• Ei tuloksia

Nödvändighet af LainaKirjasto näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Nödvändighet af LainaKirjasto näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

VÄITÖSKIRJAN TIIVISTELMÄ

Ilkka Mäkinen

Nödvändighet af LainaKirjasto

Ilkka Mäkinen: "Nödvändighet af LainaKirjasto": modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot. Väitöskirja. Hki: SKS, 1997. 459 s.

(English summary on pp. 443-452: "The Necessity for the Lending Library":

The Introduction of the Modern "Desire to Read" into Finland and the Institutions of Reading.)

Väitöskirja käsittelee lukemisen ja lukemi- sen i n s t i t u u t i o i d e n eli kirjastojen, l u k u - seurojen yms. historiaa Suomessa 1870-lu- v u n alkuun. Tutkimus tuo esiin runsaasti sekä ennestään tuntematonta aineistoa että liittää laajempaan yhteyteen aiemmin irralli- sina esiintyneitä tietoja. Uutta tietoa on saatu m o n i s t a u n o h t u n e i s t a kirjastohankkeista.

Kirjastoaiheisesta keskustelusta löytyi uusia puheenvuoroja, esim. Matias Achrénin muis- tio vuodelta 1831 ja aikaisemmin h u o m a a - mattomia sanoma- ja aikakauslehtipuheen- vuoroja.

Lukemisen tapojen ja tyylien historialliset muutokset liitetään m o d e r n i n ihmisen syn- t y y n u u d e n ajan alussa. N . Eliasin, M.

F o u c a u l t i n ja P. A l a s u u t a r i n a j a t u k s i a kehitellen lukeminen todetaan yhdeksi m o - dernin ihmisen tunnusmerkiksi. Lukuhalu n ä h d ä ä n historiallisena ilmiönä ja sosiaalise- n a k o n s t r u k t i o n a , ei i h m i s e n m y ö t ä s y n - tyisenä ominaisuutena.

U u d e n ajan alkuun saakka vain oppineet, papit ja hoviväki lukivat aktiivisesti. M u u s - sa y h t e i s k u n n a s s a l u k e m i n e n , jos oli lukutaitoakaan, oli säädystä riippumatta ri- tuaalista toistolukemista. U u d e n ajan alussa lukemisessa alkoi tapahtui eriytymistä. Ak- tiivinen lukeminen levisi säätyläistöön ja edelleen yhä laajemmalle yhteiskunnassa, 1700-luvulla porvaristoon ja 1800-luvun ai- kana maalaisväestöön ja k a u p u n k i e n työvä- estöön. L u k u h a l u n leviäminen on jatkunut keskeytyksettä kohdatakseen vasta nykyai- kana ensimmäisen v a k a v a n kriisinsä.

L u k u h a l u n yhtäkkiseltä näyttävä puhkea- m i n e n h u o l e s t u t t i y h t e i s k u n n a n auktori-

teetteja erityisesti Saksassa 1700-luvun lo- pussa. Puhuttiin sairaalloisesta Lesesuchtista ja Lesewutista. R. Engelsingin m u k a a n juuri tuolloin tapahtui lukemisen tyylissä suuri m u r r o s . 1700-luvun lopulle saakka vallitse- vana oli h ä n e n m u k a a n s a intensiivinen eli toistolukeminen, jossa luettiin yhä u u d e s - taan kourallista hengellisiä kirjoja. Uudessa lukemisen tyylissä luettiin jatkuvasti uusia tekstejä eikä kerran l u e t t u u n juuri palattu.

Engelsing k u t s u u tätä modernia lukemisen tyyliä ekstensiiviseksi lukemiseksi. Engel- singin erottelua kehitetään tutkimuksessa edelleen.

Puhuttaessa lukuvimmasta on u s e a m m i n kyse aikalaisten reaktioista ja ilmaistuista asenteista kuin mitattavista muutoksista lu- kemisessa. L u k u h a l u n oletettiin leviävän sekä sosiaalisesti että maantieteellisesti. Tämä oletuksen pyritään osoittamaan olleen ole- massa m y ö s Pohjolassa ja Suomessa. U u d e n lukemisen tavan haitallisista muodoista kes- kusteltiin Ruotsin ja Suomenkin lehdistössä.

L e v i ä m i s e n v ä y l ä n ä n ä h t i i n s a k s a l a i n e n käännöskirjallisuus, erityisesti romaanit.

V a p a u d e n ja kustavilaisella ajalla Suomes- sa säätyläiset omaksuivat eurooppalaisen lukemisen vallankumouksen, samat mielty- mykset mutta myös samat pelot kuin manner- maalla. Aktiivisen lukemisen leviäminen merkitsi m y ö s lukuseurojen syntymistä Suo- meen. Lukuseurojen esivaiheita olivat sano- malehtien tilausrenkaat, jollainen toimi Tu- r u n akatemian piirissä jo 1690-luvulla, 1700- l u v u n p u o l i v ä l i s s ä m a a n s i s ä o s i s s a k i n . Organisoidumpaa yhteistyötä oli lukupiiri, jollainen nimellä Bok Societet toimi 1760-

(2)

106 Mäkinen: Nödvändighet af... Informaatiotutkimus 16 (4)- 1997

luvun alussa Vaasan ympäristöpitäjissä.

Lukupiirissä kukin 12 jäsenestä, enimmäk- seen pappeja ja maanmittareita, hankki vuo- rollaan kirjan, joka sitten kiersi jäsenillä luet- tavana. Yhteistä kirjastoa ei ollut. 1780- luvulla lukuseuramaista toimintaa oli myös Viipurissa, joskin tiedot siitä ovat vähäiset.

Seuraava vaihe lukuseurojen kehityksessä oli lukukirjasto, jolla oli oma pysyvä kirjasto.

Ensimmäinen lukukirjasto perustettiin v.

1794 Vaasaan, myöhemmin niitä syntyi mo- niin rannikkokaupunkeihin, joihinkin sisä- maan kaupunkeihin ja lisäksi Leppävirran pitäjään.

Lukukirjasto ja kaupallinen lainakirjasto pysyivät manner-Euroopassa erillisinä ja eriluonteisina instituutioina, edellinen mie- hisen arvostetun lukemisen tyyssijana, jäl- kimmäinen halveksittuna romaanivuokraa- mona tyypillisinä asiakkaanaan naiset. Suo- malaisissa pikkukaupungeissa lukukirjastot omaksuivat usein myös lainakirjaston roo- lin. Turun lukuseura (per. 1798) tosin oli akateeminen ja miehinen laitos. Saksassa kehittyi lukukirjastosta monipuolisempi ver- sio, lukukabinetti. Sellaiseksi voi luonnehtia helsinkiläistä Akateemista lukuseuraa (per.

1847). Yleisten lukuseurojen lisäksi Suomeen syntyi 1830-luvulta lähtien ns. fakkiluku- seuroja lääkärien, upseerien ja pappien kes- kuuteen. Ensimmäinen kaupallinen laina- kirjasto perustettiin Turkuun v. 1801, sittem- min niitä oli Turussa ja Helsingissä lähes keskeytyksettä. Niitä oli useissa pienem- missäkin kaupungeissa.

Lukijakunnan kasvusta huolimatta enem- mistö eli perinteellisen oraalisen kulttuurin piirissä. Ei ollut ollenkaan selvää tai toivot- tavaa, että rahvas omaksuisi samanlaisen lukemisen tavan kuin säätyläiset. Tätä kysy- mystä pohdittiin valistuksen hengessä. Tut- kimuksessa selvitetään, millaiseksi Suomes- sa 1700-ja 1800-luvulla koettiin lukuvimman uhka ja lukuhalun toivo analysoimalla muu- tosta säätyläisten keskustelussa rahvaan lu- kemisesta ja kirjastoista. Aluksi luotettiin enimmäkseen suulliseen tiedonvälitykseen, koska ei uskottu kansassa olevan omaehtois- ta lukuhalua. Suomessakin harkittiin ns.

pitäjänlukuseuroja, joissa säätyläiset olisivat keskustellen valistaneet rahvasta. Ensimmäi-

senä rahvaankirjastona pidetyn Anjalan Re- gina-koulun kirjaston taustalla oli tällainen ajatus. Kokeilut olivat kuitenkin vähäisiä ja yksittäisiä. Lopulta alettiin olettaa, että ta- vallisessa oppimattomassa kansassakin on lukuhalua. Käännekohdaksi paikallistetaan sanomalehtikeskustelu 1840- ja 1850-luvuil- la. Rahvaan lukemista koskevan retoriikan muutos mahdollisti laajamittaisen kirjasto- jen perustamisen. Kirjastojen perustamises- ta lukemiseen johdattavana väylänä tuli moraalinen velvoitus, mitä kuvaa tutkimuk- sen nimessä oleva August Cygnaeuksen huu- dahdus Petäjäveden seurakunnan kuulutus- kirjassa 29.6.1856: "Nödvändighet af Laina- Kirjasto". Määrällisesti eniten kirjastojen perustamiseen vaikutti arkkipiispa E.

Bergenheimin Krimin sodan jälkeen aloitta- ma kirjastokampanja.Enemmän tai vähem- män selittämättömästi kumpuava lukuhalu tai sen kanssa kilpailevat rinnakkaiskäsitteet, kuten rationaalinen 'tiedonhalu', olivat niin voimakkaita, että ne otettiin myös ideologi- seen käyttöön. Oletus potentiaalisen luku- halun olemassaolosta voidaan nähdä myös Snellmanin ja fennomaanien kansansivistys- ajattelun ja -ohjelman oleellisena osana. Kir- jastojen perustaminen ja kansankirjalli- suuden tuottaminen olivat kansallisia tehtä- viä. Menestymistä tässä taistelussa voitiin seurata lukuhalun vaihteluista. Kirjastojen käytön tasosta tuli tärkeimpiä lukuhalun osoittimia. Haluttiin tilastoida lukuhalu.

Pyrkimystä toteuttivat Werkko kirjastokar- toituksellaan ja monet erilaiset tilastointi- hankkeet hänen jälkeensä.

Werkosta virisi myös toinen pyrkimys: aja- tus lukuhalusta pyrki vapautumaan fenno- maanien välineellisestä pakkopaidasta itse- näiseksi kirjastoaatteeksi. Fennomaanien kansansivistysajattelussa välineellinen 'tiedonhalu' tai 'sivistyksen tarve' yms. sai yliotteen, jota sortovuosien, kielitaistelun ja sisällissodan paineet vahvistivat. Itsenäi- syyden aikana jatkui 'lukuhalun' ja 'tiedon- halun' kamppailu, johon 1960-luvun alun kirjastolainsäädäntö toi rinnakkainelon ja v.

1986 kirjastolaki vivahteikkuutta. Näin ta- voitteiden dialektiikkaa on seurattu muuta- min pitkin harppauksin nykyaikaan.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pohjaneli¨ on l¨ avist¨ aj¨ an puolikas ja pyramidin korkeus ovat kateetteja suorakulmaisessa kolmiossa, jonka hypotenuusa on sivus¨ arm¨ a.. y-akseli jakaa nelikulmion

luettelemalla muutamia jonon alkupään termejä Ilmoittamalla yleinen termi muuttujan n funktiona. Ilmoittamalla jonon ensimmäinen termi sekä sääntö, jolla

luettelemalla muutamia jonon alkupään termejä Ilmoittamalla yleinen termi muuttujan n funktiona. Ilmoittamalla jonon ensimmäinen termi sekä sääntö, jolla

Tutkimuksen erittelemät merkityksen muodostumis- prosessit ja merkitysrakenteet identifioidaan television asemaaja toimintaa määrittävistä (enemmän tai vähem- män) julkisista

Rethinking Modernity in the Global Social Oreder. Saksankielestä kään- tänyt Mark Ritter. Alkuperäis- teos Die Erfindung des Politi- schen. Suhrkamp Verlag 1993. On

Kieli-ideologiat eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat ja muuntuvat enemmän ja vähem- män eri aikoina. Esimerkiksi sellaisissa historiallisissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa,

Lukenattomat tieteen ja tekniikan saavutukseq ovat todistee- na siitå, ettã tietokoneiden mahdollistana rajaton syntaktinen laskenta on o1lut todella merkittävå

Yksi mahdollinen järjestely voisi olla se, että maamme kaikki fennistiset laitokset käyt- täisivät osia julkaisuvaroistaan Virittäjän tukemiseen (hiukan samassa hengessä