Konsuli C. G. Wolff ja hänen uljas purjelaivastonsa · DIGI

I

I

KONSULI

C. G.'S7'OLFF

ja hänen uljas

purjelaivastor?sa.

Vaasalainen, joka aloitti tyhjin käsin, ruutta tuli Pohjoismaiden suurimmaksi

purj elaivanvarustaj aksi.

Wolff in laivaslo on kuului 45

uljasta putjelaivaa, joisla _yhdellä kertaa oli vesillä 25.

Vaikka Vaasan

tai

minkään muun- kaan Pohjanmaan rannikkokaupungin Iaivarekistereihin ei enää ole merkitty-

nä ainoatakaan huomattavampaa pur- jeiaivaa, oli

niilti

kerran mitä suurin merkitys maakuntamme kaupallisessa elämässä. Suurten purjelaivavarusta- moiden aikana elivät rannikkokaupun- kimme, erittäinkin

juuri

_{Vaasa, suu-}

ruutlenaikaa, jonka muisto aina tulee ylväänä säilymään Pohjanmaan histo- riassa.

Vuonna 1714

oli

Vaasan laivaluette- loissa vain 10 taivaa

ja

vuosisadan _lo- pulla vieläkin vähemmän eli

6.

^Mutta

seuraavaila vuosisadalla vuodesta 1gB0

liihtien alkoi Vaasan purjelaivasto _no- peasti kasvaa

-

konsuli C. G. Wolffin, sittemmin maamme suurimman purje_

laivanvarustajan _{toiminnan ansiosta.}

V. 1839 oli Vaasalla 20 purjelaivaa, _v.

7843 27,

v.

1848 24,

v.

^78bB 82

ja

v.

1868 35 purjetaivaa.

Carl Gustaf Wolff

Syntyi lo-

kakuun

27

päivänä 1800 Suomenlin- nassa, jossa hänen isänsä

oli

sotilas- soittokunnan johfajana. _Vuonna 1g01

muutti

perhe Poriin, jossa

isä

toimi Porin rykmentin soittokunnan johta-

jana.

_Hän

oli tullut

Suomeen Ruot- sista, mutta suku on peräisin _Saksasta, sillä C. G. Wolffin isoisä oli hannoveri- lainen kar.rppias.

Carl

Gustafin isä

kuoli 1809

ja äiti

7822" Oilessaan vie-

lä tuskin 12-vuotias joutui _{C. G.} Wolff itse ansaitsemaan toimeentulonsa. Ol- tuaan aluksi puotipoikana porissa _hän v. 1818 muutti Vaasaan, jossa sai pai_

kan raatimies Withanderin

luona

V.

1825 hän vannoi maistraatissa porva- rinvalan

ja

alkoi harjoittaa sekä koti- että ulkomaankauppaa.

purjelaivanvarustaja,

Carl

Gustaf Wolff.

Aluksi Wolff harjoitti vain vähittäis_

kauppaa, mutta vuosina 182b--80 hän

alkoi viedä ulkomaille potaskaa, voita, läskiä, ruista

ja pikeä.

Sitäpaitsi hän

piti

pientä kirjakauppaa

ja

nykyisen Vasabladetin

kirjapainoa. Hän

oli myös kaupunkimme ensimmäisen sa- nomalehden, Wasa Tidningin _vastaava julkaisija

ja

kustansi Suomen laiva- kalenteria

yli

30 r,'uotta.

Konsuliksi Wotff

tuli

1848

ja

kaup- paneuvokseksi _1851.

Laivanvarustajana Wolff kuitenkin saavutti suurimman _maineensa ja kuu- luisuutensa. Hänestä

tuli

ei vain Suo- men vaan koko Pohjolan suurin laivan- varustaja, jonka _{ansiosta Suomen lai-} vanrakennus ja merenkulku elivät lois- toaikaansa.

Wolffin ensimmäinen laiva oli priki WÄNSKAPEN, joka rakennettiin 1BB0

Pohjoismaiden suurin konsuli, kauppaneuvos

l5

jonka kyljet oli

varustettu maalatuilla V. 1868 kärsi tämä fregatti

PROVIDENCE, Wolffin purjelåivaston a'inoa frega'tti'

kanuunaporteilla,

jotta

merirosvot

olisivat

luutleet alusta sotalaivaksi' haaksirikon

ja julistettiin

seuraavana vuonna menetetyksi'

Petsmossa hongasta. Lokakuun 1 päi- vänä 1830

lähti

Wiinskapen ensi ^ker-

ran

Välimeren matkalleen ^lastinaan tankkuja, tervaa ja pikeä. Tämä Wolf-

fin

ensimmäinen alus tuhoutui ^v.7847' mutta sitä ennen se ennätti viedä 6774

tynnyriä tervaa ja tuoda 10,317 tynny-

riä

suolaa.

PROVIDENCE oli Wolffin ainoa fre- gatti, rakennettu 1836 Helsingörissä.

Wolffin purjelaivaston kasvua osoit-

tavat sen laivaluvut

eri

vuosina ^seu- raavasti: 1848 8, 1849 9, 1851 11, ¹⁸⁵² 13, 1853 15, 1863 18, 1865 20 ia ^{1868 25}

laivaa.

Näin monta laivaa Wolffilla siis kulloinkin oli hallussaan. Vuoteen 1855 mennessä oli Wolff rakennuttanut 24 laivaa. Krimin sodan aikana Wolf- fin purjelaivasto kärsi suuria tappioita,

sillä

se menetti kaikkiaan 12 ^alusta' joista vihoilinen (englantilaiset) hävit-

16

ti

tai kaappasi ? ja olosuhteiden pakos-

ta oli

^myYtävä

5.

Osa hävitetYistä Iaivoista ei ollut vielä aivan valmiita-

kaan.

^Menetetyt

tai

^{mYYdYt laivat}

olivat parkit

F'AMA, CLIO, ^{F IDES,}

priki

ALKU, kuunari FRIGGA, Parkit NEPTTIN, GEFION ja JUPITER, Pri-

ki

SYSKONEN

ja

kuunari ^AMAZON sekä

2

nimetöntä, puolivalmista ^alus- ta.

Sodan

jälkeen

laivanvarustus sai

tuulta

purjeisiinsa,

ja

Wolffinkin ^lai- vasto kasvoi vuosi

vuodelta.

^Koko Wolffin ^laivasto käsitti ⁴⁵ purjelaivaa, jotka

kaikki

olivat Wolffin ^rakennut- tamia

ja velattomia.

^{Veistämö oli}

Vaasan

Saippuatehtaan ^nykyisellä

alueella

luotsiaseman eteläpuolelia.

Takilakamari

oli

Mansikkasaaren sal- messa. Rakennuspuut saatiin suurim- maksi osaksi Vestervikin kylän ^met-

sistä.

Samanaikaisesti oli Wolffin ^lai-

vastossa 25 laivaa silloin

kun

se oli srrurimmillaan.

Ennen Krimin sotaa menetti Wolff seuraavat alukset:

Prikit

^WÄNSKA-

PEN,

JUNO, CAROLINA ja Parkit IDOGHETEN

ja HABILE.

^Vuonna

1s68 käsitti Wolffin ^{laivasto seuraavat}

alukset: parkit ^CARL

^GUSTAF'

HERO, AMPHION, JUPITER, ^DEL-

I'IN, ODEN, BARDEN,

^GEFION'

THOR, NEPTUN,

MENTOR, ^SA-

TTJRN, PATRIA, HOPPET, APOLLO'

F'AMA,

MERCUR, THEMIS, ^ECIIO, PALLAS, fregatti PROVIDENCE, _Pri-

ki

NEVA ^sekä kuunarit ALFEN, ^EX- PRESS

ja

WIVI.

Uusien laivojensa antoi

Wolff

aina ensimmäisellä matkalla viedä lankkuja Marseilleen,

jossa

sitten laivan ^pohia pääIlystettiin sinkkilevyllä' ^Kuparile-

vyllå

päällystettyjä olivat Pallas, X'a-

ma, Themis, Clio

ja Alku.

^Wolffin

Parkkilaiva FIDES matkalla,an Dgyptistä Marseilleen kovan mSlrskyn kåisissä

v:

1852.

Krimin ^sodan aikana englantilainen höyrylaiva F IREF LY kaappasi tr'IDESin elokuun 1 päivänä 1855 Vaasan vesillä lähel]ä Palosaaren satamaa.

JUPITDB,, v. ¹⁸⁵³ rakennettu parkki, jonka Wolff rnyi v. 1854 Karlskronassa.

t7

trAMA, v. lg8g rakennettu parkkilaiva, jonk6 englantilaiset ka,appasivat 1854 Englannin kanaa,lisea

St. Catharinan luona.

laivat kuljettivat rahtia ^{etupäässä Vä-} limeren

ja

Mustanmeren satamiin. Ne veivät viljaa, pellavansiemeniä ja talia'

Laivurin

selontekona pitkänmatkan purjehdukselta sai olla vain ^rahapussi täynnä kilisevää

kultaa. Kun

^laivat korjausta

tai

muuta tarkoitusta ^var- ten saapuivat ^Vaasaan, toivat ^{ne mu-} kanaan suolaa. Wotffin suolakauppa

pystyikin

tyydyttämään milteikoko paikkakunnan

tarpeen.

Englannista toivat laivat

hiiliä ja

veivät ^Vaasasta lankkuja ja tervaa. Myöhempinä vuo- sina ne aina purjehtivat vakuuttamat-

tomina.

Wolff kuuluu ^{sanoneen, ettå} vuosittain säästyneillä vakuutusmak- suilla saattoi rakennuttaa uuden lai- van.

Ennen Krimin sotaa vesille laskettui- hin Wolffin ^laivoihin kuului m.m. 1838

rakennettu parkkilaiva WASÄ' ^joka kärsi haaksirikon Arkipelagissa ^1865.

Parkin

kapteenina

oli

presidentti Svinhufvudin. isä, merikapteeni

P

G' 'Svinhufvud, joka hukkui laivansa mu-

kana.

Konsuli

Wolff

^kuoli 'heinäkuun ₁₉ pnä 1868 Tukholmassa, mutta ^haudat-

tiin

Kappelinmäelle Vaasassa elokuun

2 pnå. Nuorukaisesta, joka tyhjin ^kä- sin aloitti ^{uransa, oli} tullut kauppaneu-

vos, konsuli ja ritari

Carl ^Gustaf Wolff, Vaasan silloinen

rikkain

^mies.

Pesäluettelon mukaan häneltä

jäi

va-

roja

yli

2 milj: silloista kultamarkkaa' josta laivaston arvo

oli

1,4

milj.

mk.

Hän omisti

^mYös kiinteistön, ^jossa Kauppaseuran ^huoneisto nykyisin si- jaitsee,

ja

sen arvo

oli

silloin ^160,000 mk.

On vaikea arvioida konsuli Wolffin toiminnan merkitystä kaupungillemme edes summittaisestikaan. ^{Sadat hen-}

kilöt

saivat

työtä

hänen laivastonsa palveluksessa

ja

tuhannet välillisesti

sen kautta

kotipaikkakunnillaan.

Wolff osti miltei rajattomasti metsän-

tuotteita eikä koskaån maksanut huo-

noja

hintoja.

I{öyhille

ja

tarvitseville hän aina ojensi auttavan käden. Hän maksoi

l/20

kaupungin kunnallisme- noista, 1/10 köyhäinhoitomenoista ja 1/4 porvarien verokuormasta.

Konsuii Wolffin, Pohjoismaiden suu-

rimman

laivanvarustajan

ja

Vaasan silloisen huomattavimman liikemiehen, suurenmoinen elämäntyö on aina vel-

voittava Vaasan liikemieskuntaa jat- kamaan kaupunkimme kunniakkaita kaupallisia perinteitä.

1B