalla osuudella sekä kansaneläkerahaston omaisuuden tuotoilla.
Valtion rahoitusosuus kansaneläkkeiden kus- tannuksista on 29 prosenttia. Lisäksi valtio rahoittaa kokonaan perhe -eläkkeistä, lapsen hoitotuesta sekä vammaistuesta aiheutuvat kustannukset. Kansaneläkelaitoksen toimin- tamenoista 40 prosenttia luetaan kansanelä- kerahaston kustannuksiksi ja ne rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen varoista samoin kuin lapsikorotukset ja eläkkeensaajien hoitotuet.
Valtio maksaa Kansaneläkelaitokselle en- nen etuuden maksupäivää ennakkona 90 pro- senttia valtion arvioidusta etuusmeno- osuudesta. Valtio vastaa takuusuorituksella siitä, että kansaneläkerahaston varat eivät vuoden lopussa alita kansaneläkelaissa sää- dettyä vähimmäismäärää, mikä on neljä pro- senttia kansaneläkevakuutuksen vuosittaisista maksetuista kokonaismenoista. Valtio takaa myös kansaneläkerahaston päivittäisen mak- suvalmiuden.
2.2. Nykytilan arviointi Lainsäädäntö
Vuonna 1957 voimaan tulleen kansanelä- kelain perusteella kaikille maksettiin saman- suuruista kansaneläkkeen perusosaa ja sen li- säksi tulosidonnaisia lisiä. Vuonna 1962 kan- saneläkkeen rinnalle tuli ansioperusteinen
työeläke, jota ei otettu huomioon kansan- eläkkeen tukiosaa määrättäessä. Vaiheittain 1980-luvulla toteutetussa kansaneläkeuudis- tuksessa kansaneläkkeen tukiosa ja pienitu- loisille maksettu tukilisä yhdistettiin kansan- eläkkeen lisäosaksi ja lisäosasta tehtiin elä- kevähenteinen. Samalla kaikille maksetun perusosan nimi muutettiin pohjaosaksi.
Kansaneläke sai nykyisen muotonsa ansio- eläkkeitä täydentävänä toimeentulon turvaa- vana eläkkeenä vuoden 1996 kansaneläkeuu- distuksessa, kun myös kansaneläkkeen po h- jaosasta tehtiin eläkevähenteinen. Myös va- kuutetun kansaneläkevakuutusmaksun peri- minen lopetettiin vuonna 1996. Kansaneläk- keen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin vuoden 1997 alusta yhdeksi eläkevähenteiseksi kan- saneläkkeeksi.
Kansaneläkelaki on ollut voimassa lähes viisikymmentä vuotta. Sinä aikana lakia on useaan kertaan muutettu toteuttamalla useita uudistuksia. Kansaneläkelakiin eri aikaan tehdyt yksittäisten pykälien ja kokonaisten lukujen muutokset ovat tehneet laista raken- teeltaan ja sisällö ltään vaikeaselkoisen. Sama koskee vuonna 1969 voimaan tullutta perhe - eläkelakia, johon tehtiin vuonna 1990 merkit- tävä rakenteellinen muutos eriyttämällä säännökset sen perusteella, onko edunjättäjä kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 vai myöhemmin. Vammaisetuuksia koskeva lainsäädäntö on erillään kolmessa eri laissa.
Eri laeissa on viittaussäännöksiä kansanelä- kelaissa oleviin menettelysäännöksiin.
Perustuslain mukaan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista perusteista tulee säätää lain tasolla. Nykyisiä kansaneläkesää- döksiä täydentävät asetukset, joita on lain- säädännön muuttuessa myös tarkistettu use- aan otteeseen. Etuuksien myöntämisperus- teista on säännöksiä myös asetustasolla. Tä- mä koskee erityisesti vammaisetuuksia.
Alemman asteisten normien valtuutussään- nösten täsmällisyydessä ja tarkkarajaisuudes- sa on puutteita. Myös yksittäisen säännösten sanamuotoja tulisi tarkentaa ja saattaa ajan tasalle.
Maksetut etuudet
Vuonna 2004 eläkevähenteisiä kansaneläk- keitä maksettiin yhteensä noin 2,1 miljardia
euroa. Kansaneläkkeen saajia oli vuoden 2004 lopussa noin 664 000, joista täyttä kan- saneläkettä saavia oli noin 100 000.
Vammaisetuuksia eli vammaistukea, lapsen hoitotukea ja eläkkeensaajien hoitotukea maksettiin vuoden 2004 lopussa noin 227 000 henkilölle. Maksettujen va m- maisetuuksien määrä vuoden 2004 aikana oli yhteensä noin 350 miljoonaa euroa, mistä yli kaksi kolmasosaa oli eläkkeensaajien hoito- tukea. Perhe-eläkkeitä maksettiin vuonna 2004 yhteensä noin 40 miljoonaa ja lapsiko- rotuksia noin 5 miljoonaa euroa.
Yhä useampi eläkkeelle jäävä on oikeutettu ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen. Tämän seurauksena kansaneläkettä saavien luku- määrä alenee. Sama koskee yleistä perhe- eläkettä. Väestön ikääntyessä eläkkeensaaji- en asumistukea ja hoitotukea saavien luku- määrä kuitenkin kasvaa, sillä näitä etuuksia myönnetään myös sellaisille eläkkeensaajille, jotka eivät ole oikeutettuja kansaneläkkee- seen.
Kansaneläkerahaston etuusme not olivat vuonna 2004 yhteensä noin 2,9 miljardia eu- roa, josta varsinaisten kansaneläkkeiden osuus oli noin 2,1 miljardia euroa. Työnanta- jilta perittävillä kansaneläkemaksuilla katet- tiin mainittuna vuonna kaikista kansaneläke- rahaston menoista 45 prosenttia, noin 1,3 miljardia euroa. Arvonlisäveron tuotoilla menoista katettiin noin 0,4 miljardia euroa ja loput noin 1,1 miljardia euroa valtion varois- ta.
3 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavutta- miseksi
Kansaneläke ja perhe-eläke turvaavat Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sekä silloin, kun perheenhuoltaja kuolee. Vam- maisetuuksien tarkoituksena on turvata Suo- messa asuvan vammaisen henkilön selviyty- mistä jokapäiväisessä elämässä. Perusoike- uksia turvaavalta lainsäädännöltä edellyte- tään selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Lainsää- dännön kattavuus, selkeys ja ennakoitavuus on tärkeää myös etuuden hakijan oikeustur-
van kannalta.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää kansan- eläkettä, perhe -eläkettä ja vammaisetuuksia koskevan lainsäädännön rakennetta yhdistä- mällä nykyisin neljässä eri laissa olevat säännökset nykyistä tarkoituksenmukaisem- miksi kokonaisuuksiksi. Uusiin etuuslakeihin otettaisiin itsenäiset menettelyä koskevat säännökset, jolloin tarve viitata muihin lakei- hin vähenisi.
Lainsäädännön rakenteellisen selkeyttämi- sen lisäksi tavoitteena on selkeyttää myös yksittäisiä säännöksiä täsmentämällä niiden sanamuotoja ja määrittelemällä nykyistä kat- tavammin laeissa käytettyjä käsitteitä. Yksi- lön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista perusteista säädettäisiin perustuslain vaati- musten mukaisesti lain tasolla. Samoin tar- kistettaisiin alemman asteisten normien val- tuutussäännökset siten, että ne täyttävät pe- rustuslain asettamat vaatimukset säännösten täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta.
Voimassa olevasta vakiintuneesta sovelta- miskäytännöstä otettaisiin tarvittavat sään- nökset ehdotettuihin lakeihin. Tavoitteena on myös yksinkertaistaa lainsäädäntöä yhden- mukaistamalla menettelysäännöksiä ja ku- moam alla ajan myötä tarpeettomaksi käynei- tä tai vähämerkityksellisiä säännöksiä.
3.2. Keskeiset ehdotukset
3.2.1. Lainsäädännön rakenteellinen sel- keyttäminen
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kolme uutta lakia: kansaneläkelaki, laki va m- maisetuuksista sekä laki kansaneläkelain voimaanpanosta. Ehdotettuun uuteen kansan- eläkelakiin otettaisiin voimassa olevan kan- saneläkelain mukaisia etuuksia koskevat säännökset lukuun ottamatta eläkkeensaajien hoitotukea koskevia säännöksiä. Sen lisäksi lakiin otettaisiin perhe-eläkelain mukaisia etuuksia koskevat säännökset. Samalla siir- rettäisiin Kansaneläkelaitoksen henkilökun- nan toimihenkilöeläkkeitä koskevat säännö k- set kansaneläkelaista Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin (731/2001).
Ehdotettuun lakiin vammaisetuuksista otet- taisii n säännökset lapsen hoitotuesta annetus- ta laista ja vammaistukilaista sekä kansan-
eläkelaissa olevat säännökset eläkkeensaajien hoitotuesta.
Ehdotettuun lakiin kansaneläkelain vo i- maanpanosta koottaisiin kansaneläkelaista ja perhe-eläkelaista sellaiset säännökset, joita sovelletaan vielä eräisiin ennen lain vo i- maantuloa myönnettyihin eläkkeisiin. Sa- moin voimaanpanolakiin otettaisiin säännö k- set ennen vuotta 1950 syntyneen henkilön oikeudesta työttömyyseläkkeeseen, ja ennen vuotta 1944 syntyneen henkilön oikeudesta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Voimaan- panolakiin kirjattaisiin myös voimassa olevat suojasäännökset, joilla on aikaisemmin toteu- tettujen lainmuutosten yhteydessä turvattu etuuden maksaminen vähintään entisen suu- ruisena. Samoin voimaanpanolaissa säädet- täisiin tarvittavista uusista suojasäännöksistä.
Uudessa kansaneläkelaissa tavoitteena on sekä etuudensaajien että lain toimenpanijoi- den kannalta mahdollisimman selkeä, joh- donmukainen ja ymmärrettävä kokonaisuus.
Lainsäädännön selkeyttä ja käytettävyyttä on pyritty lisäämään siten, että ehdotetun lain ensimmäisessä osassa olisivat kaikille etuuk- sille yhteiset säännökset, jotka koskevat lain tarkoitusta ja soveltamisalaa. Lain alussa oli- si määritelmät avoliitosta ja erillään asumi- sesta, laitoshoidosta, työeläkkeestä sekä sosi- aaliturva-asetuksesta. Lisäksi laissa olisi määritelmät edunjättäjästä lapseneläkettä myönnettäessä sekä täysorvosta.
Kansaneläkkeet ja perhe -eläkkeet muodos- taisivat ehdotetussa kansaneläkelaissa kum- pikin oman kokonaisuutensa. Muita etuuksia olisi eläkkeeseen liittyvä lapsikorotus. Toi- meenpanoa ja muutoksenhakua koskevat säännökset olisivat omana osanaan. Viimei- sessä osassa olisivat säännökset tietojen saa- misesta, luovuttamisesta ja salassapidosta, rahoituksesta sekä erinäiset säännökset.
Uusi kansaneläkelaki vastaisi pitkälti ra- kenteeltaan jo uudistettua työttömyysturvala- kia ja sairausvakuutuslakia. Keskeisiä sosiaa- liturvaetuuksia koskevien lakien yhtenäinen rakenne ja myös menettelysäännösten mah- dollisimman suuri yhdenmukaisuus helpot- taisi osaltaan lakien toimeenpanoa.
Ehdotetun uuden kansaneläkelain yksittäi- set säännökset pohjaavat pääasiassa voimassa olevien lakien säännöksiin. Pitkiä ja vaikea- selkoisia säännöksiä on kuitenkin tarpeen
mukaan jaettu useampiin, yhden asiakoko- naisuuden käsittäviin säännöksiin. Säännös- ten sanamuotoja on samalla uudistettu pyr- kimällä lyhyempään, ajanmukaisempaan ja selkeämpään ilmaisuun.
Eläkkeensaajien asumistukilakia (591/1978) ei ehdoteta uudistettavaksi tässä yhteydessä, sen uudistamisesta on tarkoitus antaa myöhemmin erillinen hallituksen esi- tys. Erillinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa myös kansaneläkkeen ja perhe - eläkkeen maksamisesta täysimääräisenä jul- kisessa laitoshoidossa olevalle.
3.2.2. Kansaneläkelaki
Asumisaikavaatimus
Kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen myö n- tämisen yleisenä edellytyksenä olisi, että henkilö asuu Suomessa tai muussa EU- /ETA-maassa silloin, kun oikeus eläkkeeseen syntyy. Ulkomaan kansalaisiin sovellettavaa Suomessa asumisen viiden vuoden vähim- mäisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi. Käy- tännössä viiden vuoden asumisaikavaatimus on koskenut vain pie ntä osaa ulkomaalaisia, koska Suomen kansalaisiin sovellettavaa kolmen vuoden asumisaikavaatimusta sovel- letaan myös EU-/ETA-maiden kansalaisiin, pakolaisiin ja valtiottomiin henkilöihin. Esi- tyksessä ehdotetaan, että kaikkiin Suomessa asuviin sovellettaisiin kansalaisuudesta riip- pumatta samaa kolmen vuoden asumisaika- vaatimusta. Asumisaika lasketaan 16 vuoden iän täyttämisestä. Työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä kolmen vuoden as umisaikaa ei kuitenkaan vaadittaisi, jos henkilö tulee työkyvyttömäksi Suomessa asue ssaan ennen 19 vuoden ikää.
Eläkkeen määrä ja tarkistaminen
Kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden ra- hamäärät on voimassa olevassa laissa ilmoi- tettu vuositasoisina. Eläkkeet maksetaan kui- tenkin kuukausittain. Lainsäädännön havain- nollisuuden ja ymmärrettävyyden parantami- seksi ehdotetaan, että eläkkeistä säädettäisiin kuukausimääräisinä. Esityksessä on otettu huomioon syyskuun alusta 2006 toteutettava 5 euron suuruinen kansaneläkkeen ja les-
keneläkkeen täydennysmäärän tasokorotus (HE 124/2005 vp; EV 119/2005 vp). Muu- toin eläkkeiden taso ei muuttuisi. Eläkkeiden indeksitaso olisi edelleen vuoden 2001 kan- saneläkeindeksin taso, mikä vastaa kansan- eläkeindeksistä annetun lain (456/2001) ta- soa. Jos indeksitasoa muutettaisiin nykyises- tä, siitä aiheutuisi mittavia muutostarpeita Kansaneläkelaitoksen etuusjärjestelmiin.
Myös työttömyysturval akiin (1290/2002) on kansaneläkeindeksiin sidotut rahamäärät otettu vuoden 2001 indeksitaso ssa.
Kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen määrä suhteutetaan henkilön Suomessa asumaan ai- kaan. Voimassa olevien säännösten mukaan asumisaika lasketaan kuitenkin vanhuus- ja perhe-eläkkeessä eri lailla kuin työkyvyttö- myyseläkkeessä. Järjestelmän selkeyttämi- seksi täyteen eläkkeeseen oikeuttavan asu- misajan laskemista koskevia säännöksiä eh- dotetaan yhdenmukaistettavaksi eri eläke- muodoissa. Täysimääräiseen kansaneläkkee- seen olisi oikeutettu henkilö, joka on asunut Suomessa vähintään 80 prosenttia 16 vuoden iän täyttämisen ja eläkkeen alkamisen tai 65 vuoden iän täyttämisen välisestä ajasta. Per- he-eläkettä myönnettäessä asumisaikana otet- taisiin vastaavasti huomioon 16 vuoden iän täyttämisen ja edunjättäjän kuoleman tai 65 vuoden iän täyttämisen välinen aika. Lap- seneläke suhteutettaisiin edelleenkin vain sil- loin, kun edunjättäjän asumisaika Suomessa tulee ottaa huomioon sosiaaliturva-asetuksen perusteella. Käytännössä suhteuttamisajan muutoksella ei ole suurta merkitystä.
Kansaneläkkeen määrään vaikuttava soti- lasvammalain mukainen elinkoron ikä- ja omaiskorotus ehdotetaan etuoikeutettavaksi kansaneläkkeessä, koska kyseessä ei ole muiden kansaneläkkeeseen vaikuttavien tulo- jen mukaisesti ansioperusteinen eläke tai korvaus. Sotilasvammalain mukainen elinko- ron ikä- ja omaiskorotus perustuvat sotainva- lidin vammaan tai sairauteen ja ikäkorotus voidaan maksaa sen vuoden alusta, kun so- tainvalidi täyttää 56 vuotta sen vuoden lop- puun kun hän täyttää 65 vuotta. Omaiskoro- tus maksetaan sotainvalidin puolisosta ja lap- sista. Sotilasvammalain mukainen elinkoron ikä- ja omaiskorotus ovat etuoikeutettuja tu- loja eläkkeensaajien asumistuessa sekä yli- määräisessä rintamalisässä.
Kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen määrää tarkistettaessa nykyisin sovellettava tarkis- tamissääntö on eläkkeensaajan kannalta vai- keasti ymmärrettävä ja myös toimeenpanon kannalta hankala. Tarkistamissäännön mu- kaan kansaneläkettä ja perhe-eläkettä tarkis- tetaan siten, että aikaisemmin tuloksi luetut työeläkkeet otetaan huomioon työeläkein- deksin sijasta kansaeläkeindeksillä korotet- tuina. Järjestelmän selkeyttämiseksi tästä tar- kistamissäännöstä ehdotetaan luovuttavaksi lain voimaantulon jälkeen alkavissa kansan- eläkkeissä ja perhe -eläkkeissä. Kun tällaisen eläkkeen määrää tarkistetaan, muut eläketu- lot otettaisiin tulona huomioon tarkistusajan- kohdan mukaisina. Lain voimaantullessa maksussa olevissa kansaneläkkeissä ja perhe- eläkkeissä tulona huomioon otetut eläketulot otettaisiin huomioon uuden lain mukaisesti sitä mukaa, kun kyseisissä eläketuloissa ta- pahtuu muu muutos kuin indeksikorotus.
Työ kyvyttömyyseläke
Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttö- myyseläkkeen alkamisajankohtaa ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi työeläkejärjestelmän kanssa tilanteessa, jossa eläkkeen hakija ei ole ollut voimassa olevassa laissa edellytet- tyä 300 päivää sairausvakuutuslain mukaisel- la sairauspäivärahalla. Jos henkilölle on sai- rauspäiväraha-ajasta riippumatta jo myönnet- ty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyys- eläke, hänelle voitaisiin myöntää samasta ajankohdasta myös kansaneläkelain mukai- nen työkyvyttömyyseläke.
Leske neläke
Nykyiset leskeneläkkeen alkueläkettä kos- kevat säännökset ovat vaikeaselkoisia. Al- kueläkkeenä maksetaan perusmäärän lisäksi vähintään vakiomääräinen täydennysmäärä, jonka määrä on laissa ilmaistu prosenttiosuu- tena täydestä täydennysmäärästä. Vakiomää- räisen täydennysmäärän ylittävää täydennys - määrää voidaan maksaa leskelle, jonka tulot ja omaisuus jäävät alle laissa säädettyjen ra- jojen. Tällaisia hakijoita on kuitenkin ollut vähän, alkuvuonna 2005 maksussa oli vain kolme tarveharkintaista alkueläkettä. Järjes- telmän selkeyttämiseksi leskeneläkkeen al-
kueläkkeen tulosidonnaisesta täydennysmää- rästä ehdotetaan luovuttavaksi, jolloin al- kueläke maksettaisiin kaikille vakiomääräi- senä. Alkueläkkeen määrä olisi 242,56 euroa (vuoden 2005 indeksitasossa 253,74 eur oa) kuukaudessa, mikä vastaisi nykyisen al- kueläkkeen perusmäärän ja vakiomääräisen täydennysmäärän yhteismäärää.
Leskeneläkkeen täydennysmäärää lasketta- essa on otettu tulona huomioon kymmenen prosenttia lesken 57 268 euroa ylittävän net- to-omaisuuden arvost a lukuun ottamatta omassa käytössä olevan asunnon arvoa. Ve- ronalainen omaisuus on otettu huomioon ve- rotusarvojen mukaisena. Varallisuusverotuk- sesta on tarkoitus luopua vuoden 2006 alusta, minkä jälkeen verohallinnolta ei ole enää saatavissa kattavasti eri omaisuuslajien vero- tusarvoja.
Kansaneläkelaitoksessa marraskuussa 2004 tehdyn selvityksen mukaan leskeneläkkeen täydennysmäärää sai 2 326 henkilöä. Näistä vain 21 henkilöllä omaisuus oli niin suuri, et- tä siitä muodostui leskeneläkkeen täyden- nysmäärään vaikuttavaa tuloa. Omaisuudella oli siten vain vähäinen vaikutus leskeneläk- keen määrään. Varallisuusverotuksen pois- tumisen vuoksi Kansaneläkelaitos joutuisi jatkossa selvittämään eri omaisuuslajien ar- vot muuten kuin verotusarvotietojen pohjalta.
Selvittämisest ä aiheutuisi nykyiseen verrat- tuna lisätyötä, vaikka omaisuuden vaikutus eläkkeen määrään jäisi vähäiseksi. Esitykses- sä ehdotetaan, että omaisuuden perusteella määrättävää laskennallista tuloa ei otettaisi huomioon lesken jatkoeläkkeen täydennys- määrää laske ttaessa.
Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärää laskettaessa huomioon otettavista vuositu- loista vähennetään asuntovelkojen korot, en- tiselle puolisolle maksettava elatusapu sekä eläkerasite. Lesken jatkoeläkkeen täyden- nysmäärää laskettaessa etuoikeutetuksi tu- loksi hyväksyttäisiin myös kansaneläkelain mukainen lapsikorotus. Metsän pinta- alaverotus päättyy vuoden 2005 lopussa. Ny- kyisestä poiketen pinta-alaperusteista metsän tuottoa ei enää otettaisi tuloksi leskeneläk- keen täydennysmäärässä. Jatkossa myöskään puun myyntituloja ei satunnaisina tuloina otettaisi huomioon lesken eläkkeen täyden-
nysmäärää laskettaessa.
Voimassa olevan lain mukaan leskeneläk- keen täydennysmäärää pienennetään, kun leskeneläkkeen määrään vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 734 euroa. Tulojen alentuessa eläkkeen määrää korotetaan. Tulo- jen alenemiselle ei voimassa olevassa lai ssa ole kuitenkaan asetettu mitään vähimmäis- määrää. Jotta aivan vähäinen tulojen alene- minen ei johtaisi eläkkeen määrän tarkista- miseen, tällaisissa tilanteissa ehdotetaan otet- tavaksi käyttöön uusi tarkistusraja. Se olisi vastaavan suuruinen kuin eläkkeensaajien asumistuessa käytössä oleva tarkistusraja.
Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärää tar- kistettaisiin, kun eläkkeen määrään vaikutta- vat tulot ovat alentuneet vähintään 367 euroa vuodessa. Vuoden 2005 indeksitasossa tar- kistamisraja on 384 euroa vuodessa.
Perhe -eläkejärjestelmää ehdotetaan sel- keytettäväksi myös siten, että leskeneläkettä ei enää maksettaisi pelkkänä asumistukena.
Eläkkeensaajien asumistuen maksaminen jatkuisi kuitenkin muun eläkkeen kuin Kan- saneläkelaitoksen myöntämän perhe- eläkkeen perusteella. Leskelle ei myöskään enää alettaisi maksaa uudelleen leskeneläket- tä tilanteessa, jossa eläkkeen maksaminen on uuden avioliiton solmimisen perusteella lak- kautettu, mutta tämä uusi avioliitto purkau- tuu. Tällaisia tapauksia on säännöksen vo i- massaolon aikana ollut vain muutama.
Lapsikorotus
Lapsikorotuksen maksaminen työkyvyttö- myyseläkettä saavalle edellyttää nykyisten säännösten mukaan henkilön täyttä työkyvyt- tömyyttä. Lapsikorotusta ei siten makseta, jos henkilö saa osatyökyvyttömyyseläkettä tai jos tapaturmavakuutuksen, liikennevakuu- tuksen tai sotilasvammalain mukainen eläke ei perustu täyteen työkyvyttömyyteen. Laista ehdotetaan poistettavaksi täyden työkyvyt- tömyyden edellytys. Henkilöllä olisi oikeus lapsikorotukseen työkyvyttömyyden asteesta riippumatta, jos hän saa laissa säädettyä työ- kyvyttömyyseläkettä. Lapsikorotus myönnet- täisiin Suomessa tai muussa EU-/ETA- maassa asuvalle, mutta ei sosiaaliturvasopi- muksen perusteella.
Menettely ja muutoksenhaku
Esityksessä ehdotetaan yhdenmukaistetta- vaksi työeläkejärjestelmän kanssa se aika, jolta eläkettä voidaan maksaa takautuvasti.
Eläkettä voitaisiin maksaa enintään kuuden kuukauden ajalta ennen hakemuksen jättä- mistä. Takautuva hakuaika lyhenisi puoleen nykyisestä. Tältä osin ehdotuksessa on otettu huomioon työeläkelai nsäädäntöön ehdotetut muutokset, jotta eläkkeen takautuvaa myö n- tämistä koskevat säännökset olisivat eri elä- kejärjestelmissä mahdollisimman yhdenm u- kaiset. Lisäksi kansaneläkelakiin ehdotetaan otettavaksi selkeyttävä säännös siitä ajan- kohdasta, josta lukien eläkkeen määrää tar- kistetaan. Silloin kun eläkkeen määrään vai- kuttava muutos tapahtuu kuukauden ensim- mäisenä päivänä, eläkkeen määrää tarkistet- taisiin sen kuukauden alusta. Muussa tapauk- sessa eläkettä tarkistettaisiin muutosta seu- raavan kuukauden alusta.
Eläkkeensaajan muutettua ulkomaille hä- nelle maksetaan kansaneläkettä tai perhe - eläkettä enintään vuoden ajan. Sen jälkeen eläkkeen maksaminen keskeytetään, ellei Kansaneläkelaitos hakemuksesta jatka eläk- keen maksamista. Eläkkeen maksamista on voitu jatkaa, jos henkilö oli ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa vähintään 10 vuotta tai jos ulkomailla oleskelu oli välttä- mätöntä sairauden takia. Viimeksi mainitusta syystä eläkettä ei ole kuitenkaan juuri mak- settu ulkomaille. Eläkkeen maksaminen ul- komaille ehdotetaan keskeytettäväksi vii- meistään vuoden kuluttua muuttopäivää seu- raavan kuukauden alusta. Muuhun EU-/ETA- maahan muuttaminen ei edelleenkään kes- keyttäisi eläkkeen maksamista.
Eläke voitaisiin edelleen maksaa kunnan toimielimelle, jos eläkkeen maksamista eläk- keensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoi- tuksenmukaisena eläkkeensaajan elintapojen tai sairauden vuoksi. Maksaminen kunnan toimielimelle voisi ehdotuksen mukaan kui- tenkin tapahtua myös ilman eläkkeensaajan suostumusta. Vapausrangaistuksen vuoksi keskeytettyä eläkettä ei ehdotuksen mukaan enää maksettaisi eläkkeensaajan 16 vuotta täyttäneelle työkyvyttömälle lapselle, koska työkyvyttömän lapsen toimeentulo voidaan turvata muilla etuuksilla.
Kansaneläkelaitoksen oikeutta periä liikaa maksettu eläke takaisin toisesta samalle hen- kilölle takautuvasti maksettavasta etuudesta ehdotetaan laajennettavaksi tilanteessa, jossa kansaneläkkeensaajalle myönnetään työelä- kelakien mukainen perhe-eläke. Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitos voisi periä samal- ta ajalta liikaa maksetun kansaneläkkeen määrän takaisin takautuvasti suoritettavasta työ -eläkelakien mukaisesta perhe -eläkkeestä.
Kansaneläkelaitoksen perimisoikeuden laa- jennus koskisi myös tapaturman ja liikenne- vahingon perusteella maksettavaa perhe - eläkettä sekä sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä.
Kansaneläkelakiin ehdotetaan otettavaksi säännös muutoksenhausta silloin, kun henki- lö on ollut vakuutettuna kahdessa tai useam- massa EU-/ETA-maassa. Muutosta haettai- siin Kansaneläkelaitokselta sen jälkeen, kun henkilö on saanut kaikkien valtioiden päätös- tä koskevan yhteenvedon. Työkyvyttömyys- eläkkeen hakija voisi kuitenkin hakea muu- tosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen jo en- nen kun on saanut muiden valtioiden yhteen- vedon. Päätöksenteon nopeuttamiseksi kan- saneläke tai leskeneläke voitaisiin ehdotuk- sen mukaan myöntää väliaikaisella päätök- sellä silloin, kun eläkettä haetaan Suomen li- säksi myös muusta EU-/ETA-maasta.
3.2.3. Laki vammaisetuuksista
Vammaisetuuslainsäädännön yhtenäistämi- nen
Kansaneläkejärjestelmän mukaisilla va m- maisetuuksilla taataan sairaille ja vammaisil- le ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet muiden ihmisten tavoin normaaliin elämään sekä parannetaan heidän elämänlaatuaan vamman olemassaolosta huolimatta. Tavoit- teena on myös edistää vammaisten henkilöi- den mahdollisuuksia päästä yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Vam- maisetuudet ovat kokonaan valtion rahoitta- mia etuuksia niiden yhteiskunnallisesta luo n- teesta johtuen. Vammaisen henkilön selviy- tymistä jokapäiväisessä elämässä on tuettu kansaneläkejärjestelmässä lapsen hoitotuella, vammaistuella ja eläkkeensaajien hoitotuella.
Nämä tukijärj estelmät on laadittu toisiaan
täydentäviksi siten, että niillä pyritään var- mistamaan vammaisen henkilön elinkaaren mukainen avuntarve.
Lapsen hoitotuen tarkoituksena on edistää pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen integroitumista omaan sosiaaliseen ympäris- töönsä. Lapsen hoitotuen avulla turvataan pa- remmat edellytykset vammaiselle lapselle osallistua täysipainoisesti yhteisönsä elä- mään mahdollisimman tasavertaisena jäsene- nä. Etuuden tarkoituksena on myös tukea lapsen erityishoitoon ja kuntoutumiseen täh- täävää toimintaa ja ehkäistä joissain tapauk- sissa pysyvän työkyvyttömyyden syntymistä.
Hoitotukea myönnettäessä tarveharkinta ta- pahtuu lapsen tarpeista lähtien, koska kyse on lapselle suunnatusta tuesta. Tarveharkinta ei perustu lapsen vanhempien tai perheen ta- loudellisiin tai muihin olosuhteisiin. Lapsen hoitotukea ei myönnetä yksinään vamman tai sairauden lääketieteellisen diagnoosin perus- teella. Huomioon otetaan lisäksi lapsen yksi- lölliset olosuhteet. Myös lapsen ikä vaikuttaa arvioinnissa. Riippuen vamman, vian tai sai- rauden luonteesta vanhempi lapsi voi kyetä ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja esi- merkiksi lääkityksestään, jolloin huoltajille aiheutuvan rasituksen määrä voi vähentyä.
Vammaistuen tar koituksena on tukea mui- den kuin eläkkeellä olevien 16—64 -vuotiai- den henkilöiden selviytymistä jokapäiväises- sä elämässä sekä osallistumista työelämään ja opiskeluun vammasta tai sairaudesta huolimatta. Tuella pyritään korva amaan niitä erityisiä haittoja ja kustannuksia, joita va m- masta tai sairaudesta aiheutuu. Vammaistuen avulla halutaan parantaa va mmaisten henki- löiden mahdollisuuksia täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen elämään muiden rinnalla se- kä tukea vammaisia henkilöitä olemaan yh- teiskuntamme tasavertaisia jäseniä. Vam- maistuen myöntäminen edellyttää toimint akyvyn heikentymistä, jota arvioitaes- sa on otettava hakijan yksilölliset olosuhteet huomioon. Henkilön selviytymiseen tavan- omaisessa elämässä vaikuttavat hänen per- hesuhteensa ja elinolonsa. Myös työss ä käyn- tiin, opiskeluun ja sosiaaliseen elämään osal- listumiseen liittyvät yksilölliset seikat otetaan huomioon henkilön avuntarvetta tai vammas- ta johtuvia erityiskustannuksia arvioit aessa.
Eläkkeensaajien hoitotuen tavoitteena on mahdollistaa eläkettä saavi en sairaiden tai vammaisten henkilöiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja turvata tarvitta- van avun ja palvelujen saaminen kotiin.
Eläkkeensaajien hoitotukea koskevat sään- nökset sisältyvät kansaneläkelakiin historial- lisista syistä, koska eläkkeensaajien hoitotuki on katsottu kansaneläkkeen osaksi. Eläk- keensaajien hoitotuen myöntämistä koskevia säännöksiä on sittemmin muutettu, että tuki voidaan myöntää kansan-eläkkeen maksami- sesta riippumatta yli 65-vuotiaalle henkilölle tai nuoremmalle työkyvyttömälle henkilölle, joka muutoin täyttää eläkkeensaajien hoito- tuen saamisedellytykset. Nykyään eläkkeen- saajien hoitotuki nähdään osana va m- maisetuuksia eikä kansaneläkkeen osana.
Tästä johtuen on luontevaa siirtää eläkkeen- saajien hoitotukea koskevat säännökset ehdo- tettavaan lakiin vammaisetuuksista. Muutok- sella vahvistetaan näin eläkkeensaajien hoito- tuen vammaisetuusluonnetta.
Esityksen lähtökohtana on, että alle 16- vuotiaalle ja 16 vuotta täyttäneelle maksetta- vat vammaistuet ovat edelleen sosiaaliturva - asetuksen liitteen II a mukaisia maksuihin perustumattomia erityisetuuksia. Eri- tyisetuuksina näitä vammaistukia ei makset- taisi ulkomaille eikä niitä myöskään suh- teutettaisi Suomessa asuttuun aikaan. Tältä osin esitys ei merkitsisi muutosta nykyiseen tilanteeseen. Eläkettä saavan hoitotuen suh- teuttamisesta asumisaikaan ehdotetaan luo- vuttavaksi. Sitä ei myöskään maksettaisi ul- komaille.
Muut muutokset
Voimassa olevien vammaisetuuksien nimiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että lapsen hoitotuen uusi nimi olisi alle 16-vuotiaan vammaistuki, vammaistuen nimi olisi 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkkeen- saajien hoitotuen nimi eläkettä saavan hoito- tuki. Ruokavaliokorvausta maksettaisiin eril- lisenä itsenäisenä vammaisetuutena.
Vammaisetuuden myöntämisen edellytyk- senä olevaa asumisaikaa Suomessa ehdote- taan lyhennettäväksi ulkomaalaisten osalta viidestä vuodesta kolmeen vuoteen vastaa- vasti kuin ehdotetussa kansaneläkelaissa.
Asumisaikavaatimus ei edelleenkään koskisi alle 16-vuotiaita lapsia.
Voimassa olevien säännösten mukaan 16 vuotta täyttäneelle henkilölle maksettavan vammaistuen tai hoitotuen myöntämisen es- tää saman sairauden tai vamman perusteella Suomesta tai ulkomailta maksettava muu la- kisääteinen korvaus. Tällainen muu lakisää- teinen korvaus, haittalisä, avuttomuuslisä tai hoitotuki, ei enää kokonaan estäisi vammais- tuen tai hoitotuen myöntämistä silloin, kun muiden korvausten yhteismäärä on vammais- tuen tai hoitotuen määrää pienempi. Korva- usten vaikutus koskisi myös alle 16-vuotiaan vammaistukea. Yhteensovituksen piiriin otet- taisiin myös vammaistukeen tai hoitotukeen rinnastettavat ulkomaiset etuudet. Kansan- eläkelaitos maksaisi vammaistuen tai hoito- tuen ja yhteensovituksessa huomioon otetta- vien muiden korvausten ja etuuksien yh- teismäärän erotuksen.
Nykyisestä vammaistuesta poiketen 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voisi saada myös 65 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei ole vanhuuseläkkeellä. Eläkettä saavan hoitotuen myöntämisedellytyksistä poistettaisiin 65 vuoden ikä ja sen sijalle tulisi vanhuuseläk- keen saaminen. Hoitotukeen olisi edelleen oikeutettu myös täyttä työkyvyttömyyselä- kettä saava. Muilta osin vammaisetuuksien myöntämisperusteisiin ei ehdoteta asiallisia muutoksia. Lain tasolle kirjattaisiin nykyisin osin asetus- ja ohjetasolla olevat tuen myö n- täm istä koskevat edellytykset. Samalla lakiin ehdotetaan otettavaksi määritelmät va m- maisetuuksien myöntämisen kannalta keskei- sistä käsitteistä. Näitä aikaisemmin lain tasol- la määrittelemättömiä käsitteitä olisivat toi- mintakyvyn he ikentyminen, henkilökohtaiset toiminnot, ohjaus ja valvonta, erityiskustan- nukset sekä työkyvytön.
Vammaistuen ja hoitotuen määrä olisi por- rastettu tuen tarpeen mukaan kolmeen eri ta- soon vastaavasti kuin voimassa olevissa säännöksissä. Määrältään pienin tuki olisi ehdotuksen mukaan perustuki, seuraavaa kutsuttaisiin korotetuksi tueksi ja määrältään suurin tuki olisi ylin tuki. Vammaisetuuksien määriin ei ehdoteta muutoksia. Kaikki etuuk- sia koskevat rahamäärät otettaisiin lakiin kuukausimääräisinä ja ne sidottaisiin vuoden 2001 indeksitasoon.
Lakiin vammaisetuuksista ehdotetaan ote- tavaksi vastaavan sisältöiset säännökset etuuden tarkistamisajankohdasta, takautuvas- ta maksamisesta ja maksamisesta kunnan toimielimelle kuin ehdotettuun kansaneläke- lakiin. Lakiin lisättäisiin myös säännös, jon- ka mukaan samalta ajalta maksettu tapatur- ma- tai liikennevahingon perusteella makset- tava haittalisä, avuttomuuslisä tai hoitotuki voitaisiin maksaa Kansaneläkelaitokselle sen maksaman hoitotuen tai vammaistuen korva- ukseksi.
3.2.4. Laki kansaneläkelain voimaan- panosta
Kansaneläkelain voimaanpanosta annet- tuun lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtym ä- kauden ajan sovellettavat säännökset työttö- myyseläkkeestä ja yksilöllisestä varhaiseläk- keestä. Työttömyyseläkkeitä voidaan myö n- tää vielä vuoden 2014 aikana, jolloin viimei- nen työttömyyseläkkeeseen oikeutettu ikä- luokka täyttää 65 vuotta. Yksilöllisiä var- haiseläkkeitä ei voida myöntää enää vuoden 2008 jälkeen.
Kansaneläkelain voimaantullessa maksussa olevien etuuksien maksamista jatkettaisiin entisin perustein siihen saakka, kunnes etuut- ta uuden lain voimaantulon jälkeen tarkiste- taan seuraavan kerran. Voimaanpanolakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset, joilla suo- jattaisiin edelleen eräät vuoden 1956 kansan- eläkelakiin ja perhe -eläkelakiin aikaisempina vuosina tehtyjen muutosten voimaantullessa maksussa olleet etuudet. Voimaanpanolakiin otettavat suojausäännökset koskisi vat perhe - eläkettä ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen, ennen 1 päivää tammikuuta 1996 alkaneen lapsikorotuksen maksamista, kansaneläkkeen maksamista en- tisen suuruisena tukiosan ja lisäosan yhdis- tymisen jälkeen, perhesuhteen muutoksen vaikutusta kansaneläkkeen ja perhe -eläkkeen määrään sekä näiden eläkkeiden suhteutta- matta jättämisen vaikutusta eläkkeen mää- rään.
Myös ennen 1 päivää heinäkuuta 1950 syn- tyneiden naisleskien oikeus leskeneläkkee- seen ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 vo i- massa olleen säännöksen mukaisin perustein suojattaisiin ja tarkistettaisiin koskemaan
kaikkia ennen 1 päivää heinäkuuta 1950 syn- tyneitä leskiä.
Työeläkkeen huomioon ottamisesta tulona 1 päivänä heinäkuuta 1975 ja 1 päivänä tammikuuta 2005 voimaan tulleiden lain- muutosten yhteydessä säädettäisiin voimaan- panolaissa vastaavasti kuin nykyisessä kan- saneläkelaissa. Samoin etuoikeutettaisiin edelleen eräät vanhat eläketulo t ja ennen vuotta 1997 alkaneet ulkomailta saatavat etuudet.
Voimaanpanolakiin ehdotetaan otettavaksi uusi, lain voimaantullessa ulkomaille mak- settavia kansaneläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja lapsikorotuksia koskeva suojaussäännös.
Mainittuja etuuksia maksettaisiin ulkomaille entisin perustein siihen saakka, kunnes etuut- ta seuraavan kerran tarkistetaan. Ehdotettu takautuvan hakuajan lyhennys ei voimaan- panolain mukaan koskisi ennen kansaneläke- lain voimaantuloa jätettyjä hakemuksia.
Kansaneläkelain ja perhe-eläkelain nykyis- tä tarkistamissäännöstä ei ehdotuksen mu- kaan sovellettaisi myöskään kansaneläkelain voimaantulleessa maksussa oleviin kansan- eläkkeisiin ja leskeneläkkeisiin, kun tulona huomioon otettavassa muussa eläkkeessä ta- pahtuu lain voimaantulon jälkeen muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos.
3.2.5. Muut lait
Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin ehdotetaan siirrettäväksi kansaneläkelaista säännös Kansaneläkelaitoksen rahastoista se- kä Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan toi- mihenkilöeläkkeitä koskevat säännökset. Li- säksi tehtäisiin kansaneläkelain uudistuksesta aiheutuvat lakiviittausten tarkistukset rinta- masotilaseläkelakiin (119/1977) ja ulkomail- le maksettavasta rintamalisästä annettuun la- kiin (998/1988).
4 . Esityksen vaikutukset 4.1. Taloudelliset vaikutukset
Ehdotus kansaneläke - ja vammaisetuus- lainsäädännön uudistamiseksi on luonteel- taan pääosin tekninen, lainsäädäntöä selkeyt- tävä ehdotus. Uudistus ei sisällä sellaisia lainsäädännön sisällöllisiä muutoksia, joilla
olisi merkittävää vaikutusta etuusmenoihin.
Sotilasvammalain mukaisia elinkoron ikä- ja omaiskorotuksia oli vuoden 2004 maksus- sa noin 6 000 kansaneläkkeensaajalla. Heistä noin 3 700 eläkkeensaajalla elinkorko on al- kanut ennen 1 päivää tammikuuta 1983, jol- loin se otetaan tulona huomioon kansaneläk- keessä rajoitetusti. Näissä tilanteissa tulona huomioiminen ei välttämättä vaikuta kansan- eläkkeen määrään, koska vanha työeläke ja ikä- ja omaiskorotus otetaan tulona huomi- oon vain tiettyyn rajamäärään saakka. Ehdo- tus lisäisi kansaneläkemenoa arviolta 1 mil- joonalla eurolla vuodessa.
Muiden eläketulojen huomioon ottaminen tarkistamisajankohdan mukaisena uusissa myönnettävissä kansaneläkkeissä ja perhe - eläkkeissä sekä nykyisen tarkistamissäännön ajan mittaan tapaht uva purkautuminen myös ennen lain voimaantuloa myönnetyistä eläk- keistä alentaisi kansaneläkemenoa ensimmäi- sinä vuosina arviolta 0,3—0,4 miljoonaa eu- roa vuodessa. Tasapainotilanteessa 15—20 vuoden kuluttua menojen arvioidaan jäävän vuositasolla noin 8 miljoonaa euroa nykyta- soa pienemmiksi. Tarkistamissäännön pois- tamisen arvioidaan vaikuttavan lain voimaan- tulovuonna noin 0,2 miljoonaa euroa.
Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttö- myyseläkkeen myöntäminen samasta ajan- kohdasta jo myönnetyn työeläkelakien mu- kaisen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa kos- kisi arvion mukaan noin 800 kansaneläkkeen saajaa. Muutoksen arvioidaan lisäävän kan- saneläkemenoa noin 2 miljoonaa euroa vuo- dessa.
EU-/ETA-maiden ulkopuolelle maksetaan kansaneläkettä nykyisin noin 1000 henkilölle yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Ehdotuksen mukaan eläkkeen maksaminen keskeytettäi- siin vuoden kuluttua siitä, kun eläkkeensaaja on muuttanut Suomesta EU-/ETA-maiden ulkopuolelle. Tästä johtuvan kansaneläke- menon vähennyksen arvioidaan olevan pit- källä aikavälillä enintään noin 1 - 2 miljoo- naa euroa. Ensimmäisinä vuosina ehdotuksen kustannusvaikutus olisi suojasäännö ksen vuoksi vähäinen.
Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista henki- löistä lapsikorotukseen oikeutettuja arvioi- daan olevan noin 800. Lapsikorotuksen mak- saminen heille lisäisi kansaneläkemenoa noin
0,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Eläkettä saavan hoitotukea ei enää suh- teutettaisi Suomessa asuttuun aikaan. Tämän arvioidaan lisäävän etuusmenoa noin 0,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Hoitotukea ei myöskään maksettaisi ulkomaille, minkä vaikutus etuusmenoon arvioidaan vähäiseksi.
Myös 65 vuoden ikärajan poistamisen va m- maistuesta arvioidaan vaikuttavan vain vähän etuusmenoihin. Vammaistuen ja hoitotuen yhteensovittaminen vastaavien korvausten kanssa alentaisi etuusmenoja noin 0,4 mil- joonaa euroa vuo dessa.
Kansaneläke- ja vammaisetuuksia myö n- nettäessä ulkomaalaisilta vaadittava asumis- aika Suomessa lyhenisi kolmeen vuoteen.
Etuusmenojen arvioidaan tämän johdosta kasvavan noin 0,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Leskeneläkkeen alkueläkkeen muuttamisen vakiomääräiseksi ei arvioida lisäävän etuus- menoja. Leskeneläkkeen alkueläkkeen tu- losidonnaista täydennysmäärää maksettiin vuonna 2005 vain kolmelle leskelle. Omai- suuden laskennallisen tulon ja metsän las- kennallisen tuoton huomioon ottamatta jät- tämisen vaikutus lesken jatkoeläkkeen etuusmenoihin olisi noin 0,1 miljoonaa eu- roa.
Kaikkien ehdotusten yhteenlaskettu kan- saneläkemenoja lisäävä vaikutus olisi vuonna 2007 noin 3,5 miljoonaa euroa. Muutosehdo- tus olisi kustannuksiltaan neutraali noin vii- den vuoden kuluttua muutoksesta ja tasapai- notilanteessa kustannusten aleneminen olisi noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.
4.2. Vaikutukset eri sukupuolten kannal- ta
Vuoden 2005 alusta voimaan tulleeseen työeläkeuudistukseen liittyen tehtiin muutok- sia myös kansaneläkejärjestelmään (HE 242/2005 vp). Siinä yhteydessä arvioitiin myös muutosten vaikutuksia eri sukupuolten kannalta. Tehtyihin arvioihin ei ole lisättä- vää. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1950 synty- neiden naisleskien oikeus leskeneläkkeeseen ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 voimassa ol- leen säännö ksen mukaisesti tarkistetaan kos- kemaan kaikkia leskiä.
4.3. Vaikutukset viranomaisten toimi n- taan
Voimaantulovaiheessa uudistus edellyttää Kansaneläkelaitoksessa panostamista tiedot- tamiseen, ohjeiden uudistamiseen ja henki- löstön kouluttamiseen. Pidemmällä aika välil- lä säännösten selkeyttäminen ja ajanmukais- taminen helpottaisivat etuuksien toimeenpa- noa Kansaneläkelaitoksessa. Myös asiakas- palvelu tehostuisi Kansaneläkelaitoksen toi- mistoissa, kun neuvonnan pohjana olisi kat- tava ja ajan tasalla oleva lainsäädäntö.
4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset
Esityksellä selkeytettäisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä, mikä helpottaisi lakien täytän- töönpanoa ja yhdenmukaistasi soveltamis- käytäntöä. Esityksellä myös edistettäisiin ta- sa-arvon toteutumista Suomen kansalaisten ja Suomeen muuttavien ulkomaalaisten välillä, kun kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen sekä vammaisetuuden myöntämisen edellytyksenä oleva asumisaikavaatimus yhdenmukaistet- taisiin kolmeen vuoteen.
5 . A s i a n v a l m i s t e l u
Esitys on valmisteltu selvitysmies Pentti Arajärven tekemien ehdotusten (Toimeentu- loturvaa koskevan lainsäädännön selkeyttä- minen; Sosiaali- ja terveysministeriön monis- teita 1998:17) pohjalta sosiaali- ja terveys-
ministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelai- toksen kanssa. Valmisteluun ovat lisäksi osallistuneet tai valmistelun yhteydessä on kuultu Eläketurvakeskusta, keskeisiä työnte- kijä- ja työnantajajärjestöjä sekä yrittäjäjär- jestöjä. Esitysluonnos on annettu tiedoksi Vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukun- nalle. Esityksestä on pyydetty lausunto Val- takunnallisten Eläkejärjestöjen Neuvottelu- kunta VENK:ltä, oikeusministeriöltä ja Suo- men Kuntaliitolta.
6 . R i i p p u v u u s m u i s t a e s i t y k s i s t ä Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 45/2005 vp). Täm än esityksen lakiehdotuksissa viitataan voimassa olevan työntekijäin eläkelain (395/1961) si- jasta ehdotettuun työntekijän eläkelakiin ja sen säännöksiin. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa työntekijän eläkelaissa on viittauk- sia voimassa olevaan kansaneläkelakiin.
Eduskunnassa on käsiteltävänä myös halli- tuksen esitys laiksi työnantajan kansanelä- kemaksun suuruudesta vuonna 2006 ja eräik- si siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2005 vp).
Esityksessä ehdotettu muutos Kansaneläke- laitoksen osuuteen kansaneläkkeiden rahoi- tuksesta on otettu huomioon tässä esitykses- sä.
