N:o 9 Tammikuu 1932
T ila a T erv ey d en Y s tä v ä !
*
P a im io n lu o n n o n p a ra n - to la ssa h o id e taan sa ira ita j a vä syn eitä .
T ilo ja en si k esä k u u sta a ik a in 70:lle h en gelle.
P y y d ä se lo s- tu svih k o ! P uh elin P a im io : 150.
L iity T erveyd en Y stä v iin !
*
U usi elämä.
Jo k a aam u a lo tta a ihm inen uuden ty ö p ä iv ä n , uuden e lä m än. A am ulla o n su u n n ite lta v a p ä iv ä n ty ö t ja toim et, m itä teh d y k si sa a ja m inkä tu o n n em m ak si voi jä ttä ä .
L uonto jä r je s tä ä pid em p iäk in ty ö ja k so ja , v u o d en aik o ja ja vuosia, jo tk a v a ik u tta v a t ihm isten toim intaan.
O lem m e ju u ri siv u u tta n e e t vuoden sy n k im m än ajan , k esk italv en . S e saap u i v ä h itellen a iv a n h u o m a a m a tta m m e. Se ik ään k u in jä ä d y tti ja m asen si ihm isten toim innan j a koko e lä m ä n . E ik ä sitä k a ik k i k e stä n e e tk ä ä n , v aan h e ik o m m at k u o liv at pois.
M u tta n y t on a lk a n u t uusi, to iv o rik a s ty ö k a u si. S illä jum alainen au rin k o s a a y h ä en em m än v a lta a . P ä iv ä p ä i
v ä ltä se v alaisee ja lä m m ittä ä ain a en em m än , luoden m a a ham m e eläihyttävän k e v ä ä n ja k u kkivan k esän se k ä sitä s e u ra a v a n h ed elm ällisen s y k sy n . T ä m ä aik a ihm isenkin h e r ä ttä ä ja uusiin töihin innostaa.
N iinpä m ekin ta rk a s ta m m e ty ö m a a ta m m e , r a k a s ta k a n saam m e, jo n k a h y v ä k si olem m e ty ö h ö n ry h ty n e e t le v it
tä ä k se m m e u u sia tie to ja , u u tta v a listu sta ja k ä y tä n n ö llis tä ta ito a . J a niin tä rk e ä n ä p id äm m e tä m ä n ty ö n , ette m m e sitä voi jä ttä ä su u rim p ien k aan v aik eu k sien k o h d a te ssa .
S illä k an sam m e on m ielestäm m e su u re ssa v a a ra s s a . K aik en laiset sa ira u d e t r a s itta v a t k a ik k ia k a n sa n k e rro k sia . V ain h a rv a to d ella on te rv e m eid än aik an am m e. Ja tä m ä onkin aiv an luonnollista, sillä v irallin en te rv e y d e n h o ito , jo ta y le e n sä h a rra s te ta a n , on vieläkin niin alh aisella k a n nalla, e ttä a ja tte le v a k a n salain en sa a h ä v e tä . Voiko k u k a a n a ja te lla ty h m e m p ä ä » terv ey d en h o ito a» kuin on ro k o tu s, jonka p u o lesta lääk in tö h a llitu s ja lä ä k ä rik u n ta v ielä
kin k iiv a ile v a t san o m aleh d istö n , v irk a k u n n a n ja h a llitu k sen av u sta m a n a .
Me, lääkärit ja „lääketiede’\
O lem m e jo ennen p e ru ste e llise sti e s ittä n e e t k ä sity k se m m e siitä, e tte i m eid än lä ä k ä re illä ole tu k e n a a n m in
k ä ä n la ista » lä ä k e tie d että» ro k o tu sta p u o lu sta issa a n ja s itä ty rk y ttä is s ä ä n kan salle. E m m e siis siitä sen en em p ä ä . O lem m e m y ö sk in to d ista n e e t, e ttä m eillä ro k o tu s ta v a s tu s ta is s a m - m e on puolellam m e uudem pi sek ä lä ä k e - e ttä m uu tie d e y n n ä laaja ja to d is ta v a eläm än k o k em u s v u o sik y m m enien ajoilta. T ä m ä n k in a sia n p u o len siis siv u u tam m e ja ta rk a s ta m m e y le e n sä n y k y a ik a is ta lä ä k e to u h u a ja onko se k ä ä n v a rm a lla »tieteellisellä»
pohjalla, k u te n ain a m a h ta v a s ti s a n o taan .
K atsom m e asia a k äy tän n ö llisen eläm än k an n alta.
T a v allin en k a n sa a rv o ste le e lä ä k ä riä usein h y v in k in sa ttu v a sti. V an
hem pi p olvi ei lu o ttan u t ollenkaan lääk äreih in . J a n y k y ä ä n on tap an a, jo s v a a n ra h a a on, e ttä sam a sa iras k ä y u seam m an lä ä k ä rin luona, kun ei lu o ta y h te e n eik ä k a ih e e n k a a n lää
k äriin . O nhan ta p a n a sanoa, kun lä ä k ä ri m uuttuu, niin tau tik in m u u t
tuu, m ik ä lau su n to to d ista a lääk ärien ta ita m a tto m u u tta .
M illaista on sitte n se p a ra n ta m i
n en ? T a v allin en k a n sa s a a ty y ty ä siihen, e ttä lä ä k ä ri a n ta a resep tin , oh jaten ap teek k iin ja san o o : jos tä -
Kun v irallin en te rv e y d e n h o ito on tä lla ista , n iin em m e voi lu o tta a m uuhun
k a a n lä ä k ä rik u n n a n h o m m aan sa ira sh o id o ssa ja sa ira a lo issa . Senvuoksi, ja la a ja n k okem uksen p e ru ste e lla , em m e voi h y v ä k s y ä v ira llista s a ira s - ja te r- v e y sh o ito a . V aan tah d o m m e le v ittä ä tilalle lu o n ta ista .
E d ellisin ä vuosina olem m e k o e tta n e e t h e r ä ttä ä k a n sa a . Ja senvuoksi olem m e le v ittä n e e t k irja sia ja leh tiä k aikkialle. O lem m e siten saan eetk in h a rta ita k a n n a tta jia m aam m e eri seuduilta.
T o im in taam m e on v a ik e u tta n u t ra s k a s talo u d ellin en e lä m ä , jo k a viim e vuo
den aik a n a edelleen kohosi h u ip p u an sa kohden. E ikä v ie lä k ä ä n voida a a v is
taa, m illoin e läm ä m uuttuu. S envuoksi t ä y t y y m eid än k in jä r je s tä ä toim in
tam m e sellaisek si, e ttä ty ö m m e voi ja tk u a su u nnitelm am m e m ukaan.
T ä m ä n ta lo u d ellisen tila n on k e h ittä n y t vuosikym m enien aikainen its e k ä s eläm ä. M u tta k u n h ä d ä n p ah im m illaan o llessa on ilm a a n tu nut u u sia reh ellisiä ja k a n sa n p a r a s ta h a r r a s ta v ia ty ö n te k ijö itä , joiden to i
m in ta on jo h y v ä s s ä a lu ssa, n iin toivom m e ja o lem m epa v a k u u tetu t siitä, e ttä uusi ja v aloisam pi aik a on a lk a m a ssa . Innostuneina ja to ivorikkaina alo itam m e m ekin ty ö m m e tä llä e rik o ise lla a lalla k a n sa m m e h y v äk si, ta rjo te n palv elu k siam m e: u u sia tieto ja, v a listu sta ja k ä y tä n n ö llisiä o p etu k sia. Suosi
tam m e siis le h teäm m e kaikille niille, jo tk a tie to a ja v a listu sta jan o o v at, Ja lu o ttaen siihen, e ttä liittom m e jä s e n e t ja k aikkikin lehtem m e lu k ijat ry h ty v ä t m eitä a u tta m a a n lehden le v ity s ty ö s s ä , alo tam m e ty ö m m e siinä to iv o ssa , että
tä n äk in vuonna voim m e te h d ä h y v iä p alv elu k sia lähim m äisillem m e.
m ä ei au ta, niin tu lk a a p arin viikon k u lu ttu a u u d estaan , niin m ä ä rä ä n u u tta lä ä k e ttä .
T äm äh än on kokeilua. Eikö niin.
M onj s a ira s k u lk ee u seam m in s a m an lääk ärin k o k e ilta v a n a , ku n n es h arm istu u ja m en e e to isen lääk ärin luokse. T u lo s ta v a llise sti on sam a.
Näin o v a t lä ä k ä rit o p e tta n e e t k a n sa n ep äilem ään koko lääk eto u h u a.
L o p p u tu lo s ta v a llise sti on, e ttä lä ä k ä ri k e h o itta a m en em ään johonkin saira a la an . K ansa tu n te e tä tä k in h o i
to a jo osaksi, v a ik k a ei y le e n sä h u o m ata, kuinka s a ira a t o v a t k o e-eläi- m inä n y k y a ik a ise ssa sa ira a la ssa . Siellä kokeillaan erilaisia lääk k eitä, leikkauksia y.m . Ihm ishenki ei siel
lä ole a rv o ssa . Niin v ä ittä ä m oni sa ira a lo issa ollut.
H oito saira a lo issa k in on siis huo
m a tta v a s ti k o k eitten v a ra s s a . M itä tietäm ättö m äm p i ja tyhm em pi, m itä lu o ttav am p i on sa ira s, sitä enem m än hänellä kokeillaan. O lem m e t a / a n - n e e t opp in eitak in ihm isiä, jo tk a o v at a n ta u tu n e e t m itä v aarallisim p ien k o k e itte n u hriksi ja m e n e ttä n e e t t e r v e y te n s ä ainaiseksi, jos o v a t elä
m ään jään eet. U se itte n sa ira itte n eläm ä p ä ä tty y joko kokeilujen u hrina kuo lem aan ta i jä ä v ä t ik iv aiv aisek si.
Sillä v ieläkin y le e n sä k o k eillaan sa i
railla p an em alla n iitä kipsihousuihin, kipsivuoteisiin, niv eliä kipsiin, jalko
ja ra u ta sa a p p aisiin ja v e n y ty s s ite i- siin, o te ta a n paikoin m elkein jo k aisel
ta selk äy d in k o e, a n n e ta a n k o k eek si erilaisia seerum ia, m e n ty on niinkin pitkälle, e ttä istu te ta a n sairaisiin v aarallisia m uita ta u te ja p a ra n ta a k seen iotain to ista tau tia.
T ällaista on tav a llise n k a n sa n k o kem us. k an sa n , joka ta v a llise sti t y y ty y ko h talo o n sa, m a k sa a niin pitkälle
k u n ra h a a riittä ä ja k ä rs i niin k a u v a n ja pitkälle k u in jak saa.
O nko tällain en kokeilu k o d e issa ja sa ira a lo issa » lä ä k e tie d että» ?
Kun ta v a llin e n k a n sa la in e n a r v o s telee lääk eh o m m ia ja sa ira a la h o ito a, niin e i siihen huom iota k iin n itetä.
M u tta k u n m e lu o n n o n p a ra n ta ja t jo
ta in sanom m e, niin v ä ite tä ä n , e ttä me olem m e p in ta p u o lisia ja tie tä m ä ttö m iä. M e em m e m u k a k y k e n e a r v o s te le m a a n lä ä k ä re itä ja sa ira a lo ita . T ä m ä on ta v a lla a n n.s. y le istä m ieli
p id e ttä , jo k a o n le v ite tty m uutam an v u o sik y m m en en a ik a n a koulujen, s a n o m aleh d istö n ja k irjallisu u d en a v u l
la. On kaik in k einoin k o e te ttu lä ä k ä ri sa a d a y h tä p y h ä k si ja k o s k e m a tto m a k s i kuin v a ltio k irk o n pappi.
M u tta h u o m a tta v a on, e ttä sam o in kuin v alistu n e e m p i ja v a p a a m p i k a t
sa n to k a n ta sai a ik a a n u sk o n n o n v a pauden, niin on s a a ta v a m y ö sk in v a p a u s h o ita a itse s a ira u te n s a ja t e r v e y te n s ä . T äm ä ta a s e d e lly ttä ä tie don ja ta id o n h a n k k im ista. Siihen onkin n y t h y v ä ä tila isu u tta . O npa k o u lu o p etu sk in v a lm ista n u t tie tä t ä h än su u n taan , v a ik k a se o n k in v a n hoillista. A lk eek si on se n tä ä n sekin eduksi ollut, k u n on le v ite tty tie to a ruum iin ra k e n te e s ta ja sen elin to i
m in n a sta . Kun lisäksi on s a a ta v a n a v a listu n e itte n ja e d isty sm ie liste n lä ä k ä rie n k irjo itta m ia te rv e y d e n h o ito - kirjoja, niin on m ah d o llista s a a d a li
s ä ä tie to ja ja k ä y tä n n ö llisiä k in o p e tu k sia. J a v a rsin k in lu o n n o n p aran - n u sa a te p a ra n to lo in e e n on v a ik u tta n u t v o im a k a s ta u u d istu k se n - ja v a - p a u d en h alu a k a n sa ssa .
Niin e ttä m e v o im m e jo itsen ä ise sti ru v e ta a ja tte le m a a n ja a rv o s te le m aan n y k y is tä lääk eh o m m aa. O n
h a n m eillä jo p a rik y m m e n v u o tin e n
k o k em u s luon taish o id o n tu lo k sista , jo
te n v oim m e h y v in v e r r a ta n iitä lä ä k e - ja le ik k a u sp a ra n n u k se n tuloksiin.
J a k u n asetu m m e k äy tän n ö lliselle k annalle, niin m e voim m e ja m eidän tä y ty y v o id a a rv o s te lla lä äk eto u h u a ja sen tuloksia.
E ik ä ta rv its e olla lääk äri, v o id a k se e n a rv o ste lla , k y k e n e e k ö joku lä ä k ä ri p a ra n ta m a a n s a ira a n v a i eikö.
T u lo k se th a n sen to te a v a t. J o s joku lä ä k ä ri v o i p a ra n ta a sa ira ita , niin h än on ta ita v a am m attilain en , h y v ä lää k ä ri. M u tta jos h än v a a n k o k e i
lee to ista ja to is ta lä ä k e ttä ja s a ira s k o k e itte n a ik a n a p ah en ee, niin hän on ta ita m a to n lää k ä ri, p u o sk ari, joka ei y m m ä rrä m itään s a ira u d e s ta eikä p a ra n ta m is e s ta . A sia on a iv a n s a m a kaikilla aloilla. Ei ta rv its e olla k ello sep p ä, y m m ä rtä ä k se e n , onko k ello sep p ä ta ita v a v a i eikö. Jo s hän k o rja a kellon k ä y n tik u n to o n , niin se p p ä on h y v ä a m m attim ies, m u tta jos hän kellon tu rm elee, niin on hän k elv o to n . E ikä ta r v its e olla ra k e n n u sm e sta ri, v o id a k se e n a rv o ste lla , onko ra k e n n u s h y v ä ja k ä y tä n n ö lli
nen, v a ik o huono ja lu h istu v a. T ä tä v e rta ilu a v o i kukin ja tk a a kuinka pitkälle ta h to o huom ioiden erilaisia eläm än aloja.
V a laistak sem m e a sia a , m a in itse m m e edellisen lisäksi v ielä m uutam ia ta u te ja ja niiden p a ra n n u sk o k e ita . M illä k a n n a lla on k eu h k o tu b e rk u lo o sin p a ra n ta m in e n m a a ssa m m e vielä n y k y ä ä n k in . S e o n p e lk k ä ä kokeilua.
O nhan v iim e iste n 10— 15 v u o d en ai
k a n a k o k eiltu näillä saira illa jos jo
takin. T u sk in p a on joku h o ito k o e sa a tu e d e s tu n n etu k si, kun jo uusi on tu lo ssa ja v a n h a k iite tty h y ljätään . S a ira a t o v a t s a a n e e t k e s tä ä kaikki k o k e e t ja p a n n a alttiiksi te rv e y te n s ä
ja v a ra n s a . L opuksi on suosiossa
» ty p ettäm in en » ja »kirurginen» hoito, jo ita tä tä n y k y ä k eh u taan , m u tta joi
den k o k e itte n u h rin a on jo imoni h au ta a n m e n n y t.
J a m itä v o i m a h ta v a lä ä k ä rik u n ta te h d ä jo k av u o tisille k u lk u tau d eille?
Ei y h tä ä n m itään. Se v a a n to te a a ne. E ikä ain a o s a ta e ro tta a eri ta u teja to isistaan . Ei ed es niin selviä ta u te ja kuin isorokko, v esiro k k o tai tu h k aro k k o . A ivan julkisesti k e h d a ta a n v ieläk in sanoa, e tte i lä äk äri voi
n u t san o a, o n k o joku ta u ti ollut vesi- v a ik k o iso a ro k k o a . T äm ä on ihan viim e v u o n n a lo ista v a sti tullut ilmi.
J a k a n s a on sa a n u t tä stä k in paljon k ä rsiä .
M illähän p eru ste e lla meillä puhu
ta a n » lääk etieteestä» ja v aa d ita a n k u n n io itta m a a n se k ä tie d e ttä e ttä sen e d u sta jia ? Ja millä p eru steilla v a a tii lääk in tö h allitu s n o u d attam aan m ä ä rä y k s iä n s ä ro k o tu k se sta y n n ä m uista, kun selv em m issäk in asioissa ilm enee asia n tu n te m a tto m u u tta , tie tä m ä ttö m y y ttä ja v a n h o illisu u tta?
M eillä o n todellakin ta rp e e k si sy itä v ä ittä ä , e tte i m eillä ole » lääk etied et
tä», v a a n ollaan p aljaalla kokeilun a ste e lla u seissa tärk eim m issäk in asioissa.
T oisella k e rra lla edelleen ta rk a s tam m e su h teitam m e lääk äreih in eri k an n o ilta. N yt tahdom m e v a a n huo
m a u tta a — e tte i m e itä v ä ä rin k ä s ite t ä — e ttä lääk ärillä te rv e y d e n h o ita jan a on ja tulee edelleen olem aan h u o m a tta v a te h tä v ä . M utta sellai
seen toim een e iv ä t ta v a llise t resep ti- lä ä k ä rit sovi, v aan v aatii se eri h a r
ra s tu k s e n s a ja oppinsa. L ääk ärio p in - noille ja lä ä k ä re ille am m attilaisen a an n am m e tieten k in om an arv o n sa.
O v a th a n lä ä k ä rit ta rp e e n m onissa t i -
Syöpätaudin syitä.
M itä on huom attu?
Kaikki tu tk ija t o v at to d en n eet, e t
teiv ä t villik an sat s a ira s ta ollenkaan sy ö p ää. N iinpä o v at A frikan s isä osissa toim ivat lä ä k ä rit sanoneet, e t
teivät ole k oskaan sy ö p ä ä huom an
neet v illeissä alk u asu k k aissa. M il
loin on sy ö p ä ä ta v a ttu , on s a ira s ol
lut sinne m u u ttan u t valkoihoinen.
S y ö p ä tila sto t to teav at, e ttä m issä siv isty s on k o rk eim m illaan ja m issä e lä m ä n ta v at ovat keinotekoisim m at, siellä on m yös enin sy ö p ä ä tav a ttu . Tilasto to teaa senkin, e ttä sy ö p äk u o - lem at k a u p u n g eissa o v at lu k u isam m at kuin m aaseuduilla. M aanviljelijäin, m a a ty ö v ä e stö n ja y k s in k e rta is ta elä
m ää v iettäv ien m aalaisp ap p ien k es
kuudessa on sy ö p äk u o lleisu u s h a rv i
naisem paa kuin rik k a itte n k a u p u n k i
laisten, rav in to la- ja h o tellialalla to i
m ivien ja te u ra sta m o issa p alvelevien sek ä m erim iesten k esk u u d essa.
T odeksi on huom attu, e ttä siellä, m issä sy ö d ä ä n su u ria ja k o h tu u tto mia m ääriä liharuokia, sä ily k k eitä, kuum ia juom ia, alkohoolia, k ahvia ja
p a u k sissa tieto in een ja ta itein een . V arsinkin ta p a tu rm ie n ja m onien on
n etto m u u k sien k o h d a te ssa se k ä m o
nissa m uissakin asioissa. M u tta si
tä, e ttä lä äk äri olisi ainoa y m m ä rtä jä, ainoa m ä ä rä ä jä te r v e y s - ja sa ira s - hoidossa, em m e h y v ä k sy , em m ekä sitä, e ttä lä ä k ä rik u n ta h a rra s ta a p a kollisia toim ia om an a rv o n sa , k u n n iansa ja tu lo jen sa k o h o ttam isek si.
K ansassam m e on tosin v ielä laum a- ihm isiä sek ä o ppineissa e tä o p p im at
tom issa, joita lääk in tö h allitu s voi vie-
te e tä , on sy ö p ä y le ise m p ä ä ja aina sen m u k aan en em m än , m itä e n e m m än n ä itä n a u tita a n . E rik o isesti on h u o m attu , e ttä tu p a k k a a ih e u tta a huuli- ja n e n ä sy ö p ä ä .
A lituisen m y rk y ty k s e n apuna s y ö p ä ä a ih e u tta m a ssa on v itam iin ik ö y h ä ra v in to eli k e ite tty ja p a iste ttu . A l
k u a su k k a a t ja elä im e t o v a t v iisaan i- _ pia kuin siv isty n e e t, sillä ne e iv ä t k o sk ek aan ruo k aan , jo k a on elo n v o i- m an sa m e n e ttä n y t, e iv ä tk ä juo kuu
m ia juom ia e ik ä sy ö kuum ia ruokia.
E rä s lä ä k ä ri v ä ittä ä tu tk im u sten sa tuloksina, e ttä E n g lan n issa kuolee v u o sittain noin 10,000 h en k eä s y ö p ään , y k sin o m aan v a ts a s y ö p ä ä n . S a m a oli tu tk in u t u seam p ien sa to je n s y ö p ä ä n k u o lle itte n v a ts a t ja oli huo
m annut, e ttä jiä m ä k uolleet o livat a i
k o in aan n a u ttin e e t ru o k a n sa ja ju o m an sa liian kuum ina.
E rä s toinen lä ä k ä ri v ä ittä ä , e ttä sy ö p ä on y k sin o m aan siv isty n eid en tau ti ja on v a k u u te ttu siitä, e ttä p ä ä s y y n ä on lih an sy ö n ti. S illä e läin ten liha on tä y n n ä m onia m y rk k y jä jo siitäk in s y y s tä , e ttä teu ra se lä im iä
lä m ielin m äärin k o m e n ta a ja p a k o t
taa. M u tta o nhan m a a ssa m m e jo a r v a a m a tto m a n su u ri joukko its e a ja tte - levia, o p p in eita ja v a listu n e ita ihm i
siä, jo tk a e iv ä t v o i e n ä ä h y v ä k s y ä m itään p e ru s te e tto m ia toim ia ja a i
h e e tto m ia p ak k o ja, eikä p akkoja y leen sä.
V a p a a k a n sa v a a tii v a p a u d e n itse l
leen h o ita a te r v e y te n s ä ja p a ra n ta a s a ira u te n s a itse ja siellä, m issä ta h too.
su u rk au p u n k eih in k u lje te ta a n su lje
tu issa v a u n u issa su llo ttu n a a h ta a se e n tilaan , k ä rs ie n ja n o a ja n ä lk ä ä , h u o n o a ja ju lm aa ko h telu a, ja ne te u ra s te ta a n lopuksi ra a k a m a ise lla tav alla, jo k a k aik k i tä y ttä ä te u ra se lä im e n li
h an tu s k a n m y rk y illä , jo ten tällain en liha o n v a a ra llise m p a a kuin o s a ta a n a a v ista a k a a n .
S y ö p ä ä s y n n y ttä v iä m y rk k y jä le
v iä ä m y ö sk in h e n g ite ttä v ä n ilm an ja ihon v ä lity k se llä . S illä v a a ra llisia o v at arsen ik k i, aniliini, te rv a ja p e t
rooli, kiv ih iilisav u ja a u to je n poisto- k a a su t, jo ita o n k aik k ialla k a u p u n g eissa, jo ten n iiden a su k k a a t ovat v a a ra s s a sa a d a m y rk y ty k s iä , jo tk a a ih e u tta v a t joko su o ra n a ise sti tai v ä lillisesti sy ö p ä ä . J a k u n v a a tte itte n v ä rjä y k siin , m a tto je n ja se in äp ap e- rien k o ristelu u n k ä y te tä ä n sam aa v ä rise k o tu sta , niin voi ihm inen s a a da m y rk k y jä se k ä h e n g ity k se n e ttä ihon k a u tta .
J o h to p ä ä tö k se n ä voim m e siis s a noa, e ttä sy ö p ä jo h tu u p ä ä a s ia s s a so
p im a tto m a sta , e tu p ä ä s s ä lih a ru u a sta , n au tin n o ista, liian k u u m ista ju o m ista se k ä m ainitui-sta m u ista m y rk y istä , jo ita aik am m e teollisuus se k ä ra v in to - e ttä m uulla a lalla le v ittä ä kaikkialla.
M iten on e le ttä v ä ?
Me tah d o m m e s ä ily ttä ä te rv e y te m m e. Sen tä h d e n m e h y lk ä ä m m e li-
h a ru u a t ja k aikki lih asta valm istetu t e rila ise t ru o k a ta rp e et. Me h y lk ä ä m m e ne siitäkin s y y s tä , ettei n iissä ole elonvoim aa, v itam iin eja. M e jä tä m m e p o is alkohoolin ja tupakan, v ä h en n äm m e k ah v in ja teen nautinnon m ahdollisim m an vähiin, ellem m e niitä kok o n aan p oista, k a rta m m e y le e n sä kuum ia juom ia, jo tk a m uutenkin tu r
m elev at suoliston ja sisäelim et.
Me p y rim m e siihen, e ttä syöm m e p ä ä a s ia s s a k e ittä m ä tö n tä ruokaa, k o sk a n iissä varm im m in sä ily y elon- voim a eli vitam iinit. K e ite tty ä sy ö m m e m ah d o llisim m an v ähän. H yl
k ä ä m m e n iin ik ään k aik en laiset säily - k e ru u a t, k o sk a elonvoim a n iissäkin on h ä v in n y t ja u seim m at sitä p a itsi sisä l
tä v ä t ra sio ista liuonneita m etalleja.
E m m e tosin v ielä n äin k ään m ene
tellen o le tu rv a s s a sy ö v ä ltä . Sillä e d e llä m a in ittu ja m y rk k y jä on v ä r
jä ty is s ä v a a tte issa , sein äp ap ereissa, m ato issa y.m ., jo ten m y rk k y jä saam me ilm asta, jo ta h en g itäm m e ja ihon k a u tta v ä rillisistä a lu sv a a tte ista .
T u onnem pana, jolloin hallituksiin tulee v alistu n eem p ia ihm isiä ja ru v e
ta a n en em m än h u o leh tim aan kansan te rv e y d e s tä , tietenkin k ielletään m y rk y lliste n v ärien k ä y ttö . S itä ai
k a a odo tellessa on jok aisen yksilön h u o leh d ittav a te rv e y d e s tä ä n tä ssä k in k ohden niin paljon kuin se on m ah
dollista.
E n g lan n issa ja W a le sissa kuoli 25 v u o ten a 1905- 1929:
Iso o n ro kko o n v ain 94 la s ta (alle 5 v uoden), m u tta
r o k o tu k se e n 243 la s ta (alle 5 vuo
den). — (V accination Inquirer.)
R o k o tu s on siis vaarallisem paa kuin iso ro k k o !
Jo s siis ta h d o t lapsesi s a a tta a sa ira a k si, te h d ä ram m aksi tai ty k k ä n ä ä n tappaa,
niin kiireim m iten vie h än et rokotet
tav ak si!
M illoin?
Milloin alkaa ih m isku n ta te rv e e m - m ä k si k ä y d ä ,
Tällä tiellä te r v e e m m ä k s ’ se tu leva n ei n ä ytä .
Anna raittiin ilm a virra n hu o n eeseesi tulla,
N iin on elos ra ikka h a m p i iloisem pi sulia.
Luonto oottaa e k s y n e itä su o d en elon parhaan,
L ä ä k k e e t o v a t jo h d a tta n eet ih m isk u n nan harhaan.
Ilm a ise k s’ saa aurinkoa, ilm a ise k s’
saa v e ttä ,
Ä lä m y r k k y ju o m a in anna itseä si pettää.
V aro viinaa vie k k a h in ta tu rm a a tu p a ka ssa ,
N auti haluin h e d e lm iä luonnon m a a il
m assa.
K ahvipannun tu m m a ro u va te r v e y d e n suita.
K atarrin sa a t v a tsa h a s ja öisin e t saa unta.
M ieles pidä puhtahana luota L u o ja ltasi,
Niin on sulia päällä m aan jo oiva taivaliasi.
J u h o S a l o k a n n e l .
Ihm inen, a ja ttele!
Kun n y k y a ik a n a on k a u h ista v a n p a ljo n k aik en laisia sa ira u k sia , k ipuja ja v irh eitä, niin eikö olisi s y y tä jo k aisen k iin n ittä ä hu o m io ta a s ia a n siinä m ielessä, e ttä tä s tä tila n te e sta v äh itellen p ä ä s tä is iin pois, sillä k an sam m e tulevaisuus on h u k assa. K o h ta ei ole te rv e itä ed es sen v e rta a , e ttä v o id aan e lä ttä ä lä ä k ä rit ja a p te e k k a rit. M iten p ä ä s tä ä n p a re m p a a n , m istä a le tta v a ? A ja tu k sista on a le tta v a . Ä lä itse a ja tte le , ä lä k ä p u h u s a ira u k sista . J a jos joku v a litte le e sa ira u k sia u sa , niin n euvo h ä n tä . O h jaa h ä n et luontaiseen hoitoon. Ellei h än sitä y m m ä rrä eik ä o saa sitä h y v ä k s e n s ä k ä y ttä ä , niin neuvo lu o n n o n p aran to laan o p p im aan tä lla is ta h oitoa ja siellä p ara n tu m a a n . K ehotta tila a m a a n T e rv e y d e n Y stäv ä. N äin le v itä t u u tta k ä s ity s tä ja sitä tie tä p a re m p a a tu le v a isu u tta jo k aiselle y k silö lle ja k an sallem m e.
L iia k si u n ilä ä k k e itä on lääkintöhallitus h u o m a n n u t -k äy tettäv än sen vuo ksi, e tt ä niitä s a a ilman l ä ä k ä r i n m ä ä r ä y s t ä . N äin k e rr o ttiin e r ä ä s s ä le h d e s sä . S en vuoksi oli lä ä k in tö h a llitu k s e n j o h t a j a a n ta n u t apteekeille -m ääräyksen, e tte i uni
l ä ä k k e itä s a a a n t a a v a p a a s t i, v a a n a i
n o a s t a a n -lääkärin re septillä, jo k a ti eten kin- m a k s a a . -Kun to iselta puo len tiede
tä ä n , e tt ä l ä ä k ä r i t ju o t ta v a t unilääkkeitä monille saira ille niin -kauan ikuin r a h a a rii t t ä ä ja k unnes uneton tulee m ielisai
raaksi, niin h u o m a a helposti, ke n e n e tu j a tä s s ä v a a lita a n . E iköhän v a a n lä ä k ä r ie n . U u tis e sta p ä ä t t ä e n oli -kansapara n etu p ä ä a s ia , ku n se, s a a d a k s e e n ta v a n m u k a i
sia u n ilä ä k k e itä , p a n n a a n m a k s a m a a n ensin 20 tai 30 m a r k k a a lä ä k ä rille .
S a ira a la m a k su t k o ro te ttiin viime vuon
na k e s k i m ä ä r in 5:11 ä mk. v u o ro k a u d e lta se k ä valtion e tt ä useitten k u n tien s a i raa lo iss a . T ä m ä siitä huolim atta, vaikka s a i r a a l a t valtio r a k e n t a a ja a n t a a v uo
tuista ap u a niiden kustannuksiin. —• S a i
ra u s tulee siis entistäk in r a s k a a m m a k s i niille, jo iden t ä y t y y m e n n ä s a i r a a l a a n . Sietäis i aja tell a, kum pi on h a lv e m p a a hoitoa: s a i r a a l a s s a v aik o lu o n n o n p a r a n - to la ssa , jo s s a hoito tulee tosin v ä h ä n k a l l i i m m a k s i , m u t ta p a r a n e m in e n on no
p e a m p a a j a use imm in m y ö s v a r m e m p a a . L ä ä k k e itte n h in to ja k o ro te ta a n aina 70 % asti, k e r t o v a t lehdet. T ä m ä k i n on
lääk in tö h allitu k se n tointa. S a ir a ste le m i
nen tulee siis jo k a s u h te e s s a kalliiksi.
K u n h an ihm is et oppis ivat y m m ä r t ä m ä ä n , e tt ä te r v e y d e n h o ito on tä r k e ä m p ä ä kuin sairash o ito . T e r v e ei ta r v its e s a ir a a la a eikä lä ä k k e itä .
R o k o tu s a ih eu tta n u t ta a s isonrokon.
T a m m ik u u n a lu s s a ilmoitti Vihdin k un
n a n lä ä k ä r i, e ttä Oja-k kalankylässä oli m uuan 30-vuotias mies s a i r a s tu n u t isoon- rok koon, jo s ta h ä n heti ilmoitti lä ä k i n tö hallitukselle. T ä m ä ta a s lähetti heti ro- k o t u s v a r a s t o n sinne j a r y h d y ttiin k a n s a a ro k o tta m a a n . Kuinka t ä m ä h a s s u toi
men pide m e n e s ty i , ei ole k e rr o ttu . L ä ä kintöhallitus ei ta r k e m m in a s ia a tutki
nut. J a v a ik k a -kunnanlääkäri oli ilmoit
ta n u t H.S:lle, e tt ä se oli v a a n yksityinen ta p a u s ia liev ää sittenkin, niin ro kotus- touhuun v a a n ruvettiin.
M istä t ä m ä s a ir a u s on -tullut, siitä ei m itä ä n s elk o a otettu. S eh än v a a n »il
maantui», kuten tavallisesti s anotaan.
T ä m ä ta p a u s ta a s to teaa, että ro k o tu k sella le v iä ä isoaro-kkoa, jo k a sop iv assa oloissa y l t y y niin, e ttä lä ä k ä rik in sen voi tuntea.
Milloinkahan s a a d a a n lä äkintöhallituk
seen a ja n k e h ity s ta s o lla olevia virkaili
joita. Se, e ttä ta udin ilm etessä ru v e
ta a n s a m a a ta u t i a kiireenkaupalla l e v i t tä m ä ä n , on se n tä ä n jo ty h m y y d e n huip
pu meidän valistuneem m alla ajallam me.
P a im io n lu o n n o n p a r a n to la n vanhin rak en n u sry h m ä, jossa on tila a 30— 40 hengelle.
A jatelkaa ja kokeilkaa itse!
Näin tekee mieli h u u d a h ta a s e n vuok
si, e ttä n y k y ä ä n a n n e ta a n pa ljon huonoja opetu ksia ja neuvoja. E m m e ta r k o ita liikeilmoituksia, jo t k a eiv ät useinkaan siedä m itä ä n a rv o s te lu a te r v e y d e n k a n nalta. Vaan m ainitsem m e pari sellaista, joita ei voi s iv u u tta a vaikenemalla. S u o men y le i s r a d io s s a on usein voimistelun o pettaja k eh o itta n u t h e n g ittä m ä ä n s i
sä ä n nenällä, m u t ta ulos suun k a u tta . S a m a n la is ta opetu sta kuulu taan yle e n s ä a n n e tta v a n s o ta v ä e ssä k in . M u tta t ä m ä
hän on aivan luonnotonta. Kyllä tienä on h e n g it y s tä v a r t e n kaikille ilman e r o tusta. Mitä luulette se u r a a v a n , jos aina Vaan nenällä si s ä ä n h engitetään, eikä ol
lenkaan ulo s? Talvella nenän limakalvo su o r a s ta a n k y lm e tty y , joten vaikeita nu
hia ja muita vikoja tulee eh dottomasti.
M utta jos jo k a k e r t a p u h a lta a läm pim än ilman m yös nenän k a u tt a ulos, niin se lä m m ittä ä nenän, jo ka on ta a s valmis kul
je tta m a a n uu tta, k y lm ä ä k in ilmaa keu h koihin lä m m ite tty n ä lä m p im ä s s ä ilm a k a n a v a ss a . S ie tä ä toki t ä t ä a jatella ja h e n g ittää jä r k e v ä s ti ja luonnollisesti. Siis
h engitä ain a ne n ä llä !
T oinen asia, jo n k a julkaisi e r ä s a r v o s s a p id e tty v o im is te lu a h a r r a s t a v a lehti, on ihon pesu saippualla. Siinä n e u v o t
tiin ainakin k e r r a n v iik o ssa p e s e m ä ä n it
se n s ä huolellisesti. No niin. Se on oi
kein h y v ä neuvo. M u t ta ku n se n e u v o ta a n p e s e m ä ä n s a m a s s a k y l v y s s ä 2 tai 3 k e r t a a r u n s a a lla saippualla, niin sitä jo t a a s s i e tä ä aja tella. K yllä k irjo ittajak in k e h o itta a lopuksi huolellisesti p u h ta a l la kin ved ellä p e se m ä ä n , k o sk a s a ip p u a s s a on s y ö v y t t ä v i ä aineita. — M u t ta n y t ta a s k a n n a t t a a k y s y ä : O nk o h an sa ip p u a ol
lenkaa n ta r p e e n ? Ei ole. Iho lähtee saunahikoilun ja lä m p im ä n pesun avulla p u h ta a k s i aiv an p u h ta a lla vedelläk in, jos k ä y t e t ä ä n k a r k e a t a p esu k in n asta. Ei ol
le n k a a n ta r v its e p e s u v e t tä li ata s y ö v y t tävillä saippuoilla. Eik ä ole te rveydelle eduksi, e ttä luonnollinen r a s v a sa ip p u a l
la pois k u v o te ta a n . T u o m m o ise n pesun jä lkeen tulee iho ara k s ik in ja k y lm e tt y y helposti. — K ä sitte le m m e tä tä a s ia a jo s kus toiste laajem min.
P aim ion luonnonparantolan
2 :nen ra k e n n u sry h m ä a v a ta a n to im een k e sä k u u n 1 p :n ä . Y k
sity isiä ja k ahden hengen huoneita. T ilaa 30— 40 hengelle.
R auhaisa ja kaunis p aikka. U udet h uoneet.
Toisten ihm isten vaikutus.
T o iste n va ik u tu s ja apu sairaan para n tu m iseen .
T u sk in k u k a a n on niin itsenäinen,- e tte i to isen p uhe hän een jo tain v ai
k u tta isi. V arsin k in sa iraisiin e s im e r
k it ja p u h eet te k e v ä t sy v iä jälk iä.
M itä he n ä k e v ä t, m itä k u u lev at, se k aikki m enee usein aiv an tä y te n ä to te n a s a la ta ju n ta a n ja v a ik u tta a n o p easti h y v ä ä tai p ah aa. P a r a n to la s sa se on ilm eistä. H u o n eessa on esim . 4 ä 5 e rila is ta s a ira s ta . Jos n iissä o n vain y k si ainoa ty y ty v ä in e n , y m m ä rtä v ä in e n ja to iv o rik as sa ira s, jo k a to isille ja uusille p o tilaille p u huu: »huono olin, kun tä n n e tulin, m u tta n y t olen jo paljo n p arem p i, k y llä m inä p aran en » , n iin h ä n to d el
lakin p a ra n e e . S am oin m uut. T o i
sia m enee pois p a ra n tu n e in a ja uusia tulee. M u tta puhe p a ra n tu m ise sta jatk u u , k u n kukin on n ä h n y t, m iten se ja se p a ra n i, v aik k a oli niin ja niin sa ira s. M u tta p ä in v a sto in voi aiv an y h tä huolellisella hoidolla k ä y d ä to i
se ssa h u o n eessa, m issä on joku v uosi
k au sia ja m uualla s a ira s ta n u t ja a i
van piloille k e h itty n y t sa ira s, jo k a on ain a ty y ty m ä tö n ja p a k isee: »en m i
n ä ole m ik sik ään p a ra n tu n u t, huo
nom m aksi v a a n tulen y h ä , hoito on huonoa, ru o k a huonoa, e i tä s tä m itään tule». J a toisille v ielä san o o : »suot
ta tä n n e tu litte, e tte tä ä llä p aran e» . T ällain en puhe h ä iritse e toistenkin p a ra n e m ista , sillä h u o m a a m a tta m e
nee tu ollainen puhe h e rm o stu n e itte n sa ira itte n s a la ta ju n ta a n v a ik u tta m a a n p ah o ja ja to iv o tto m ia a ja tu k sia . V as
ta sitte n kun tu o llain en ty y ty m ä tö n e ris te tä ä n tai p a h im m a ssa ta p a u k s e s sa k okonaan p o iste ta a n , ru p e a v a t pa
ra n em iset jälle e n ja tk u m a a n h u o m at
tav am m in .
S y v ällin en on to d ella esim erk in ja puheen voim a sairaisiin .
T ä s s ä tä y ty y sivum ennen huo
m a u tta a , kuinka r a a ’a sti ja sy d ä m e t- tö m ästi usein tu tta v a t ja y s tä v ä tk in k o h te le v a t s a ira ita san o m alla: »kyllä n ä y tä t h u o n o lta; pian sinä kuolet, ä lä su o tta y ritä k ä ä n e n ää m itä ä n ; en ta h to n u t e n ä ä tu n tea, kun olet niin huonoksi tu llu t; sin u ssa on v arm aan k eu h k o ta u ti; sin ä h ä n olet ihan piloil
la jo» ja p aljo n m u u ta vieläkin p a h em p aa.
T o isen v a k u u tu s s a ira a lle : »ei sa i
ra u te si niin erik o isen pah a ole, k y llä sin ä vielä siitä p a ra n e t, voit olla v a k u u te ttu p a ran em isestasi» y.m . tä l
la ista , a u tta a p aljon s a ira sta . H än a ja tte le e s itä itsekseenkin, rupee u s
ko m aan p a ra n e v a n sa ja tä m ä tunne painuu sa la ta ju n ta a n . H än rupeaa usko m aan p a ran em isen m ahdolliseksi ja se a u tta a h ä n tä . Kun h ä n sam alla sa a a sia llista hoitoa, niin a ja tu s ja sa la ta ju n ta e d is tä v ä t p a ra n e m ista nopeasti.
N äin voi toisen h y v ä a ja tu s p a ra n ta a s a ira s ta tahi p ah en taa.
P e rh e e n p iirissä ja y s tä v y s te n k e s ken v o id aan s a ira s ta m uullakin ta v a l
la a u tta a . O nhan tunnettua, kuinka äiti ja isä p a ra n ta v a t lapsen louk
k aa n tu n u tta so rm ea tai v a rv a sta : p u h alletaan siihen, siv ellään sitä ja sa n o ta a n : n y t se on terv e! Lapsi m enee jälleen leikkim ään, ellei vika ollut aivan pah a. T a v a llista m yös on, e ttä äiti sivelee lap sen k ip eätä v a ts a a ja se p aran ee.
E rä s huom io on m yös m e rk ittä v ä . H eikko s a ira s p itä ä m ielellään y s tä vän, tu tta v a n tai h o itajan k ä d e stä kiinni, tahi jos ei itse ja k sa, niin p y y -
O tteita kirjeistä.
— Muuan asiami-ehemme, joka on pal
jon ku-lkenut T u ru n lää n in po-hjois-o-sissa, k ir jo i tta a : »Kans-a täällä on niin to m p pelia j-a y k sin k e r ta i s t a , e ttä o v a t pelosta vienee t lapsensa ro k o t e tt a v a k s i. V a rs i n kin s-entähden kun la p s e t pantiin pois k ansakoulusta. N y t o v a t la p s e t s a a n e e t k ä rs iä h ir v e it ä tu s k ia ja kipuja. Kyllä o,n perkele k a ik k iv a ltia s r ä ä k k ä ä m ä s s ä k a n saa tälläkin tavailla. Kuinka ka-u-van saa täm äkin ja t k u a ?
Kun ro k o tu s on näin h ir v e ä t ä jälkeä j ä t tä n y t ja k a n s a on niin ty h m ä ä ja a r kaa, niin olen ta a s p ä ä t t ä n y t r y h t y ä le
v ittä m ä ä n tie toa siinä to ivossa, e t t ä to- tuuderikytvö lopultakin t u o t ta a h e d e lm ä n ja luo p ä ä lt ä ä n m o k o m a n orjuuden. T o sin on k a n s a k ö y h ä ä , m a r k k a k in on ah
taalla. Mutta sittenkin koetan.»
, — Muuan neiti K e sk i- S u o m e sta k ir jo it
ta a : » T e rv e y te n i on ollut .aika h y v ä sii
tä asti ku n ta as r y h d y i n itseäni uudelleen
h oitam aan. Sillä k ir je e s t ä n n e s.ain ta a s u u tt a intoa ja v o im a a itseän i h oitam aan, että, ta-utini, v a ik e a keuhfcovifca oli jo puoliksi voitettu. Nopein a sk elin olen p a r a n t u n u t sitä m u k a a k u n o len itseäni hoitanut. On täällä moni muukin u s k a l
ta n u t its e ä n s ä luontais esti h o it a a ja o v a t h y v in m e n e s ty n e e t . — On k a it Teille h u p a is ta kuulla veljestäni, jo k a v u o s ia sit
te n oli siellä Paim io n luonnonparaintolas- sa. Kun h än -ennen -sinne tu lo an sa oli Hel
singissä tu tk itu tta m a s s a , -niin sanottiin h-än-ess-ä -olevan selkäydin-taudin, jo s ta ei p a r a n e . Ei sen jä lkeen -ole -ollut p a r e m p a a ti e to a h ä n e n tau tin s a Laadusta, m u t
ta se v a a n on tosi, -että -hän s iitä asti, jol
loin h ä n -sieltä tuli, o n ollut t-erv-e. Luon
taish oidolla hänkin siis -parani.
Tukea-kseni v ä h ä is e lt ä -osaltani h y v ä ä a siaa, p y y d ä n -liittyä T e r v e y d e n Y s tä vien jä s e n e k si ja lä h e t ä n kojmivuo-tis- jäs-en-maksun 25:— mk.»
tä ä toisen p itä m ä ä n hän en k ä ttä n sä , lia n tuntee täten sa a v a n sa voim aa terv e e stä .
Ja niin se onkin. S illä ihm isen -kä
sistä, v arsin k in so rm e n p ä istä , v irta a alituiseen elonvoim aa, jo ta terv e voi s a ira a se e n a n ta a , h ä n tä siten v a h v is
taen ja p a ra n ta e n . T ä h än voim aan p eru stu u p ara n ta m in e n -kätten p ä ä lle - panem iseen sa ira a n kipukohdalle.
T ä h ä n p a ra n n u k se e n liitty y läh ei
sesti ru k o u k sella p a ra n ta m in e n . T ä m ä on m ah d o llista, jos ru k o ilija ja- s a ira s itse u sk o v at siihen ja v o iv at a ja tu k s e n sa k e s k ittä ä rukoukseen.
T ä tä -parannusta on ain a k ä y te tty u skonnollisena to im itu k sen a m iltei k aik issa u skonnoissa.
P a rh a in ja y m m ä rre ttä v in n y k y ajalle on k u iten k in lu o n tain en hoito.
TERVEYD-EN YSTÄ VÄ il m e s ty y P a im i o s s a -kuudesti v u o d e s s a eli joka toinen kuukausi, alk ae n tam mikuusta. V u o sik e r ra n tila ushin ta on 10 mk. T e r v e y d e n Y s tä vien liiton jä s e n e t s a a v a t lehden v a p a a sti. L e h te ä to im itta a useitten a v u s t a m a n a S a m p s a Luonnonm aa. Lehteä sa a tilata -kaikista m a a n p o stitoim istoista, liiton j ä s e niltä ja asiamiehiltä sek ä allek irjo itta n eelta:
T e r v e y d e n Y s tä v ä t. — P aim io.
Oma apu paranemisen ja terveyden lähteenä.
Jo en n e n olen m o n asti h u o m a u tta nut sairaille, jo tk a ta h to v a t p a ra n tu a , e ttä ta u tie n s y y t o v at en sin p o iste t
ta v a t, m ikäli ne tu n n e ta a n ja m ikäli n iitä vo id aan p o istaa. T oiseksi on ru v e tta v a k ä y ttä m ä ä n h y v in h a rk it
tua ja a u tta v a a lu o n taish o ito a. On su u ri m ä ä rä ta u te ja ja kipuja, jo tk a jo täten p a ra n e v a t.
O n ku iten k in u seita niin v aik eita ta u te ja , kip u ja ja v irh eitä, joiden p a ra n ta m ise ssa o v at m y ö sk in h en k iset a v u t ta rp e e llise t, usein aivan v ä lttä m ättö m ä t.
O m a ap u on tä ssä k in tä rk e in . S ik si p ääh u o m io tä h ä n k iin n ittäk ääm m e.
Viim e aik o in a on erik o ise sti huo
m a u te ttu k irja llisu u d e ssa ja le h d is
tö s s ä sa la ta ju n n a n o lem a ssa o lo sta ja sen v a ik u tu k se sta e lä m ä n toim intoi
hin, ihm isen p a ra n e m ise e n ja te r v e y teen.
T ä m ä ei k u ite n k a a n ole m ik ään n y k y a ja n k ek sin tö . V anhem pikin sie
lutiede on sen jo tu n n u stan u t ja sen toim innan osaksi tuntenutkin.
T ä s s ä k a tso m m e ja tu tu stu m m e a sia a n ta a sk in k okem uksen ja jo k a p ä iv ä iste n h u o m io itten p e ru steella.
S a la ta ju n ta on m u istin ih m eellise
nä v a ra sto n a . S iellä on v a rm a sti ja ta rk a s ti p aljo n n ä k e m iä m m e ja k u u lem iam m e, siellä s ä ily v ä t a ja tu k s e t ja tu n te e t eläm äm m e a ja lta . J a sie ltä sa la ise sta v a ra s to s ta ne tu le v a t ta ju n taam m e ta h to e n ja ta h to m a tta , usein ihan v äkisin. S inne p ain u v a t ihm i
sen p ä iv ittä ise t a ja tu k se t, tie d o t, ko- • k em u k set ja tu n teet. T ä m ä n v a la i
see kokem us.
Se m y ö s toim ii itse n ä ise sti, k u te n ta rk k a a v a ihm inen h u o m aa jo k a h e t
ki. J a la t k ä y v ä t, kun ta ju n ta a n ta a m ä ä rä y k se n , n äön ja kuulon o h ja a
m ana, ja ihm inen voi itse puhua ja a ja te lla v a p a a sti. K äsi p anee oven lukkoon, sa m m u tta a tulen y.m., johon se on to ttu n u t, ilm an a ja tu s ta . Jos ihm inen tieto isesti on te h n y t usein sam an m atk an kodin ja ty öpaikan, k odin ja jo n k u n y s tä v ä n luona, niin hän en ei ta rv its e sitä ollenkaan a ja tella, sillä ja la t sen to im ittav at. Jos tulee esim . k o din tai ty ö p a ik a n m uut
to, niin ei ole h a rv in a ista , e ttä ja la t jo h ta v a t ihm isen a ja te lle ssa vanhaan p aik k aan , kunnes ovella tai p ortilla huom aa , » ereh ty n een sä» . T o tu tu lla tav a lla to im iv at k ä d e t ja ja la t sa n g en p aljon ja e ri aloilla ja e rilaisia te h tä v iä . J a se on ju u ri sa la ta ju n ta , jo k a n o ita to ttu m u k sia h o itaa näön, kuulon ja tu n to aistin av u stam an a.
V ielä p a ljo n m u u tak in toim ii sa la ta ju n ta . S e o h jaa h e n g ity stä , ru u an su la tu sta , v e re n k ierto a, m aksan, p e r
nan, m unuaisten y.m . elinten toim in
ta a eläm än h y v äk si. Ja m itä k eh it
ty n e e m p i sa la ta ju n ta on, sitä p a re m m in se toim ii.
T äm ä sa la ta ju n ta , sen k eh ity s ja to im in ta on sa ira a n p a ra n ta m ise ssa ja ihm isen te rv e e n ä ollessa tä rk e ä te
kijä.
O n h u o m attu , e ttä jo s ihm inen aina a ja tte le e : »m inä olen te rv e , voim akas ja k e stä v ä , m inä voin te h d ä ja toim it
ta a sen ja sen ty ö n ja te h tä v ä n aivan v arm asti» , niin n äm ä a ja tu k se t ja p ä ä te lm ä t p ain u v at salataju n taan , jo sta ne jälleen tu le v a t esiin, vieläpä n u k k u essak in v ah v ista m a a n entisiä a ja tu k sia . M u tta jo s m inä a ja tte le n :
»olen sa ira s, heikko ja voim aton, en m itään ja k sa , e n k ä osaa tehdä», niin n ä m ä k in a ja tu k s e t vaip u v at s a la ta ju n ta a n , joka ta a s v ah v istaa a ja tu k sia, tehden ihm isen todella sellaiseksi,
m iksi h än on itse ä ä n a ja te llu t ja k u vitellut.
Näin v aik u ttaa sa la ta ju n ta ta v alli
seen ihm iseen.
M itä v a ik u tta a sa la ta ju n ta s a ira a seen? Jos hän ain a a ja tte le e : »m inä p a ran en v a rm a sti, m inä tu len p ä iv ä p ä iv ältä aina terv eem m äk si» , niin t ä m äkin painuu sa la ta ju n ta a n , joka ru peaa (toim im aan te rv e y d e n h y v äk si.
S a m a a v a ik u tta a h a r r a s ru k o u s ja usko kaikilla k e h ity sa ste illa .
T ällaisilla a ja tu k silla ja toim illa t ä y ty y tietenkin olla luja po h ja: h a r ra stu s p a ra n ta a eläm än sä, s a a d a to i
m ia e p ä itse k k ä ä sti to iste n h y v äk si, ' kuten lasten, puolison, v ä h ä v ä k iste n ja ap u a ta rv itse v ain h y v ä k si, tai jon
kun tä rk e ä n a a tte e n a u ttam isek si y.m.
V aan jos s a ira s on ty y ty m ä tö n ja ju ttelee: »en m inä p aran e, m uut k y l
lä p a ra n e v a t, m u tta en m inä, aina huonom m aksi v a a n tulen, k aik k i on lopussa», niin n äm äk in p ain u v at sa la ta ju n ta a n la m a u tta m a a n v aan s a ira i
ta elim iä. N äin s a ira s p a h e n ta a ta u tian sa, teh d en v aik eu k sia p a ra n e m i
selle.
V arova tulee siis olla sa iraan ak in . Ei ole sa m a a ja tte le e k o te rv e y ttä ja sen saa v u tta m ista , vaiko s a ira u tta ja p a ra n tu m a tto m u u tta .
Iloinen, h y v ä llä m ielellä oleva, t y y
ty v ä in e n ja h y v ä s s ä p a ra n e m ise n to i
v o ssa oleva s a ira s ta v a llise sti p a r a nee v a ik e ista k in ta u d e ista . T ä m ä n on to d en n u t sek ä k o d eissa e ttä p a ra n to lo issa lu k e m a tto m a t s a ira a t.
V aikka siis s a ira a n tä y ty y k in usein tu rv a u tu a to isten hoitoon, toisten apuun, niin tosi on tä s s ä k in , e ttä om a apu on paras ja se on s itä teh o k kaam pi, m itä k e h itty n eem p i s a ira s on h en k isesti ja m itä ep ä itse k k ä ä m p i on h ä n en luo n teen sa.
P a lja a t sa n a t, usko ja toivo, e iv ät k u iten k aan y k s in ä ä n riitä. R uum is v aatii m y ö s h a rjo itu s ta , liik että. Jos reu m atism i on k a u la n n u risev ak si la itta n u t, on p ä ä tä liik u teltav a v ä h it
täin, e ttä k a u la sa a m onipuolisia liik k eitä. Jo s sam a ta u ti on jä y k is tä n y t k ä d e t, on n iitä u u tte ra s ti ta i
v u te lta v a h e ti k u n k iv u t ovat v ä h e n ty n e e t. Jos reu m atism i, h alp au s tai m uu s a ira u s on e s tä n y t liikunnan jo k sikin aik aa, on k ä v e ly ä k in ru v e tta v a h a rjo itte le m a a n heti, k u n ja la t sen sa lliv at. Ja tä s s ä tu lee olla y h tä u u t
te ra ja k e s tä v ä kuin k ä v e le m ä ä n o p e tte le v a lapsi. E nsin jonkun tu k e m an a y r ite ttä v ä seiso m aan , sitten k ä v e lem ään joku askel, sitte n k ain alo - sauvoilla, ja lopuksi y h d ellä kepillä.
H a rjo ite lle ssa s a ira s to d ellak in huo
m aa, e ttä h än p ä iv ä p ä iv ä ltä tulee terv eem m äk si.
Leikkaukset.
S a ir a s te l e v a ihm iskunta kiem urtelee tuskissaan, n.k. »veitsitaiteilijan» kä sissä , On te h tä v ä leikkaus, tai. e d ess ä on k u o lem a — on se lakootiinen va sta u s, jo nka s a ir a s lopulta s a a k u u lla lä ä k ä re iltä , s it
ten ku n h än tä on v u osikausia lääkkeillä
»parannettu» ja m y r k y t e t t y ja te h ty h ä nen tilan s a toivottomaksi. J a onneton s a ira s antautuu leik k au k seen — eihän siinä muukaan auta, kun lä ä k ä r it sen
» m ä ä r ä ä v ä t» , niin t e h t ä v ä h ä n se on, a jattelee tuo onneton, jolle ta u d i t latin a- laisine nimineen ovat y h t ä h e b r e a a ja jo lla ei ole alk ee llisim p ia k aan tieto ja sairauden, s y i s tä . K un h ä n siis joutuu ahtaa lle, tauti, jo k a on k ä y n y t h e n g e n vaaralliseksi, y h tä ä l l ä ja le i k k a u sp ö y tä l ä ä k ä r i e n su o s itte le m a n a toisa alla, tekee h än tavallisesti v a lin ta n s a ilman pit em p iä h arkitsem is ia . J a niin h än et k ii d ä te t ä ä n
s a i r a a l a a n , hu oneeseen , jo ta sa n o ta a n
»leikkaushuoneeksi».
Se, jo k a k e r r a n k in on omin silmin n ä h n y t m itä leiikkaushuoneessa ta pahtuu, silloin k un e lä v ä ä ih m is ru u m ista silvo
t a a n auki, kaivellaan, s a h a t a a n j a p a r s i
ta a n ta a s kiinni, jo s s a ihm is veri v u o ta a ja lih a k a p p a le ita j a s is ä lm y k s iä h eite
tä ä n m e n e m ä ä n , jo s s a lä ä k ä r it, r a h a n h im o s s a k y lm ä v e ris e s ti m e s ta r o iv a t Juonnon m u k a e p ä tä y d e lli s t ä k ä tt e n ty ö tä, s.o. ih m is ru u m ista, j a m u k a k o e t t a v a t a n t a a s a ir a a lle h ä n e n k a d o te tu n t e r v e y te n s ä takaisin, jo n k a h ä n lu o n n o n v a s ta i
sella e lä m ä l l ä ä n on itse t i e t ä m ä t t ö m y y d e s s ä ä n tu honnut —• niin, jo k a on ka ik e n tä m ä n omilla silm illään n ä h n y t, ei voi ilman k y lm ä n v ä r e i t ä n ä k e m iä ä n m u is
tella. J a miksi k a ik k i tä m ä helvetillinen leikki? Eikö m itä ä n m u ita k ein o ja ole l ö y d e t t ä v i s s ä j a ti edetä , kuin. tä lla ise t ra a k a l a is k e in o t ja a u tta v a t k o n ä m ä le i k k a u k s e t ? O n k o k u k a a n leik k au k sen jä lk e e n to della p a r a n tu n u t, s.o. tullut t e r veeksi. Näihin k y s y m y k s ii n m e id ä n t ä y t y y s a a d a v a s t a u k s e t —• jo tä n ä ä n — sillä k u k a tietää, v a ik k a h u o m e n n a sinut
kin, r a k a s lu kijani, k ii d ä te t ä ä n sille tielle, jo lta niin h a r v a p a la a .
O te ta a n esim. henkilö, jolla on m u nuais tau ti. J o s h ä n on p it e m m ä n ajan tu rm ellu t t e r v e y tt ä ä n v ä ä r ä l l ä r u o k a j ä r - je s ty k s l e lä , sy ö d e n lihaa, k aik en lais ia v a h v a s ti m a u s te ttu ja ja v a ik e a s ti s u lav ia ruokia, juoden k a h v ia , teetä, alk oholi
p ito is ia ju om ia j.n.e., j o t k a k a ik k i ov at perin vahingollisia ja v ie r a i t a ih m is ru u miille, niin n ä m ä r u u a t a ih e u tta v a t ensin h u o n o n ru u a n s u la tu k s e n , u m m e tu s ta u tia ja e d is tä v ä t m ä d ä n t y m i s t ä s u o listo ssa s e k ä s a m a ll a r a s i t t a v a t liiaksi munuaisia ja eristy s elim iä. M unuaisten te h t ä v ä nim. on e r i t t ä ä v e r e s tä siivilän tavoin k u o n a -a in e it a . M u t t a jos t ä t ä m u n u a is ten liik a r a s itu s t a ja tk u u p it e m m ä n a ja n ja lisäksi lä ä k k e e t kiih o itu k sellaan hei
k e n t ä v ä t j a tu r m e l e v a t n ä itä tä r k e it ä elimiä, v ä s y v ä t ne ja la m a u tu v a t, s a m a lla kuin niiden k u d o s tu r m e ltu u . S e u r a u k s e n a on m u n u a is ta u ti k a ik k in e kipui- neen ja kä rs im y k s in e e n .
Kun p o ti la s ta on p ite m m ä n a ja n t u r hilla lu p a u k s illa lä ä k ä r ie n ta h o lta pimi
te t ty , m u t ta s a i r a a n tila y a a n s ilm in n ä h tä v ä s ti huononee, ei a u ta m uu kuin es it
t ä ä potilaalle leik k au sta. J a tä m ä te h d ä ä n niin hu o lim atto m asti, ik ä ä n k u i n l ä ä k ä r e i l lä ei asian k a n s s a olisi m i tä ä n tekem is tä . K y s y m y k s e s s ä on v a a n m uka
niin perin va ik e a »tapaus», ei m u k a l ä ä k keet olleet ky llin tepsiviä —■ milloin ne sitä sitten ovat, tauti s a i m uka niin
» o d o ttam atto m an » k ä ä n t e e n ja tu hat m u u ta sa m a n la is ta te k a is tu a selitystä.
M u t t a jo s k y s y t ä ä n , m is tä tä m ä o d o tta m a tto m u u s ja k ä ä n n e sai alkunsa, eiv ät l ä ä k ä r i t k y k e n e saira a lle se littä m ä ä n , eik ä s a i r a s poloinen itse y m m ä r r ä edes s e lla is ta k y s y m y s t ä tehdä. T au ti kai tuli kuin tu u le s ta tai s a l a m a k ir k k a a lt a ta i
v a a lt a ta i p a n n a a n koko juttu Kaikki
v a lt ia a n J u m a la n laskuun ja siten ku
m o t a a n s y y n ja s e u r a u k s e n laki, joka sanoo, ei m i tä ä n ilman s y y t ä .
J a n y t siis n ä itä p e r in v ä ä r in k ä y t e ty ltä elimiä r u v e t a a n silp om aan. Leikel- lä ä n h a a v o ja ristiin rastiin, o te ta a n k a p p a le ita pois, jopa le i k a ta a n toinen m u
n u a is is ta k o k o n a a n p ois. T u le e h a n sitä muka yh d elläk in h y v in toimeen j a s itä p a its i lä ä k ä r e illä on ky llin te kem is tä omien a sio itte n sa kanssa, joten yksi m u
nuain en jollakin poloisella ei kovin hei
d ä n m ie ltä ä n paina. E h k ä mies y h d e llä k in tulee toim een — ja — onpa se n t ä ä n h y v ä asia, k u n minulla on vielä kaikki elimet p aik oillaan, ajatte,lee lä ä k ä ri, k a t s o e s s a a n p o tilas ta ku n tä m ä siinä k a l p ean a ja k ä r s in e e n ä vuote ella an m ak a a , k ä v e le e toisen, sam anlaisen onnettoman v u o te e n luo tai astu u vihellellen ulo s huoneesta.
M u tta tuo vaiv ainen, jo n k a elimistöä on noin r a a ’alla tav alla m e n ty m e s ta r o i
m a a n ei näe leikkauksen jä lk e e n te r v e ttä p ä iv ä ä . T ä lla in e n v ajan a in en ruumis ei k o s k a a n ole s a m a , ku in sellainen, jo s sa kaikki elimet ov at paikoillaan, v a ik k a p a s a ira a tk in . Eik ä m illä ä n keinoilla — ei lu o n n o n p a r a n n u k s e lla k a a n — v o id a t ä y dellistä p a r a n t u m is ta toivoa, sillä aivan- kuin kone, jo s ta yk si r a t a s puu ttuu, ei tee t e h t ä v ä ä n s ä kunnollis esti, ei ihm is
ru u m is k a a n tee tä y s i n te h tä v ä ä n s ä , jos si tä v e its e llä näin kömpelösti on m e s ta roitu. T ä m ä pitäisi niiden, jo t k a leik
k a u s p ö y d ä l tä ap u a to ivovat, p it ä ä mie
le s s ä ä n .
T ä lla is ia le ik e lty jä , paik kailtuja ja uudelleen le ik e lty jä on melkein jo k a toi
nen ihminen. E ttä näiden ihm is ten tila on surullinen ja tulev aisuus m usta , tie
t ä ä jokainen, jo k a on tu tkin ut ih m is elä
m ä n tr a g e d ia a .
M itä lä ä k ä re ih in tulee, te k e v ä t he tä tä r a a t e lu t y ö tä ä n aivan h y v ä llä om allatu n nolla. U se im m a t h e is tä eiv ät hetkeksi
k ä ä n k y s y it seltään, onko n ä is s ä leik
k a u k sissa m itä ä n jä r k e ä . H e itä on y k sinkerta isesti ope tettu k o u lu s sa le ik k a a m a a n m ä ä r ä t y i s s ä ta u d e is s a ja lie te k e v ä t sitä y h tä h u ole tto m asti k u in r ä ä tä li, jo k a leikkaa v a a t e p a k k a a housuiksi. Mitä siihen tulee, p a r a n e e k o s a ir a s ta u d i s t a a n vai ei, ta i kuoleeko le ikkauspöydälle, se on heille s a m a n te k e v ä ä . K ukaan ei edes k y s y miksi s a i r a s kuoli tai miksi s a ir a s ei p a ra n tu n u t. L ä ä k ä r i tr u s ti seisoo kuin muuri y h te n ä mieh en ä, jos ulk oapäin te h d ä ä n h y ö k k ä y s heitä v a s t a a n tai edes u sk alletaan epäillä heidän a u k to r i t e e t
tiaan ja e re h d y k s iä ä n .
Kuulin e r ä ä n M. D:n, s.o. p u llo lä ä k ä r in luennoivan e r ä ä s s ä »lu onnonparantajain»
o p is to ss a s y ö v ä s tä . H ä n selosti niitä leikkauksia, joita te h d ä ä n k o h t u s y ö v ä s s ä : le ik ataan kohtu k o k o n a is u u d e s s a a n pois, m u n a s a r ja t ja tiehyeet, jo p a näitten kanssa y h te y d e s s ä ole v a t rin ta r a u h a s e t, s an alla sanoen »whole wor,ks», kute n hän leikillisesti sanoi. T ä ll a in e n olio — sillä ihmiseksi ei h än its e ä ä n p a lj o a tunne — ei tavallisesti leikkauksen jälkeen elä v u o tt a k a a n ja tä m ä k in aik a on hänelle s a m a a kuin maallinen helvetti. T ällainen potilas usein rukoilem alla rukoilee, e ttä joku h y v ä ih m in en lo pettaisi h ä n e n p ä i
v ä n s ä ja k ä r s im y k s e n s ä .
Joku op pilaista ikysäsi tä ltä oppineelta
»Tohtorilta»: No m itä v a r te n tällaisia leikkau ksia sitten tehdää n, jos k e r r a n ne e iv ä t p a r a n n a ja sitä p a itsi leikkaukse n s e u r a u k s e t o v a t tällaisia k a u h e it a tuskia, joihin v e r r a te n itse s y ö p ä ta u d in tu s k a t ov at leikintekoa. T ä h ä n ei arv. tohtori o sannut s a n o a m uuta kuin e ttä n y k y ä ä n ei m u k a sy ö v ä lle m u u ta p a ra n n u s k e in o a tunneta. T o d ellak in oivallinen » p a r a n nuskeino»?
L eik k au k se t to d i s t a v a t selvem m in kuin mikään muu lääk e tieteen k y k e n e m ä t tö m y y d e n p a r a n t a a tauteja. Sillä jos tei
d ä n n enänne a lk a a m ä d ä n t y ä — leika
taan se pois. Jo s jalkanne m ä d ä n t y y , k u ten lu u m ä d ä s s ä — le i k a ta a n se pois. Jos joku sisä lm y k s is tä n n e a lk a a m ä d ä n t y ä
— le ik ataan se pois. T ä m ä ei ole m itä ä n p a r a n ta m is ta . P a r a n t a m i s t a on se, kun sa i ra s jäsen tai elin te h d ä ä n k ä y t t ö k e l poiseksi, s.o. p a r a n n e t a a n — e ik ä le i
k a ta pois.
Mutta t ä t ä e iv ä t tav alliset pullo- ja v e its ilä ä k ä rit k y k e n e te kem ään. He e iv ä t edes k ykene ta udin k u lk u a p y s ä h d y t t ä m ä ä n sen tä y d e llis e s tä p a r a n t a m i s e s t a p uhum atta kaan.
Raikas lukijani. Sin äkin olet e h k ä pi
t e m m ä n a j a n » s a i r a s t a n u t , lä ä k i n n y t it
s e ä s i m y r k y illä ja seerum eilla tilasi y h ä h uonontu essa. Jo k u p ä iv ä tulee sinunkin r a t k a is t a v a k s e s i k y s y m y s : lä h te ä k ö le ik k a u sp ö y d ä lle vai ei. Älä p etä itseäsi sillä lohdutuksella , e t t ä m u k a sinun ei .koskaan ta r v its e t ä t ä k y s y m y s t ä r a t k ais ta. T u h a n s illa on tä m ä k y s y m y s esillä t ä n ä ä n — sinulla s a a t t a a se olla esillä huomenna. Oletko siihen v a lm is tu n u t? T ie d ä tk ö mikä m ahdollisuus on a in a leikkauksen y h te y d e s s ä o te tta v a huom ioon — mahdollisu us, e tt e t k o s k a a n s iltä tieltä palaa . Oletko v ä li n p i t ä m ä tön te r v e y te s i s u h te e n ? H a lv e k sitk o k aikkia t e r v e y t t ä k o s k e v i a ti e to ja ? P i l k kaanko niitä, jo tk a o m a n r a u h a n s a ja m u k a v u u te n s a u halla sinulle p u h u v a t te r v e y te s i h o ita m ise sta , te r v e e llise s tä r u o k a j ä r j e s t y k s e s t ä ja m u is ta t e r v e y tt ä k o s k e v i s ta k y s y m y k s i s t ä ? N a u ra tk o heille, h y m ä h d ä t k ö p ilkallis esti .kun joku sinulle n ä is tä a s io is ta puhuu?
S a a t t a a olla, e t t ä jos t ä n ä ä n teet t ä y - s ik ä ä n n ö k se n , a n n a t ruumiillesi tilaisuu
d en k o r j a ta tie tä m ä tt ö m y y d e s tä s i jo h tu v a t v a u r i o t, voit v ä l t t ä ä m o n ta tu s k an hetk eä , jo ita s a i ra u te s i sinulle tu o t ta a ja e h k ä p ä ennenaikaisen haudan. T ä m ä n k ir jo i tt a ja on n ä h n y t m onta, jo t k a y l v ä s - teliv ät tiedoillaan ja tie te e llis y y d e llä ä n
— m e n e v ä n en n e n a ik a ise e n h a u ta a n tie
t ä m ä t t ö m y y t e n s ä ja y l v ä s t e l y n s ä tä h den.
Moni ta a s , jo k a ta u tiv u o te e lla a n s a a kuulla ta u tin s a s y i s tä ja jolle s elv iää ne lait, jo tk a hallitsev at te r v e y tt ä m m e ja s a i r a u tt a m m e — h u o k a a s u r u llis e s ti:
jo s p a joku olisi s a n o n u t minulle tä m ä n edes viisikin eli k y m m e n e n v u o tt a s it
ten, niin e n m inä olisi tä lla is e s s a k u n n ossa, m u tta n y t — n y t — se on liian m y ö h ä isiä .
S u ru llista!
(A m erik an T e r v e y d e s t ä ) .
SANOKAA sairaille ja s e littä k ä ä , e ttä P a im io n L u o n n o n p a r a n t o la a n o te ta a n a i
n a s a i r a i t a te r v e y t t ä n s ä h o ita m a a n . Hin
n at ovat aina olleet ta v a llista a lh a is e m m a t . H oito a u t t a v a a m u tta silti y k s in k e r ta is ta , joten si tä voi k o to n a k in t a r peen tullen k ä y tö llä .
Kuinka rokotuksen vastustajat suojelevat lapsiaan?
T ä tä k y s y m y s tä pohtii h e rra Al
fre d V o g e l s a k sa la ise ssa le h d e ssä ' » D i e I m p f f r a g e», jo k a ilm e sty y
D re sd e n issä .
H än sanoo, e ttä sellaisella ih m isel
lä, jo k a ajattel.ee biologisesti, on ih
m isen ja eläim en te rv e y s k y s y m y k siä ra tk a is te s s a a n a in o a sta a n kaksi n äk ö k o h ta a : ensiksi, e ttä ru u m is k a s va teta a n te r v e e k s i, ja to isek si, e ttä se p id etä ä n terveen ä . K a sv a tta m i
seen kuuluu ensi sija s s a rav in to . T e r v ey d en y llä p ito siinä tieten k in m yös tulee k y sy m y k se e n . R uum iin hoito tä s s ä k uitenkin on etu sijalla.
T ä s s ä ta rv itse m m e lisä k si ta lo u s tie te ilijö itä ja v altiom iehiä, jo tk a e d u s ta v a t ih m is-ta lo u stie d e ttä , jo tk a te k e v ä t kaikille selv äk si, e ttä ihm inen ei ole kone, v a a n e ttä ihm isen ty ö voim a on koko ta lo u se lä m ä ssä m e r
killisin ja a rv o k k a in tek ijä. T a u tie n v a stu sta m ise e n ta rv itse m m e ta lo u s
tiete ilijö itä , jo tk a a n ta v a t ihm isen ty ö v o im alle sellaisen arv o n , e ttä tuon ty ö v o im an o m ista ja t o v at se lla ise ssa ta lo u d ellisessa a se m a ssa , e ttä he p y s ty v ä t ty y d y ttä m ä ä n e d e s v ä h im m ä t v a a tim u k se t ruum iilliseen ja h en k i
seen h y v in v o in tiin sa n äh d en . T a r v it
sem m e valtio m ieh iä, jo tk a v a rje le v a t
T E R V E Y D E N Y S T Ä V Ä T on liitto, joka h a r r a s t a a luontaisen te r v e y s - j a s a i r a s - hoidon e d is tä m is t ä ia le v ittä m is tä sekä sen ohessa h a r r a s t a a lu o n ta is ta s a i r a s - ja te r v e y s h o id o n v a p a u tta . Näitten ta r - ko itu sten sa to te u tta m ise k si liitto toim it
ta a ja k u s t a n t a a lehtiä, k irjo ja ja lehti
siä, jä r j e s t ä ä eri seuduille y leisiä valis
tus- ja lu e n to k u rss e ja , a n t a a P a im io n lu o n n o n p a r a n to la s s a k ä y tä n n ö llis tä s a i
r a s - ja t e r v e y s h o it o a ja opetusta, av u s-
k a n saam m e k aik ista sodan vaivoista ja p u u tteellisu u k sista. M uinaisuudes
ta a stih a n on so ta ollut ta u tie n ja vai- vain e d istä jä k an sain k eskuudessa.
M eille ro k o tu k sen v a stu stajille tu lee siis ro k o tu slain k iro u k se sta ra k e n ta v a ja siunauksellinen toim inta, joka m u u tta a p ah a n h y v äk si. O tam m epa v a rm a a n n äm ä k o h d at ohjelm aam m e.
Silloin ei m eillä ole m itään, isonrokon pelkoa; tao m m ep a tä te n vielä v a ru s
teen ka ikkia ta u te ja v astaan .
T aistelu m m e ei tulevaisuudessa koske a in o a sta a n rokotuslakien oi
k e u d e llista se k a so rto a , vaan ulottuu se k aikkiin tuhlailuihin taloudellisella alalla. M iksi esim . S a k sa ssa m ak se
ta a n 50— 60 m iljoonaa rokotukseen, kun nuo ra h a t voitaisiin a rv o k k a a m m in k ä y ttä ä terv ey sh o id o n k o h o tta miseen. ja elinehtojen p a ran tam iseen tau tien p ä ä m a jo issa , su u rk au p u n g eis
sa ? T ah d o m m ep a p itä ä huolta siitä
kin, e ttä ainehuollon h y v in » ajatel
lut» la ite lm a t k e h ite tä ä n sellaisiksi kuin niiden p itä isi olla, eik ä n iitä sä i
ly te tä ed elleen sellaisina kuin ne o v at: jä rje s ty n e e n lä ä k ä rik u n n an m ain o stu sv älin ein ä, joiden k u sta n n u k set su o rite ta a n valtio v aro ista.
ta a v ä h ä v a r a i s i a sa ira ita s a a m a a n luon
taista hoitoa, a n ta a oppi-, m a tk a - y.m.
av u s tu k s ia henkilöille, jotka h a lu a v a t opiskella toimihenkilöiksi liiton p a lv e lukseen-
K olm ivuotisjäsenm aksu on 25 mk. ja elinikäinen 100 mk. J ä s e n e t s a a v a t ilman eri m a k s u a liiton Tehden T e rv e y d e n Ys
tävän.
Liiton jä seneksi p ä ä s e e jokainen liiton h a r r a s tu k s ia suosiva kansalainen.
T u r k u - O y . T u r u n m a a n K ir ja p a in o - 1932.
