Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 [1/4] · DIGI

(1)

R a n n ik o l t a

RINTAMALLE

■_{-“ • ' №}i

I

S o t a v u o d e t

1918 , 1939 - 40 , 1941-45

P y h ä j o k i

(2)

UHTUAN SUUNNALLA ASEMASOTAVAIHEESSA

i

\ -

a , *

— Z / /

\ )

a m

i

viV

V."

I ! ■"

y / /

x ; ‘ ' * \ i

» . ♦ * = , fT äe^ ■fr

0^0~ *H- = r - -

" K i i s k i s - _______

^ k v

4 ' - 'H y/u

(3)

(4)

(5)

S o t a v u o d e t

1918 1939 - 40 1941 - 45

P y h ä j o k i

(6)

P y h ä j o k i

Julkaisija: Pyhäjoen Sotaveteraanit ry Toimitus ja taitto: Raili Viirret-Heiskari Matrikkelin työvaliokunta:

Aaro Leipälä, puheenjohtaja Esko Varila, sihteeri

Veikko Kudjoi, avustava sihteeri Esko Hemmilä

Helli Karsikko Aino Keskitalo Vilho Oravisjärvi Maunu Vehkala

ISBN 952-91-6874-8 Art-Print Oy

Kokkola 2004

Toinen täydennetty painos (Ensimmäinen painos 1994)

(7)

pyhäjokista historiaa Suomen itsenäisyyden ajalta.

Kirjan sivuilla on matrikkelitiedot noin 1200 sotavete

raanista tai lotasta.

Löydät kirjasta lyhyesti kerrottuja elämänkohta

lolta. Löydät sankarikertomuksia, löydät hiljaista, sit

keää taistelua ja uurastusta. Löydät kärsimystä, su

rua, menetyksiä, mutta myös uhrimieltäj a nöyryyttä.

Kirjan niukkasanaiset tiedot avautuvat parhaiten sil

le, jolla on omakohtaisia kokemuksia tapahtumista, joihin tässä on voitu vain viitata mainitsemalla nimiä, päivämääriä j a taistelupaikkoj a.

Henkilötietojen lisäksi kirj oitukset j a kuvat kerto

vat pyhäjokisten kokemuksista niin rintamalla kuin kotonakin kolmen sodan ajoilta. Kirjan tekstiosuu

teen on otettu mukaan vain sellaista materiaalia, joka tavalla tai toisella liittyy pyhäjokisten omiin kokemuk

siin. Siksi on vältetty laajoja yleiskatsauksia sota- ajoista ja rintamatapahtumista. Yleistä sotahistoriaa ja muuta sotakirjallisuutta on maassamme julkaistu runsaasti.

Kirjan julkaisem isen tavoitteena on ollut kertoa siitä työstä, jonka aikanaan on tehnyt nyt jo nopeasti väistymässä oleva sukupolvi Pyhäjoen ja koko Suo

men hyväksi.

On tunnustettava, että tämän matrikkelin julkaise

minen tapahtuu hyvin myöhään. Monet, jotka olisi

vat ansainneet itse nähdä tämän kirjan, eivät enää ole joukossamme. Mutta ihmisten kiitettävällä alttiudella on nyt kuitenkin täm ä työ saatu sellaiseen päätök

seen kuin on vielä ollut mahdollista.

Suppeudestaan huolimatta kirjakertoo niistä san

kariteoista, joihin sen sivuilla kuvatut pyhäjokiset ovat osallistuneet. Kannustakoot ja rohkaiskoot ve

teraanien kokemukset lukijaa vaikeiden elämänvai

heiden yli.

Paljon arvokasta aineistoa on jo vaipunut maan multiin tai unohtunut. Joistakin veteraaneista on onnistuttu löytämään vain henkilötiedot. Joku nimi on saattanut unohtua kokonaan pois monista tarkas

tuksista huolimatta. Muutama nimi puuttuu myös siksi, että asianomainen itse ole halunnut tulla tässä kirjassamainituksi.

Tiedoissa saattaa olla myös virheitä, koska usein on jouduttu turvautumaan vain omaisten muistitie

don varaan. Kaiken saadun tiedon tarkistaminen on ollut mahdotonta. Olemme joutuneet luottamaan nii

hin tietoihin, mitä haastattelukeräys tuotti.

M atrikkeliin on otettu vapaussodan, heim osoti

en, talvisodan jajatkosodan veteraanit ja lotat. Myös vakaumuksensa puolesta taistelleet on huomioitu.

Mukaan on otettu Pyhäjoelta sotiin lähteneet tai myöhemmin täällä asuneet, joilla on rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Väheksymättä kotirintamatyötä, on pelkästään näissä tehtävissä toimineet jätetty kuitenkin m atrik

kelista pois, koska vaarana oli, että matrikkeli paisuisi käsittämään lähes koko sodanaikaisen pyhäjokisen väestön.

Aj atus Pyhäjoen sotaveteraanimatrikkelinjulkai- semisesta lienee ollut monen veteraanin mielessä jo pitkään. Lopullisen aloitteen työn toteuttamisesta teki Pyhäjoen - Merijärven Lions Clubin clubikokous

19.12.1991.

Tämän liikkeellelähdön j älkeen kutsuttiin eri kan- salaisjäijestötkeskustelemaan asiasta28.1.1992. Tässä kokouksessa olivat edustettuina Pyhäjoen sotavete

raanit, sotainvalidit, kaatuneiden omaiset, kunta, seu

rakunta, maataloustuottajat, reservin aliupseerit, opet- tajatjaeläkeläiset.

Kokous valitsi matrikkelitoimikunnan ja sen pu

heenjohtajaksi Maunu Vehkalm Matrikkelitoimikun- ta puolestaan valitsi varsinaisen työn toteuttajaksi työvaliokunnan.

Työvaliokunta kokoontui ensimmäisen kerran 13.2.1992. Se valitsi puheenjohtajakseen Aaro Lei- pälän ja kutsui sihteerikseen Esko Varilan j a hänen avustajakseen Veikko Kudjoin.

Varsinaisen matrikkeliaineiston keruutyön suo

ritti 36 veteraanien ystävää. He kaivoivat esiin tiedon murusiakin hämmästyttävällä taidolla j a uutteruudel

la. Matrikkelitoimikunta kiittää heitä kaikkia suuriar- voisesta työstä. Kiitämme veteraanej a j a heidän omai

siaan myönteisestä suhtautumisesta tietojen hankin

taan.

Kiitämme sihteereitämme, erityisesti Esko Varilaa, joka on suorittanut suuren työn tietojenjärjestelyssä, tarkistamisessa ja täydentämisessä. Kiitämme Ou

laisten Sotilastoimistoaj a erityisesti sen toimistosih

teeriä Päivi Luiskalaa korvaamattomasta avusta vai

keimmin saatavissa olleiden matrikkelitietojen tavoit

tamiseksi. Kirj an lopullisen toimitustyön j a taiton on suorittanut ammattitaidolla Raili Viirret-Heiskari.

Myös kirjan ulkoasu on pääosin hänen suunnittele

mansa. Lausumme hänelle parhaat kiitokset.

Kiitämme Pyhäjoen kuntaa ja muita yhteisöjä, järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä antamastanne ta

loudellisesta tuesta ja arvokkaista vihjeistä tietojen löytämiseksi.

Pyhäjoella 10.3.1994 AaroLeipälä

(8)

(9)

jota kukaan ei toivonut Se löytyi vain edestä jokaisen, jonka koti oli helmassa Suomenmaan.

Sain kutsun rajalle rakkaan maan, jota kukaan ei halunnut luovuttaa.

Vaikka mä pelkäsin, pelkäsin vaan, niin juoksin, juoksin kohti kohtaloain.

Se löysi mut poteroni pohjalta kesken kaivauksen,

jonka alkanut olin mä suojaksein.

Luojani armo ei päättynyt tähän:

mun matkani jatkuu vieläkin - armosta Herran -

minkä luulin päättyvän kerran.

Sillä oli juoksuni kesken matkalla maan, sitä lähteä sain rampana jatkamaan.

Jos joku luulee : mä katkera oon, niin häpeään vaipukoon.

Olen löytänyt paikkani renkaasta elämän, minkä tunnen mä omaksein

ja omaksi jäi myös synnyinmaa.

Kalle Keskitalo 26.12. 1975

(10)

P y h ä jo k is e t lä h tiv ä t v a p a u s s o ta a n R a a h e n ja O u lu n k o m e n n u s k u n tie n k a u tta . K u v a s s a m y ö s p y h ä jo k is ia R a a h e n k e s k ik o u lu lla , jo s ta r in ta m a m a tk a m o n e lle alk o i.

(K u v a V ilh o O ra v is jä rv e n )

O u lu n rin ta m a k o m e n - n u s k u n n a n m ie h iä , jo u k o s s a m y ö s p y h ä jo k is ia v a p a u s - s o tu re ita .

(K u v a A r v o K ittilä n )

8

(11)

V a p a u s s o t a

P y h ä jo k is ia v a p a u s s o tu r e ja ja s u o je lu s k u n ta la is ia . V a s e m m a lta ta k a iriv is s ä A le k s i K ittilä , V a ltte ri V u o tila , ka ks i tu n te m a to n ta , A le k s a n d e r O ra v is jä rv i, k o lm e tu n te m a to n ta ja M a tti O ra v is jä rv i. A la riv is s ä A rm a s A n n a la , T u ik k a la , J o h a n n e s T a p a n ila , A k s e l S a lm u , A k s e li R a n ta la , N iilo K e m iö , A rm a s K o s k e la ja E in o K ittilä .

(K u v a O la v i S a lm u n )

(12)

K

o k e m u k s i a v a p a u s s o d a s t a

Pyhäjokinen Herman Tirilä toimi R aahen kom ppanian II joukkueenjohtajana. T irilän päiväkirjat vapaussodan ajoilta ovat säilyneet Kalle Tirilällä. Seuraavassa otteita päiväkirjasta 25.2. -1 1 .5 . 1918 väliseltä ajalta.

P u n a i s t e n v ä i j y t y s ei o n n i s t u n u t

"Lähtö kotoa 25. päivänä helm ikuuta 1918. Pyhäjoelta lähtijät kokoontuivat ryhmäksi. Lähtö tapahtuu hevosilla ja m ukana kuormastossa oli myös elintarvikkeita. Lähtö oli yleisesti tiedossa. Pyhäjoen punaset olivat suunnitelleet väijytyksen Lahnaojan seudulle, mutta tieto vuoti. Täm än tiedon toi lähtijöille Ida Toikkanen. M atkasuunnitelm a muuttui, ajettiin talvitietä kiertäen Parhalahdelle. N äin vältyttiin yhteenotol

ta, koska lähtijät olivat aseettomia. Punaset olivat olleet ihmeissään, miten se näin kävi.

Saavuimme W eisselin talon hiukan Raahen puolelle, niin näemme ilm assa ensim m äisen kerran ilm alaivan, m atalalla lentäen.,

Raaheen saavumme hyvään aikaan ja saavuttiin "Lentävän" kasarm in kohdalle. M enim m e esikuntaan ja tulim m e kirjatuiksi "lentävien" nimiluetteloon. Asunnoksi m äärättiin kauppakoulu. Illalla m entiin keittiöön syömään, siellä oli voita leipää ja rukiista puuroa, jo ta pantiin läkki pyttyihin, ja vedellä sekotettua maitoa korvattom assa läkkimotissa. Ensim m äisenä yönä ei uni tahtonut maistaa!"

"26. päivänä noustiin kello 6. 7 aam ulla ruokapaikkaan. Harjoitukset alkoivat '/2 9 aamulla. Oli vain yksi kivääri, joka annettiin sille joka lähti vuorollaan "vahtiin".

Illanviettoja olivat järjestäneet Raahen keskikoulun oppilaat, sem inaarioppilaat ja seurakunta."

"1. m aaliskuuta tuli ju n alla lasti kivääreitä ja ammuksia. M aanantaina oli ensim m äiset am pum aharjoi

tukset. Tänään tuli myös paljon nuoria m iehiä Siikajoelta."

"5.3. Illalla tuli Paavolasta 40 uutta m iestä ja kasarm im m e tuli jokseenkin täyteen."

"Perjantaina 8. p:nä maaliskuuta. Sain vaivalla luvan käydä kotona A Siirtolan, J Savikankaan ja A Oravisjärvenkera. Saatiin uudet puvut. Lom am m e lähdettiin Savikankaan hevosella. M aanantai-aam una klo 3 lähdettiin takaisin Raaheen."

M a tk a k o h ti r in t a m a a a lk a a

"16.3. kello 10 K okoonnuttiin raatihuoneen edustalle, jossa jaettiin num erokortit ja voileipiä sitten m arssittiin suunnattom an ihm isjoukon saattelem ana asemalle. N äin lähdettiin kohti etelää. Puolenyön tienoilla saavuttiin Seinäjoelle, jossa tarjottiin ruokaa. Siitä jatkettiin m atkaa Kauhavalle, jossa yövyttiin."

"17.3. sunnuntaiaam una asem alla saatiin sajua ja voileipää. Siitä lähdettiin hevosilla K ankaanpään Lohikoskelle. Sieltä matka jatkui Jäm ijärven kirkolle, jossa ruokailu. M atka jatkui Ikaalisten kauppalaan."

"8.3. kello 10 sain kutsun päällystön puheille, jossa ilmoitettiin, että m inut on nim etty joukkueen päälliköksi. Siitä en oikein pitänyt. Kello V212 saapui osastooni päällikkö Pihlström ja antoi tiedon saamastani päiväkäskystä."

"19.3. aam ulla kello 4 syötiin, lähdettiin jatkam aan matkaa. M atkalla O saraan näkyi taistelujen jälk iä ja rikkinäisiä taloja ja rakennuksia. Osarassa m eidän päällikkömme Peli esitti meille itsensä. M entiin M ikkolaan, jossa eversti Linder tervehti poikia."

10

(13)

H e rm a n T irilä , A le k s a n d e r O ra v is jä rv i, J o h a n V a ltte r S a v ik a n g a s ja A lek si K iv im ä k i.

(K u v a H e lm i E rk k ilä n )

T a i s t e l u t a l k a v a t J ä r v i k y l ä s s ä

"Lauantaina 23.3. oli ensim m äinen taistelu, jolloin saavuttiin Järvikylään."

"24.3. saavuttiin N uutin k y län jo sta m aanantaina 25. p:nä matka jatkui Kyröskoskelle ja sieltä H äm een

kyrön kirkolle J o s ta Hillankylään. Sinne saavuttua punaset olivat paenneet sieltä. Paikkakunnalta kerrottiin, että "punikit" oli ollut aivan kauhuissaan kuullessaan, että pohjalaiset tulevat. Tänne saapuneet pakolaiset olivat kertoneet, että ne pohjalaiset on niin kauheita, että ne menee vaikka tykin suusta sisälle, jos vain pääsevät. Ja ne tulee vaikka kuin ampuisi. Ne ampuu niin tarkasti, että niiltä ei pääse missään kyllin hyvään suojaan, ja kuin ne am puvat aina päähän, että siitä heti kuolee!"

U h r e ja j a h a a v o i t t u n e i t a

"Keskiviikkona 27. p:nä saavuttiin Nokialle. Sieltä suurella kiireellä Epilään. Yöllä ketjussa paleltu J Savikankaalta m olem m at jalat, kolm elta Y ppärin pojalta varpaita".

"28. P:nä Pisilä Y ppäristä oli haavottunut jalkaan ja M atti Eilo vasempaan käteen."

"Pitkäperjantaina 29.3. miehille selitettiin, että m eidän on vallattava Saunasaari ja sinne lähdettiin.

Taistelussa kaatui Herm an Arola.

Iltapäivällä hyökkäyksen jälkeen nousi minulle kova kuume. M inun täyty ajaa Pitkänrannan sairaalaan.

Siellä lääkäri m ääräsi sairaalaan pariksi päiväksi levähtäm ään."

"30.3. Pitkänrannan sairaalassa. Aamulla sain kuulla, että Otto Silvola Parhalahdelta on yöllä täällä kuollut niihin haavoihinsa, jotka hän sai sam ana yönä, samassa ketjussa, jossa m inä vilustuin.

T äällä sairaalassa tapasin haavoittuneet Väinö Niskasaaren, käteen, ja Herman Koskelan, selkään Yppäristä. Y livoim aisia ne ponnistukset lienee olleetkin, koska nyt kahden viikon kuluttua koko Raahen kom ppaniasta on vain puolet riviin kykeneviä, toiset on sairaana, toiset haavoittuneina Täällä sairaalassa meitä on useita kymmeniä".

11

(14)

" 6 . 4 . T a m p e r e a n t a u t u n u t "

18. huhtikuuta viim ein kuum e la s k ija nyt pääsin kuukauden toipumislomalle. Pitkärannan sairaalasta sain kyytin Tam pereen asemalle läpi taistelualueiden. Hirvitti se, jos minne päin silm änsä loi, kaikkialla näkyi hävityksen jälkiä, suurem paa ja pienempää, tuskin yhtään tervettä taloa koko taipaleella.

Juna täysi ihmisistä. K un saavuin Oulaisten asemalle, Oulaisten suojeluskunta järjesti kyytin Pirttim äelle ja sieltä toi Pajanderin Jaakko Kyykkylän mutkaan, josta kävelin kotia. O lin kotona 19. p:nä huhtikuuta klo 11 illalla. O lin heikossa kunnassa ja väsynyt. Suloselta tuntui panna levolle omalle vuoteelle. Tuskinpa koti m illoinkaan on tuntunut niin hyvältä kuin nyt, päästä vaim on ja pikkupojan luokse.

S o t a p ä ä tt y y

Toukokuun 10 P:nä uskalsin lähteä Raaheen polkupyörällä. Täm ä oli ensim m äinen suurempi voim ain

ponnistus. O lin tähän saakka ollut huoneella. M atkani tarkoituksena on saada lupaani, joka päättyy t.k. 18 p: nä jatketuksi täm än kuun loppuun, voitakseni suorittaa kylvönteon. Lupa jatkuikin Raahen suojeluskunnan esikunnan avulla.

11. päivänä toukokuuta. Yöllä on tullut meidän pojat pois sotaretkeltä, mikä suuri riemu. Olen iloinen, pojat ovat iloisia, kaikki ihm iset ovat iloisia ja erinom aisen huomaavaisia! Sota on päättynyt! M aassa on rauha! Suomi on vapaa, pojat ovat vapaat. Eikö ole syytäkin iloon!

Herman Tirilän päiväkirjasta poiminut Kalle Tirilä

P y h ä jo k is te n v a p a u s s o d a s s a k a a tu n e id e n h a u ta 1918. H e rm a n A ro la , S im o n R a n ta la ja O tto S ilv o la (H a u ta la ) s iu n a ttiin y h te is h a u ta a n 2 3 .4 .1 9 1 8 ." S e p p e le itä la s k e ttiin ru n s a a s ti ja n e m u o d o s tiv a t k a u n iin k u m m u n ", on H e rm a n T irilä k irjo itta n u t p ä iv ä k irja s s a a n .

(K u v a H e lm i E rk k ilä n )

12

(15)

V a p a u s s o t u r e i d e n h a u t a j a i s e t

Vapaussodassa kaatuneiden sankarivainajien hautajaisista on säilynyt kaksi kirjoitusta: Herman Tirilän päiväkirja ja rovasti Orkamaan muistelu.

"Kotona lauantaina 20.4. paljon vieraita tuli kyselemään pojista ja tapahtumista.

Sain tänään tietää, että H erm an A rolan ruumis oli vasta tuotu kotia. Hänen isänsä kävi pyytämässä vainajaa kantam aan, sillä hänet haudataan ensi viikolla.

Paikallisen suojeluskunnan puheenjohtaja kävi pyytämässä puhum aan aseveljen haudalla. En tiedä kuinka jaksan, kuinka saan liikutukseni salatuksi? Täytyy koettaa parhaansa, olenhan pohjalainen sotilas.

Tänään siis toim itetaan vapaustaistelijain hautaus.

Saavuttiin kirkkopihaan, jossa oli jo odottavaa yleisöä huomattavan paljon. Arolan saattoväki saapui ensin ja sitten parhalahtisten Otto Silvolan ja Simo Rantalan saattoväki. M ääräajan tultua kannetaan arkut suojeluskuntalaisten muodostamaa kunniakujaa myöten kirkkoon soittokunnan soittaessa. A rkut asetetaan kuoriin. K antajat asettuvat kuoripenkkeihin, yleisö täyttyy kirkon ääriään myöten. K aikki eivät m ahtu sisällekään, vaan osan täytyy jäädä ulos. Kalajoen pastori A J Sariola puhui Raam atun sanojen johdolla,

"ottakaa kivi pois". Pastori Åkerm an siunasi ruumiit, soittokunta soitti, kuoro lauloi, yleisö hartaana kaikkeen yhtyi.

Arkut kannetaan ulos, lipunkantaja edellä, sitten papit ja niiden jälkeen ensin Herm an Arola, Simuna Rantala ja Otto Silvola.

H autaan laskiessa kunnianlaukaukset ampu suojeluskunta. Seppeleitä laskettiin runsaasti, että ne muodostivat kauniin kummun. Puhuin vainajien muistolle."

Herman Tirilän päiväkirjasta poiminut Kalle Tirilä

R o v a s t i m u i s t e le e

Vapaussotatalvi oli vuonna 1918 oli raskasta aikaa kaikkialla maassamme, ei kuitenkaan niin raskasta Pohjanm aalla kuin Etelä-Suomessa, Ihm iset olivat jakautuneet kahteen rintam aan valkoiseen ja punaiseen, Rintam alle etelään lähti m iehiä Pyhäjoeltakin. M uistan heistä muutamia, jotka kävivät ennen lähtöään sielunsa asioissa. Näm ä miehet ajattelivat ja tahtoivat saada asiansa selväksi kaatum isensa varalta. Sitten tulikin kaatum isilm oituksia kolme.

Huhtikuun 23. p:nä oli kolme arkkua kirkon alttarin edessä. Niissä lepäsivät talonpoika Herm an Antinpoika Arola, kuullessaan 21 v, 8 kk 28 pv Pirttikoskelta ja talonpoika Simon Sim oninpoika Rantala, ikä 28 v, 5 kk 13 pv sekä itsell. Otto Albertinpoika Silvola, ikä 22 v 1 kk 25 pv, jälkim m äiset Parhalahdelta.

Siunaustilaisuudessa oli apunani past. A.J. Sariola Kalajoelta, joka piti ruum issaarnan saarnatuolista, m inä puhuin ennen ruum iiden siunausta Ps 137 5-6johdolla. Loppualttaripalveluksen suoritimme yhdessä.

En ole koskaan nähnyt Pyhäjoen kirkkoa niin täynnä, kuin se silloin oli, kun ihm isiä jä i uloskin, kun eivät sisälle mahtuneet. Tilaisuus oli suuri surujumalanpalvelus. Kun ruum iit oli siirretty kirkosta vanhalle hautausm aalle ja veljeshauta peitetty, puhui sankarivainajien muistolle maanviljelijä H erm an T irilä aihee

naan: "M aan eestä kuolisitko tään?" M iehet lepäävät viime unessaan rinnatusten ja heille on pystytetty sankaripatsas.

N äin oli kolme kotia m uuttunut erikoistavalla surukodeiksi. M utta koko seurakunta otti osaa vainajien omaisten suruun. Toteutui raam atun sana: "Itkekää itkevien kanssa".

Sankarihaudalta oli pastori Sariola kanssani kutsuttu rovastin pappilaan kahville. Siellä jouduim m e pieneen "tenttiin". Kahvipöydässä istuessamme sanoi rovasti Sariolaan päin kääntyen: "No täm ä Äkerm an ei olisi saanut niitä sankarivainajia yksin siunatuksi, kun sinun piti tulla Kalajoelta asti apumieheksi".

H ätkähdin ja säikähdin. M utta Sariola, joka oli erittäin viisas mies, vastasi: "Nyt on niin vakavaja raskas aika, että ihm isten pitää saada kuulla kahdenkin miehen julistam aa Jum alan sanaa. Suru on suuri maassa,

(16)

tarvitaan lohduttajia." Loppujen lopuksi kaikki meni sittenkin hyvin.

Olin saanut tehtäväkseni näiden vainajien ruum iinsiunauksen ja kun olin nähnyt sanomalehdistä, miten m uissakin seurakunnissa oli sankarivainajat juhlallisesti haudattu, koetin juhlallistuttaa hautaustilaisuutta ja siis pyysin naapuripappia avukseni siinä tarkoituksessa. M utta luullakseni rovasti A sk ei kannattanut m itään erikoisia juhlallisuuksia muutenkaan. Eipä sitten hänen kuoltuaan hänen hautaustilaisuudessa ollut kuin yksi pappi.

Kuolema vieraili sam an vuoden syksyllä monissa kodeissa toisella tavalla. Espanjantauti-epidem ia niitti paljon saalista. Suuri oli kuolleisuus Pyhäjoen seurakunnassakin. M uutam ien viikkojen kuluessa kävi kuolema kymmenissä kodeissa toisella tavalla. Oli silloin papilla työtä ei vain haudan partaalla, vaan myös kodeissa, joissa pidettiin muistoseuroja.

Antti Orkamaa e.Äkerman

S i m o n R a n t a l a n k a a t u m i n e n

Simon Rantalalta olivat am m ukset loppuneet ja hän oli lähtenyt niitä hakemaan. Hän oli eksynyt vahvassa sum ussa vihollisen ammuslaatikolle, johon sam aan aikaan oli tullut ammusten hakuun vastapuolen soturi.

Sisukkaana m iehenä Simon ei lähtenyt käpäläm äkeen ilm an am muksia ja m iehille oli syntynyt tappelu.

Täm än oli nähnyt Anssi Saarinen -nim inen punaisten mies, joka oli kiirehtinyt paikalle ja surm annut pistim ellä Rantalan.

Om at aseveljet hautasivat hänet Kyröskosken M annanmäelle. Rauhan tultua pyhäjokiset poliisikonstaa

peli Pinkkii ja m aanviljelijä M atti Salmu hakivat Rantalan ruum iin oman kirkkom aan sankarihautaan.

Simon R antalan viim eisen taistelun silm inäkijä oli ollut lähellä olleen sahan johtaja ja hän oli kertonyt siitä R antalan hakijoille.

Tapahtuman on kertonut Rantalan omaisille Aleksi Kittilä

V a p a u s s o d a n s a n k a riv a in a ja t le p ä ä v ä t P y h ä jo e n V a n h a lla h a u ta u s m a a lla y h te is e n m u is to p a a s in alla. K u v a s s a p ik k u lo ta t s a n k a rih a u d a lla 3 0 -lu v u lla . (K u v a M a u n u V e h k a la n )

1 4

(17)

V a p a u s s o tu re id e n h a u d a lla s u o je lu k u n ta la is e t v a s e m  m a lla , v a p a u s s o tu rit ta k a n a ja lo ta t o ik e a lla . K u v a on o te ttu 3 0 -lu v u n lo p u lla . (K u v a M a u n u V e h k a la n )

V a p a u s s o d a n s a n k a r i v a i n a j a t

- H e i m o s o d a t ja P e t s a m o n re tk i

K u n n ia k ä y n ti s a n k a rih a u d a lla 16.4. v a p a u s s o d a n p ä ä tty m is e n v u o s ip ä iv ä n ä 3 0 -lu v u n a lu s s a . (K u v a O la v i S a lm u n )

(18)

AROLA HERMAN

M aatyöm ies, s. 1.7.

1896 Pyhäjoella, kaa

tui 29.3. -18 Epilässä.

V apaussota: Sotilas Arola kuului Raahen II vapaaehtoiseen komennuskuntaan. Hän osallistui kiväärimie- henä Kyröskosken ja E pilän taisteluihin.

Hänelle on myönnetty VsMm.

SIMON RANTALA

M aanviljelijä, s. 6.10.

1889 Pyhäjoella, kaa

tui 19.3. -18 Kyrös

koskella.

V apaussota: Sotilas Rantala kuului Oulun k re n a tö ö riry k m e n t- tiin . H än o sallistu i M annanm äen ja Ky

röskosken taisteluuun.

Rantalalle on myön

netty VsMm.

"Ilm a ri A m m u ttu R a a h e s  sa W u o n n a 1918 3 /20.

T o v e ri. S e oli ka tk e ra a ik a " , on k irjo ite ttu Ilm a rin v a lo k u v a n ta a k s e ."

SIL V O L A (H A U TA LA ) O T T O

S. 2.6. 1896Pyhäjoella, k a a tu i31.3. -1 8 Tam pereen taistelussa.

Vapaussota: Silvola kuului Raahen II rintam ako- m ennuskuntaan. Hän osallistui Kyröskosken ja Tampereen taisteluihin.

P e t s a m o n r e t k e n s a n k a r i v a i n a j a

KOSKI OTTO HERMAN

M aanviljelijä, s. 2.12. 1897 Pyhäjoella, kaatui. 1.4. -20 Salmijärvellä.

Petsam on retki: Koski osal

listui Petsamon retkelle 1919- 20 ja kaatui siellä.

SAARI IL M A R I SA M U LI

Työmies, s. 20.8. 1887 Multialla, am m uttiin va

k a u m u k se n sa p u o le sta 20.3. 1918 Raahessa.

Puoliso vuodesta -14 Nan- ny M aria o. s. Penttilä, s.

12.2. 1891 Pyhäjoella, k.

30.4. -76 Pyhäjoella.

Lapset: Oiva -17.

Vapaussota: Ilmari Saari kieltäytyi lähtem ästä rin tamalle ja hänet teloitet

tiin Raahen kasarm illa

1 6

(19)

H e i m o s o t u r i t j a P e t s a m o n r e t k i

MARTINMÄKI JOHAN VILHELM

S. 7.5. -03 Pyhäjo

ella, muutti Raa

heen -26.

Heimosota: M ar

tinmäki osallistui h eim osodan retkiin. Tarkem m at tiedot puuttuvat.

TAPANILA BENJAMIN

S. 12.6. 1899 Kestilässä, k. 17.12. -39 rintam alla sydänkohtaukseen. Tapanila oli m uuttanut Kuhmo- niemeen 21.2. -24.

LOHIKOSKI JOHAN EINO

M aanviljelijä, kalastaja, s.

4.11. 1898 Pyhäjoella, k.

Puoliso vuodesta -23 Anna M atilda o.s. Petäjäsoja, s.

26.9.-1899 Pyhäjoella, k. -69 Pyhäjoella.

Lapset: Pentti 24, Tenho -29, Alvar -31 ja Eero -37.

Petsamon retki:

Lohikoski osallistui Petsamon retkelle 1920.

Talvisota: Lohikoski palveli JR25 :ssa Kuhm ossaja Löytövaaralla j a osaallistui konekiväärimiehenä Löy- tävaaran taisteluihin.

Jatkosota: Lohikoski palveli 24. LK:ssa lääkintä- miehenä. H än osallistui Uhtuan suunnanja Kiestin- gin taisteluihin. Sotamies Lohikoskelle on myön

netty JsMm.

Vapaussota: Tapanila osallistui sotaan.

Heimosota: Tapanila osallistui sotaan.

Talvisota: Vääpeli Tapanila oli arm eijan palveluk

sessa vapaussodasta lähtien ja oli m ukana myös talvisodassa. Tarkem m at tiedot puuttuvat.

TAPANILA JOHANNES

M aanviljelijä s. 10.12. 1893 M uhoksella, k. 31.3. -46 Paavolassa.

Muutti 11.7. -21 Tyrväälle.

Puoliso vuodesta -22 Anna Magdalenao.s. Räinäs. 6.12.

1898 Lumijoella, k. 12.7. - 89 Lohjalla.

Lapset: Johannes Uolevi -

24, kaatui itärintamalla 17.8.

-41. Oiva Pietari -26, Otto Jaakko -28 ja M aija Anneli - 34.

Vapaussota: Tapanila kuului Oulun I rintamako- mennuskuntaan. Hän osallistui Lim ingan, Oulun, Suodenniemen, Hämeenkyrön. M ouhijärven, K ar

kun ja Vammalan taisteluihin.

Heimosota: Tapanila oli mukana myös heimosodassa.

Tarkemmat tiedot puuttuvat.

TAPANILA VÄINÖ

s. 19.9. 1892 Muhoksella, muutti 31.8. 1931 Tyrnä

välle naimattomana.

Kansalaissota: Tapanila kuului Raahen II vapaaeh

toiseen komennuskuntaan. Hän otti osaa Kyröskos

ken, Tampereen, Karkun ja Tyrvään taisteluihin.

Hän osallistui myös heimosodan retkiin. Tarkem mat tiedot puuttuvat.

(20)

RAUTIO SETTI ARVID RÄÄVI ELIS

Maanviljelijä, s. 10.10. 1897 Ylitorniossa, k. 27.12.

-85 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -24 N änni K atariina o. s. Tokola, s.

14.9. -00, k. 11.10.-81 Pyhäjoella.

Heimosota;Räävi osallistui heimosotaan. Tarkem m at tiedot puutuvat.

VIINIKANGAS ELI ALBERT

Työmies, s. 4.7. 1894 Pyhäjo

ella, k. 17.4. -19 Salmissa, haudattu Salmin hautausmaa

han.

Jääk ärik au si: V iin ik an g as liittyi 9.11. -15 3. K:aan. Hän osallistui Misscjoen, Riian- lahden ja Aa-joen taistelui

hin. Hänet siirrettiin 11.10. -

17 täydennysjoukkoihin ja

päästettiin siviiliin.

Vapaussodan jälkeen Viini- kangas palasi Suomeen 12.12. -28 ja liittyi A unuk

sen retkikuntaan -19.

K u v a s s a k e s k e llä S e tti R a u tio . '

M aanviljelijä, s. 20.6. 1897 Pyhäjoella, k. 4.7. -65 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta-22 Impi o.s. Hourula, s. 13.4. -03 Kanadassa, k. 18.4. -79 Pyhäjoella.

Lapset: Arvi -25, Oiva -26, Tauno -28, Väinö -30, Kaarlo -32, M artti -35 ja Aarne -36.

Petsamon retki: Rautio osallistui Petsam on v. 1919 retkeen, jossa osallistui Salmijärven taisteluun. Hän joutui norjalaisten vangiksi Kirkkoniem een 8 kuu

kaudeksi.

Talvisota: Rautio oli m ukana talvisodassa Kuhmon taisteluissa.

Jatkosota: Rautio palveli JR 32:ssa ja JR ll:s s a kiväärim iehenä. Hän osallistui Vuonnisen, Pistojo- en, Korpivaaran sekä Uhtuan suunnan taisteluihin.

1 8

(21)

V a p a u s s o t u r i t

V a p a u s s o t u r e ja O u lu s s a 1918. J o u k o s s a on m y ö s p y h ä jo k is ia . (K u v a V ilh o O ra v is ja rv e n )

(22)

ALAKANGAS ARVO OSKAR

S. 19.12.1892Pyhäjoella,k. 18.4.

-36 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -17 Johanna, o.s. Mäkelä, s. 2.5. 1885 Pyhäjo

ella, k. 4.3. -34.

Lapset: Aili M aria -19, Aino M irjam -21, k. -36, Väinö Ilmari -25, k. -51, Aune Esteri -27, Lah

ja Annikki -30, k. -34, Arvo Jo

hannes -22, k. -90 ja Terttu Elina -33, k. -34.

Vapaussota: A lakangas osallistui vapaussotaan.

Tarkem m at tiedot puuttuvat.

kin sairastui koulutusaikanaan keuhkonkuum ee

seen, eikä ehtinyt m ukaan rintamalle.

ANTTILA JAAKKO

M aa n v ilje lijä , s. 25.7. 1883 Py

häjoella, k. 2.1. -68 Pyhäjoella.

Vapaussota: Anttila astui palve

lukseen Oulun k o u lu tu sk e sk u k seen, josta hänet kotiutettiin.

ALAKIISKILÄ SET AUGUST

Läm m ittäjä, s. 14.5.

1897 Pyhäjoella, k. 6.4.

-80 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -17 S aim i H en rik a, o.s.

H irv i, s. 15.3. 1898 Kemissä, k. 8.6. -71 Pyhäjoella.

Lapset: Eva Aurora - 18, Leevi Rafael -23, Anni Em ilia -24 ja Saa

ra Kaisu -26.

Vapaussota: Alakiis- kilä osallistui vapaussotaan. Tarkemmat tie

dot puuttuvat.

ALA-MATTILA GUSTAF ANSELMI

Maanviljelijä, s. 1.10. 1895 Pyhäjoella, k. 15.1. -5 9 Pyhä- joella.

Puoliso vuodesta -15 Ida E u

fem ia o.s. Pirkola, s. 28.8.

1893 Pyhäjoella, k. 29.1. -58 Pyhäjoella.

Lapset: Tauno -16, Onni -17, Onerva -20, Urpo -21, Veik

ko -23, Niilo -26, Paavo -29, Raimo -32 ja Reino -38.

Vapaussota: Isänm aan kohtalonpäivänä-18 Kusti A la-M attila sanoi: "M eiltä on myös jonkun lähdet

tävä, jo s ei nuorempi mies lähde, niin sitten lähden minä". N iin K ustin poika Anselmi lähti Oulun 3.

R intam akom ennuskuntaan sotilaaksi. Hän kuiten-

APULI JOHANNES

S. 4.8. 1895 Pyhäjoella, m uutti K anadaan -23, Py

häjoen kihlakunnanoikeus julisti kuolleeksi -38 ja Vapaussota: Anttilapalveli ki- v ä ä rim ie h e n ä j a o sallistu i Tam pereen ja Vesijärven taisteluihin.

ANTTILA JOHAN AUGUST

M aanviljelijä, s. 4.1.1985 Py

häjoella, k. 31.8. -70 Pyhäjo

ella.

Puoliso vuodesta -21 Anni M aria o.s. K em ppainen, s.

25.5. -01 Ristijärvellä, k. 4.7.

-47 Pyhäjoella.

Lapset: K aarina -22, Reino - 25, Eero -28, Kaija -31 jaM atti -35.

ANTTILA VALTER

M aan v iljelijä, s. 14.11.1886 Pyhäjoella, k. 29.9. -79 Pyhä- joella.

Puoliso vuodesta -08 A nna M aria o.s. Röning, s. 18.6.

Lapset: Kalle -09, k. -16, Lauri Johannes-11, Pekka Joel -20, kaatui -41jaK alle Valter

-22.

Vapaussota: Valtteri Anttila astui palvelukseen koulutuskeskukseen Ouluun ja hänet siirrettiin K.K.K 2:een Lapualle. Hän osallis

tui Tam pereen valtaukseen, jonka jälkeen hänet kotiutettiin.

20

(23)

kuolinpäiväksi m äärättiin 1.1. -34.

Puoliso vuodesta -19 N änni Gustava o.s. Pyhäluoto s. 22.3. 1895 Pyhäjoella, k. 14.12.-79 Pyhäjoella.

Lapset: Pentti Johannes -20, K erttu Kyllikki -22, ja Väinö Edw ard -24.

Vapaussota: Apuli palveli K JP:ssajaosallistui Tam pereen ja V esilahden taisteluihin.

K o lm e v a p a u s s o tu ria : J o h n K a iv o la , V ille A ro la ja S ig frid P e n ttilä .

AROLA ANDERS WILHELM (VILLE) M aanviljelijä, s. 20.4. 1891 Pyhäjoella, k. 29.5. -48 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -21 Henni A lina o.s. Kupulisoja, s.

8.7. 1897 Pyhäjoella, k. 2.2. -67 Pyhäjoella.

Lapset: Kyllikki -22, H erm anni -24, Bertta -26, M artta -28, Antti -30.

Vapaussota: A rola kutsuttiin palvelukseen 3.4. -18 koulutuskeskukseen Ouluun. M atkalla rintam alle hänet palautettiin Lapualta takaisin, koska sota oli päättynyt.

V u o d e n 19 18 n u o ria P y h ä jo e lta . K o lm a s v a s e m m a lta on R o b e rt A s ik k a la .

ASIKKALA ROBERT

Talollisenpoika, s. 28.3. 1890 Pyhäjoella, k. 1.2. - 31 Pyhäjoella.

Vapaussota: Sotilas Asikkala kuului Raahen kom p

paniaan ja osallistui vartiointitehtäviin.

E ILO MATS FRITIOF

M aanviljelijä, puuseppä, s. 16.1.

1893 Pyhäjoella, k. 17.1. ^ R a a hessa.

Puoliso vuodesta -17 Betti o.s.

Tirilä, s. 3.11. 1892 Pyhäjoella, k. 19.6. -69 Raahessa.

Lapset: R auha Ellen -23.

Perhe m uutti R aaheen -50.

Vapaussota: Sotilas Eilo liittyi Raahen II vapaaehtoiseen kom ennuskuntaan. Hän taisteli kiväärim iehenä Kyröskoskella ja Saunasaa- rella. Eilo haavoittui Saunasaaren taistelussa 28.3.

-18 vasempaan käteensä. Hänelle on myönnetty VsMm ja VM1. Eilo oli aktiivisesti m ukana nuori

soseuratyössä nuoruusvuosinaan.

EILO VILHO MIKAEL

M aanviljelijä s. 30.9.1888 Pyhä- joella, k. 24.9. -59 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -14 Augusta Liisa o.s. Oravisjärvi, s.7.5.1888 Pyhäjoella, k. 13.4. -52 Pyhäjoel

la.

ASIKKALA NESTORI

M a a n v iljelijä, s. 13.4.

1894 Pyhäjoella, k. 14.8,- 75 Pyhäjoella.

V a p a u sso ta : A s ik k a la kuului Oulun jääkäripa

taljoonaan ja hän osallis

tui K ilisjä rv e n t a i s t e luun.

Talvisota: A sikkala pal joukko-osastoissa JvKou-

luK 5 ja 5./ErPsk.

Jatkosota: Hän osallistui myös jatkosotaan, mutta H e in o R u h a ja N e s to ri ta rk e m m a t tie d o t

A s ik k a la . puuttuvat.Asikkalalle on

myönnetty VsMm.

Lapset: Aune -14, Y ijö -15, H el

mi -18, Taim i -20, Rauni -22 ja Olavi -25.

Vapaussota: Sotilas Vilho Eilo kuului todennäköisesti Oulun kom ennuskuntaan ja hän osallistui kiväärim iehenä Tam pereen taistelui

hin. Eilo oli K anadassa yli 30 vuotta.

(24)

ERKKILÄ TUOMAS ALBERT

Maanviljelijä, s. 25.11.

1896 Kalajoella, k. 18.2.

-73 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -18 Jenny Eedit o.s. Pah

kala, s. 21.4. 1895 Py

Lapset: Alpo -18, Arvi -24, Irja -27, Eero - 29, Saara -32, Helmi - 36.

Vapaussota: Erkkilä liittyi Raahen II va

paaehtoiseen komen- nuskuntaanja palveli kiväärim iehenä. Hän osallistui Kyröskosken, Tam pereen, Karkun ja Tyrvään taisteluihin. Hän oli mukana myös Kotkan valloituksessa. Erkkilä haa

voittui Karkun ja Tyrvään välillä panssarijunassa.

Hänelle on myönnetty VsMm soljella. Tam p.

valt.M m ja SininenR.

Erkkilä toimi useissa kunnallisissa luottam ustehtä

vissä m m .kunnanvaltuutettuna, kansakoulun jo h tokunnan puheenjohtajana, sekä eri lautakunnissa.

FLINK OSKARI

Suutari, s. 11.5. 1894 Pyhäjoella, k. 23.9. -75 Pyhäjoella.

P uolisoM ildaE lviidao.s. Söder

berg, s. 27.6. 1891 Keuruulla, k.

Lapset: Salli -19, Anna-Rcctta - 21. Otto -26, Kersti -28 ja Raija - 34.

Vapaussota: Flink kuului Oulun 3. rintam akom ennuskuntaan ja osallistui Tam pereen valtaukseen.

FLINK VÄINÖ JOHANNES

Työmies, s. 26.5. -02 Pyhäjoella, k. 8.5. -84 V ihan

nissa.

Puoliso vuodesta -27 Sigfrid Sofia o.s. Pohjanoja, s.

4.12. 1898 Pyhäjoella, k. 17.4. -86 Vihannissa.

Lapset: Armi M argitta -32 ja Alli M arjatta -34.

Vapaussota: Flink osallistui todennäköisesti varti

ointitehtäviin.

Talvisota: Flink astui palvelukseen 6.12. -39 3./1./

JR 40:ään. Hän palveli kiväärim iehenä ja osallistui Pelkosennim en taisteluun 18.12. -39, Pikkuakan-

V ä in ö ja S ig frid F lin k.

joen taisteluun ja Savukosken taisteluun 21.12.-39 sekä Salla-Kotalan taisteluihin 21.1.-40.

Jatkosota: Sotamies Flink palveli 2./1./ JR 32:ssa kiväärimiehenä. Hän osallistui Vuonnisen, Pistojo- en, Korpivaaran ja Tetrivaaran taisteluihin. Flink haavoittui Kis-Kisjärvellä 21.8. -41 ja ja häntä hoidettiin Siilinjärven Sotas:ssa. H änet vapautettiin palvelusta 31. 3. -42.

FORS TUOMAS

S. 19.10. 1878 Pyhäjoella, k. 17.10.-24 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta 1899 Beata A lina o.s. H arakka s.3.11. 1875 Himangalla, k. 21.6. 1902 Pyhäjoella.

Lapset: Saima Sofia -99 ja H erm an -02.

Puoliso vuodesta 1903 A nnaL iisa o.s.Koskenlaine, e. Pisilä, s. 21.9. 1876, k. 27.2. 1947.

Lapset: Lempi M aria -03, Toivo Ragnar -05, Hanna -09, M artta -13, Tuomas Lennart -16, k. -18, Antti Aleksanteri -18 ja Aarne Ensio -18.

Vapaussota: Fors liittyi R aahen II vapaaehtoiseen kom ennuskuntaan ja osallistui Kyröskosken. T am pereen, K arkun ja Tyrvään taisteluihin. Hänelle on myönnetty VsMm.

GREKULA YRJÖ MIKAEL

M aanviljelijä, s. 28.7. 1899 Pyhäjoella, k. 29.7. -57 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -21 Liisa Kustaava, o.s. Rapu, s.

11.2. 1895 Alavieskassa, k. 12.8. -65 Pyhäjoella.

Lapset: Anni -22, H anna -24, Heino -26, Arvo -33 ja Elvi -38.

Vapaussota: Mikko Grekula osallistui k a n s a l a i s sotaan. Tarkem m at tiedot puuttuvat.

Talvisota: Grekula osallistui talvisotaan.

Jatkosota: Grekula palveli jatkosodassa lääkintä- miehenä ja jääkärinä, ei tarkem pia tietoja.

22

(25)

HALUNEN ALEKSI

M aanviljelijä, s. 31.7. 1895 Pyhäjoella, k. 29.9. 1975 Py

häjoella.

Puoliso vuodesta -24 Hanna o.s. M attila s. 30.8. 1902 Py

häjoella, k. 11.11.1943 Pyhä- joella.

Lapset: Olavi -25, M atti -27, M aija -30, Juhani -33, Elsa -

35, Aino -38 ja Terttu -41.

Vapaussota: Aleksi Halunen liittyi Oulun III rintam akom ennuskuntaan ja osal

listui kiväärim iehenä Vesilahden, Karkun, Valkea

lan ja Kotkan taisteluihin. Hän haavoittui Tam pe

reen lähistöllä. Hänelle on myönnetty VsMm.

HALUNEN ANDERS

HALUNEN ANDREAS NIKOLAI

S. 29.8.1897 Pyhäjoella, muutti 3 .7 .1936K ärsäm ä- elle.

Vapaussota: Halunen kuului Raahen II vapaaehtoi

seen komennuskuntaan ja hän osallistui Kyröskos

ken, Tampereen, Karkun ja Tyrvään taisteluihin..

HERMAN

-1897 Pyhäjoella, k.

Puoliso vuodesta -27 Aune o.s. Seppälä, s.

6.8. -05 Pyhäjoella, k.

Vapaussota: Halunen osallistui vapaaehtoi

sen a k a n s a l a i s s o taan.

T a lv iso ta : H a lu n en k u tsu ttiin p alv e lu k seen 17.2. -40.

Jatkosota: Jääkäri Ha

lunen palveli 2./Lin Psto 6:ssa. H än osallistui Kananaisen, Sohjanan ja Kiestingin itäm aaston asemasotataisteluihin.

K e rs a n tti A h v o la , k e rs a n tti K u ja n p ä ä , a lik e rs a n tti T a k a la , k e rs a n tti J o h a n n e s H a lu n e n , k e rs a n tti L iik a n e n ja a lik e rs a n tti K a u k ia in e n .

HALUNEN JOHANNES

M aanviljelijä, s.25.9. 1899 Pyhäjoella, k. 25.5. -67 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -39 Olga M aria o.s. Tähjä, s. 5.2.

-17 Merijärvellä, k. 12.10. -85 Pyhäjoella.

Lapset: Terttu -39, Taina -42, Leena -46, Erkki -48 ja Raija -52.

Vapaussota: Halunen kuului Raahen kom ppaniaan ja osallistui vartiointitehtäviin.

Talvisota: Halunen toimi joukkueen varajohtajana ja osallistui Pelkosenniemen ja V iipurinlahden tais

teluihin.

Jatkosota: Halunen palveli joukkueen varajohtajana 24.LK:ssa 3. A K :ssaja osallistui Vasovaaran, Leh- tojärven, Vuokkiniemen, Ponkalahden, Vuonnisen, Pistojoen, Korpivaaran, T etrivaaranja U htuan tais

teluihin.

Kersantti Haluselle on myönnetty TsM m ja JsMm.

Johannes Halunen toimi kunnanvaltuutettuna.

M ik k o G re k u la k u v a s s a a la riv is s ä o ik e a lla .

(26)

HEIKKILÄ ANTTI ABNER

M aanviljelijä, s. 13.3. 1896 Py

Puoliso vuodesta -29 Hilm a M a

ria o.s. Viirretjärvi, s. 13.2. 1894 Pyhäjoella, k. 3.1. -69 Pyhäjoel

la..

Lapset: Sauli Oskari -31, Nelli M ari -33, Antti Eevertti -35 ja M artti Valdem ar -37. ■

Vapaussota: Heikkilä osallistui Tam pereen ja Vesilahden taisteluihin

HEISKARI VÄINÖ HENRIK

1893 Pyhäjoella, k.

2.11. 1989 Oulunsa- lossa.

Puoliso vuodesta 1918 Hanna o.s. Helander s.

12.10. 1897 Ylivies

kassa, k. 30.8. 1977 Oulunsalossa.

L a p s e t : M a r t t i J o h a n n e s -2 0 , A s ta A dele -22, k . -94, A g

nes E lisabeth-24, Jor

m a Henrik -26, k. -94, Kosti V alentin -28, k.-83 , Jouko Alvari -30, Ritva Sylvania -34, Harma Helena -37, k., Urpo Ensio -39 ja Saara Linnea -41.

Vapaussota: Heiskari osallistui vapaussotaan. Hän lähti koulutukseen maaliskuussa. Tarkem m at tiedot puuttuvat. E nnen sotaa hän oli poikam iehenä töissä Pietarissa portierina ja M urm anskissa ratatöissä V ä in ö jä H anna Heiskari viljelivät m aata Lim inka- kylällä. Eläkepäivänsä he viettivät Oulunsalossa.

HELAAKOSKI MATTI AARNE ALEKSANTERI

M aanviljelijä, s. 19.9. 1901 Me- rijärvellä,k. 27.4.1977 Pyhäjoel

la.

Puoliso vuodesta -26 Esteri o.s.

Helaakoski, s. 1900 Pyhäjoella k.

-39 Pyhäjoella.

Lapset: Toini -26 ja Taina -31.

Puoliso vuodesta -42 Eeva o.s.

Saikkonen, s. 1897 Pyhäjoella k.

-80 Pyhäjoella.

Vapaussota: Aarne Helaakoski osallistui vartiointi

tehtäviin Raahen komppaniassa.

Talvisota: Helaakoski astui palvelukseen 13.12.-39 KKK 64:een. H än toimi lääkintäm iehenäja osallis

tui taisteluihin Suomussalmella ja Laatokan poh

joispuolella.

Jatkosota: Helaakoski astui palvelukseen 15.6. -41 E /l./JR 32:een. Hän palveli lääkintäm iehenä ja osallistui Vuonnisen, Pistojoen sekä Uhtuan länsi- ja pohjoispuolen taisteluihin.

Sotamies Helaakoskelle on myönnetty VMI, VM2, TsMm, K arjalanR ja Sininen R.

HnTOLA EMIL

S. 10.8.1898 Pyhäjoella, k. 4.12.-61 M erijärvellä.

Puoliso vuodesta -27 Tyyne Elisabeth o.s. Saarilam - pi, s. 4.9.1899 M erijärvellä, k. 12.8.-91 M erijärvel

lä.

Lapset: M artta Annikki -27, Bertta Iida K atariina - 29, Niilo Johannes -30, V äinö M ikael -33, Aarne Eemeli -39 ja Irja Anneli -42. Perhe m uutti 25.6. - 27 Merijärvelle.

V apaussota: Sotilas H iitola kuului R aahen II vapaa

ehtoiseen komennuskuntaan. H än oli m ukana Ky

röskosken, Tampereen, K arkun ja Tyrvään taiste

luissa. Hiitolalle on myönnetty V sM m ja Tamp.valt.

Mm.

HOURULA ERKKI ALEKSANTERI

M a a n v ilje lijä , s. 2.10.

1900 Pyhäjoella, k. 8.10. - 81 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -30 H il

ja Sofia o.s. Ylileppäluo- to, s. 17.3. -1 0 Pyhäjoella.

Lapset: Eeva -31, K aisa - 32, Paavo -34 ja Esko -44.

Vapaussota: Hourula pal

veli K aart.Jääk.P att.kk.

kom ppaniassa vanginvar

tijana.

Talvisota: H ourula astui palvelukseenll.12.-39 1./

KKK/JR 40:ään. H än toim i joukkueenjohtajana ja oli mukana Pelkoseniemen, Savukosken, Sallan, Saijan ja Säkkijärven taisteluissa.

Jatkosota: Hourula palveli puolijoukkueenjohtajana JR32:ssa. Hän osallistui Vasaovaaran, Latvajärven, Ponkalahden, Vuonnisen, Pistojoen, Korpivaaran, T etrivaaran, Uhtuan länsipuolen ja Jyvälahden tais

teluihin.

(27)

Hourula haavoittui lievästi Rukalahdella 2.9. -41 ja joutui sairaalaan hoidettavaksi.

Hänelle on m yönnettu VM2, Pvk 12 ja SininenR.

Hourula ylennettiin 26.1. -42 ylikersantiksi HUHTALA JOHAN HENRIK

S. 15.9. 1896 Pyhäjoella.

Puoliso v uodesta-19 Ida Vilhelmiina o. s. Muikkula, s. 31.3. 1897 Pyhäjoella. M uuttivat -31 Rovanie

melle.

Vapaussota: H uhtala kuului Oulun III rintamako- m ennuskuntaan ja hän osallistui Vesilahden, K ar

kun, V alkealan ja Kotkan taisteluihin.H änelle on myönnetty VsMm.

HÄKKILÄ JALMARI

Työnjohtaja, s. 31.7. 1890 Oulaisissa, k. 29.10. -77 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -19 Anna o.s. Seppänen, s. 9.12.

1897 Utajärvellä, k. 25.3.

-47 Oulaisissa.

Lapset: Paavo -21, Eero - 22, Elviira -24 ja Pentti - 26.

Puoliso vuodesta-49 Han

na M atilda o.s. Tiirola, s.

19.12.1900 Pyhäjoella, k.

3.8. 1992 Pyhäjoella.

Vapaussota: H äkkilä liittyi Raahen II vapaaehtoi

seen kom ennuskuntaan ja hän to im i ryhm änjohta

jan a Tam pereelle ja edelleen Viipuriin asti. H än oli m ukana myös Kotkan ja H am inan taisteluissa.

A nna Seppänen, joka myöhemmin avioitui Häkki- län kanssa, oli Raahessa sotilaiden muonitus- ja vaatetustehtävissä 1918. Hän oli myös muonitusteh- tävissä sairasjunassa Tam pereen taisteluun asti.

H ä k k i l ä l l e o n m y ö n n e tty V sM m , V M 2 j a Tamp.valt.Mm.

IMPOLA FRANS

M aanviljelijä, s. 20.10. 1887 Py

Puoliso vuodesta -12 Lyydia o.s.

Koskela, s. 13.9. 1890 Pyhäjoel

la, k. 10.9. -60 Pyhäjoella.

Lapset; H elvi-12, P auli-14, Frans -16, Lauri -18, Arvi -20, Eeva - 22, Rauha -24, Frans -26 ja Irja - 29.

Vapaussota: Impola liittui X kom ppaniaan 26.4. - 18. Hän palveli aseellisena, m utta ei osallistunut taisteluihin.

T a k a riv is s ä k e s k e llä N iilo Im p o la .

IMPOLA NIILO

M aanviljelijä, s. 29.8.1895 Pyhäjoella, k. 11.12. -64 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -20 Hilda Sofia o.s. Lahti, s. 15.8.

Lapset: Lauri -26, Vieno -20, Bertta -22, Tyyne -24, Aino -28 ja M aire -37.

Vapaussota: Impola astui vapaaehtoisena palveluk

seen 15.2, 1918 Raahen kom ppaniaan. H änet siir

rettiin 15.8.-18 Ouluun ja edelleen Vaasan vartiopa

taljoonaan ja Helsingin vartiopataljoonaan Itäm e

ren JR I:een. 25.4. -18 Impola siirrettin Pohjois- Pohjanm aan rykmenttiin ja ylennettin korpraaliksi

16.4. -19.

Hän osallistui Kyröskosken, Tampereen, K arkun, Valkealan ja Kouvolan taisteluihin.

Talvisota: Impola astui palvelukseen 26.2. -40 2J JvKouluK.5:een. Hänet vapautettiin palveluksesta ja kotiutettiin 6.4. -40 vuoden 1895 ikäluokkaan

kuuluvana.

Jatkosota: Impola palveli sairaankantajana 2./24 LK:ssa 11.6. -27.6. -41 ja L tP s t6 :s s a lääkintäm ie- henä 28.6.-18.7.-41.

Korpraali Impolalle on myönnetty VM1.

ISOTALO SETH s. 9.3. 1893 Pyhäjoella.

M uutti Oulaisiin 11.2. 1931.

Vapaussota: Isotalo palveli Raahen II vapaaehtoi

sessa komennuskunnassa. Hän osallistui Kyröskos

ken, Tam pereen, K arkun ja T yrvään taisteluihin.

(28)

JAAKOLA JOHAN VILJAMI

Maanviljelijä, s. 3.1.1890.

P u o liso v u o d e s ta -13 M artta Johanna o.s. Ko- pisto, s. 13.10. 1891 Py

häjoella.

Lapset: Sylvi -17, Esteri - 19, -Taimi -21, Rauha - 23, K erttu -25, Antti -27, A nnikki -30, Pentti -31 ja Veikko -33.

Vapaussota: Sotilas Jaa

kola liittyi Raahen II va

paaehtoiseen komennuskuntaan ja osallistui vartiointitehtäviin Oulussa.

H än kuului Pyhäjoen kunnanvaltuustoon, oli kun- nanhallituksenjäsenenä, kansakoulun johtokunnassa sekä Säästöpankin hallituksessa.

Annikki -36 ja Aarne Ilm ari -42.

Vapaussota: Junnikkalakuului Oulun II krenatööri- rykmenttiin. Hän osallistui kersanttina Kyröskos

ken, Tampereen, Lem päälän, Luhtaan ja Hiljakka- lan taisteluihin.

Talvisota: Junnikkala kutsuttiin ensin JvKoulu.K.

5:een ja hänet siirrettin 2/Er P 36:een. Hän palveli kiväärimiehenä.

Talvisota: Junnikkala osallistui Pitkärannan ja Im- pilahden taisteluihin.

Jatkosota: K orpraali Junnikkala palveli lääkintä- m iehenä JR32:ssa. Hän osallistui Vuonnisen, Pisto- joen ja Uhtuan ym päristön taisteluihin.

J o h a n P e tte ri ja Id a J o h a n n a J o k i. Hänelle on myönnetty TsMm, JsMm ja VsMm.

JOKI JOHAN PETTERI

Pienviljelijä, s. 19.3. 1983 Pyhäjoella, k. 21.10 -63 O ulaisten sairaalassa..

Puoliso Iida Johanna o.s. Nokela, s. 21.3. 1885 Pyhäjoella, k. 18.3. -65 Pyhäjoella.

Vapaussota: Sotilas Joki kuului Raahen II vapaeh

toiseen kom ennuskuntaan ja osallistui kiväärim ie

henä Hämeenkyrön, Tam pereen, Karkun ja Tyr

vään taisteluihin. Hänelle on myönnetty VsMm.

JUNNIKKALA ALFRED ALEKSANDER S. 28.12. 1895 Pyhäjoella, k. 4.5. -48 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -21 A lm a Em ilia o.s. Eveli, s. 8.5.

-01 Pyhäjoella, k. 18.9. -28 Pyhäjoella.

Lapset: Uuno Jalm ar -22, K erttu Annikki -24 ja Toivo A leksander -28.

Puoliso vuodesta -30 H ilm a Sofia o.s. Mustakallio, s. 8.1. -06 Pyhäjoella, k. 17.8. -42 Pyhäjoella.

Lapset: Signe A nneli -31, Toini M atilda -34, Aino

2 6

JUNNIKKALA VELI ILMARI

S. 23.10. 1899 Pyhäjoella, k.

Puoliso Aili o.s. Mäkelä, s.

3.9. 1901 Pyhäjoella, k. 1.4. - 31 Pyhäjoella.

Lapset: Ahti -29 ja Anja -31 k. -76.

Vapaussota: Junnikkala liit

tyi Raahen II vapaaehtoiseen kom ennuskuntaan ja oli m u

kana Kyröskosken, Tam pe

reen, K arkun ja Tyrvään taisteluissa.

Junnikkala palveli Lapin rajavartiostossa 7.12 .-22 -3 1 .1 2 . -22.

KA1PONEN JOHANNES

Talollinen, s. 12.5. 1893 Muhoksella.

Puoliso vuodesta -16 T ai

mi Saimi o.s. Keskitalo, s.

Lapset Eeva -17 ja Esko - 19. Perhe muutti Ouluun -19.

V ap au sso ta: K aip o n en liittyi Raahen II vapaeh

toiseen komennuskuntaan ja palveli vartiointitehtä

vissä.

(29)

KAIVOLA JOHAN (JANNE)

M aanviljelijä, s. 27.12.1885 Pyhäjoella, k. 19.8.-65 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -20 A m anda Lydia o. s. K em ppai

nen, s. 10.9. 1896 Oulaisissa, k. Pyhäjoella.

Lapset: Aune -19, A hti -21, Alpo -24, Agne -34 ja Eino -38.

Vapaussota: Janne Kaivola kutsuttiin 3.4. -18 kou

lutukseen Ouluun. Kaivola palasi Lapualta m atkal

taan rintam alle takaisin, koska sota oli päättynyt.

Kaivola on yhteiskuvassa Anders A rolan kanssa sivulla 15

KAIVOSOJA HERMAN VIKTOR

Työmies, s. 29.5. 1896 Pyhäjoel

la, k. 17.12. -87 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -19 Saima K ris

tiina o.s. Luoto, s. 13.12. 1898 Kalajoella, k. 13.5. -32 Pyhäjoel

la.

Lapset: Herm an -19, Aino -20, Eino-22, Frans -24 ja Anni -27.

Vapaussota: Kaivosoja liittyi Raa

hen II vapaaehtoiseen komennuskuntaan ja osallistui lähettinä Kyröskosken, Epilän, Tam pereen, K arkun ja Tyrvään taisteluihin.

Talvisota: Kaivossojaoli m ukana K arjalan K annak

sen linnoitustöissä.

Jatkosota: Sotamies Kaivossoja oli Juntusrannassa 1941-42 ja Litsavuonossa 1942-43 työpalvelussa.

KALLIO GEORG JOHANNES

M a a n v iljelijä, s. 21.4.

1891 Pyhäjoella, k. 16.8. - 64 Oulaisissa.

Puoliso vuodesta -17 Hen

na A lina o.s. Seppälä, s.

11.10. 1896 Pyhäjoella, k. 16.10.-74 Raahessa.

Lapset: V ieno-19 ja Veik

ko -34.

Vapaussota: Sotilas K al

lio oli Raahen kom ppani

an m ukana vartio-ja huol- tomiehenä.

KANGASNIEMI HJALMAR ALEKSANDER S. 18.11.1890 Pyhäjo

ella, k. 20. 11.-48 Py

häjoella.

Puoliso Jenny Johan

na o.s. H alunen, s.

23.12.1895 Pyhäjoel

la, k .2 .12. -71 Raahen sairaalassa.

Lapset: Annikki -18 ja Toini -23.

V apaussota: S otilas Kangasniemi oli Raa

hen komppanian m u

kana Tampereen alu

een taisteluissa.

KARJALUOTO JOHANNES

M aanviljelijä, s. 2.3. 1886 Pyhäjoella, k. 11.2.-76 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -10 M aria K ristina o.s. Tohkoja, s. 12.10. 1886 Kalajoella, k. 17.2. -67 Pyhäjoella.

Lapset: Eva K ristina -11, Elli Augusta -12, Eeti Iines -15, k. -30, Elm a M aria -17, Elsa Josefiina - 20, k.-34, Eine Regina -21, Niilo Johannes -24, k.

-34, Lauri Leevi -26, k. -30, Enni V ilhelm iina -27, Elvi Anna-Liisa -29, Lauri Leevi -31, k. -34.

Kansalaisota: Johannes Karjaluoto oli m ukana soti

laskoulutuksessa, m utta hän palasi Lapualta, m at

kaltaan rintamalle, takaisin, koska sota oli päätty

nyt.

M a ria K ris tiin a ja J o h a n n e s K a rja lu o to .

(30)

KARJALUOTO SET ILMARI

S. 18.9. 1896 Pyhäjoella, k. 17.9.

-90 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -30 Saimi Estero.s. Lohikoski, s. 17.5.

1899 Pyhäjoella, k. 7.3. - 84 Pyhäjoella.

V apaussota: K arjaluo- to liitty i O u lu n III v a p a a e h to is e e n k o m e n - nuskuntaan.

H än osallistui V esilah

den, K ark u n j a V alkealan ta istelu ih in . H änelle on m yön

netty VsM m..

KARSIKKO ALEKSANDER

M aanviljelijä, s. 9 .5 .1895Py- häjoella, k. 8.8. -78 Sälöisis

sä.

Puoliso M aria o.s. Tapanila, s. 30.11. 1895 Utajärvellä, k.

9.7. -74 Saloisissa.

Lapset: M auno -21, Viljo -24, k. -81, Ilm a -27, Eini M aili - 31, Anna-Liisa -35 ja Laina Annikki -37.

Vapaussota: Tykkimies K ar

sikko kuului Pietarsaaren 20. haupitsipatteriin. Hän osallistui Lem päälän ja Vesilahden taisteluihin.

Talvisota: Karsikko palveli Tyk.KouluK4:ssä tyk- kimiehenä. Jatkosodan tiedot puuttuvat.

K arsikolle on myönnetty VsMm, TsMm, JsMm, Lem päälän M m, SL.A r.jaK unnallisl.hop.am . K ar

sikko toim i kunnanvaltuustossa, kunnanhallituk

sessa ja lautamiehenä.

E e m il E d v a rd K a rv o n e n k u v a s s a v a s e m m a lla .

KARVONEN EEMIL EDVARD

Konemestari, s. 8.7. 1895 Perhossa, k. 25.3. -77 Raahessa.

Puolisto vuodesta -16 N aim a Lydia o. s. Hihnala, s.

14.2. 1894 Kalajoella, k. 27.7. -25 Kalajoella.

Lapset :Elmi -17.

Puoliso vuodesta-27 M artta o.s. Rautio, s. 24.5. -08 Pyhäjoella, k. 25.4. -92 Raahessa.

Lapset: Teuvo Em il -28, Irm a Tellervo -32 ja M atti Tapani -44.

Vapaussota: Karvonen palveli Vaasan rykm entissä kiväärimiehenä. Hän osallistui Tam pereen, V iipu

rin ja Pohjanm aan alueen taisteluihin.

Hänelle on myönnetty VsMm. ks vapaussodan m a

trikkeli.

KARSIKKO JOHAN

M aanviljelijä, s. 15.1. 1891 Pyhäjoella, k. 8.11. -31 Pyhä- joella.

Puoliso M atilda o.s. Parha- niemi, s. 19.2. 1886 Pyhäjo

ella, k. 9.8. -54 Raahessa.

Lapset: Olavi -15, Arvo -17, Lauri -20, Rauha -21, Iikka -

25, Helmi -27 j a Esteri -29.

Vapaussota: Karsikko osal

listui vartiotehtäviin Oulun taisteluissa. Hänelle on myön

netty VsMm.

KAUNELA ALEKSANDER

Työmies, s. 26.7. 1890 Pyhäjoel

la, k. 18.9. 1930 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -27 Jenny o.s. A nttila, s. 18.12. 1898 Pyhäjoella, k. 26.4. 1976

Pyhäjoella.

Lapset: Elm i Esteri -28.

Jenny avioitui leskeksi jääty ään M atti V illiam K opiston kanssa.

Vapaussota: K aunela kuu

lui Oulun III rintam akom ennuskuntaan j a osallistui Lem pää

län ja Vesilahden taisteluihin. Hänelle on myönnet

ty VsMm.

2 8

(31)

KESKITALO IIVAR JOHAN

Maanviljelijä, s. 7.5. 1891 Pyhä- joella, k.4.4. -59 Merijärvellä.

Puoliso vuodesta -24 Laura Sofia o.s. Alapetäys, s. 8.3.

1904 Jalasjärvellä, k. Hel

singissä.

Lapset: Tapio -25, Erkki -26, Päivi -28, Pasi -31, Leena -33 ja M artti -35.

Vapaussota: Keskitalo oli m ukana Oulussa koulutuk

sessa, tarkem paa tietoa ei ole.

Keskitalo osallistui aktiivisesti M erijärven kunnal

liseen toim intaan.

Y p p ä rilä is k a v e - ru k s e t s o ta a n lä h d ö s s ä . V a s e m m a lta S e th K iv in ie m i, K a rl J o h a n K e s tilä ja A la rik S u n i.

KESTILÄ ALBERT

M a a n v ilje lijä , s.

22.11.1893 Pyhäjoel

la, k. 27.5. -74 Pyhä- joella.

Puoliso vuodesta -16 H ilm a E e d it o .s.

Översti, s. 10.1. 1898 Pyhäjoella, k. 9.10. - 74 Pyhäjoella.

Lapset: K irsti K a a ri

n a -17, Verna Kyl

likki -18, M artta An

nikki -20, Aino Tuu

likki -23, Rauha M a

r i a -25, k .-26, Albert Johannes -27, Oiva Osvald -30, Helle Astrid -31, Ellen Tellervo -34 ja Toivo V aldem ar -36.

V apaussota: K estilä liittyi Oulun III rintam akom ennuskuntaan ja hän osallistui kiväärim iehenä Tam pereen ja V esilahden taisteluihin. H än haavoittui lievästi jalkaansa Vesilahdella.

KESTILÄ KARL JOHAN

S. 9.1. 1897 Pyhäjoella, k. 6.7. -62 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -27 A nna M aria o.s. Saari, s.4.11.

1906 M erijärvellä, k. 21.8. 1979 M ichiganissa USA:ssa.

Lapset. Anita, Reino ja Hugo.

Perhe m uutti Am erikkaan v. 1929. Kaarlo Kestilä kuoli vierailum atkallaan Pyhäjoella -62.

Vapaussota: K aarlo Kestilä osallistui Tampereen ja Vesilahden taisteluihin.

T ä m ä n k u v a n S v a n te K e s tilä o n lä h e ttä n y t p o s tik o r tti

na v e lje lle e n T e e m u lle 2 9 .3. -18 O u lu n k o u lu tu s k e s  k u k s e s ta . H än k irjo itta a : “ H y v ä p ä iv ä m in ä la ita s in u le v e lim ie s tä m ä v a lo k u v a n . T ä lä on to s i h u rin a tä lä m e n e e p ä iv ä t h u p a s e s ti, te rv e n ä m in ä o le o llu . T e rv e is iä m in u lta . H a u s k a P ä s ijä s tä .

KESTILÄ SVANTE HENRIK

M aanviljelijä, s. 6.11. 1895 Pyhäjoella, k. 13.10.

1984 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -24 Johanna o.s. Luoma, s. 13.12.

1903 Kalajoella, k. 8.2. -88 Pyhäjoella.

Lapset: Heikki -24, Enni -26, A nni -28, Aili -32, Niilo -33, Aune -39 ja Yrjö -42.

Vapaussota: Kestilä palveli Oulun kom ppaniassa kiväärim iehenä ja osallistui Tampereen, V esilah

den, Lempäälän, Inkeroisten ja Kotkan taisteluihin.

(32)

KIISKILÄ KAARL ALEKSANDER

M a a n v ilje lijä , s.

14.4. 1974 Oulaisissa.

Puoliso vuodesta -39 Jen

ny Irene o. s. M attila, s.

5.4. 1909 Nastolassa, k.

Lapset: Aino Annikki - 41.

Vapaussota: Kalle Kiis- kilä osallistui vapausso

taan. Hän toimi myös Py

häjoen S uojeluskunnan paikallispäällikkönä.

Talvisota: K iiskilä palve

li l./TykR:ssä, josta hänet siirrettiin 20. TalK:aan kom ppanian vääpeliksi.

Kalle K iiskilä oli aktiivinen kunnallism ies, hän toim i mm. Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjoh

tajana.

KITTILÄ JOHAN ALEKSANDER (ALEKSI) Maanviljelijä, s. 30.6.

Puoliso vuodesta -20 Hilda Em ilia o. s. Luo

to, s. 14.9.1896 Pyhä- joella, k. 16.2.-56 Py

häjoella.

L a p se t: Sylvi -21, Helvi -23, Viljo -27, Arvo -30, Anna-Lii- sa -33 ja P e n tti-39.

V apaussota: K ittilä liittyi Oulun III rinta- makomennuskuntaan.

Hän osallistui Vesilah

den, Karkun, V alkealan ja Kotkan taisteluihin.

K ittilä osallistui aktiivisesti erilaisiin luottam usteh

täviin. H än toim i Pyhäjoen Osuuskaupan hallituk

sen jäsenenä ja puheenjohtajana, Pyhäjoen Osuus

m eijerin hallituksen puheenjohtajana, M etsänhoi

toyhdistyksen hallituksessa, M aam iesseuran johto

kunnan puheenjohtajana, Pohjankylän kansakou

lun johtokunnan puheenjohtajana, palolautakun

nan puheenjohtajana, Pyhäjoen srk:n kirkkohalli

tuksen puheenjohtajana sekä Oulun Talousseuran valtuuskunnan ja johtokunnan jäsenenä.

KITTILÄ JOHAN (JANNE)

Kaupanhoitaja, s. 10.10. 1893 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -19 M aria H enrika o.s. Tyyskä, s.

13.7. 1897 Merijärvellä.

Lapset: Toini M irjam -20. Perhe muutti 21.3. -22 Kärsämäelle.

Vapaussota: Janne K ittilä kuului Oulun III vapaaeh

toiseen rintam akom ennuskuntaan ja hän osallistui V alkealan ja Kotkan taisteluihin.

KITTILÄ TUOMAS ALFRED (ALLE) T yöm ies, s. 23.12.

15.11.-59 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -12 Ihanelm a o.s. M äki

nen, s. 1.6. 1894 Uu- raisilla,k. 2.3. -70 Py

häjoella.

Lapset: Lahja Ilona - 28.

Vapaussota: K ittilä osallistui vap au sso taan. Hänet koulutet

tiin L apualla. T ar- A lfre d K ittilä ja A le k s i F is k . kem m at tiedot puuttu

vat.

KIVIMÄKI ALEKSI

M aanviljelijä, s. 1.10. 1896 Pyhäjoella, k. 31.1. -74 Pyhä- joella.

Puoliso vuodesta -18 Lyydi M aria o.s. Nokela, s. 4.8.-01 Pyhäjoella, k. 31.10 -80 Py

häjoella.

Lapset: Toivo -19, Lahja -21, Elli -22, Antti -24, Sylvi -28, M artta -30, Tauno -32ja Aino -35.

Vapaussota: Sotilas K ivim ä

ki palveli Raahen II vapaaehtoisessakom ennuskunnassa. Hän osallistui Kyröskosken, Tam pereen, Karkun ja Tyrvään taisteluihin.

Hänelle on myönnetty VsM m ja Tamp.valt.M m.

H än osallistui luottam ustoim iin, hän toim i m m . kansakoulun johtokunnassa ja taksoituslautakun

nassa.

30

(33)

KIVINIEMI SETH LEANDER

S. 30.10.1900 Pyhäjoella, k. 30.1. -80 Kanadassa.

Puoliso vuodesta -24 Aili Suleima o. s. Nikula-Simi, s. 8.4. -01 Kalajoella.

Lapset: V erna Suleima -24.

Seth K iviniem i m uutti K anadaan -25. Vaimo m uut

ti M erijärvelle -36.

Toinen puoliso Lempi o.s. Brocke.

Lapset: E ila ja George.

Vapaussota: Kiviniemi palveli Raahen II vapaaeh

toisessa kom ennuskunnassa ja otti osaa Kyröskos

ken, Tam pereen ja K arkun taisteluihin. Hän haa

voittui Karkussa.

K iviniem elle on myönnetty VsMm.

K iviniem en kuva on sivulla 29.

KLEMETTILÄ ABRAHAM

M a a n v ilje lijä s.

Puoliso vuodesta -37 Lem

pi M aria o.s. Verronen, s.

4.7. 1899 Kalajoella, k.

Lapset: Eeva -37, Veikko -39, Esko -40, Tellervo - 42 ja Tapio -44.

V apaussota: K lem ettilä palveli Raahen II vapaa

ehtoisessa komennuskun-

KORPELA NORE ALBERT

Talollisen poika, s. 5.7.

1897 A m e rik a s s a , k.

Vapaussota: Sotamies Al

bert Korpela palveli R aa

hen II v apaaehtoisessa k o m e n n u s k u n n a s s a ja osallistui kiväärim iehenä Hämeenkyrön, Saunasaa- ren, Tampereen ja sitä seu- raaviin taisteluihin. Hä

nelle on myönnetty VsMm N o re A lb e rt K o rp e la y s tä - j a Tamp.valt.M m.

v ä n s ä k a n s s a .

A n tti K o s k e la k u v a s s a ta k a riv is s ä k e s k e llä .

KOSKELA ANTTI

Maanviljelijä, s. 30.12.1896 Pyhäjoella, k. 25.2. -58 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -21 Henna A ugusta o.s. Alatalo, s.

29.6. 1899 Pyhäjoella, k. 25.2. -82 Pyhäjoella.

Lapset: Vieno -21 ja M atti -31.

Vapaussota: Koskela palveli R aahen kom ppanias

sa, PohjoisPohjanmaan rykm entissä Oulun vartiopataljoonassa, Helsingin vartiopataljoonassa ja Hä

meen JvR: n 1.pataljoonassa 1 .kom ppaniassa tykki- miehenä. Hän osallistui Kyröskosken, T am perenja Karkun taisteluihin.

Talvisota: Koskela palveli 22.2. - 6.4. -40 TykK 4:ssa tykkimiehenä ja osallistui M uolaan taistelui

hin.

Jatkosota: Korpraali Koskela astui palvelukseen 18.7. -41 1./4./1. TykK:aan H än toimi sairaankantajana ja osallistui Suomussalmen taisteluihin.

KOSKELA ASSER HERMAN

S. 29.7. 1899 Pyhäjoella, k. 25.3. -53 Pyhäjoella.

Puoliso vuodesta -46 M artta Em ilia, e. Tuhkala, o.s.

Björkbacka, s. 8.7. 1910 Alavieskassa.

Lapset: Paavo Ilm ari -46.

Vapaussota: Koskela osallistui Kyröskosken, Tam pereen, Inkeroisen ja Saunasaaren taisteluihin. Hän haavoittui Saunasaaressa.

Koskelalle on myönnetty VsMm.

nassa. Hän osallistui Ky

röskosken, T am pereen, K arkun ja Tyrvään taisteluihin.

Klem ettilälle on myönnetty TsMm, T am p ereen v a lt.M m j a SininenR .